15/2013 Kilpa-erobic - Arvokisavalinta - Valintapäätöksen kumoam

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 15/2013

20.9.2013    Diaarinro 19/2013

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Voimisteluliitto ry:n päätös 10.9.2013 kilpa-aerobicin EM-kilpailujen valintapäätöksen kumoamisesta ja karsintakilpailun mitätöinnistä

ASIA

Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJAT

Erika Rautiainen

Laura Vihervä

Elina Karjalainen

Tanja Martikainen

Alaikäinen Riina Lehtonen huoltajansa Saija Lehtosen edustamana

Alaikäinen Veera Setälä huoltajansa Milla Setälän edustamana

Alaikäinen Pihla Berg huoltajansa Petri Bergin edustamana

Alaikäinen Mila Koljander huoltajansa Ismo Koljanderin edustamana

Alaikäinen Ilona Riskumäki huoltajansa Raija Kykkänen-Riskumäen edustamana

Alaikäinen Aliisa Semi huoltajansa Salla Semin edustamana

KUULTAVA

Suomen Voimisteluliitto ry

VALINTAPÄÄTÖS JA SEN MUUTTAMINEN

Suomen Voimisteluliitto ry on 23.8.2013 pidetyn karsintakilpailun jälkeen tekemällään päätöksellä valinnut kilpa-aerobicin Ranskassa 4. - 10.11.2013 järjestettäviin EM-kilpailuihin seuraavat edustajat:

SEN, naiset: Laura Vihervä ja Erika Rautiainen;

SEN, ryhmä: Laura Vihervä, Erika Rautiainen, Elina Karjalainen, Tanja Martikainen ja Milla Kallioniemi (varalla Linda Paso)

AG 2, naiset: Riina Lehtonen ja Aliisa Semi

AG 2, joukkueet: Mila Koljander, Riina Lehtonen ja Aliisa Semi

AG 2, ryhmät: varsinainen kokoonpano varmistuu myöhemmin

Valintapäätöksessä on todettu, että ensimmäinen EM-katsastus oli toukokuussa käyty SM-kilpailu. Toinen ja ratkaiseva karsintakisa oli käyty Valkeakoskella 23.8.2013, jonka jälkeen EM-joukkue oli nimetty.

Voimisteluliiton hallitus on päätöksessään 10.9.2013 ilmoittanut käyttäneensä tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja mitätöinyt karsintakilpailun 23.8.2013 tulokset sekä määrännyt järjestettäväksi toisen EM-karsintakilpailun uudestaan.

Voimisteluliitto on todennut päätöksessään, että 23.8.2013 järjestetyn karsintakilpailun tuomareina oli toiminut kaksi esteellistä tuomaria, joille ei ollut anottu Voimisteluliiton kilpailu- ja kurinpitosääntöjen mukaisesti kirjallista poikkeuslupaa. Lajiasiantuntijaryhmä oli myöntänyt poikkeusluvat ilman kirjallisia pyyntöjä, mutta poikkeuslupia ei ollut ilmoitettu Voimisteluliiton internet-sivuilla kilpailu- ja kurinpitosääntöjen edellyttämällä tavalla. Voimisteluliiton hallitus on katsonut, ettei urheilijoiden oikeusturva ollut toteutunut. Voimisteluliiton hallitus on vielä erikseen maininnut, että mitätöidyn karsintakilpailun tulokset eivät vaikuta EM-kilpailuihin valittavien urheilijoiden pisteisiin.  

VALITUS PERUSTEINEEN

Erika Rautiainen, Laura Vihervä, Elina Karjalainen, Tanja Martikainen, Riina Lehtonen, Veera Setälä, Pihla Berg, Mila Koljander, Ilona Riskumäki ja Aliisa Semi ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että Voimisteluliiton päätös uuden karsintakilpailun järjestämisestä kumotaan ja jo tehty EM-kilpailujen valintapäätös pysytetään voimassa.

EM-kilpailujen valintakriteereiden mukaan karsintakilpailuja oli kaksi eli SM-kilpailu ja toisena 23.8.2013 järjestetty karsintakilpailu. Toisen karsintakilpailun jälkeen yksi seura oli tehnyt selvityspyynnön tuomaritoiminnasta ja selvityksessä oli ilmennyt, että kahdella tuomarilla ei ollut poikkeuslupaa toimia tuomarina omille valmennettavilleen. Karsintakilpailujen tuomarit oli kutsunut lajiasiantuntijaryhmä ja vuosia jatkuneen käytännön mukaan lajiasiantuntija kutsuessaan tuomarit on samalla myöntänyt poikkeusluvat. Seuran tai tuomarin ei ole tarvinnut poikkeuslupaa hakea. Tästä käytännöstä ei ollut aikaisemmin valitettu ja käytäntö oli tosiasiallisesti hyväksytty. Kilpailijoiden kannalta oli epäoikeudenmukaista puuttua vakiintuneeseen käytäntöön jälkikäteen kysymyksessä olevan karsintakilpailun osalta. Sääntötulkintaa koskeva epäselvyys tulee korjata tarvittaessa tulevissa kilpailuissa.

Tuomaritoiminnasta valittanut kilpailija oli epäonnistunut kilpailuohjelmassaan ja karsintakilpailun uudelleen järjestämisellä hänelle annettaisiin uusi mahdollisuus onnistumiseen ja tilaisuus kilpailuohjelman muuttamiseen sekä taktikointiin. Valitut urheilijat olivat ryhtyneet keskittymään EM-kilpailuihin ja kilpailuohjelmat ovat muokkausvaiheessa eivätkä siten parhaassa kunnossa.

Urheilijat eivät ole voineet vaikuttaa tuomarivirheeseen ja oli epäoikeudenmukaista rangaista virheestä urheilijoita. Jos virhe on tapahtunut, esteellisten tuomareiden pisteet on mahdollista eliminoida.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Voimisteluliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Voimisteluliiton hallitus päätti kumota toisen karsintakilpailun, koska karsintakilpailut oli järjestetty vastoin Voimisteluliiton yleisiä kilpailu- ja kurinpitosääntöjä. Karsintakilpailussa oli toiminut kaksi esteellistä tuomaria. Toinen oli ollut yhden kilpailijan äiti ja usean kilpailijan valmentaja ja toinen esteellinen tuomari oli ollut yhden kilpailijan valmentaja. Tuomarointi esteellisenä ilman asianmukaista poikkeuslupaa on Voimisteluliiton näkemyksen mukaan vakava sääntörikkomus. Näille kahdelle tuomarille ei ollut haettu kirjallista poikkeuslupaa karsintakilpailuun. Poikkeuslupaa ei ollut myöskään asianmukaisesti julkaistu ennakolta.

Kilpa-aerobicissa oli ollut käytäntönä myöntää poikkeusluvat kaksi kertaa vuodessa ja tämä oli sääntöjen vastaista. Voimisteluliiton tavoitteena on usean vuoden ajan ollut, että esteellisyyden johdosta myönnettävistä poikkeusluvista tulisi päästä eroon ja että poikkeusluvat tulee hakea kilpailukohtaisesti. Voimisteluliiton pääsihteeri ei ollut esimerkiksi myöntänyt poikkeuslupaa lajipäällikölle toimia tuomarina SM-kilpailuissa. Lajipäällikkö oli kuitenkin nyt toiminut karsintakilpailussa tuomarina. Voimisteluliitto ei ollut havainnut aikaisemmin kilpa-aerobicin piirissä vallinnutta poikkeuslupakäytäntöä ja siihen oli voitu puuttua vasta nyt toisen karsintakilpailun yhteydessä.   

VASTASELITYS

Valittajat ovat toimittaneet heiltä Voimisteluliiton vastauksen johdosta pyydetyn vastaselityksen ja todenneet valituksessaan esittämänsä lisäksi, että poikkeusluvat tuomareille oli myönnetty jo useiden vuosien ajan kilpailukohtaisesti. Poikkeuslupahakemukset oli lajiasiantuntijaryhmän työn helpottamiseksi pyydetty puolivuosittain, mutta lupa oli myönnetty kilpailukohtaisesti. Poikkeusluvat oli myönnetty säännönmukaisesti, koska valmentajat toimivat pääsääntöisesti myös tuomareina eikä esteettömiä tuomareita ollut tarpeeksi.

Arvokilpailukarsintoja koskevissa kilpailuissa lajiasiantuntijaryhmä oli vakiintuneesti kutsunut tuomarit rankingin mukaan. Lajiasiantuntijaryhmä oli kutsuessaan tuomarit myös samalla myöntänyt poikkeusluvat kutsumilleen tuomareille. Poikkeusluvat oli muiden kuin arvokisakarsintojen osalta säännönmukaisesti julkaistu internet-sivuilla. Karsintojen kohdalla lajiasiantuntijaryhmä oli ollut siinä käsityksessä, että kutsuttujen tuomareiden kohdalla poikkeuslupa oli virallinen.

Kysymyksessä oleva karsintakilpailu ei ole poikennut aikaisemmasta käytännöstä ja joka tapauksessa poikkeusluvat olisi myös erillisten hakemusten perusteella myönnetty. Kyseessä ei ole vakava sääntörikkomus. Kilpailun tulosten kumoaminen on urheilijoiden näkökulmasta epäoikeudenmukaista ja rikkomuksen seuraus kohdistuisi urheilijoihin eikä rikkomuksen tehneeseen tuomariin. Valinta EM-kilpailuihin on mahdollista tehdä siten, että kahden esteellisen tuomarin pisteet poistetaan tuloksista ja tulokset lasketaan jäljelle jääneiden tuomareiden pisteiden perusteella.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Voimisteluliitto on 23.8.2013 pidetyn karsintakilpailun jälkeen tekemällään päätöksellä valinnut urheilijat edustamaan Suomea kilpa-aerobicin EM-kilpailuihin Ranskan Arques´ssa 4. - 10.11.2013. Valittujen joukossa ovat kaikki tämän asian valittajat. Tämän jälkeen Voimisteluliitto on päätöksellään 10.9.2013 mitätöinyt toisen karsintakilpailun ja samalla tosiasiassa samalla kumonnut jo tehdyn valintapäätöksen. Voimisteluliitto on määrännyt järjestettäväksi mitätöidyn karsintakilpailun tilalla uuden karsintakilpailun 21.9.2013. 

Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 24/2011 todennut, arvokilpailuvalinnassa on kysymys lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava yhdistys, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden arvellaan menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko lajiliiton päätös tarkoituksenmukainen.

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on toinen, jos lajiliitto on asianmukaisesti tehdyn päätöksen perusteella ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut ne kriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee valinnassa noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti.

Näihin lähtökohtiin perustuen oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan oikeusturvalautakunta voi käsitellä valituksen urheilijan valitsematta jättämisestä arvokilpailuihin, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että Voimisteluliiton päätös 10.9.2013 valintakriteereissä määrätyn karsintakilpailun tulosten mitätöinnistä ja uuden karsintakilpailun järjestämisestä on sellainen arvokilpailujen valintaa koskeva ratkaisu, joka voi olla valituksen kohteena. Kysymys on lautakunnassa siitä, onko Voimisteluliitto voinut muuttaa alkuperäistä valintapäätöstään kumoamalla jo suoritetun toisen karsintakilpailun tulokset ja määräämällä järjestettäväksi toinen karsintakilpailu uudestaan   

Ilmoitetut valintakriteerit

Voimisteluliiton julkaisemien valintakriteereiden mukaan maajoukkue EM-kilpailuihin valitaan seuraavien kriteereiden perusteella:

Maajoukkue valitaan kahden karsintakilpailun perusteella. 1. kilpailu 10. – 11.5.2013 ja 2. kilpailu 23.8.2013.

Edustajat valitaan yhteispistemäärän perusteella (SM-kilpailuista huomioidaan paras pistemäärä).

Valintaan vaikuttaa myös saadut pisteet, joiden tulee ylittää erikseen ilmoitettavat pistemäärät. Pisteraja on suuntaa antava erityisesti junioreiden kohdalla eli valinnoissa käytetään myös LAR:n harkintaa.

EM-valinnoissa huomioidaan myös mahdolliset äkilliset sairastumiset ja loukkaantumiset LAR:n harkinnan nojalla.

Valintakriteereissä ilmoitetut kaksi karsinnan ratkaisevaa kilpailua on järjestetty. Voimisteluliitto on tehnyt valintapäätöksen ilmoitettujen valintakriteereiden perusteella ja ilmoittanut EM-kilpailuihin valitut urheilijat. Toinen karsintakilpailu on valintapäätöksen jälkeen mitätöity ja valintapäätös on kumottu.

Kilpailussa toimivan tuomarin esteellisyyttä koskevat määräykset

Voimisteluliiton kilpailu- ja kurinpitosääntöjen kohdassa 5 ovat määräykset tuomarivelvoitteista. Sen kappaleen viisi mukaan tuomari on esteellinen kansainvälisissä kilpailuissa, SM-kilpailuissa, liiton mestaruuskilpailuissa, aluekilpailuissa ja muissa vastaavan tasoisissa kilpailuissa tuomitsemaan omaa valmennettavaansa tai omaa lastaan. Lajiasiantuntijaryhmä on oikeutettu kirjallisesta hakemuksesta myöntämään tästä perustellusta syystä poikkeusluvan. Lajiasiantuntijaryhmän poikkeusta koskeva päätös on perusteluineen julkaistava liiton internet-sivuilla.

Voimisteluliiton kurinpitovaliokunta on tuomareiden esteellisyyttä ja poikkeuslupia koskevassa muistiossaan 8.3.2007 käsitellyt niitä syitä, joiden johdosta poikkeusluvan myöntämiselle voisi olla riittävät perusteet ja esittänyt tavoitteeksi vähentää poikkeuslupien myöntämistä koskevaa käytäntöä. Esteellisenä tapahtuvaa tuomarointia ilman voimassaolevaa kysymyksessä olevaa kilpailua koskevaa poikkeuslupaa pidetään muistion mukaan vakavana sääntörikkomuksena.

Valintakriteereissä ilmoitetun kilpailun tulosten kumoaminen

Urheilijan kannalta selvien ja kontrolloitavissa olevien valintakriteereiden asettaminen ja julkistaminen on tärkeää, koska hän voi niiden perusteella suunnitella oman valmentautumisensa ja kilpailuohjelmansa. Jos valintakriteerit asetetaan, urheilijalla on oikeus myös luottaa siihen, että liitto noudattaa valintaperusteitaan. Valintakriteerit asetetaan ensi sijassa urheilijan intressissä.

Liiton on siten noudatettava asettamiaan ja julkistamiaan valintakriteereitä, kuten yhdistyksen päätöksiä yleensäkin. Jos liitto on asettanut esimerkiksi sellaiset valintakriteerit, joiden mukaan ratkaisevaa on pelkästään määrätyissä kilpailuissa saavutetut tulokset, liiton on noudatettava asettamiaan valintaperusteita, ellei erityisistä syistä, kuten urheilijan loukkaantumisesta muuta johdu. Tämän tyyppisiä valintakriteereitä voidaan yleensä arvioida myös oikeudellisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Voimisteluliiton EM-kilpailujen valintakriteereissä ei ole erityistä määräystä siitä, millä edellytyksillä valintakriteereissä ilmoitettu kilpailu voidaan mitätöidä tai millä edellytyksillä jo tehtyä valintapäätöstä on mahdollista muuttaa. Tällöin lähtökohtana on, että sovellettavaksi tulevat ne yleiset periaatteet, joita Voimisteluliitossa on vastaavissa tilanteissa noudatettu. Tämän mukaisesti keskeistä on siten ensinnäkin sen arviointi, onko 23.8.2013 järjestettyyn karsintakilpailun tuomaristoon kuulunut esteellisiä tuomareita. Jos tuomaristoon on kuulunut esteellisiä tuomareita, tämän jälkeen arvioitavaksi tulee, onko kilpailutulosten mitätöintiä esillä olevissa olosuhteissa pidettävä valintakriteereiden vastaisena menettelynä. 

Voimisteluliiton kilpailu- ja kurinpitosääntöjen tuomarivelvoitteita koskevassa kohdassa 5 on määräys tuomarin esteellisyydestä. Määräyksen mukaan esteellisellekin tuomarille voidaan myöntää poikkeuslupa toimia tuomarina. Tämä edellyttää määräyksen mukaan kirjallista hakemusta ja lajiasiantuntijaryhmän tekemää päätöstä. Päätös tulee myös julkaista Voimisteluliiton internet-sivuilla.

Voimisteluliiton sääntöihin ei sisälly määräystä siitä, mitä seurauksia aiheutuu siitä, että tuomari on ollut esteellinen. Tällaisessa tilanteessa seuraamuksen arvioinnissa on otettava huomioon ensinnäkin esteellisyyssääntelyn merkitys ja tarkoitus. Lisäksi on otettava huomioon se, missä suhteessa ja millä tavoin esteellisyyttä koskevista säännöksistä on poikettu ja mitä voidaan pitää rikkomuksen laatuun ja kanssakilpailijoidenkin oikeusturvaan nähden oikeasuhteisena ja ennakoitavissa olevana seuraamuksena.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tuomareiden esteettömyyden tarkoituksena on turvata kilpailijoiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu kilpailusuorituksen arvostelussa. Tällä tavoitellaan osaltaan myös reilun pelin toteutumista. Esteellisyyssääntelyn yleisenä lähtökohtana on, että sellaiset ratkaisut, johon on osallistunut esteellinen jäsen, poistetaan ja ratkaisu tulee tehdä sen jälkeen esteettömässä kokoonpanossa. Tästä seuraisi se, että sellainen kilpailu tai ainakin yksittäinen kilpailun sarja mitätöitäisiin, jonka arvosteluun on osallistunut esteellinen tuomari.

