15/2010 Koripallo: Yhdistys- Päätöksen sääntöjen vastaisuus- Ottelun lopputuloksesta sopiminen- Ottelun mitätöinti

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 15/2010
 
                                                                                                      1.7.2010      
                                                                                                       Diaarinro:t   I 7/2010 ja  II 9/2010
 
 
 
 
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
 
Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 14.4.2010, jolla Porvoon Tarmon ja Team Uusimaan välisen ottelun lopputulos on mitätöity ja Team Uusimaa on määrätty menettämään ottelun voittamisesta saamansa sarjapisteet ja Porvoon Tarmo ry:lle on määrätty kurinpitosakko
 
ASIA
 
I Ottelun lopputuloksen mitätöinti
II Ottelun lopputuloksen sopimisen johdosta määrätty kurinpitosakko
 
MUUTOKSENHAKIJAT
 
I Team Uusimaa
II Porvoon Tarmo ry
 
KUULTAVA
 
I ja II
Suomen Koripalloliitto ry
 
LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS
 
Suomen Koripalloliitto ry:n (Koripalloliitto) liittohallitus on päätöksellään 14.4.2010 hyväksynyt Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen 12.3.2010, jolla sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli katsonut Porvoon Tarmo ry:n ennalta järjestäneen ottelun Porvoon Tarmo – Team Uusimaa lopputuloksen heikentämällä huomattavasti joukkueen kokoonpanoa ja tällä menettelyllä varmistaneen sen, että Team Uusimaa voittaa ottelun ja varmistaa Team Uusimaan säilymisen I-divisioonassa.
 
Ottelun lopputulos on mitätöity ja Team Uusimaa on määrätty menettämään ottelun voittamisesta saamansa sarjapisteet. Porvoon Tarmo ry:lle on määrätty seuraamukseksi 2 000 euron sakko.
 
Perusteluinaan sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli lausunut seuraavaa:
 
 
·     Koripalloliiton kilpailusääntöjen IX luvun 2 kohdan 1 kappaleen mukaan ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä näiden tekojen yrittäminen on kielletty.
 
·     Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö ryhtyi omasta aloitteestaan selvittämään, onko ottelussa Porvoon Tarmo – Team Uusimaa rikottu mainittua sääntökohtaa.
 
·     Porvoon Tarmo on heikentänyt ottelua varten joukkueen kokoonpanoa jättämällä siitä pois joukkueen menestyksen kannalta keskeiset pelaajat. Joukkueen kokoonpano koostui ottelussa vaihtopelaajista tai kokonaan uusista, joukkueessa aiemmin pelaamattomista junioripelaajista. Myöskään joukkueen valmentaja Jouni Grönroos ei ollut mukana kokoonpanossa.
 
·     Ottelun lopputuloksella ei ollut merkitystä Porvoon Tarmolle, sillä se oli jo varmistanut sarjan voiton. Team Uusimaalle ottelun lopputuloksella sen sijaan oli merkitystä, koska ottelun voittamisella seura vältti joutumisen I-divisioonan karsintasarjaan. Ottelun päätuomarin vapaamuotoinen kirjallinen selvitys tukee myös sitä, että ottelun lopputulos oli ennalta järjestetty.
 
VALITUKSET PERUSTEINEEN
 
I
 
Team Uusimaaon valituksessaan vaatinut, että Koripalloliiton liittohallituksen päätös ottelun lopputuloksen mitätöinnistä ja ottelun voittamisesta saatujen sarjapisteiden menettämisestä kumotaan. Valitusta Team Uusimaa on perustellut seuraavasti:
 
·     Team Uusimaa ei ole ollut sopimassa ottelun lopputulosta eikä se ollut menetellyt asiassa muutoinkaan moitittavasti. Team Uusimaan kokoonpano oli siirtoajan umpeutuessa heikentynyt, mutta tällä ei ollut yhteyttä otteluun 7.3.2010. Siirtoajan päättyessä oli selvää, että Team Uusimaa ei yllä I-divisioonan pudotuspeleihin ja tässä yhteydessä osa pelaajista käytti heille sopimuksin turvattua oikeutta siirtyä loppukaudeksi pelaamaan johonkin toiseen seuraan. Team Uusimaa ei ollut tarkoituksellisesti heikentänyt joukkueen kokoonpanoa eikä se ollut osallistunut ottelun lopputuloksesta sopimiseen.
 
·     Liittohallituksen päätös oli sääntöjen vastainen, koska säännöt eivät tunteneet sellaista seuraamusta, että ottelun lopputulos mitätöitäisiin.
 
 
II
 
Porvoon Tarmo ry(Porvoon Tarmo) on valituksessaan vaatinut, että liittohallituksen päätös kumotaan ja Porvoon Tarmo vapautetaan määrätystä 2 000 euron kurinpitosakosta ja Koripalloliitto velvoitetaan korvaamaan Porvoon Tarmon lautakuntakulut 10 412,70 eurolla korkoineen.
 
Menettelyvirheet
 
Porvoon Tarmon valituksen mukaan Koripalloliiton kurinpitomenettelyssä oli rikottu kurinpitomenettelyn keskeisiä periaatteita seuraavalla tavalla:
 
(1)  Koripalloliiton kurinpitoyksikkö oli ottanut asian omasta aloitteestaan käsiteltäväksi. Koripalloliiton kurinpitosäännöissä ei ollut määräyksiä siitä, milloin ja miten kurinpitomenettely oli mahdollista aloittaa kurinpitoyksikön omasta aloitteesta. Kurinpitomenettelyn aloittamista koskevan sääntömääräyksen puuttuminen vaarantaa asianosaisten oikeusturvan. Se, että kurinpitoyksikkö on aloittanut omasta aloitteestaan asian tutkimisen, vaarantaa puolueettomuutta ja on syyttömyysolettaman vastaista.
 
(2)  Myöskään kuulemismenettely ei ollut asianmukainen. Asianosaisille oli varattu aikaa alle 24 tuntia vastata kurinpitoyksikön lausumapyyntöön. Porvoon Tarmolla ei ollut todellista mahdollisuutta tulla kuulluksi asiassa. Menettelyn nopeus, kurinpitoyksikön oma aktiivisuus ja ennakkoasenne osoittivat, että käsittely ei ollut puolueetonta.
 
(3)  Kurinpitoyksikkö oli lausumapyyntökirjeessään ilmoittanut jo etukäteen ottelun lopputuloksen olleen kielletyllä tavalla järjestetty. Porvoon Tarmo ei ollut saanut puolueetonta käsittelyä.
 
(4)  Asiaa ratkaistaessa ei ollut otettu huomioon myöskään Porvoon Tarmon esittämää vastatodistelua. Liittohallituksen päätös ei ollut riittävällä tavalla perusteltu. Liittohallituksen päätöksestä ei ilmene se, mihin ratkaisu perustuu. Liittohallituksen päätös tulee kumota.
 
