41/2023 Agility - Kurinpito

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 41/2023
7.10.2023                                 
Diaarinro 38/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Agilityliitto ry:n hallituksen päätös 7.9.2023

ASIA
Agility
Kurinpito

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVAT

Suomen Agilityliitto ry
B

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVAT PÄÄTÖKSET

A on tehnyt ilmoituksen Vantaalla 13.8.2023 pidettyjen agilityn Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa tapahtuneesta välikohtauksesta. Ilmoitus on kirjattu kilpailun tuomarin raporttiin. Raportin mukaan maajoukkueurheilija B oli tönäissyt A:ta tuntuvasti selkään ja käyttäytynyt epäasiallisesti toista urheilijaa C:tä kohtaan. Raportin liitteenä ovat olleet An kirjallinen ilmoitus, C:n ja B:n lausunnot sekä todistajien lausunnot. Asiaa on samana päivänä käsitelty maajoukkueen keskustelutilaisuudessa, jossa ovat olleet läsnä joukkueenjohtaja, joukkueen fysioterapeutti, B ja hänen äitinsä, C sekä A.

Suomen Agilityliitto ry:n kurinpitovaliokunta, joka kokouspöytäkirjassaan ja tässä asiassa antamassaan vastauksessa on nimittänyt itseään kurinpitolautakunnaksi, on käsitellyt asiaa 31.8.2023 pidetyssä kokouksessaan ja päättänyt, ettei se katso tapauksessa olevan aihetta antaa rangaistuksia. Kurinpitovaliokunta on kuitenkin päättänyt ohjeistaa kilpailijat huomioimaan asemansa maajoukkueurheilijoina ja esikuvina sekä tutustumaan liiton urheilijasopimukseen. Kokouspöytäkirjaan on kirjattu: ”Päätös annetaan tiedoksi asianomaisten lisäksi myös joukkueenjohdolle.” Agilityliiton hallitus on 7.9.2023 hyväksynyt kurinpitovaliokunnan esityksen. Päätös ja siihen liitetty valitusosoitus on 8.9.2023 toimitettu A:lle ja B:lle. 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että hänelle toimitetaan kurinpitosääntöjen mukainen päätös, josta ilmenevät päätöksen tehneet hallituksen jäsenet. Perusteenaan hän on esittänyt, että hänelle toimitettua pöytäkirjan otetta ei voitu katsoa päätökseksi, eikä päätöksestä käynyt ilmi, ketkä hallituksen jäsenet ovat tehneet kyseisen päätöksen. Lisäksi hän on vaatinut oikeusturvalautakuntaa kiinnittämään Agilityliiton huomiota siihen, että valitusosoituksessa on mainittava valitusaika ja sen alkamisajankohta. Valittaja on myös pyytänyt oikeusturvalautakuntaa ottamaan kantaa kurinpitomenettelyyn, jossa annettu päätös oli sisällöltään hyvin suppea ja josta ei ilmennyt, kuka oli toiminut kurinpitovaliokunnan sihteerinä. Valittajalle ei myöskään ollut pyynnöstä huolimatta toimitettu kurinpitoasian aineistoa. Valituksessaan hän on vaatinut, että hänelle toimitetaan kaikki kurinpitoilmoitukseen liittyvät lausunnot ja muu aineisto. Lisäksi hän on vaatinut, että kyseinen aineisto toimitetaan myös C:lle.

Valittaja on niin ikään vaatinut, että B:lle määrätään kurinpitosäännösten mukaisesti vähintään kolmen kuukauden pituinen kilpailu- ja toimitsijakielto. Päätös, jossa B:lle ei ollut määrätty kurinpitoseuraamuksia, oli riittämätön toimenpide ja osoitti liiton välinpitämätöntä suhtautumista sääntöjen, sopimusten ja ohjeiden rikkomiseen.