Tällainen tulkinta saattaa johtaa kuitenkin ongelmallisiin tilanteisiin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa tuomari on ollut esteellinen vain jossakin kilpailusarjassa tai -suorituksessa. Seuraamusta harkittaessa huomioon on otettava myös sellaisten kanssakilpailijoiden oikeusturva, joiden suoritusten arvioinnin suhteen kyseessä olevalla tuomarin esteellisyysperusteella ei ole voinut olla vaikutusta. Urheilijoiden kannalta kilpailun mitätöiminen jälkikäteen saattaa olla myös ennakoimatonta varsinkin niissä tapauksissa, joissa säännöt sinänsä mahdollistavat esteellisyyssäännöistä poikkeamisen ja siten esteellistenkin tuomareiden käyttämisen ja kysymys on vain tällaisen tuomarin nimeämismenettelyyn liittyvästä rikkeestä. Silloin, kun esteellisyysperuste ei ole ehdoton vaan harkinnanvarainen tai siitä voidaan myöntää poikkeuksia, huomioon on otettava esteellisyysperusteiden arvioinnin yleiset periaatteet. Niiden mukaan esteellisyyteen on lähtökohtaisesti vedottava viivytyksettä sen jälkeen, kun esteperuste on tullut asianomaisen tietoon ja joka tapauksessa ennen asian ratkaisemista (ks. tuomareiden osalta oikeudenkäymiskaari 13 luku 8 §).

Johtopäätös

Voimisteluliiton hallituksen päätöksestä ilmenee, että lajiasiantuntijaryhmä oli myöntänyt nyt kysymyksessä olevalle kahdelle esteelliselle tuomarille poikkeusluvan. Tämä oli tapahtunut ilman nimenomaista kirjallista hakemusta eikä lajiasiantuntijaryhmän päätöstä ollut myöskään julkaistu Voimisteluliiton internet-sivuilla. Poikkeusluvan hakemisessa ja julkaisemisessa ei siten ollut menetelty kilpailu- ja kurinpitosääntöjen mukaisella tavalla.

Selvää on, että Voimisteluliiton tulee valvoa ja tarvittaessa puuttua mahdolliseen sääntöjen vastaiseen menettelyyn. Erityisesti arvokisavalinnoissa urheilijan tulee kuitenkin voida lähtökohtaisesti luottaa siihen, että valinnat suoritetaan valintakriteereissä ennakkoon ilmoitettujen ja ennalta määrättynä ajankohtana järjestettävien karsintakilpailujen perusteella Arvokilpailujen valintapäätöksen jälkikäteiseen puuttumiseen tulee olla painavat perusteet. Valintakriteereissä tarkoitetun kilpailun tulosten mitätöinnin tulee olla viimesijainen keino ja uuden karsintakilpailun järjestämiseen tulee turvautua ainoastaan poikkeustilanteissa

Esillä olevassa tapauksessa Voimisteluliiton kilpa-aerobicin lajiasiantuntijaryhmä on kutsunut tuomarit kilpailuun määriteltyjen valintakriteerien mukaisesti ja myöntänyt kahdelle tuomarille poikkeusluvat. Oikeusturvalautakunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa poikkeusluvan hakemiseen liittyvien menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen tai myönnetyn poikkeusluvan julkaisematta jättäminen internet-sivuilla ei ole ollut riittävä peruste poiketa lajiliiton asettamasta selkeästä valintakriteeristä mitätöimällä valintakriteereissä tarkoitetun karsintakilpailun tulokset. Näin ollen Voimisteluliiton hallituksen päätös 10.9.2013 on näiltä osin kumottava ja alkuperäinen 23.8.2013 tehty EM-kilpailuja koskeva valintapäätös on pysytettävä voimassa.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään ja Suomen Voimisteluliitto ry:n hallituksen päätös 10.9.2013 kumotaan siltä osin kuin EM-kilpailujen toinen karsintakilpailu on määrätty järjestettäväksi uudestaan. EM-kilpailujen 23.8.2013 pidetyn karsintakilpailun jälkeen tehty valintapäätös pysytetään voimassa.  

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jukka Sippo                                         Timo Ojala

puheenjohtaja                                      sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Harri Lintumäki ja Hilkka Salmenkylä.