Ottelun lopputuloksesta sopiminen tai lopputuloksen muu järjestäminen
 
Porvoon Tarmo on kiistänyt väitteet sopupelistä. Porvoon Tarmo, sen valmentajat, pelaajat tai hallituksen jäsenet taikka muutkaan Porvoon Tarmon toiminnassa mukana olleet henkilöt eivät olleet sopineet ottelun lopputulosta ennakolta. Porvoon Tarmo ei ollut syyllistynyt myöskään muulla tavalla ottelun lopputuloksen ennalta järjestämiseen. Näin ollen kurinpitosakon määräämiselle ei ollut perusteita. Porvoon Tarmo on perustellut valitustaan seuraavasti:
 
      • Porvoon Tarmo oli varmistanut runkosarjan voiton jo ennen 7.3.2010 pelattavaa ottelua ja se valmistautui play off –peleihin. Porvoon Tarmon kannalta oli järkevää lepuuttaa edustusjoukkueen pelaajia tässä Porvoon Tarmolle merkityksettömässä ottelussa.
 
      • Porvoon Tarmon edustusjoukkueen pelaajista oli huomattava osa myös loukkaantuneita. Tällä oli vaikutus Porvoon Tarmon kokoonpanoon. Porvoon Tarmon kokoonpanoon vaikutti myös seuran koulutusjoukkueen 7.3.2010 pelaama ottelu 2-divisioonassa. Pelaajat olivat tehneet ottelussa parhaansa.
 
      • Väitteet Porvoon Tarmon valmentajan poissaolosta ottelusta olivat loukkaavia. Normaalisti ottelukohtaiset kokoonpanovalinnat tekee valmentaja. Kysymyksessä olevassa ottelussa ohjeet oli antanut seuran johtokunta. Tähän oli päädytty sen vuoksi, että asiassa voitaisiin välttää turhat epäilyt sopupelistä.
                     
      • Porvoon Tarmon joukkueen kokoonpanomuutoksille oli ollut urheilulliset ja erittäin ymmärrettävät syyt eikä esille ole tullut mitään sellaista seikkaa, joka viittaisi ottelun etukäteiseen sopimiseen. Koripalloliiton liittohallitus on perustanut ratkaisunsa pelkästään johtopäätöksiin ottelun lopputuloksesta. Näyttöä sopupelistä ei ollut.
 
VASTAUS PERUSTEINEEN
 
I ja II
 
Suomen Koripalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitukset hylätään ja että asianosaiset vastaavat omista lautakuntakuluistaan asiassa.
 
Team Uusimaan valitus
 
Koripalloliitto on vastauksessaan todennut, että Team Uusimaan toiminnasta ja järjestämisestä vastasi Uusimaa Basket ry. Uusimaa Basket ry:n puheenjohtajana toimi Jouni Grönroos, joka toimi samalla myös Porvoon Tarmo ry:n valmentajana. Tilanne oli erikoinen, että sama henkilö toimi merkittävässä asemassa kahdessa kilpailevassa seurassa. Tilanne poikkesi siten sellaisesta tilanteesta, jossa joukkue sille merkityksettömässä ottelussa heikentää joukkueen kokoonpanoa. Ottelun lopputuloksella oli puolestaan merkitystä Team Uusimaalle, koska ottelun voittamisella se olisi varmistanut joutumasta I-divisioonan putoamissarjaan.
 
Ottelun lopputulos oli ennalta järjestetty ja kysymys oli kilpailusääntöjen kohdan IX vastaisesta menettelystä. Liiton säännöt eivät tunne ottelun lopputuloksen mitätöintiä seuraamuksena, mutta tällainen seuraamus oli ainoa mahdollinen ja seuraamukseen oli päädytty soveltamalla tilanteeseen perusteettoman edun palauttamista koskevaa oikeudellista ohjetta. Määrätty seuraamus perustui yleisiin oikeudellisiin periaatteisiin.
Porvoon Tarmon valitus
 
Väitetyistä menettelyvirheistä Koripalloliitto on lausunut seuraavaa:
 
·     Koripalloliiton toimintasääntöjen 25 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohtien mukaan liittohallituksen erityisenä tehtävänä on valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen mukaisesti sekä asettaa tarvittavat toimintayksiköt ja työryhmät hoitamaan liiton toimintaa. Liittohallitus on asettanut Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön käsittelemään ensimmäisenä asteena rikkomukset. Koripalloliiton toimintasäännössä tai kurinpitosäännössä ei ole rajattu sääntö- ja kurinpitoyksikön toimivaltaa ryhtyä oma-aloitteisesti käsittelemään tietoon tulleita rikkomuksia. Tämän mukaisesti asian tutkinta oli aloitettu nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa.
 
·      Sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli käsitellyt asian kiireellisesti, koska ottelun lopputuloksesta sopimisen seuraamuksena olisi voinut olla myös seurojen sulkeminen pois kilpailutoiminnasta. Porvoon Tarmo ei ollut pyytänyt lisäaikaa lausuman antamiseen eikä ollut esittänyt muitakaan huomautuksia käsittelyaikataulusta. Viimeistään muutoksenhakumenettelyn aikana Porvoon Tarmo on voinut esittää näkökantansa ja mahdolliset virheet kuulemisessa ovat tässä yhteydessä korjaantuneet.
 
·     Muutoin Koripalloliiton menettelyssä ei ollut rikottu oikeudenmukaisen menettelyn vaatimuksia.
 
Sopupelin osalta Koripalloliiton päätös siitä, että ottelun lopputuloksesta on asiattomasti sovittu, perustuu aihetodisteisiin sekä keskeisesti siihen, että Porvoon Tarmon valmentaja on samanaikaisesti Uusimaa Basket ry:n puheenjohtaja. Tässä suhteessa kysymyksessä oleva tapaus poikkeaa olennaisesti niistä tapauksista, joissa joukkueen kokoonpanoa heikennetään tai muutetaan sille merkityksettömissä otteluissa.
 
SUULLINEN KÄSITTELY
 
Oikeusturvalautakunta on 14.6.2010 toimittanut asioissa Dnro 7/2010 (valittajana Team Uusimaa) ja Dnro 9/2010 (valittajana Porvoon Tarmo) yhteisen suullisen käsittelyn, jossa on kuultu todistelutarkoituksessa Jarkko Martti Juhani Lanua, Jari Antero Mankosta, Matti Olavi Nurmista ja Johan Mikael Wickholmia sekä todistajina Jouni Juhani Grönroosia ja Kari Antero Venäläistä.
 


PÄÄTÖS
 
Käsittelyratkaisu
 
Koripalloliiton liittohallituksen päätös perustuu Porvoon Tarmon ja Team Uusimaan väliseen otteluun. Team Uusimaan ja Porvoon Tarmon valitusten kohteena on sama Koripalloliiton liittohallituksen päätös, jossa asia on molempien valittajien osalta samalla kertaa ratkaistu. Oikeusturvalautakunta on toimittanut asioissa yhteisen suullisen käsittelyn, jossa molempien valittajien valitukset on käsitelty.
 
Oikeusturvalautakunta on käsitellyt valitukset yhdessä ja näin ollen asioissa dnro:t 7/2010 ja 9/2010 annetaan yhteinen ratkaisu.
 
Pääasiaratkaisu
 
I Kurinpitomenettely
 
Porvoon Tarmo on valituksessaan katsonut, että Koripalloliiton kurinpitomenettelyssä oli tapahtunut useita virheitä, joiden johdosta Koripalloliiton päätös tulisi ensisijaisesti kumota. Tällaisia virheitä olivat seuraavat:
 
(1) Sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli aloittanut oma-aloitteisesti asian käsittelemisen, vaikka kurinpitosäännöt eivät tällaista toimivaltaa yksikölle antaneet;
 
(2) Porvoon Tarmolle vastauksen antamiselle varattu aika oli kohtuuttoman lyhyt;
 
(3) Ennakkoasenteensa vuoksi sääntö- ja kurinpitoyksikön jäsenet olivat esteellisiä käsittelemään asiaa; ja
 
(4)  Ratkaisua ei ollut asianmukaisesti perusteltu.
 