Oikeusturvalautakunnan tulisi myös ottaa kantaa siihen, tulisiko epäasiallisen käytöksen toistuvuutta arvioitaessa ottaa huomioon joukkueenjohtajien raportit maajoukkuekilpailuista vuosilta 2021 – 2023. Lisäksi valittaja on vaatinut, että Agilityliitto saattaa kaikki kurinpitovaliokunnan päätökset julkisesti saataville verkkosivuilleen. Edelleen hän on vaatinut, että valitusmaksu palautetaan.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Agilityliitto ry on vastauksessaan ensisijaisesti katsonut, ettei A:lla ole asiassa oikeusturvalautakunnan sääntöjen 9 §:n mukaista valitusoikeutta. Asian käsittely oli myös tapahtunut prosessuaalisesti oikein, ja tapausta oli tutkittu riittävästi. Asiassa oli saatu kolmen tapahtumassa läsnä olleen henkilön sekä lisäksi  A:n,  B:n ja  C:n lausunnot. Liitto on lisäksi lausunut suosivansa käytäntöä, jossa maajoukkueen mahdolliset erimielisyydet pyritään käymään sovittelussa läpi. Näin oli menetelty tässäkin tapauksessa.

Liitto oli katsonut A:lle ja B:lle toimitetun pöytäkirjan otteen riittäväksi ilmoitukseksi kurinpidollisista toimista. Pöytäkirjan otteessa olivat nähtävissä asian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimet. Liiton kurinpitotoimille oli erillinen verkkosivusto, ja asioista tiedotettiin säännöllisesti.

Liitto oli toiminnassaan ottanut huomioon urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisussa 32/2023 tehdyt havainnot ja ryhtynyt kehittämään kurinpitotoimintaa. Kehitystyö oli kuitenkin vielä osittain kesken. Kurinpitovaliokuntaan kuului tällä hetkellä viisi jäsentä. Lautakunnalla ei ollut nimettyä sihteeriä.

Mitä tuli A:n väitteeseen siitä, ettei hänelle ollut toimitettu aineistoa, liitto on todennut, että kurinpitoasioita käsiteltäessä prosessin kohteena on urheilija tai muu toimija, jonka väitetään rikkoneen velvollisuuksiaan tai toimineen muutoin epäasianmukaisesti. Ainoastaan nämä urheilijat katsotaan prosessissa asianosaisiksi, ja heille varataan tilaisuus lausua asiassa saadusta selvityksestä.

Asiassa ei ollut nähty riittävää osoitusta B:n väkivaltaisesta eikä epäurheilijamaisesta käytöksestä. Siksi B:lle ei ollut esitetty huomautusta, joka olisi liiton rangaistuskäytännön mukainen toimi kyseisessä asiassa. Tehdyt kurinpidolliset toimet ja menettely olivat noudattaneet kurinpidon rangaistuskäytäntöä ja yhtenäistä linjaa. A ei ollut yksilöinyt vuosien 2021 – 2023 raportteja, eikä kyseisissä raporteissa ollut ollut huomautuksia B:stä.

B on vastauksessaan ensisijaisesti katsonut, ettei A:lla ole asiassa valitusoikeutta. Toissijaisesti hän on pitänyt A:n vaatimusta vähintään kolmen kuukauden pituisesta kilpailu- ja toimitsijakiellosta kohtuuttomana. Tapahtuman taustalla oli se, että heinäkuun lopulla Tanskassa järjestettyjen EM-kilpailujen matkaa suunniteltaessa C oli loukannut B:tä syvästi. B on myöntänyt korottaneensa ääntään nyt käsiteltävänä olevan tapahtuman aikana, mutta fyysistä väkivaltaa hän ei ollut käyttänyt tuolloin tai muulloinkaan. Hän ei ollut tarkoituksellisesti tönäissyt A:ta, vaikka oli osunut tähän poistuessaan paikalta. Hän oli tapahtuman jälkeen ollut myös täysin normaalisti tekemisissä C:n kanssa. Pelolle, jota C oli kertonut tuntevansa B:tä kohtaan, ei ollut mitään syytä.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen ja todennut muun ohella seuraavan. Ottaen huomioon, että hän oli ollut osapuolena tilanteessa, jossa B oli kohdistanut häneen väkivaltaa, ja että Agilityliitto oli käsitellyt asian kurinpitovaliokunnassa ja toimittanut hänelle päätöksen valitusosoituksineen, hänellä oli asiassa valitusoikeus. Koska hän oli asianosainen, hänelle olisi myös tullut toimittaa asian aineisto.

Tapahtumapäivänä järjestetty keskustelutilaisuus oli ollut luonteeltaan epävirallinen eikä liittynyt kurinpitoprosessiin. Tapahtumaa tuli arvioida puhtaasti sääntöjen ja sopimusten valossa, ei C:n ja B:n ”henkilökohtaisena eripurana”. Kurinpitovaliokunnan päätöksessä oli mainittu, että asiassa muistutetaan urheilijasopimuksen ehtoihin tutustumisesta ja sen huomioimisesta, että urheilijat toimivat myös esikuvina. Päätöksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi, kenen vastuulla on muistuttaa ja ketä.

