10/2013 Jalkapallo - Edustus- ja pelioikeuden siirtäminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 10/2013

 

                                                                                                             19.6.2013    Diaarinro 6/2013

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen päätös 14.2.2013

 

ASIA

 

Edustus- ja pelioikeuden siirtäminen ym.

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

Pallohonka Oy

 

 KUULTAVAT

 

Suomen Palloliitto ry

Tapio Olavi Heikkilä

Duarte Filipe Cartaxo Tammilehto

 

LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

Suomen Palloliitto ry:n liittohallitus on päätöksellään 14.2.2013 pysyttänyt kilpailuvaliokunnan päätöksen 22.1.2013 ja katsonut Tapio Olavi Heikkilällä ja Duarte Filipe Cartaxo Tammilehdolla olleen hyväksyttävä syy purkaa määräaikaiset pelaajasopimuksensa FC Hongan kanssa 11.10.2012. Tämän johdosta liittohallitus on todennut päätöksessään heillä olevan oikeus siirtää edustus- ja pelioikeutensa vapaasti uuteen seuraan.

 

Sopimuksen purkamisen edellytykset

 

Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto olivat purkaneet pelaajasopimuksensa FC Hongan kanssa 11.10.2012 siten, että sopimukset päättyvät 31.10.2012. Sopimuksen purkamisen perusteeksi he ovat ilmoittaneet, että seura oli laiminlyönyt sopimuksen mukaisen palkan maksamisen elo- ja syyskuussa 2012 ja laiminlyönyt maksaa 31.7.2012 erääntyneet bonukset.

 

Palloliiton kilpailumääräysten 4 luvun 19 §:n perusteella pelaajalla on oikeus purkaa pelaajasopimuksensa, jos siihen on hyväksyttävä syy. Pelaajasopimus on pelaajan ja seuran välinen työsopimus, jos pelaajalle maksetaan kulukorvauksen lisäksi muita korvauksia. Tällaisessa tapauksessa sopimuksen purkamiseen tulee soveltaa työsopimuslakia, jolloin termin ”hyväksyttävä syy” sisällön arvioinnissa tulee urheilullisten kriteerien lisäksi huomioida tarpeellisessa määrin myös työoikeudelliset kriteerit.

 

Liittohallitus totesi, että seura oli laiminlyönyt palkanmaksun siten, että 11.10.2012 tehdyn purkamisilmoituksen hetkellä pelaajilla oli ollut saamatta elo- ja syyskuun palkat sekä 31.7.2012 erääntynyt bonus. Palkanmaksun viivästyminen oli ollut sekä määrältään että ajallisesti merkittävä ja aiheuttanut tilanteen, jossa pelaajilta ei ollut kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista sen enempään urheilullisten kuin työoikeudellistenkaan kriteerin perusteella arvioituna. Pelaajilla oli ollut kilpailumääräysten edellyttämä hyväksyttävä syy purkaa pelaajasopimuksensa.

 

Purkamismenettely

 

Kilpailumääräysten 4 luvun 19 §:n mukaan, jos pelaaja on purkanut sopimuksen ja seura vastustaa sopimuksen purkamista, voi seura tai pelaaja saattaa asian seitsemän päivän kuluessa asiasta tiedon saatuaan liiton kilpailujaoston käsiteltäväksi. Pelaajan tulee näyttää sopimuksen purkaminen ja seuran puolestaan se, että se on vastustanut sopimuksen purkamista. 

 

Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto olivat toimittaneet 11.10.2012 päivätyn pelaajasopimuksen purkamisilmoituksen kirjallisesti seuralle. Seura on katsonut, että se oli 16.10.2012 järjestetyssä tapaamisessa vastustanut pelaajasopimusten purkamista. Viimeistään sopimuksen purkamista oli vastustettu 20.10.2012 pelaajille toimitetussa kirjeessä. Pelaajat ovat kiistäneet, että seura olisi vastustanut sopimuksen purkamista. Seura ei ole näissä olosuhteissa kyennyt osoittamaan, että se olisi vastustanut sopimuksen purkamista ennen kuin 16.11.2012 pelaajille toimitetulla kirjeellä. Pelaajat ovat saattaneet asian Palloliiton kilpailujaoston käsiteltäväksi 23.11.2012.

 

Seura ei ollut näyttänyt, että pelaajat olisivat peruuttaneet pelaajasopimusten purkamista koskevan ilmoituksensa 16.10.2012 käydyssä keskustelussa eikä pelaajasopimusten purkamista ollut vastustettu ennen kuin 16.11.2012 pelaajille toimitetulla kirjeellä. Pelaajat olivat saattaneet asian kilpailujaoston käsiteltäväksi ajoissa.

 

Seura oli maksanut palkat 30.10.2012. Pelaajat olivat vahvistaneet sopimuksen purkamisen 31.10.2012 päivätyllä kirjeellä. Pelaajasopimusten purkaminen oli suoritettu kilpailumääräysten mukaisesti eikä asiaa ole aihetta arvioida toisin myöskään työoikeudellisten näkökulmien kannalta tarkasteltuna.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

Pallohonka Oy (seura) on vaatinut ensisijaisesti, että oikeusturvalautakunta vahvistaa, etteivät pelaajat ole toimittaneet 23.11.2012 toimitetulla lausumalla asiaa kilpailuvaliokunnan käsiteltäväksi kilpailumääräysten mukaisessa seitsemän päivän määräajassa ja että tästä johtuen liittohallituksen ja kilpailuvaliokunnan päätökset kumotaan ja pelaajien pelioikeuksien katsotaan kuuluvan seuralle sopimusten mukaisesti 30.11.2013 saakka. Toissijaisesti seura on vaatinut, että Palloliiton liittohallituksen ja kilpailuvaliokunnan päätökset kumotaan ja oikeusturvalautakunta vahvistaa, että pelaajilla ei ole ollut oikeutta purkaa pelaajasopimuksiaan ja että pelaajien pelioikeudet kuuluvat seuralle alkuperäisten pelaajasopimusten mukaisesti 30.11.2013 saakka. Lisäksi seura on vaatinut, että pelaajat ja Palloliitto velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut.

 

Menettelyvirheet

 

Palloliitto ei ollut toimittanut asiassa seuran pyytämää suullista käsittelyä. Suullinen käsittely olisi ollut tarpeen, jotta tapahtumat 16.10.2012 ja pelaajien ja päävalmentajan tapaamisen 18.10.2012 tapahtumat olisi voitu selvittää. Seuran pyyntö suullisesti käsittelystä oli perusteettomasti sivuutettu.

 

Palloliitto ei ollut varannut seuralle tilaisuutta lausua pelaajien liittohallituksen käsittelyn aikana esittämistä uusista väitteistä ja asiantuntijalausunnoista. Pelaajat olivat esittäneet seuran valitukseen antamassaan vastauksessa lukuisia uusia väitteitä ja toimittaneet kaksi uutta asiantuntijalausuntoa. Liittohallitus ei ollut varannut seuralle tilaisuutta lausua uusista väitteistä ja selvityksestä.

 

Palloliiton lakimies oli kommentoinut asiaa julkisesti kilpailuvaliokunnan ratkaisun jälkeen, joten seuralle ei ollut taattu asian puolueetonta käsittelyä.

 

Palloliiton lakimies oli ollut esteellinen asian käsittelyssä. Palloliiton lakimies oli toiminut jutun esittelijänä kilpailuvaliokunnassa ja osallistunut asian käsittelyyn toimimalla liittohallituksen sihteerinä. Yleisesti hyväksytyn lähtökohdan mukaan sama henkilö ei voi osallistua saman asian käsittelyyn kahdessa instanssissa.

 

Pelaajasopimusten purkamisen edellytykset

 

Palloliiton kilpailuvaliokunta oli perustanut 22.1.2013 tekemänsä ratkaisun urheilullisiin kriteereihin ja sivuuttanut työoikeudelliset perusteet. Liittohallitus oli myöhemmin pyrkinyt näennäisesti perustelemaan ratkaisun paremmin.

 

Seura oli vastaanotettuaan pelaajien 11.10.2012 päivätyn purkuilmoituksen kutsunut pelaajat 16.10.2012 pidettyyn neuvotteluun. Seura on ilmoittanut pelaajille, ettei heillä ollut oikeutta purkaa sopimuksia. Neuvottelussa oli sovittu myös maksamattomien palkkojen maksuaikataulusta ja pelaajat olivat ilmoittaneet luopuvansa sopimusten purkamisesta, jos maksamattomat palkat ja muut suoritukset maksetaan 31.10.2012 mennessä. Seuran sopimuksen purkamista koskenut vastustus on tullut pelaajien tietoon neuvottelussa 16.10.2012. Tästä ajankohdasta laskien pelaajilla on ollut aikaa seitsemän päivää saattaa asia kilpailuvaliokunnan käsiteltäväksi. Joka tapauksessa pelaajat ovat saaneet seuran vastustuksen tiedokseen vastaanotettuaan 24.10.2012 seuran kirjeet. Näin ollen asia olisi tullut saattaa kilpailuvaliokunnan käsiteltäväksi viimeistään 31.10.2012. Pelaajat eivät ole noudattaneet tätä määräaikaa, vaan ovat toimittaneet asian kilpailuvaliokunnan käsiteltäväksi vasta 23.11.2012.

 

Pelaajat olivat purkaneet työsopimuksensa 31.10.2012 päivätyllä kirjeellä. Vasta tämä kirje muodostaa sopimusten purkamisen eikä sopimuksia ole purettu 11.10.2012 päivätyllä kirjeellä. Pelaajat ovat 11.10.2012 antaneet seuralle ennakkovaroituksen mahdollisista sopimusten purkamisista. Seura oli maksanut erääntyneet maksut pelaajille 30.10.2012 ja sopimukset oli purettu vasta 31.10.2012. Työsuhteen purkaminen palkanmaksun laiminlyönnin perusteella edellyttää, että työntekijällä on palkkasaatavia työsuhteen purkuhetkellä. Pelaajilla ei ole ollut laillista oikeutta työsopimustensa purkamiseen. Työsopimusten purkamista koskeva arviointi tulee suorittaa työsopimuslain säätämien edellytysten perusteella eikä kilpailumääräyksen perusteella.

 

Työsopimuksen purkamista koskeva oikeus raukeaa, jos purkamisen peruste menettää merkityksensä sitä ennen esimerkiksi sopijapuolen anteeksiannon vuoksi. Pelaajat ovat seuran edustajille 16.10.2012 ilmoittaneet peruuttavansa työsopimusten purkamisen, jos seura suorittaa erääntyneet palkkasaatavat 31.10.2012 mennessä. Pelaajat ovat hyväksyneet maksuaikataulun eivätkä ole edellyttäneet seuralta muita toimenpiteitä. Pelaajien ja seuran välisen neuvottelun 16.10.2012 perusteella laadittu 20.10.2012 päivätty neuvottelumuistio on lähetetty pelaajille tiedoksi, eivätkä he ole esittäneet siitä poikkeavia näkemyksiä. Neuvottelumuistio on vastannut keskustelun sisältöä.

 

Pelaajat ovat vedonneet myös alkuvuonna 2012 tapahtuneisiin palkan maksuja koskeneisiin viiveisiin. Nämä suoritukset on maksettu pelaajille jo ennen 11.10.2012, joten nämä eivät muodosta purkuperustetta.

 

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

 

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

 

Oikeusturvalautakunta voi sen sääntöjen 3 §:n 3 kohdan nojalla tutkia, onko Palloliiton päätös ollut yhdistyksen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen. Päätöksen lainmukaisuuden tutkiminen ei kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

 

Väitetyt menettelyvirheet

 

Palloliiton kilpailuvaliokunta voi pelaajasopimusten purkamista koskevissa tilanteissa päättää, onko pelaajalla oikeus purkaa voimassa oleva sopimus ja onko pelaajalla edustus- ja pelioikeus uudessa seurassa. Kilpailuvaliokunnan päätöksestä voi liiton sisäisenä muutoksenhakukeinona valittaa liittohallitukselle. Asioiden käsittelyyn Palloliiton eri elimissä eivät osallistu samat henkilöt. Palloliiton lakimies Lindblom toimi kilpailuvaliokunnan esittelijänä ja hän vastasi myös kilpailuvaliokunnan päätökseen liittyneisiin median yhteydenottoihin. Liittohallituksessa seuran valituksen esitteli Palloliiton toinen työntekijä. Lindblom toimi liittohallituksen kokouksessa sihteerinä, mutta hän ei osallistunut seuran valituksen käsittelyyn tai ratkaisuun.

 

Palloliiton eri elimissä asianosaisille oli varattu tilaisuus lausua toistensa näkemyksistä ja toimittamasta aineistosta. Seuran valitettua liittohallitukselle Palloliitto oli pyytänyt pelaajilta vastauksen. Tämä oli toimitettu seuralle tiedoksi, mutta seuralle ei ollut varattu tilaisuutta enää lausuman antamiseen. Seuralla oli kuitenkin mahdollisuus oma-aloitteisesti halutessaan lausua selvityksestä.

 

Suullista käsittelyä ei toimitettu, koska tapahtumista oli kirjalliset selvitykset eikä ollut nähtävissä, että lausuman antajat muuttaisivat näkemyksiään.

 

Palloliiton päätöksen sääntöjenmukaisuus

 

Liittohallituksen päätös on kilpailumääräysten 19 §:n mukainen. Pelaajilla on ollut kilpailumääräyksessä tarkoitettu hyväksyttävä syy sopimustensa purkamiseen. Päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen oikeusturvalautakunta ei voi ottaa kantaa.

 

Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että valitus jätetään tutkimatta siltä osin kuin kysymys on pelaajien työsopimusten purkamisen lainvastaisuuden arvioinnista ja että valitus hylätään väitettyjen menettelyvirheiden osalta sekä siltä osin kuin valituksessa on katsottu pelaajien laittaneen asian vireille Palloliiton kilpailuvaliokunnassa kilpailumääräysten mukaisen määräajan jälkeen. Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat vaatineet Palloliiton velvoittamista korvaamaan heidän yhteiset lautakuntakulut 4.462,50 eurolla korkoineen.

 

Väitetyt menettelyvirheet

 

Asian käsittelyssä ei ollut menetelty moitittavasti tai sääntöjen vastaisesti.

 

Palloliitto käsittelee asian ensisijaisesti kirjallisen aineiston perusteella. Suullisen käsittelyn tarpeellisuuden Palloliitto harkitsee tapauksittain. Säännöt eivät edellytä suullista käsittelyä.

 

Asian käsittelyssä liittohallituksessa ei ollut laiminlyöty kuulemisperiaatetta. Pelaajat olivat vedonneet purkamisperusteena seuran valitukseen vastatessaan uuteen perusteeseen, mutta tällä ei ollut vaikutusta liittohallituksen päätökseen. Lisäksi vastauksessa oli esitetty editiovaatimus, mutta tämäkään ei aiheuttanut toimenpiteitä liittohallituksessa. Pelaajat olivat liittäneet vastaukseensa asiantuntijalausuntoja, jotka olivat osa pelaajien vastausta. Näistä ei ole ollut tarpeen pyytää erikseen lausumaa seuralta. Asian käsittely ja asianosaisten kuuleminen oli tapahtunut asianmukaisesti.

 

Palloliiton lakimies oli kommentoinut kilpailuvaliokunnan päätöstä julkisuudessa, mutta hän oli selittänyt ainoastaan jo tehtyä ratkaisua. Palloliiton lakimies ei ollut ennakoinut sitä, miten liittohallitus tulee asiaa käsittelemään. Puolueeton käsittely ei ollut vaarantunut. Palloliiton lakimies oli toiminut liittohallituksen kokouksessa sihteerinä, mutta hän oli ainoastaan kirjannut tehnyt päätökset osallistumatta itse päätöksentekoon. Seuran valituksen oli esitellyt toinen Palloliiton työntekijä. Menettelyssä ei ollut tapahtunut virheitä.

 

Sopimusten purkaminen

 

Pelaajat olivat purkaneet sopimuksen 11.10.2012 ja varanneet tässä yhteydessä seuralle mahdollisuuden 18.10.2012 mennessä vastata purkuperusteisiin. Seura oli järjestänyt ennakolta ilmoittamatta harjoitusten yhteydessä suullisen puhuttelun varaamatta pelaajille tilaisuutta käyttää puhuttelussa avustajaa. Tilaisuudessa pelaajat eivät olleet luopuneet purkamisesta eikä seura ollut vastustanut purkamista. Seuran edustaja oli 20.10.2012 toimittanut palkkojen maksamista koskeneen aikataulun. Kirjeessä ei otettu kantaa purkamisen vastustamiseen. Seura oli vastustanut sopimusten purkamista vasta 16.11.2012 pelaajille toimitetulla kirjeellä. 

 

Pelaajat olivat toimittaneet asian Palloliiton kilpailuvaliokunnan käsiteltäväksi kilpailusääntöjen tarkoittamassa määräajassa. Pelaajat olivat saaneet 16.11.2012 tietää seuran vastustavan sopimusten purkamista. Pelaajat laittoivat asian vireille kilpailuvaliokunnassa 23.11.2012 eli ajoissa. Joka tapauksessa sääntömääräystä tulee sovitellen kohtuullistaa siten, että pelaajien pyyntö asian käsittelystä kilpailuvaliokunnassa voidaan tutkia.

 

Seura on vaatinut liittohallituksen päätöksen kumoamista ennen muuta sillä perusteella, että pelaajilla ei olisi ollut työsopimuslain mukaista oikeutta purkaa sopimuksia. Työsopimusoikeutta koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen ei kuulunut oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.  

 

Pelaajilla on ollut maksamattomien palkkojen johdosta syy purkaa työsopimukset. Palkkoja ei ollut maksettu sopimuksen mukaisesti 31.3. – 30.10.2012, joten työsopimusten purkamisessa 31.10.2012 käytetty peruste oli laillinen. Purkamisperuste oli ollut olemassa myös 11.10.2012, jolloin palkat olivat kokonaan maksamatta kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Sopimusten purkaminen oli tapahtunut poikkeuksellisesti, mutta laillisesti. Väite siitä, että pelaajat olisivat peruuttaneet sopimusten purkamisen, ei ollut uskottava eikä tämän väitteen tutkiminen kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

 

Liittohallituksen päätös ei ollut kilpailusääntöjen vastainen. Liittohallitus on voinut kilpailusääntöjen nojalla katsoa, että pelaajat olivat purkaneet pelaajasopimuksensa hyväksyttävästä syystä. Palloliitolla on mahdollisuus määritellä, mitä kilpailusääntöjen tarkoittamilla hyväksyttävillä syillä tarkoitetaan. Palloliiton liittohallitus on ottanut huomioon sekä työoikeudelliset että kilpailulliset näkökohdat. Palloliiton harkinta on tapahtunut hyväksyttävillä kriteereillä.