Oikeusturvalautakunnan kannanotto väitettyihin menettelyvirheisiin
 
Kuten esimerkiksi oikeusturvalautakunnan ratkaisussa 10/2009 (Dnro 6/2009) on todettu, kurinpitoseuraamuksen määrääminen edellyttää siltä menettelyltä, jossa seuraamus määrätään, oikeussuojaa koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista. Lisäksi kurinpitosäännöissä on määriteltävä se menettely, jota kurinpitoasian käsittelyssä noudatetaan.
 
Keskeisiin oikeussuojaperiaatteisiin kuuluu muun muassa, että kurinpitoasian ratkaiseva toimielin on puolueeton ja että rangaistuksen kohteeksi joutunut taho saa rangaistuksesta kirjallisen päätöksen riittävine perusteluineen. Kurinpitoelimen puolueettomuusvaatimus ja päätöksen perusteluvelvollisuus perustuvat myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Näitä vaatimuksia on vakiintuneesti noudatettu Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä.
 
(1) Kurinpitoasian käsittelyn vireilletulo
 
Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksestä ilmenee, että se on oma-aloitteisesti ryhtynyt selvittämään otteluun liittyviä sopupeliepäilyjä.
 
Urheilun kurinpito perustuu yhdistysoikeudelliseen sitouttamiseen, jossa lajiliitto on sitouttanut jäseninään olevat seurat noudattamaan liiton kurinpitomääräyksiä. Yleensä yhdistysoikeudellisessa kurinpidossa aloitteen kurinpitoasiassa voi tehdä jokainen jäsen, ellei muusta ole säännöissä määrätty. Kurinpitoasian aloite- ja vireillepano-oikeudesta voidaan säännöissä kuitenkin määrätä esimerkiksi siten, että vireillepano-oikeus on vain määrätyllä toimielimellä tai toimihenkilöllä. Myös lajiliiton kurinpitosäännöissä on usein yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, ketkä voivat tehdä aloitteen kurinpitoasioissa sekä aloitteen tekemiseen liittyviä muita muoto- ja määräaikamääräyksiä.
 
Koripalloliiton kilpailu- tai kurinpitosäännöissä ei ole tarkemmin määrätty sitä, miten kurinpitomenettely tulee vireille. Kilpailusäännöissä on eräitä määräyksiä asian vireillepanosta (kohta VIII), jotka eivät koske kuitenkaan nyt kysymyksessä olevan kaltaista tilannetta. Kurinpitoasian vireilletuloa koskevan kysymyksen kannalta Koripalloliiton eri säännöistä voidaan todeta seuraavat määräykset:
 
·     Ensiksikin Koripalloliiton toimintasääntöjen 25 §:n mukaan Koripalloliiton liittohallitus toimii toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Liittohallituksen erityisenä tehtävänä on muun muassa valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen mukaisesti ja toimia muutoksenhakuelimenä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä määrätyissä asioissa. Näitä tehtäviä varten liitossa on sääntö- ja kurinpitoyksikkö.
 
·     Toiseksi Koripalloliiton kilpailusääntöjen IX luvun 2 kohdan 1 kappaleen mukaan ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä näiden tekojen yrittäminen on kielletty. Liiton tai seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan liitolle ja seuralle, mikäli heille on ehdotettu ottelun lopputuloksen sopimista tai järjestämistä tai heihin on muutoin otettu yhteyttä tässä tarkoituksessa.
 
Kun otetaan huomioon, että säännöissä ei ole määräyksiä nyt kyseessä olevan asian vireillepanosta ja että sääntömääräyksien mukaan liittohallituksella ja näitä asioita varten asetetulla sääntö- ja kurinpitoyksiköllä on keskeinen asema ja vastuu kurinpidossa ja että sopupelistä on velvollinen ilmoittamaan jokainen sääntöihin sitoutunut, Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on voinut aloittaa asian tutkimisen oma-aloitteisesti. Koripalloliiton noudattama menettely ei ole sääntöjen vastaista.
 
Tältä osin asian käsittelyssä ei ole menetelty virheellisesti.
(2) Vastauksen antamiselle varattu määräaika
 
Oikeudenmukaiseen kurinpitomenettelyyn kuuluu olennaisesti se, että menettelyn kohteena olevalle asianosaiselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi siitä menettelystä, josta häntä epäillään. Kuulemistilaisuuden varaaminen on täysin riippumaton siitä, pitääkö kurinpitäjä asiaa selvänä tai siitä, voidaanko kuulemisella saada kurinpitäjän mielestä asiaan selvitystä.
 
Koripalloliiton kurinpitosääntöjen kohdan 2 mukaan ennen rangaistuksen määräämistä on rikkomuksesta epäillylle varattava mahdollisuus antaa kohtuullisessa ajassa selvityksensä asiassa uhalla, että rangaistus voidaan määrätä ilman sitä.
 
Kohtuullinen aika vaihtelee käsiteltävän asian mukaan, mutta ilman asianosaisen nimenomaista suostumusta kurinpitoasioissa ei yleensä voida pitää kohtuullisena vain päivän tai kahden määräaikaa. Tavanomaisissa tapauksissa asiaan osalliselle on varattava vähintään yhden viikon määräaika.
 
Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on sähköpostiviestillään 8.3.2010 varannut Porvoon Tarmolle tilaisuuden lausuman antamiseen asiassa. Lausuma on pyydetty toimittamaan seuraavana päivänä eli 9.3.2010 klo 16.00 mennessä. Porvoon Tarmo on antanut lausumansa asetetussa määräajassa.
 
Porvoon Tarmo ei ole sääntö- ja kurinpitoyksikölle antamassaan lausumassa vaatinut lisäaikaa selvityksen antamiselle. Tämän jälkeen Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on ratkaissut asian 12.3.2010. Porvoon Tarmo on valittanut Koripalloliiton liittohallitukselle. Porvoon Tarmon 25.3.2010 päivätyssä valituskirjelmässä todetaan, että lausuman antamiseen varattu määräaika oli alle yksi vuorokautta ja että tässä ajassa ei ole ollut mahdollista vastata perusteellisesti.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että sääntö- ja kurinpitoyksikön lausuman antamiselle varaama määräaika ei ole ollut kohtuullinen vaan selvästi liian lyhyt. Kysymys on ollut väitetystä ottelun lopputuloksen sopimisesta ja tällainen väite on laadultaan siinä määrin vakava, että asianosaisten kuulemiselle tulee varata huomattavasti pidempi määräaika.
 
Porvoon Tarmo on kuitenkin tässä tapauksessa voinut antaa lausumansa asetetussa alle yhden vuorokauden määräajassa. Lisäksi Koripalloliitossa on käytössä sisäinen muutoksenhaku. Sen mukaan sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksestä voi hakea muutosta liittohallitukselta. Tätä mahdollisuutta Porvoon Tarmo on myös käyttänyt hyväkseen. Valituksessaan liittohallitukselle Porvoon Tarmo on vielä voinut tuoda esille omat näkemyksensä Koripalloliiton sisäisessä kurinpitomenettelyssä, jossa valituksen tekemiselle varattu 14 päivän määräaika on ollut myös pituudeltaan kohtuullinen.
 