Kurinpitosäännösten mukaan fyysinen väkivalta oli rangaistavaa vähintään 12 kuukauden toimitsija- ja kilpailukiellolla. Toistuvuus ei ollut edellytyksenä kilpailu- ja toimitsijakiellolle.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisut

A on valituksessaan vaatinut muun ohella, että oikeusturvalautakunta toimittaa kurinpitopäätöksen myös C:lle. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei C ole valittanut päätöksestä oikeusturvalautakuntaan eikä esittänyt itse kyseistä vaatimusta oikeusturvalautakunnalle. Oikeusturvalautakunta jättää tutkimatta An vaatimuksen siitä, että päätös on toimitettava C:lle.

Lisäksi A on vaatinut, että Agilityliitto saattaa kaikki kurinpitovaliokunnan päätökset julkisesti saataville verkkosivuilleen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että sääntöjensä 2 §:n 1 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, kurinpitoseuraamuksesta, jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Lautakunnan toimivalta ei ole yleinen, vaan siihen kuuluvat vain lautakunnan sääntöjen 2 §:ssä mainitut asiat. Muita kuin sanotussa sääntökohdassa mainittuja asioita oikeusturvalautakunta ei voi tutkia ja ratkaista. Lautakunnalla ei ole toimivaltaa määrätä, millä tavalla liiton tulisi tiedottaa päätöksistään jäsenistölle tai ulkopuolisille henkilöille. Oikeusturvalautakunta jättää siten kyseisen vaatimuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Oikeusturvalautakunnassa on ensiksi ratkaistava, onko A:lla asiassa valitusoikeus. Mikäli näin on, tulee asiassa valituksen johdosta arvioitavaksi, onko asian käsittelyssä tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka perusteella asia tulee palauttaa Agilityliiton käsiteltäväksi. Valituksessa on tältä osin vedottu erityisesti siihen, ettei päätöksestä käynyt ilmi sen tehneitä henkilöitä ja että valitusosoitus oli puutteellinen. Valituksessa on lisäksi vedottu muun ohella valituksen kohteena olevan päätöksen perustelujen puutteellisuuteen. 

Lisäksi kysymys on B:n menettelystä ja sen arvioinnista sekä siitä, olisiko hänelle tullut määrätä asiassa kurinpitorangaistus.

A:n valitusoikeus

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 9 §:n mukaan valittajana voi lautakunnassa olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitetyn perusteella Suomen Agilityliitto ry:n säännöissä tai kurinpitosäännöissä ei ole määräyksiä siitä, keitä on pidettävä asianosaisina liiton sääntöihin perustuvassa kurinpitoasiassa. Urheilun kurinpidossa on vakiintuneesti katsottu, että kurinpitomenettelyn asianosaisia ovat ne tahot, joiden oikeuteen tai etuun kurinpitomenettely välittömästi vaikuttaa (ks. esim. UOL 3/2019). Oikeusturvalautakunnan käytännössä kurinpitoseuraamuksen on katsottu ulottavan vaikutuksensa lautakunnan säännöissä tarkoitetulla tavalla valittajan oikeuteen tai etuun esimerkiksi tilanteessa, jossa kurinpitomenettelyn perusteena oli vähäistä vakavampi puuttuminen valittajan fyysiseen koskemattomuuteen ja menettelyn kohteena oli tekoon syyllistyneelle määrättävä kurinpitoseuraamus (UOL 10/2014). Sen sijaan tilanteessa, jossa seuran jäsenet olivat tehneet seuran hallitukselle esityksen eräiden henkilöiden seurasta erottamisesta, oikeusturvalautakunta on katsonut, etteivät esityksen tehneet jäsenet olleet erottamismenettelyn alettua siinä asianosaisia. Seuran hallituksen päätös, jolla esitys oli hylätty, ei siten ollut vaikuttanut heidän oikeuksiinsa lautakunnan säännöissä tarkoitetulla tavalla eikä heillä ollut oikeutta valittaa päätöksestä oikeusturvalautakuntaan (UOL 10/2012).

Lautakunnan aiemman ratkaisukäytännön valossa A:n valitusoikeutta voidaan pitää jossain määrin tulkinnanvaraisena. Asiassa on kuitenkin annettava merkitystä myös sille, että liitto on itse pitänyt A:ta asianosaisena.