 

Seuran valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin valituksessa on katsottu, ettei pelaajilla ole ollut työsopimuslain mukaista oikeutta purkaa työsopimuksiaan. 

 

VASTASELITYS

 

Pallohonka Oy on vastaselityksessään todennut valituksessa esitetyn lisäksi, että asiassa on kysymys siitä, onko pelaajilla ollut Palloliiton kilpailumääräysten 19 §:n mukainen hyväksyttävä syy purkaa pelaajasopimukset. Tämän perusteen oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan sääntöjensä 3 §:n 3 kohdan nojalla. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu sen arviointi, mitkä ovat hyväksyttäviä syitä. Seura, pelaajat ja Palloliitto ovat katsoneet, että purkuperusteiden arvioinnissa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Kilpailumääräysten 19 § vastaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista purkuperustetta. Tämän mukaisesti pelaajasopimuksen yksipuolinen purkaminen edellyttää, että purkamiselle on lain mukaiset perusteet. Kilpailumääräyksen sisältöä ei ole perusteltua tulkita siten, että pelaajasopimuksen purkaminen olisi lainvastainen, mutta tästä huolimatta kilpailumääräysten mukainen.

 

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu päätöksen kilpailumääräysten mukaisuutta arvioitaessa myös se, onko purkuperuste lakannut ja ovatko pelaajat luopuneet sopimuksen purkamisesta ja mikä merkitys tällaiselle ilmoitukselle tulee antaa.

 

Seura on vastustanut sitä, että kilpailumääräysten 19 §:n 2 kohtaa kohtuullistettaisiin.

 

Seura on lausumillaan perusteilla katsonut edelleen, että Palloliiton lakimies oli esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn liittohallituksessa. Palloliitto olisi myös halutessaan voinut toimittaa suullisen käsittelyn ja tässä tapauksessa suullinen käsittely olisi ollut tarpeen. Koska pelaajat olivat esittäneet liittohallitukselle toimittamassaan lausumassa uusia vaatimuksia, näistä olisi tullut varata seuralle tilaisuus lausua.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Pallohonka Oy on pyytänyt oikeusturvalautakuntaa toimittamaan suullisen käsittelyn. Palloliitto sekä Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat pitäneet suullisen käsittelyn toimittamista asian laatuun ja ratkaistavana oleviin kysymyksiin nähden tarpeettomana.

 

Lautakunnan sääntöjen 18 §:n mukaan lautakunta käsittelee asiat sille toimitettujen asiakirjojen ja sen hankkiman muun kirjallisen aineiston pohjalta. Asiassa toimitetaan suullinen käsittely, jollei suullista käsittelyä asian selvyyden vuoksi pidetä tarpeettomana.

 

Kysymyksessä olevassa asiassa on ratkaistavana väitettyjen menettelyvirheiden lisäksi kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva Palloliiton päätös kilpailumääräysten vastainen. Näyttöön liittyvillä seikoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä näitä kysymyksiä arvioitaessa. Jäljempänä pääasiaratkaisun yhteydessä mainituilla perusteilla lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sopimusoikeudellisten riitaisuuksien ratkaiseminen. Näihin seikkoihin nähden suullisen käsittelyn toimittamista on pidettävä tässä tapauksessa tarpeettomana.

 

Pääasiaratkaisu

 

I Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

(1) Tapahtumat

 

Heikkilällä ja Cartaxo Tammilehdolla on ollut Pallohonka Oy:n kanssa solmittu määräaikainen 30.11.2013 päättyväksi sovittu pelaajasopimus.

 

Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat toimittaneet seuralle 11.10.2012 päivätyt ilmoitukset työnantajan kuulemisesta työsopimuksen purkamisperusteesta. Ilmoituksessa on todettu, että seura on laiminlyönyt maksaa palkkoja ja että purkaminen tulee voimaan 31.10.2012, jollei seuran kuulemisen yhteydessä ilmenevästä muuta johdu.

 

Pallohonka Oy on toimittanut Heikkilälle ja Cartaxo Tammilehdolle 20.10.2012 päivätyt lausumat, joissa seura ilmoittaa maksavansa erääntyneet ja maksamattomat palkat viimeistään 31.10.2012. Lausuman mukaan Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat hyväksyneet maksuaikataulun eivätkä pelaajat edellytä muita toimenpiteitä.

 

Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat Pallohonka Oy:lle osoitetussa 31.10.2012 päivätyssä kirjelmässä todenneet, että seuran vastauksesta purkamisilmoitukseen ei ollut ilmennyt aihetta arvioida purkamisperusteita toisin. Pelaajat ovat ilmoittaneet työsopimuksen päättyvän siten 11.10.2012 tapahtuneen purkamisen johdosta 31.10.2012.

 

Pallohonka Oy on Heikkilälle ja Cartaxo Tammilehdolle osoitetuissa 16.11.2012 päivätyissä kirjelmissä ilmoittanut vastustavansa työsopimusten purkamista. Heikkilä ja Tammilehto ovat pyytäneet 23.11.2012 Palloliiton kilpailuvaliokuntaa vahvistamaan, että heillä on ollut hyväksyttävä syy sopimusten purkamiseen.

 

Palloliiton kilpailuvaliokunta ja liittohallitus ovat vahvistaneet Heikkilällä ja Cartaxo Tammilehdolla olleen hyväksyttävä syy sopimusten purkamiseen ja todennut heillä olevan oikeus siirtyä toiseen seuraan.

 

 (2) Kysymyksenasettelu

 

Pallohonka Oy on valituksessaan katsonut, että asian käsittelyssä oli tapahtunut useita menettelyvirheitä. Pallohonka Oy ei ollut saanut puolueetonta käsittelyä, liittohallituksen käsittelyyn osallistunut sihteeri oli ollut esteellinen, Pallohonka Oy:lle ei ollut varattu tilaisuutta lausua pelaajien liittohallituksessa esitetyistä uusista vaatimuksista ja toimittamasta uudesta selvityksestä ja Palloliitto oli laiminlyönyt toimittaa suullisen käsittelyn.

 

Pääasian osalta Pallohonka Oy on vaatinut, että liittohallituksen päätös kumotaan, koska asiaa ei ollut saatettu Palloliiton käsittelyyn kilpailumääräysten mukaisessa määräajassa. Joka tapauksessa sopimusten purkamiseen ei ollut kilpailumääräysten mukaista hyväksyttävää syytä.

 

Oikeusturvalautakunnan ratkaistavana on kysymys siitä, onko asian käsittelyssä tapahtunut väitettyjä menettelyvirheitä ja onko Palloliiton päätös kilpailumääräysten vastainen.  

 

II Väitetyt menettelyvirheet

 

(1) Liittohallituksen kokoonpanon esteellisyys

 

Yhdistyksen hallituksen jäsenen esteellisyydestä säädetään yhdistyslain 37 §:ssä, jonka mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

 

Palloliiton lakimies on toiminut asian valmistelijana kilpailuvaliokunnan käsittelyssä. Tämän jälkeen asian käsittely on Pallohonka Oy:n valituksen johdosta jatkunut liittohallituksessa. Asian valmistelijana liittohallituksen käsittelyssä ei ole toiminut Palloliiton lakimies, vaan eräs toinen henkilö. Palloliiton lakimies on ollut liittohallituksen kokouksen sihteerinä.

 

Yhdistyksessä ei päätöksenteossa noudateta niin sanottua kahden instanssin esteellisyysperustetta, jonka mukaan asiaa alemmassa instanssissa käsitellyt henkilö olisi esteellinen käsittelemään samaa asiaa ylemmässä instanssissa. Palloliiton lakimies ei ole kuulunut asiaa ratkaisseeseen kokoonpanoon liittohallituksessa. Palloliiton lakimies on toiminut Pallohonka Oy:n käsittelyn aikana liittohallituksen kokouksen sihteerinä. Lautakunta toteaa, että tällainen menettely antaa aihetta arvosteluun siihen nähden, että tällöin voi syntyä sellainen vaikutelma, että asiaa aikaisemmassa vaiheessa käsitellyt henkilö voi vaikuttaa ratkaisun sisältöön myös yhdistyksen sisäisessä muutoksenhaussa. Tällainen menettely ei sen vuoksi ole omiaan lisäämään luottamusta päätöksenteon puolueettomuuteen. Palloliiton lakimies on lisäksi kommentoinut julkisuudessa kilpailuvaliokunnan päätöstä. Vireillä olevan asian julkisessa kommentoinnissa tulisi lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, jottei luottamus puolueettomuuteen heikenny.  

 

Lautakunta toteaa, että kumpikaan edellä mainituista seikoista ei kuitenkaan merkitse sitä, että liittohallituksen päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Lautakunta katsoo, ettei asian palauttamiseen liittohallituksen käsiteltäväksi tällä perusteella ole aihetta.

 

(2) Kuulemisperiaatteen noudattaminen liittohallituksen käsittelyssä

 

Pallohonka Oy:n valitettua liittohallitukseen Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto olivat vastauksessaan vedonneet aikaisemmin esittämänsä lisäksi uutena perusteena siihen, että palkan maksussa oli tapahtunut laiminlyöntejä myös alkuvuonna 2012. Lisäksi on esitetty editiovaatimus ja toimitettu asiantuntijalausuntoja.

 

Kuulemisperiaatteeseen kuuluu se, että asianosaisille varataan tilaisuus lausua toistensa esittämistä vaatimuksista ja toimittamasta aineistosta. Asianosaisen itsensä tehtävä on arvioida, haluaako hän käyttää hyväkseen tilaisuuden lausuman antamiseen. Tässä tapauksessa Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat vedonneet liittohallitukselle toimittamassaan vastauksessa uuteen perusteeseen sopimuksen purkamisen perusteena. Palloliitto on toimittanut vastauksen tiedoksi Pallohonka Oy:lle, mutta ei ole varannut tilaisuutta lausuman antamiseen.

 

Lautakunta katsoo, että Palloliiton olisi ollut tässä tapauksessa asianmukaista varata tilaisuus lausuman antamiseen. Näin ollen Palloliiton menettelyä voidaan tältä osin pitää virheellisenä. Heikkilän ja Cartaxo Tammilehdon vetoamat uudet seikat eivät kuitenkaan ole olleet merkityksellisiä asian ratkaisemisen kannalta eikä Palloliitto ole antanut näille pelaajien esittämille uusille seikoille merkitystä arvioidessaan kilpailumääräysten mukaista hyväksyttävää syytä pelaajasopimusten purkamisille. Menettelyvirhe ei siten tässä tapauksessa anna aihetta liittohallituksen päätöksen poistamiseen.

 

(3) Suullinen käsittely

 

Palloliiton kilpailumääräyksissä ei ole erillisiä määräyksiä asian käsittelystä Palloliiton toimielimissä. Tällaisessa tilanteessa Palloliitto voi käsitellä asian tarkoituksenmukaisella tavalla. Tähän harkintaan kuuluu myös sen päättäminen, toimitetaanko asiassa suullinen käsittely vai ei. Oikeusturvalautakunta katsoo, että Palloliiton ei voida katsoa menetelleen asiattomasti jättäessään suullisen käsittelyn toimittamatta. Palloliiton liittohallituksen päätöstä ei ole aihetta tällä perusteella poistaa.  

 

 

 

III Pelaajasopimusten purkamista koskeva Palloliiton päätös

 

(1) Onko asia toimitettu ajoissa Palloliittoon?

 

Kilpailumääräysten 19 §:n 2 kappaleen mukaan, jos pelaaja on purkanut sopimuksen ja seura vastustaa sopimuksen purkamista, voi seura tai pelaaja saattaa asian seitsemän päivän kuluessa asiasta tiedon saatuaan liiton kilpailujaoston käsiteltäväksi. Kilpailujaosto päättää siitä, onko pelaajalla oikeus purkaa voimassa oleva sopimus ja onko pelaajalla edustus- ja pelioikeus uudessa seurassa.

 

Heikkilä ja Cartaxo Tammilehto ovat 11.10.2012 purkaneet sopimuksensa ja varanneet seuralle tilaisuuden lausua pelaajien ilmoittamista purkamisperusteista. Tämän jälkeen pelaajat ovat 31.10.2012 vahvistaneet sopimusten purkamiset, koska seuran antamasta vastauksesta ei muuta johtunut. Tämän ajankohdan jälkeen on syntynyt tilanne, jossa sopimuksen purkaminen on ollut varmaa, ja seura on voinut ilmoittaa vastustavansa sopimuksen purkamista. Seura onkin 16.11.2012 päivätyllä kirjelmällä ilmoittanut vastustavansa sopimusten purkamista, ja pelaajat ovat 23.11.2012 toimittaneet asian kilpailumääräysten 19 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla Palloliiton käsiteltäväksi.

 

Palloliiton päätös ottaa asia käsiteltäväkseen ei ole kilpailumääräysten 19 §:n 2 kohdan vastainen, eikä tältä osin ole aihetta kumota valituksen kohteena olevaa päätöstä.

 

(2) Sopimusten purkamisen kilpailumääräysten mukaisuuden arviointi

 

Oikeusturvalautakunnan ratkaisusta UOL 18/2008 ilmenevällä tavalla sopimusoikeudellisten kysymysten arviointi ja esimerkiksi pelaajasopimuksen voimassaolon arviointi ei lautakunnan sääntöjen 3 §:n nojalla kuulu lautakunnan toimivaltaan.

 

Palloliiton kilpailumääräysten 19 §:n 1 kappaleen mukaan sopimuksen yksipuolinen purkaminen kesken sopimuskauden ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää syytä. Edellä todetuin tavoin kilpailumääräysten 19 §:n 2 kappale mahdollistaa sen, että sopimuksen purkamista koskeva kysymys saatetaan Palloliiton arvioitavaksi. Se, että Palloliitto voi kilpailumääräystensä nojalla käsitellä sopimuksen purkamista koskevan kysymyksen, ei laajenna oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaista toimivaltaa kattamaan myös sopimuksen purkamista koskevat riitaisuudet. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu kuitenkin sen arviointi, voidaanko Palloliiton päätöstä pitää sen kilpailumääräysten vastaisena.

 

Kilpailumääräysten vastaisuuden arvioinnin osalta lautakunta toteaa seuraavan. Palloliiton kilpailumääräysten 19 §:n 1 kappaleen mukaan sopimuksen purkaminen ei ole mahdollista ilman hyväksyttävää syytä. Kilpailumääräyksessä ei määritellä tarkemmin, mitä tällä hyväksyttävän syyn vaatimuksella tarkoitetaan. Kilpailumääräysten mukaisen hyväksyttävän syyn arvioinnissa on perusteltua ottaa huomioon se, millaisen sopimuksen purkamisesta on kysymys. Hyväksyttävän syyn arviointia voitaisiin pitää kilpailumääräyksen vastaisena esimerkiksi tilanteessa, jossa arviointi poikkeaisi kyseistä sopimustyyppiä koskevista pakottavan lainsäädännön mukaista perusteista tai tulkinta poikkeaisi siitä, miten hyväksyttävää syytä olisi vastaavissa tilanteissa aikaisemmin vakiintuneesti tulkittu.

 

Kysymyksessä olevassa tapauksessa Heikkilän ja Cartaxo Tammilehdon pelaajasopimukset ovat luonteeltaan määräaikaisia työsopimuksia. Palloliiton liittohallitus on päätöksessään ottanut huomioon sopimuksen purkamisen hyväksyttävien syiden arvioinnissa urheilulliset kriteerit ja toisaalta työoikeudelliset kriteerit. Urheilullisina kriteereinä on mainittu ammattilaisjalkapalloilijan rajalliset mahdollisuudet työllistyä kesken sopimuskauden ja tästä johtuva työnantajan korostunut velvollisuus palkanmaksuun tärkeimpänä velvollisuutenaan. Arviossa on otettu huomioon myös ammattilaisjalkapalloilijan uran yleensä enintään 10 - 12 vuoden mittainen ajanjakso. Lisäksi on viitattu Euroopan jalkapalloliiton lisenssiehtoihin, joiden mukaan lisenssin myöntämisen ehtona on palkanmaksusta huolehtiminen.

 

Työoikeudellisina perusteina Palloliiton liittohallituksen päätöksessä on otettu huomioon se, että palkanmaksun laiminlyöntiä pidetään yleisesti työoikeudessa sopimuksen purkamisen mahdollistavana sopimusrikkomuksena.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton sopimuksen purkamisen edellytysten arvioinnissa huomioon ottamia perusteita ja niihin liittynyttä näytön arviointia ei voida pitää kilpailumääräysten vastaisina. Palloliiton liittohallituksen harkintaa määräaikaisen työsopimuksen purkamisoikeudesta työntekijän eduksi ei voida pitää myöskään pakottavan työoikeudellisen lainsäädännön vastaisena. Kilpailumääräykset mahdollistavat myös sen, että niiden mukaisessa työsopimuksen purkamisen arvioinnissa otetaan työntekijän eduksi huomioon urheilullisia kriteereitä.

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Palloliiton liittohallituksen päätös ei ole kilpailumääräyksen vastainen eikä aihetta liittohallituksen päätöksen muuttamiseen ole.

 

IV Lautakuntakulut

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

Asian näin päättyessä Pallohonka Oy on velvollinen korvaamaan Heikkilän ja Cartaxo Tammilehdon yhteiset lautakuntakulut asiassa. Lautakunta harkitsee asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisiksi lautakuntakulujen määräksi yhteensä 2.250 euroa.  

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

Pallohonka Oy velvoitetaan korvaamaan Tapio Olavi Heikkilän ja Duarte Filipe Cartaxo Tammilehdon yhteiset lautakuntakulut 2.250 eurolla.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Jukka Sippo                                                                                      Timo Ojala

puheenjohtaja                                                                                  sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Johanna Lahti, Harri Lintumäki, Kristiina Rintala ja Pekka Timonen.