Vaikka sääntö- ja kurinpitoyksikön lausuman antamiselle asettama määräaika ei ole ollut kohtuullinen vaan liian lyhyt, kurinpitomenettelyä kokonaisuutena arvioiden Porvoon Tarmolla on ollut asianmukainen tilaisuus lausuman antamiseen Koripalloliiton sisäisessä kurinpitomenettelyssä eikä se siten ole menettänyt oikeuttaa valvoa etuaan asiassa.
 
Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kuulemismenettelyssä ole tapahtunut sellaisia virheitä, joiden johdosta valituksen kohteena oleva päätös tulisi poistaa.
 
(3) Syyttömyysolettaman noudattaminen ja esteellisyys
 
Asianmukaisessa kuulemispyynnössä tulee mainita se teko, josta asianomaista tahoa epäillään, se määräys, jonka rikkomisesta katsotaan olevan kysymys ja se tosiasiallinen tapahtuma, jonka katsotaan täyttävän kurinpitorikkomuksen mukaisen menettelyn.
 
Sen sijaan kuulemispyynnössä ei tule ottaa ennakollista kantaa siihen, onko tutkittavassa menettelyssä kysymys sääntö- tai kurinpitomääräyksen täyttävästä menettelystä. Tällaisesta kannanotosta syntyy olettamus ennakollisesta asenteesta.
 
Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön lausumapyynnössä todetaan seuraavaa:
 
”Liiton kilpailusääntöjen IX luvun 2. kohdan 1. kappaleen mukaan ’Ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä näiden tekojen yrittäminen on kielletty’. Yllä mainitussa ottelussa (I-divisioonan ottelu Porvoon Tarmo – Team Uusimaa sunnuntaina 7.3.2010) tämän säännön tunnusmerkit täyttyvät.”
 
Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön lausumapyyntökirjeen on laatinut yksikön sihteeri Pekka Valpola. Hän on sihteerinä ollut valmistelemassa myös sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöstä. Päätöksen ovat tehneet sääntö- ja kurinpitoyksikön viisi jäsentä.
 
Urheilun kurinpidon esteellisyyskysymyksien arvioinnissa tulee ottaa huomioon ensiksikin yhtäältä yhdistyslain esteellisyyssäännökset ja toisaalta asiassa sovellettavat sääntömääräykset. Nyt kysymyksessä olevaa ennakkoasenne-esteellisyyttä ei ole säännelty yhdistyslaissa eikä Koripalloliiton säännöissä.
 
Perusoikeuksiin kuuluu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Sen yksi tärkeä osa on, että sen elimen, joka päättää jonkun oikeuksista ja velvollisuuksista, tulee olla puolueeton. Vaikka urheilun kurinpidossa ei ole kysymys oikeudenkäynnistä, yleisesti on hyväksytty sellainen periaate, että siinä noudatettavaa menettelyä tulee arvioida perusoikeusmyönteisesti, vaikka asiasta ei olisi erikseen säännöissä määrätty.
 
Tätä periaatetta puoltaa myös seuraava asiasyy. Urheilun kurinpidossa määrättävillä seuraamuksilla voi olla merkittäviä henkilön mainetta koskevia vaikutuksia ja lisäksi varsinkin liike- ja ammattitoiminnallisesti harjoitetussa urheilussa myös huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Näistä syistä kurinpidon tulisi olla uskottavaa ja luotettavaa, vaikka uskottavuuden ja luotettavuuden takeista kuten esteellisyydestä ei olisikaan säännöissä määräyksiä.
 
Näin ollen uskottavassa ja luotettavassa kurinpitomenettelyssä on perusteltua noudattaa soveltuvin osin samoja esteellisyysperusteita, joita noudatetaan esimerkiksi hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyssä. Niiden mukaan asian ratkaisija on esteellinen myös silloin, kun puolueettomuuden voidaan perustellusti katsoa vaarantuvan. Tällöin esimerkiksi ratkaisijan ennakkoasenne voi muodostaa esteellisyyden.
 
Tässä tapauksessa sääntö- ja kurinpitoyksikön sihteerin Porvoon Tarmolle osoittaman vastauspyyntökirjeen sanamuoto osoittaa ennakkoasennetta ratkaistavana olevan asian kannalta keskeiseen tekijään nähden eli, onko kysymys ollut ottelun lopputuloksen kielletystä ennakolta tapahtuneesta sopimisesta. Tämä on ollut keskeinen ratkaistavana ollut kysymys ja Porvoon Tarmolle on perustellusti voinut syntyä sääntö- ja kurinpitoyksikön vastauspyyntökirjeen perusteella käsitys, että ainakin mainitulla sihteeri Valpolalla, joka on valmistellut asiaa, on ollut ennakkoasenne tässä kysymyksessä.
 
Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa ennakkoasennetta ratkaistavana olevaan kysymykseen on osoittanut sääntö- ja kurinpitoyksikön sihteeri, mutta eivät ratkaisukokoonpanon jäsenet. Kuitenkin oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien periaatteiden mukaan asiaa valmistelevan ja sen ratkaisijoille esittelevän sihteerin tulee olla samalla tavalla esteetön kuin ratkaisijoidenkin.
 
Kun esteellisyys ei kuitenkaan koske sääntö- ja kurinpitoyksikön ratkaisuvaltaa käyttänyttä jäsentä, lautakunta ei pidä tässä tapauksessa sihteerin esteellisyyttä niin vakavana, että ratkaisu pitäisi sen vuoksi poistaa.
 
(4) Ratkaisun perusteleminen
 
Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan 10/2009 (Dnro 6/2009) todennut, kurinpitoasiassa perustelujen ilmoittaminen on välttämätöntä sen vuoksi, että kurinpitomenettelyn kohteena ollut voi arvioida muutoksenhakumenettelyn tarpeellisuutta ja kurinpitoratkaisun perustelujen vakuuttavuutta. Riittävänä perusteluna ei voida pitää sitä, että päätöksessä ilmoitetaan sääntökohta, jota katsotaan rikotun. Perusteluissa tulee olla myös selostus niistä selvitetyksi tulleista tapahtumista (tosiseikat), mihin ratkaisu perustuu ja millä perusteella kukin riitainen tosiseikka on tullut näytetyksi.  
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksessä on ensin selostettu asianomainen kilpailusääntöjen määräys ja tämän jälkeen niitä seikkoja, joiden perusteella kurinpitoelin on päätynyt katsomaan, että ottelun lopputulos on kielletyllä tavalla sovittu tai ottelun lopputulos ennalta järjestetty. Tämä arviointi on perustunut joukkueen kokoonpanon heikentämiseen, valmentajan poisjääntiin ottelusta, Porvoon Tarmon valmentajan asemaan ottelussa pelanneiden seurojen toimihenkilönä ja ottelun erotuomarin raporttiin. Oikeusturvalautakunta katsoo, että sääntö- ja kurinpitoyksikön päätös on riittävällä tavalla perusteltu.
 