A on tehnyt asiassa ilmoituksen häneen väitetysti kohdistuneesta väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Kurinpitovaliokunta on ryhtynyt käsittelemään asiaa ilmoituksen perusteella. Kurinpitovaliokunnan päätös on annettu tiedoksi B:lle ja A:lle, ja päätökseen on liitetty valitusosoitus. Oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa liitto ilmoittaa, että päätös ja valitusohjeistus oli toimitettu A:lle ja B:lle, ”jotka ovat asiassa asianosaisia”. Mainittujen seikkojen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että liitto on pitänyt A:ta asianosaisena. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kurinpitomenettely on perustunut muun ohella A:han väitetysti kohdistuneeseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen, oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lla on kurinpitoasiassa lautakunnan sääntöjen 9 §:n mukainen valitusoikeus.

Kurinpitomenettely tässä asiassa

A on valituksessaan esittänyt, ettei hänelle toimitettua pöytäkirjan otetta voitu katsoa päätökseksi. Lisäksi hän on lausunut, etteivät päätöksen tehneet hallituksen jäsenet käyneet ilmi pöytäkirjan otteesta, eikä valitusosoituksessa ollut mainittu valitusaikaa eikä sen alkamisajankohtaa. Agilityliitto on vastauksessaan katsonut pöytäkirjan otteen riittäväksi ilmoitukseksi kurinpidollisista toimista. Liitto on myös todennut, että pöytäkirjan otteessa olivat olleet nähtävillä asian käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimet.

Suomen Agilityliitto ry:n sääntöjen 13 §:n mukaan kurinpidollisista toimista päättää liiton hallitus. Toisaalta Agilityliiton kurinpitosääntöjen kohdan 2.1 mukaan liiton kurinpitovaltaa käyttää ensimmäisessä asteessa kurinpitovaliokunta. Se myös antaa asiassa päätöksen, jonka se antaa tiedoksi Agilityliiton hallitukselle ja Suomen Kennelliitto ry:lle (Agilityliiton kurinpitosääntöjen kohdat 2, 5 ja 6). Oikeusturvalautakunta toteaa, että Agilityliiton säännöt ja kurinpitosäännöt ovat ristiriidassa keskenään siltä osin, tekeekö päätöksen hallitus vai kurinpitovaliokunta. Vastauksessaan liitto on lausunut, että kurinpitopäätöksen oli tässä asiassa antanut liiton hallitus 7.9.2023 ja että päätöksen pohjana oli ollut kurinpitovaliokunnan esitys kurinpitotoimista. Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa tulleen selvitetyksi, että kurinpitopäätöksen on muodollisesti tehnyt liiton hallitus. A:lle oli kuitenkin toimitettu kurinpitovaliokunnan kokouspöytäkirjan ote, minkä johdosta hänelle oli perustellusti saattanut jäädä epäselväksi, mikä elin päätöksen oli tehnyt ja keitä kokoonpanoon oli kuulunut. Kuten oikeusturvalautakunta on samaa liittoa koskeneessa aiemmassa ratkaisussaan UOL 32/2023 todennut, kurinpitopäätöksestä tulisi ilmetä ratkaisun tehneiden hallitusten jäsenten nimet, jotta kurinpitotoimien kohteena ollut henkilö voisi arvioida, onko kurinpitovaltaa käyttänyt elin ollut kurinpitosääntöjen tarkoittamalla tavalla toimivaltainen ja ovatko päätöksen tekemiseen osallistuneet henkilöt olleet esteettömiä.  Kysymys on kurinpitopäätöksen perusteluvelvollisuuden vähimmäisvaatimuksista. Tältä osin A:lle toimitettu päätös on ollut puutteellinen. Myös valitusosoitus on ollut valituksessa esitetyin tavoin puutteellinen.

Aineiston toimittamisen osalta liitto on vedonnut siihen, ettei A:ta ollut pidettävä asiassa asianosaisena. Oikeusturvalautakunta on edellä katsonut A:n olleen asianosaisen asemassa. Näin ollen hänelle olisi tullut toimittaa kurinpitoasian aineisto.

A on vedonnut myös siihen, että päätös oli perusteltu puutteellisesti. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoasioissa päätöksentekijän perusteluvelvollisuus on olennainen, jotta asianosaisen oikeus hakea muutosta päätökseen voisi tehokkaasti ja täysimääräisesti toteutua. Jollei kurinpitopäätöstä asianmukaisesti perustella, asianosainen ei tiedä, millä perusteilla hän siihen hakee muutosta, jolloin muutoksenhakuoikeus voi käytännössä kokonaan estyä. Se, kuinka tarkasti päätös on perusteltava, riippuu asian luonteesta. Tässä tapauksessa asianosaisille oli varattu tilaisuus antaa lausumat, ja asiaa oli käsitelty liiton toimihenkilöiden johdolla pidetyssä keskustelutilaisuudessa. Kurinpitovaliokunnan pöytäkirjaan kirjattu päätösehdotus on tosin ollut erittäin suppea, ja todetusti Alle ei ollut toimitettu hallituksen päätöstä. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että näissä olosuhteissa mainittuja seikkoja ei ole pidettävä sellaisina vakavina menettelyvirheinä, joiden johdosta kurinpitopäätös olisi kumottava.

Edellä esitetyn valossa oikeusturvalautakunta toteaa, että menettely on ollut todetuilla tavoilla virheellistä. Puutteellisesta valitusosoituksesta huolimatta A on kyennyt hakemaan määräajassa muutosta oikeusturvalautakunnalta. A:lle on toimitettu liiton vastaus ja sen liitteinä olevat asiakirjat, joista ovat ilmenneet muun ohella hallituksen päätöksen sisältö ja päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden nimet ja joissa on selostettu kurinpitomenettelyn kulkua ja ratkaisun perusteita. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitoasian käsittelyssä tapahtuneet menettelylliset virheet ovat korjaantuneet oikeusturvalautakunnan käsittelyn aikana.

Sovellettavat rangaistusmääräykset

Agilityliiton kurinpitosääntöjen kohdan 1.2 mukaan liitto voi määrätä kurinpitorangaistuksen muun muassa sille, joka rikkoo liiton sääntöjä, kurinpitosääntöjä, lajisääntöjä taikka niiden nojalla annettuja määräyksiä, ohjeita tai velvoitteita taikka rikkoo liiton kanssa tekemänsä maajoukkue- tai muun sopimuksen. Kohdan 1.3 mukaan kurinpitosääntöjen perusteella määrättäviä seuraamuksia ovat huomautus, varoitus sekä kilpailu- ja toimitsijakielto. Kohdan 5.4 mukaan kaiken asiassa esitetyn selvityksen perusteella kurinpitovaliokunnan tulee muodostaa käsityksensä tapahtumista, määrittää, onko tapauksessa toimittu toimijaa velvoittavien määräysten tai ohjeiden vastaisesti ja arvioida, mikä on asianmukainen seuraamus ottaen huomioon rikkomuksen luonne ja vakavuus.

Kurinpitosäännösten kohdassa 8 määrätään rangaistusseuraamuksista. Kohdan 8.1 mukaan kurinpitoseuraamuksen määrittelyssä tulee huomioida teon vakavuus sekä tekijän tuottamuksen aste. Esimerkkejä kurinpitoseuraamusten ankaruudesta ja soveltumisesta on esitetty sääntöjen liitteessä 1. Säännösten mukaisia seuraamuksia ovat varoitus sekä määräaikainen kolmen, kuuden, 12 tai 24 kuukauden kilpailija- ja toimitsijakielto. Rangaistusasteikossa rikkomukset on luokiteltu ryhmiin ”lievä rikkomus”, ”rikkomus”, ”vakava rikkomus” ja ”erittäin vakava rikkomus”.

Tapahtuneen arviointi

Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään todennut, että urheilukilpailuun liittyvässä kurinpitomenettelyssä joudutaan siinä esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko valituksen kohteena oleva päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioon ottaen oikea.

Kurinpitovaliokunta on tapahtuman jälkeen kuullut B:tä, A:ta, C:tä, D:tä, E:tä ja F:ää. Kurinpitovaliokunta on todennut asiassa olleen eriäviä näkemyksiä osapuolilla, jotka olivat olleet tilanteessa läsnä, minkä vuoksi lautakunta on antanut erityistä näyttöarvoa D:n lausunnolle.