Valituksessaan liittohallitukselle Porvoon Tarmo on vedonnut menettelyvirheisiin sääntö- ja kurinpitoyksikössä. Porvoon Tarmo on todennut, ettei kurinpitomenettelyä ollut voinut aloittaa oma-aloitteisesti ja että sääntö- ja kurinpitoyksikön jäsenillä oli ennakkoasenne ratkaistavana olevaan kysymykseen nähden. Näiden menettelyvirheiden lisäksi Porvoon Tarmo on katsonut, ettei se ollut sopinut ottelun lopputulosta.
 
Koripalloliiton liittohallitus on päätöksessään ilman lisäperusteluja todennut, että sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli tehnyt sääntöjen mukaisen päätöksen ja pitänyt sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen voimassa.
 
Muutoksenhakumenettelyssä muutoksenhakua käsittelevän elimen ei ole välttämätöntä perustella omaa ratkaisuaan, jos se pysyttää muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja valituksen kohteena olevan päätöksen perustelut ovat asianmukaiset. Tässä tapauksessa sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen perustelut ovat pääasian eli ottelun lopputuloksen sopimista koskevilta osin olleet riittävät. Näin ollen liittohallitus on voinut näiltä osin hyväksyä sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen ja sen perustelut. Liittohallituksen päätös on tältä osin riittävällä tavalla perusteltu.
 
Sen sijaan liittohallitus ei ole ratkaisussaan ottanut mitään kantaa Porvoon Tarmon esittämiin menettelyvirhettä koskeviin väitteisiin. Tältä osin liittohallituksen päätös ei täytä niitä vaatimuksia, joita kurinpitomenettelyssä annettavalta päätökseltä tulee edellyttää.
 
Ottaen kuitenkin huomioon muun muassa se lopputulos, johon oikeusturvalautakunta on pääasian osalta päätynyt, asiassa ei ole tarvetta palauttaa asiaa perusteluja koskevilta osin liittohallitukseen uudelleen käsiteltäväksi.
 
Johtopäätökset
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn vireillepanon, Porvoon Tarmolle kurinpitomenettelyssä varatun vastausajan ja kurinpitoratkaisun perustelujen osalta asiassa ei ole tapahtunut sellaisia virheitä, joiden johdosta valituksen kohteena oleva päätös tulisi kumota. Perusoikeuksiin perustuva arvio sääntö- ja kurinpitoyksikön sihteerin esteellisyydestä ei tässä tapauksessa johda päätöksen poistamiseen.
 
Näin ollen Porvoon Tarmon vaatimukset päätöksen kumoamisesta menettelyvirheiden johdosta hylätään.
 
II Ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen
 
(1)  Tosiasiat ja kysymyksenasettelu
 
Miesten I-divisioonassa pelattiin 7.3.2010 ottelu Porvoon Tarmo – Team Uusimaa. Ennen ottelua Porvoon Tarmo oli varmistanut runkosarjan voiton, joten ottelun lopputulos oli sille merkityksetön. Sen sijaan Team Uusimaalle ottelun lopputuloksella oli merkitystä, koska ottelun voitolla seura varmistaisi säilymisen I-divisioonassa eikä seura joutuisi karsintasarjaan. Team Uusimaa voitti ottelun.
 
Oikeusturvalautakunnassa on Team Uusimaan valituksen johdosta ensinnäkin kysymys siitä, onko Team Uusimaa osallistunut kilpailusäännöissä kielletyllä tavalla ottelun lopputuloksesta sopimiseen. Toiseksi kysymys on siitä, onko Koripalloliiton liittohallitus voinut määrätä seuraamukseksi ottelun lopputuloksen mitätöinnin ja sarjapisteiden menettämisen.
 
Edelleen Porvoon Tarmon valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, on Porvoon Tarmo kilpailusäännöissä kielletyllä tavalla sopinut ottelun lopputuloksen ja onko Porvoon Tarmolle määrätylle 2 000 euron sakolle riittävät perusteet.
 
(2)  Ottelun lopputuloksen sopimista koskevat sääntömääräykset
 
Suomen Koripalloliitto ry:n kilpailusääntöjen IX luvun mukaan ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä näiden tekojen yrittäminen on kielletty (IX 2-kohta). Kurinpitosääntöjen kohdan 1 mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy sopupeliä koskevien sääntöjen vastaiseen toimintaan tai laiminlyöntiin.
 
Rangaistuksena seuralle voidaan määrätä liittohallituksen päätöksellä enintään 5 000 euroa ja sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksellä enintään 3 500 euroa.
 
Kilpailusäännöissä siis kielletään kolme menettelytapaa: (i) ensiksikin lopputuloksesta sopiminen, (ii) toiseksi muu ennalta tapahtuva lopputuloksen järjestäminen ja (iii) kolmanneksi näiden tekojen yrittäminen.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelun lopputuloksen sopimisella tarkoitetaan tyypillisesti otteluun osallistuvien seurojen keskinäistä sopimista ottelun lopputuloksesta. Tällöin molemmat otteluun osallistuvat joukkueet ovat samaa mieltä siitä, mikä ottelun lopputulos tulee olemaan. Ottelun lopputuloksen sopimisen taustalla voivat olla monenlaiset syyt, mutta näillä syillä ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko kysymys sääntömääräysten vastaisesta toiminnasta.
 
Sen sijaan kilpailusääntöjen tarkoittama ottelun lopputuloksen muu ennalta tapahtuva järjestäminen voi tapahtua yksin toisen seuran omin toimenpitein. Tällöin otteluun osallistuva toinen joukkue voi olla täysin tietämätön siitä, että ottelun lopputulos on jo ennalta päätetty. Tyypillisesti kysymys on tällöin tahallisesta häviämisestä.
 
Tällaisesta ottelun lopputuloksen ennalta tapahtuvasta järjestämisestä on kuitenkin erotettava joukkueurheiluun tyypillisesti kuuluva joukkueen kokoonpanon vaihtelu. Joukkueen kokoonpano voi eri syistä vaihdella eikä kokoonpanon vaihtelua voida pitää sääntömääräysten vastaisena toimenpiteenä. Edellytyksenä on kuitenkin, että tällaisissa kokoonpanon vaihteluun liittyvissä tilanteissakin joukkueen tulee parhaansa mukaan ja tosissaan tavoitella ottelun voittoa, jolloin ottelun lopputulosta ei voida katsoa sääntöjen kieltämällä tavalla ennalta järjestetyn.   
 
Kysymyksessä olevassa tapauksessa Koripalloliitto ei ole valituksen kohteena olevassa ratkaisussaan edes väittänyt, että Team Uusimaa olisi osallistunut ottelun lopputuloksesta sopimiseen. Näin ollen kysymys on siten lähinnä siitä, onko Porvoon Tarmo omilla toimenpiteillään etukäteen järjestänyt ottelun lopputuloksen eli oman häviönsä.
 
(3)  Lähtökohtia arvioitaessa ottelun lopputuloksesta sopimista tai ennalta tapahtunutta järjestämistä
 
Ottelun lopputuloksesta sopimisesta tai lopputuloksen ennalta tapahtuneesta järjestämisestä saadaan vain harvoin välitöntä tai suoraa näyttöä. Usein ottelun lopputuloksesta sopiminen joudutaan päättelemään asiassa esitetystä muusta välillisestä näytöstä kokonaisuutena. Tällöinkin kurinpitomenettelyssä edellytyksenä on, ettei asiassa esitetyn näytön perusteella saa jäädä varteenotettavaa epäilystä väitetystä ottelun lopputuloksesta sopimisesta. Sama koskee myös muuta ennakkoon tapahtunutta lopputuloksen järjestämistä. Sekin joudutaan usein päättelemään välillisesti muista seikoista. Jotta kuitenkin kyse olisi sääntöjen kieltämästä ottelun lopputuloksen järjestämisestä, siitä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilystä.
 
Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön ja liittohallituksen päätös perustuu aihetodisteisiin. Johtopäätös siitä, että ottelun lopputulos on ollut ennalta järjestetty, on perustunut seuraaviin seikkoihin:
 
·         Porvoon Tarmon kokoonpanon heikentämiseen;
·         palkatun päävalmentajan poisjääntiin ottelusta;
·         Porvoon Tarmon päävalmentajan asemaan ottelussa pelanneiden   molempien seurojen toimihenkilönä;
·         ottelun erotuomarin raporttiin sekä
·         siihen, että I-divisioonaan johtava joukkue tällaisessa tilanteessa on hävinnyt sarjan häntäpäässä olevalle joukkueelle ja
·         häntäpäässä oleva Team Uusimaa on varmistanut voitollaan säilymisensä I-divisioonassa.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että otteluun liittynyt asetelma on ollut sellaisenaan epäilyttävä, siis sellainen, että sen perusteella on voinut perustellusti syntyä epäilys ottelun lopputuloksen ennalta järjestämisestä. Tällaisessa tilanteessa otteluun osallistuneilta joukkueilta on perusteltua odottaa uskottavana pidettävää selitystä siitä, miksi epäilyttävästä asetelmasta huolimatta kysymyksessä ei ole sääntömääräysten vastainen toiminta.    
 
Porvoon Tarmo on valituksessaan lähtenyt siitä, että joukkueen käyttämälle kokoonpanolle ottelussa 7.3.2010 oli perustellut seuraavat syyt:
 
·     Pudotuspelit SM-liigaan nousua ajatellen alkoivat pian I-divisioonan runkosarjan päättymisen jälkeen eikä seuralle merkityksettömässä ottelussa ollut järkevää peluuttaa pudotuspelejä ajatellen tärkeimpiä pelaajia.
·     Lisäksi pelaajien loukkaantumistilanne aiheutti muutoksia joukkueen kokoonpanoon.
·     Pelaajien käyttämisestä teki päätöksen Porvoon Tarmon johtokunta eikä valmentaja.
·     Porvoon Tarmolle ei ollut merkitystä sillä, miten Team Uusimaalle kävisi eikä seuroilla ollut yhteistyösopimusta eikä pelaajavaihtoa.
 
(4)  Porvoon Tarmon päävalmentajan asemasta esitetty näyttö
 
Koripalloliiton johtopäätös ottelun lopputuloksen ennalta tapahtuneesta järjestämisestä perustuu keskeisesti siihen, että Porvoon Tarmon päävalmentaja Jouni Grönroos on toiminut samanaikaisesti Uusimaa Basket ry:n hallituksen puheenjohtajana.
 
Team Uusimaan puolelta on todettu, että miesten I-divisioonan sarjapaikan haltija on ollut Järvenpään Koripalloseura ry ja että Team Uusimaa on ollut pelanneen joukkueen nimi. Uusimaa Basket ry on vuoden 2009 lopussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on ollut tervehdyttää Järvenpään Koripalloseura ry:n talous.
 
Jouni Grönrooson kertonut, että Uusimaa Basket ry:n perustamisen taustalla oli järvenpääläinen koripallon taustahenkilö Esa Ojala. Esa Ojala ja Jarkko Lanu olivat ottaneet vuoden 2009 lopussa häneen yhteyttä ja pyytäneet häntä talouden tervehdyttäjäksi, koska hänellä oli kokemusta vastaavista tehtävistä. Grönroos oli kertonut aikomuksestaan Porvoon Tarmon johtokunnalle. Grönroos oli sitoutunut olemaan Uusimaa Basket ry:n toiminnassa kevään 2010.
 
Edelleen Grönroos on todennut, että seuran puheenjohtajaksi piti alunperin tulla Esa Ojala, mutta koska rekisteröintihetkellä Esa Ojala oli matkoilla ja koska Grönroosilla oli verkkopankkitunnukset, joiden avulla yhdistyksen rekisteröiminen sähköisesti onnistui, Grönroosista tuli näiden teknisten syiden takia seuran puheenjohtaja, vaikka se ei ollut asianosaisten tarkoitus.
 
Samalla tavalla Uusimaa Basket ry:n perustamisesta ja seuran puheenjohtajan valinnasta on kertonut Uusimaa Basket ry:n perustamisessa mukana ollut Jarkko Lanu. Edelleen Jarkko Lanu on kertonut, että Grönroos ei osallistunut Team Uusimaan urheilulliseen toimintaan tai joukkueen pelaamiseen liittyviin kysymyksiin. 
 
Lanu on kertonut, että Uusimaa Basket ry:n perustamisen tavoitteena oli saada Uudenmaan alueelle yksi liigaseura. Tässä tarkoituksessa tammi- ja helmikuussa 2010 oli tunnusteltu yhteistyömahdollisuuksia muun muassa Porvoon Tarmon kanssa. Lanu oli laatinut myös yhteistyötä koskevan tiedotteen, mutta tämä oli ollut yksin Lanun laatima eikä tiedotteen laatimiseen ollut Porvoon Tarmon suostumusta. Porvoon Tarmo oli tammikuussa tai helmikuussa 2010 ilmoittanut, ettei edellytyksiä yhteistyölle ollut olemassa.
 
Oikeusturvalautakunnan arviointi
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että samalla sarjatasolla pelaavien joukkueiden toimihenkilöt eivät yleensä ole merkittävissä asemissa kilpailevan seuran toimielimissä. Kysymyksessä olevassa tapauksessa Uusimaa Basket ry oli perustettu vuoden 2009 lopussa eikä Uusimaa Basket ry ollut tuolloin I-divisioonan sarjapaikan haltija, vaan sarjapaikkaa hallinnoi Järvenpään Koripalloseura ry. Uusimaa Basket ry:n ensisijainen tavoite on ollut toimia taloudellisena taustayhteisönä, jonka avulla Järvenpään Koripalloseuran taloudellinen asema saataisiin turvattua. Edelleen Grönroosilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa Team Uusimaan pelaamiseen tai joukkueen kokoonpanoon. Grönroosin päätyminen seuran puheenjohtajaksi on myös selostettu uskottavasti tapahtuneen käytännöllisistä ja teknisistä syistä eikä sen vuoksi, että Grönroos olisi nimenomaisesti haluttu puheenjohtajaksi tai että Grönroos olisi itse nimenomaisesti halunnut puheenjohtajaksi.
 
Oikeusturvalautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että Grönroosilla ei ole ollut sellaista henkilökohtaista intressiä Uusimaa Basket ry:ssä, jonka takia Team Uusimaan säilyminen I-divisioonassa olisi ollut hänelle erityisen tärkeää.
 
(5)  Porvoon Tarmon päävalmentajan otteluun 7.3.2010 liittyvä toiminta
 
Grönrooson oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä kertonut, että hän ei toiminut Porvoon Tarmon valmentajana ottelussa 7.3.2010. Tämä oli johtunut siitä, että Grönroosin vaimo oli ollut raskaana ja tästä syystä oli selvää, että Grönroos joutuisi olemaan pois joukkueen peleistä kevään 2010 aikana. Tästä syystä joukkueen II-valmentajalle Kari Venäläiselle oli tarpeen saada valmennuskokemusta tulevia pudotuspelejä varten.
 
Samalla tavalla asiasta on kertonut myös suullisessa käsittelyssä todistajana kuultu Kari Venäläinen sekä Porvoon Tarmon johtokunnan jäsen Jari Mankonen.
 
Venäläinen on myös kertonut, että ottelussa pelattiin rehdisti voitosta, tunnelma ottelussa oli ollut hyvä ja yleisöä oli ollut runsaasti. Grönroos, Venäläinen ja Mankonen ovat kertoneet myös, että Venäläinen sittemmin Grönroosin perhesyiden johdosta toimi kolmessa pudotuspeliottelussa Porvoon Tarmon valmentajana.  
 
Venäläinen on myös todennut, ettei kukaan ollut antanut hänelle ohjetta hävitä ottelua. Tällaista ohjetta ei ollut antanut Grönroos eikä Porvoon Tarmon johtokunnan jäsen Jari Mankonen.
 
Samalla tavalla asiasta on kertonut myös Porvoon Tarmon pelaaja ja johtokunnan jäsen Johan Wickholm. Wickholm pelasi ottelussa 7.3.2010 eikä kukaan ollut käskenyt häntä häviämään ottelua. Wickholm oli heittänyt 29 pistettä ja hänet oli ajettu kentältä pois viidennen virheen takia noin viisi minuuttia ennen ottelun loppua. Tämä ulosajo oli ilmeisesti ottelun käännekohta.
 
Porvoon Tarmon kokoonpanoon 7.3.2010 osallistuneista pelaajista Kasimir Hytönen, Sami Jalonen, Anssi Nieminen, Samuli Suomela, Eemil Oikari ja Vili Tapiola ovat kirjallisissa lausumissaan todenneet, että heitä ei ollut miltään taholta käsketty häviämään ottelua eikä kukaan heistä ollut osallistunut myöskään ottelua koskeneeseen vedonlyöntiin.
 
Oikeusturvalautakunnan arviointi
 
Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että Grönroosin asemaan Uusimaa Basket ry:ssä ei ole liittynyt todellisuudessa sellaisia henkilökohtaisia intressejä, joiden johdosta ottelun lopputuloksen voitaisiin tästä syystä katsoa tapahtuneen ennalta sovitulla tavalla.
 
Grönroos ei ole esitetyn todistelun mukaan toiminut ottelussa 7.3.2010 Porvoon Tarmon valmentaja eikä hän näin ollen ole voinut suoraan vaikuttaa ottelun tapahtumiin. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Grönroos olisi muullakaan tavoin ennen ottelua antanut joukkueen pelaajille ohjeita ottelun lopputulokseen nähden.
 
Grönroosin poissaololle ottelusta on annettu uskottava perhesyistä johtuva peruste. Poissaolon syynä ei ole ollut joukkueen iskukyvyn tarkoituksellinen heikentäminen.


 

(6)Muu otteluun 7.3.2010 liittyvä selvitys
 
Ottelun tuomari on omassa selvityksessään todennut, että molemmilla joukkueilla oli pelkästään juniori- tai vaihtopelaajia. Porvoon Tarmolta oli puuttunut kaikki normaalit aloitusviisikon pelaajat. Ottelu oli ollut lähinnä ”pelailua” eikä ratkaisuhetkillä Porvoon Tarmo ollut taistellut voitosta. Ottelussa ei ollut aistittavissa voitontaistelun merkkejä.
 
Porvoon Tarmo on vedonnut siihen, että joukkueen kokoonpanoon ottelussa 7.3.2010 oli vaikuttanut se, että avausviisikon pelaajat olivat kärsineet erilaisista vammoista ja että tärkeintä oli saada nämä pelaajat kuntoon.
 
Kari Venäläinen on kertonut, että avausviisikon pelaajista Aubrey Conerly, Beau Muhlbach, Tyrwone Montrell Still, Esa Mäki-Tulokas ja Teemu Siitonen kärsivät erilaisista vammoista ja he saivat vammojaan ajatellen hyvän pelitauon, kun heitä ei peluutettu ottelussa 7.3.2010.
 
Samalla tavalla avausviisikon pelaajien loukkaantumisista ovat kertoneet Porvoon Tarmon johtokunnan jäsen Jari Mankonen ja pelaaja Johan Wickholm sekä huoltaja Matti Nurminen. Johan Wickholm on kertonut itse kuljettaneensa näitä pelaajia muun muassa fysikaaliseen hoitoon sekä lääkäriasemalle saamaan vammoihinsa tarvittavaa hoitoa. Matti Nurminen on suullisessa käsittelyssä kertonut yksityiskohtaisesti niistä vammoista, joita eri avausviisikon pelaajilla oli ja että seuralla ei ollut enää varaa menettää yhtään pelaajaa jatkopelejä ajatellen.
 
Porvoon Tarmon johtokunnan jäsenet Jari Mankonen, Matti Nurminen ja Johan Wickholm ovat suullisessa käsittelyssä kertoneet, että johtokunta oli pitänyt puhelinpalaverin ja tällöin johtokunta oli päättänyt, että edustusjoukkue keskittyy jatkopeleihin ja että tärkeintä oli saada avausviisikon pelaajat pelikuntoon tuleviin play off -otteluihin. Tämän vuoksi avausviisikon pelaajia oli lepuutettu seuralle merkityksettömässä ottelussa 7.3.2010.
 
Myös Grönroos ja Venäläinen ovat kertoneet, että Porvoon Tarmon johtokunta oli ennen ottelua 7.3.2010 tehnyt ratkaisun, että tavoitteena on saada joukkueen parhaat pelaajat pelikuntoon seuran kannalta tärkeisiin pudotuspeleihin, joissa seura karsisi pääsystä SM-liigaan. Päätöksen käytettävistä pelaajista oli tehnyt seuran johtokunta. Valmentajat olivat antaneet tietoa johtokunnalle pelaajien terveydellisestä tilanteesta.
 
Toiseksi koulutusjoukkueen säilyminen II-divisioonassa oli hyvin tärkeää ja sinne tuli johtokunnan päätökseen mukaan saada hyviä pelaajia mukaan otteluun, joka myös pelattiin 7.3.2010. Porvoon Tarmon johtokunnan pelaajavastaavana toiminut Jari Mankonen oli ilmoittanut ottelussa 7.3.2010 valmentajana toimineelle Kari Venäläiselle sen, ketkä pelaajat olivat käytössä ottelussa 7.3.2010 Team Uusimaata vastaan.
 
Porvoon Tarmon pelaajista Aubrey Conerly, Beau Muhlbach, Tyrwone Montrell Still, Esa Mäki-Tulokas ja Teemu Siitonen ovat kirjallisesti ilmoittaneet kärsineensä loukkaantumisista otteluajankohtana 7.3.2010.
 
Oikeusturvalautakunnan arviointi
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitetyn ja edellä selostetun todistelun perusteella Porvoon Tarmolla on ollut pelaajien terveystilanteeseen liittyneet hyväksyttävät syyt jättää ottelussa 7.3.2010 peluuttamatta avausviisikon pelaajia. Tällä tavoin nämä pelaajat ovat saaneet aikaa parantaa vammojaan tulevia play off –otteluja varten. Edelleen esitetyn selvityksen mukaan kukaan valmentajista tai seuran johdosta ei ollut antanut pelaajille ohjeita hävitä ottelua. Sen sijaan Porvoon Tarmo on tavoitellut asianmukaisesti voittoa ottelussa eikä ennen ottelua ole ollut selvää tai varmaa, että joukkue häviää ottelun.      
 
(7) Urheilun oikeusturvalautakunnan johtopäätökset
 
Ulkopuolisen näkökulmasta Porvoon Tarmon valmentaja Grönroosilla on ollut tärkeä asema molemmissa seuroissa: hän on ollut Porvoon Tarmon päävalmentaja ja Team Uusimaahan liittyvän Uusimaa Basket ry:n puheenjohtaja. Nämä seikat antavat aiheen epäillä sitä, että ottelun lopputuloksesta olisi etukäteen sovittu tai kyse olisi lopputuloksen etukäteisestä järjestämisestä.
 
Grönroos ei ollut kuitenkaan mukana nyt kysymyksessä olevassa ottelussa Porvoon Tarmon valmentajana eikä hänen ole osoitettu vaikuttaneen ottelun kulkuun. Pelkästään hänen poissaolostaan ottelusta ei voida tehdä tällaista johtopäätöstä, kun poissaololle on annettu uskottava kakkosvalmentaja Venäläisen asemaan ja Grönroosin perheeseen liittyvä selitys. Lisäksi Grönroosin asema Team Uusimaassa on ollut tosiasiassa lyhytaikainen ja se on liittynyt lähinnä vain seuran rahoituksen turvaamiseen eikä hän ollut osallistunut Team Uusimaan valmennukseen.
 
Toiseksi sopimiseen tai lopputuloksen järjestämiseen viittaa myös ottelun tuomarin kirjallinen selvitys, jonka mukaan kumpikaan joukkue ei olisi pelannut ottelussa tosissaan. Tämä selvitys tukee lopputuloksen sopimista kuitenkin vain heikosti, koska lautakunnan suullisessa käsittelyssä kuullut ottelussa paikalla olleet henkilöt ovat kertoneet asiasta toisin eikä liitto kuulustuttanut erotuomaria lautakunnan suullisessa käsittelyssä.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelun lopputuloksen sopimisesta tai ottelun lopputuloksen ennalta tapahtuvasta järjestämisestä on pidettävä erillään joukkueen johdolle ja valmentajalle normaalisti kuuluva mahdollisuus peluuttaa kulloisessakin ottelussa parhaaksi katsomiaan pelaajia. Tähän valintaan voivat vaikuttaa ensinnäkin pelaajien terveydellinen tilanne ja toiseksi myös tarkoituksenmukaisuussyyt, kuten esimerkiksi sarjatilanne ja tuleva otteluohjelma.
 
Sen sijaan ottelun lopputuloksesta sopiminen edellyttää otteluun osallistuvien seurojen aktiivista toimintaa. Myös ottelun lopputuloksen ennalta tapahtuva järjestäminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä. Ottelun lopputuloksen ennalta tapahtuvassa järjestämisessä voi olla kysymys ottelun tahallisesta häviämisestä. Tällaisesta ottelun tahallisesta häviämisestä ei ole kuitenkaan tässä tapauksessa esitetty näyttöä. Porvoon Tarmo on päinvastoin osoittanut hyväksyttävät eli pelaajien terveydelliseen tilanteeseen ja tulevaan otteluohjelmaan liittyvät syyt käyttää ottelussa muuta kuin avausviisikon kokoonpanoa. Edelleen Porvoon Tarmo on osoittanut tavoitelleensa voittoa sillä joukkueella, joka sillä on ollut käytettävissä. Kokoonpanon vaihtelua ei voida sellaisenaan pitää ottelun tahallisena häviämisenä.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka asiassa on ilmennyt joitakin seikkoja, joiden perusteella voidaan ajatella, että ottelun lopputulos olisi ennalta järjestetty, ottelun lopputuloksesta sopimisesta tai ennalta tapahtuneesta järjestämisestä ei ole esitetty luotettavaa selvitystä. Toisaalta Porvoon Tarmo on esittänyt uskottavan ja urheilullisesti hyväksyttävän selvityksen omalle menettelylleen.
 
Näin ollen oikeusturvalauta katsoo, että Team Uusimaalle ja Porvoon Tarmolle määrätylle kurinpitoseuraamukselle ei ole ollut perusteita ja valituksen kohteena oleva päätös tulee kumota. Asian näin päättyessä asiassa ei ole tarvetta lausua Team Uusimaan vaihtoehtoisesta valitusperusteesta.
 
(8) Lautakuntamenettelystä aiheutuneet kulut
 
Team Uusimaa ei ole vaatinut lautakuntakäsittelystä aiheutuneiden kustannustensa korvaamista.
 
Asian näin päättyessä Koripalloliitto on velvollinen korvaamaan Porvoon Tarmon lautakuntakäsittelystä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
 
Porvoon Tarmo ry:n vaatimus on määrältään 10 412,70 euroa, mikä määrä sisältää myös oikeusturvalautakunnan 600 euron suuruisen valitusmaksun. Valitusmaksu palautetaan Porvoon Tarmolle oikeusturvalautakunnan toimesta, joten Koripalloliitto ei ole velvollinen korvaamaan tätä.
 
Edelleen Porvoon Tarmo on vaatinut lautakunnan suullisen käsittelyn osalta palkkiota 9 tunnilta, joka on sisältänyt vaatimuksen suulliseen käsittelyyn valmistautumisen osalta. Suullinen käsittely on kestänyt 4 tuntia 40 minuuttia. Oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuulliseksi palkkioksi suullisen käsittelyn osalta kaikkiaan 6 tunnin palkkion, joka sisältää korvauksen myös valmistautumisesta. Muutoin Porvoon Tarmo ry:n vaatimus on ottaen huomioon asian laadun ja tärkeyden sekä sen, että asiassa on toimitettu suullinen käsittely määrältään hyväksyttävä.


 

Päätöslauselma
 
I ja II
 
Valitukset hyväksytään. Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 14.4.2010 kumotaan ensinnäkin siltä osin kuin ottelun lopputulos on mitätöity ja Team Uusimaa on määrätty menettämään ottelun voittamisesta saamansa sarjapisteet sekä toiseksi siltä osin kuin Porvoon Tarmo ry:lle on määrätty 2 000 euron kurinpitosakko ja Porvoon Tarmo ry vapautetaan määrätystä kurinpitosakosta.
 
Suomen Koripalloliitto ry velvoitetaan korvaamaan Porvoon Tarmo ry:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 9 200 eurolla.
 
Valitusmaksut palautetaan Team Uusimalle ja Porvoon Tarmo ry:lle.
 
Ratkaisu oli yksimielinen.
 
 
 
 
Pertti Välimäki                                                             Timo Ojala
puheenjohtaja                                                             sihteeri
 
 
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Antti Aine, Pia Ek, Hannu Rautiainen ja Jukka Virtanen.