Oikeusturvalautakunta toteaa kaikkien kuultujen henkilöiden kertoneen yhtenevästi siitä, että B oli korottanut ääntään C:lle ja poistuessaan tilanteesta tönäissyt A:ta kyynärpäällään. Sen sijaan kertomukset ovat poikenneet toisistaan sen suhteen, oliko tönäisy tahallinen. D:n kertomus on ollut varsin yksityiskohtainen, ja oikeusturvalautakunta katsoo, että kertomusta voidaan pitää luotettavana. D:n lausunnon mukaan B ”poistui paikalta niin vauhdilla, että tönäisi omalla olkapäällään mennessään vieressä seisovaa tyttöä (olisiko ollut C:n kaveri) olkapäähän”. D:n kertomuksesta käy ilmi, ettei hän mieltänyt väentungoksessa tönäisyä tahalliseksi. Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että B olisi tarkoittanut puuttua A:n fyysiseen koskemattomuuteen, kun hän kääntyessään ja C:lle suuttuneena poistuessaan osui A:han. Mitä tulee C:hen kohdistuneeseen käyttäytymiseen, B:n menettelyä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää epäasiallisena. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty, että B olisi tilanteessa käyttänyt C:tä halventavia ilmauksia tai eleitä.

Oikeusturvalautakunta toteaa esitetyn selvityksen perusteella, ettei sillä ole perusteita käytössään olleella aineistolla päätyä toisenlaiseen lopputulokseen toteennäytetystä tapahtumienkulusta kuin mihin kurinpitovaliokunta on selvityksessään ja Agilityliiton hallitus päätöksessään päätynyt. Oikeusturvalautakunnalla ei siten ole aihetta arvioida tapahtumainkulkua liiton hallituksen kurinpitopäätöksestä poikkeavasti.

Olisiko B:lle tullut määrätä rangaistusseuraamus?

Kuten edellä on todettu, Agilityliitto on esitetyn näytön perusteella päätynyt katsomaan, ettei asiassa ollut riittävällä tavalla osoitettu B:n syyllistyneen väkivaltaiseen tai epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen. Liiton vastauksen mukaan kurinpitovaliokunta ei sen vuoksi ollut esittänyt B:lle huomautusta, joka olisi kyseisessä asiassa liiton rangaistuskäytännön mukainen toimi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Agilityliiton kurinpitosäännöt jättävät kurinpitovaliokunnalle harkintavaltaa erilaisista moitittavana pidettävistä menettelyistä määrättävien rangaistusseuraamuksien suhteen. Vaikka B:n käyttäytymiseen kyseisessä tilanteessa on liittynyt moitittavia piirteitä, liiton kurinpitosääntöjen ja niiden liitteenä olevan rangaistustaulukon valossa B:lle on voitu jättää varoitus määräämättä. A on valituksessaan esittänyt, ettei päätösesityksessä ollut maininta urheilijoiden ohjeistamisesta ollut riittävän täsmällinen. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitoelin on voinut harkintavaltansa rajoissa päätyä kurinpitoseuraamuksen asemesta mainittuun ohjeistukseen.

A on valituksessaan esittänyt, että oikeusturvalautakunnan tulisi myös ottaa kantaa siihen, tulisiko epäasiallisen käytöksen toistuvuutta arvioitaessa ottaa huomioon joukkueenjohtajien raportit maajoukkuekilpailuista vuosilta 2021 – 2023. Liitto on vastauksessaan lausunut, ettei B:n osalta raporteissa ole ollut huomautuksia. Oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä arvioida asiaa toisin. Oikeusturvalautakunta pitää liiton perusteluja asianmukaisina siltä osin, kuin kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei perustetta erilliselle sanktioinnille ollut.

Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta päätyy siihen, että aihetta kurinpitopäätöksen muuttamiseen ei ole.

Valitusmaksu

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 2 momentin mukaan, jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä.

A on hävinnyt muutoksenhaun pääasian osalta. Kuten edellä on todettu, kurinpitoasian käsittelyssä on kuitenkin tapahtunut useita menettelyvirheitä. Vaikka ne ovat korjaantuneet asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä, mainitut menettelyvirheet ovat edellyttäneet A:lta valituksen tekemistä oikeusturvalautakuntaan. Sen vuoksi oikeusturvalautakunta katsoo, että oikeusturvalautakunnassa suoritettu valitusmaksu on palautettava A:lle.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A:n vaatimukset kurinpitopäätöksen toimittamisesta C:lle ja Agilityliiton kurinpitovaliokunnan päätösten saattamisesta julkisiksi liiton verkkosivuilla jätetään tutkimatta.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen
puheenjohtaja

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Pekka Lindroos, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen