21/2020 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

Päätös               Nro 21/2020

3.9.2020            Diaarinumero 15/2020

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n päätös 19.8.2020 nro 8 / 2020-2021

ASIA

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A, huoltajanaan V

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

Erotuomari on 16.8.2020 käydyssä U16-poikien harjoitusottelussa Ässät – TPS ajassa 59:14 antanut tappelusta TPS:n pelaajalle A:lle ottelurangaistuksen sekä kolmelle muulle A:n joukkuetoverille ja neljälle vastustajan pelaajalle ottelurangaistukset. Erotuomarin raportista ilmenee, että pelin ollessa tilanteessa 3-8 ajassa 59:08 kiekko oli ajautunut A:n kuljettamana kulmaan. Vastustajan pelaaja oli taklannut A:n kulmaan, ja samaan taklaukseen oli ajanut kaksi muutakin vastustajan pelaajaa. Kun peli oli vihelletty poikki, tappelu oli alkanut ja siihen oli osallistunut A:n joukkuetoveri B, kaksi muuta A:n joukkuetoveria ja yksi vastustajan pelaaja. Tilanne oli ollut sekava; hanskoja ja kypäriä oli tippunut.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 19.8.2020 määrännyt A:lle kahden (2) sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin, otteluvalvojan raporttiin ja videotallenteeseen tapahtumasta. Kurinpitäjä on päätöksessään viitannut sääntöperusteeseen 141.

Kurinpitäjän päätöksen perusteluina on lausuttu, että tappelu oli alkanut kulmassa, johon olivat osallistuneet kentällä olleet pelaajat. Lyönnit olivat olleet voimakkaita, ja tappelu oli jatkunut päätuomarin lopettamiskehotuksista huolimatta. Ottelussa tilanteesta oli tuomittu ottelurangaistukset, jolloin tilanteesta tulee tuomita vähintään yhden ottelun lisärangaistus.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että Jääkiekkoliiton kurinpitäjän valituksen kohteena oleva päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty pelirangaistuksen lisäksi yhden ottelun lisärangaistus.

A (TPS) oli tullut tilanteeseen puolustamaan joukkuetoveriaan B:tä, joka oli ollut kahinassa kolmen vastustajapelaajan kanssa. A ei ollut tullut tilanteeseen tappelemaan eikä lyömään vastustajia, vaan A oli joutunut puolustamaan itseään vastustajapelaajan toistuvia hyökkäyksiä ja tappeluyrityksiä vastaan. A oli selvästi pyrkinyt tilanteesta pois noudattamalla tuomarin kehotusta. A:lle määrätty rangaistus on epäoikeudenmukainen ottaen huomioon, että tappelun aloittaneet vastustajan pelaajat ovat saaneet hänen kanssaan samanmittaisen rangaistuksen. A:lle olisi tullut määrätä vain yhden ottelun mittainen pelirangaistus.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on kiistänyt valittajan vaatimuksen ja vaatinut, että valitus hylätään.

Videotallenteelta ei voida kuvakulman ja verkon reunan esteen vuoksi määrittää, kuka on aloittanut tappelun ja onko A ainoastaan puolustautunut vastustajan lyönniltä. Näin ollen erotuomarin tulkinta on pätevä hänellä olevan harkinta- ja päätösvallan myötä.

Videotallenteelta kuitenkin ilmenee, että A oli rynnännyt voimalla alkaneeseen kiistaan ylimääräisenä pelaajana. Kurinpitäjien ohjeen mukaan tappeluiden eskaloitumisen hillitsemiksesi ns. ylimääräisenä pelaajana mukaan tuleminen on aina rangaistusta korottava tekijä. Lisäksi on huomioitava, että kiistaan osallistumisessa pelkkä osallistuminen aiheuttaa pelirangaistuksen, tämän lisäksi pelaajalle tuomitaan kaikki ne rangaistukset, joihin hän osallistuttuaan kiistaan syyllistyy. Vaikka valittaja kokee velvollisuudekseen joukkuekaverin auttamisen, tätä ei kuitenkaan lajin säännöissä hyväksytä.

Koska pelaajille on määrätty ottelurangaistukset, kurinpitäjän on aina määrättävä pelikieltoa vähintään yhden ottelun verran. Arvioitaessa kuinka paljon tilanteesta määrätään pelikieltoa, kurinpitäjä käyttää harkintavaltaansa. Jääkiekkoliitto suhtautuu erittäin tiukasti kaikkeen väkivaltaan ja tappeluihin eritoten nuorten ja lasten jääkiekossa. Kurinpitäjien ohjeen mukaan tappeluun osallistumisesta on aina määrättävä pelikieltoa.

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että valituksessa esitetty tapahtumienkulku ilmenee videotallenteelta ja että sen perusteella A:lle määrättyä pelikieltoa tulee kohtuullistaa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut pituudeltaan kohtuuton.

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020 – 2021 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5.d. mukaan kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

Kilpailusääntöjen kohdan 11.7. mukaan ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn, jossa pelikiellon pituus määrätään. Pelaaja tai toimihenkilö, joka on saanut ko. rangaistuksen, on peli- tai toimintakiellossa, kunnes asia on käsitelty kurinpitoelimessä ja kurinpitopäätös on annettu tiedoksi. Kurinpitäjä ei voi olla määräämättä pelikieltoa. Ottelurangaistus ei ole käyttäytymisrangaistus eikä sitä lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

Jääkiekon sääntökirjan 2018 – 2022 kohdassa 110 määritellään ottelurangaistuksen osalta rangaistuksen kesto. Alakohdan i. mukaan ottelurangaistuksesta pelaaja poistetaan ottelusta välittömästi ja valmentajan kapteenin välityksellä nimeämä kanssapelaaja kärsii viiden minuutin rangaistuksen. Jäällä olevaan pelaajamäärään ei tämän rangaistuksen takia sallita vaihtopelaajaa viiteen minuuttiin. Alakohdan ii. mukaan ottelurangaistuksesta seuraa pelaajalle automaattinen (ja vähintään) yhden ottelun pelikielto.

Sääntökirjan kohdassa 141 määritellään tappelu tilanteeksi, jossa pelaaja useasti lyö vastustajaa pelitilanteessa, vihellyksen jälkeen tai milloin tahansa pelin aikana pitkittyneessä pelaajien yhteenotossa. Tappelua koskevan kohdan 141 alakohdissa säädetään rangaistuksista seuraavasti:

i. Kaikille pelaajille, jotka osallistuvat tappeluun, tuomitaan ottelurangaistus.

ii. Pelaajalle, joka lyötynä lyö takaisin, tuomitaan pieni rangaistus.

iii. Pelaajalle, joka ottaa yhden tai molemmat hanskansa tai kypäränsä pois tapellakseen vastustajan kanssa, tuomitaan lisäksi käytösrangaistus muiden rangaistusten ohella.

iv. Jos tappelussa on selkeä yllyttäjä, tälle pelaajalle tuomitaan pieni rangaistus muiden tilanteesta tuomittavien rangaistusten lisäksi.

v. Jäällä olevalle pelaajalle, joka ensimmäisenä osallistuu käynnissä olevaan kahden eri joukkueen pelaajan väliseen tappeluun (kolmas mies), tuomitaan pelirangaistus.

vi. Pelaajalle, joka yrittää jatkaa tai jatkaa tappelua sen jälkeen, kun päätuomari on käskenyt häntä lopettamaan, tai vastustaa linjatuomaria tämän yrittäessä rauhoittaa tappelua, tuomitaan kaksinkertainen pieni rangaistus tai iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

vii. Jos jäällä tai jäältä poissa oleva joukkueen toimihenkilö osallistuu tappeluun, hänelle tuomitaan pelirangaistus tai ottelurangaistus.

viii. Ensimmäiselle pelaajien yhteenoton aikana pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta lähtevälle kumman joukkueen tahansa pelaajalle tuomitaan kaksinkertainen pieni rangaistus ja automaattinen pelirangaistus. Seuraaville pelaajien yhteenoton aikana pelaajapenkiltä lähteville pelaajille tuomitaan käytösrangaistus. Seuraaville pelaajien yhteenoton aikana rangaistusaitiosta lähteville kenttäpelaajille tuomitaan pieni rangaistus ja pelirangaistus, jotka kärsitään kaikkien aikaisempien rangaistustensa päätyttyä. Jo pelkkä lähteminen pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta on rike näitä sääntöjä vastaan, vaikka pelaajat eivät jäälle tultuaan osallistuisi itse tappeluun.

ix. Jos pelaajien yhteenotto syntyy pelaajien vaihdon yhteydessä (ts. kentällisten vaihto), noudatetaan normaaleja sääntöjä. Mutta jokaista myöhemmin pelaajien yhteenottoon osallistuvaa pelaajaa, joka ei ole osa kentällisten vaihtoa, rangaistaan kuin hän olisi lähtenyt pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta osallistuakseen pelaajien yhteenottoon.

x. Jos kummankin joukkueen pelaajia lähtee penkeiltään samanaikaisesti tai toisen joukkueen pelaajat lähtevät pelaajapenkiltään nähtyään toisen joukkueen pelaajien lähtevän ensin, kummankin joukkueen ensimmäistä, tunnistettavissa olevaa pelaajaa rangaistaan tämän säännön perusteella.

xi. Enintään viisi käytösrangaistusta ja/tai pelirangaistusta joukkuetta kohden voidaan tuomita tämän säännön perusteella.

xii. Pelaajalle ei voida tuomita sekä ottelurangaistusta että pelirangaistusta tappelun jatkamisesta.

A:n menettelyn arviointi

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015, UOL 8/2018, UOL 23/2019 ja UOL 4/2020).

Valittaja ei ole väittänyt, että erotuomarin raportti olisi virheellinen tai erotuomarin määräämä ottelurangaistus olisi kohtuuton. Sen sijaan A on esittänyt, ettei hän ollut osallistunut tappeluun sillä tavalla, että hänelle olisi tullut määrätä Jääkiekkoliiton kurinpitäjän toimesta lisärangaistusta. A on valituksensa tueksi viitannut samaan videotallenteeseen, jonka perusteella Jääkiekkoliiton kurinpitäjäkin on lisärangaistuksen määrännyt.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tappelua koskeva videotallenne on kuvattu keskikentän laidalta siniviivan takaa. Kuvattava tilanne on tapahtunut saman laidan kentän toisessa kulmassa. Kuvaa peittää osittain kentän laidalla roikkuva suojaverkko. Tästä huolimatta oikeusturvalautakunta toteaa, että videotallenteesta ilmenee, etteivät tapahtumat A:n ja tämän joukkuetovereiden osallisuudesta ole täysin menneet niin kuin edellä on selostettu erotuomarin raporttiin kirjatun. Toisin kuin erotuomarin raportista ilmenee, A (nro 34) ei ole kuljettanut kiekkoa kulmaan, vaan sen on tehnyt A:n joukkuetoveri (nro 15).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että videotallenteesta ilmenee, kuinka A oli luistellut viidentenä pelaajana kulmaukseen, mihin hänen kiekollinen joukkuetoverinsa ja häntä seuranneet kolme vastustajan pelaajaa olivat tätä ennen menneet. A oli taklannut kulmauksessa yhtä vastustajan pelaajaa, minkä jälkeen häntä oli taklannut takaa päin tilanteeseen tullut uusi vastustajan pelaaja. Videotallenteelta ilmenee tämän jälkeen, että yksi tai kaksi vastustajan pelaajaa alkaa tönimään käsin A:ta sillä seurauksella, että hän vaikuttaa kaatuvan jäähän. Tämän jälkeen tallenteelta ei selvästi erota A:ta, koska kuvattaessa hänen edessään on ollut useampia toistensa kanssa pystyssä tai jäällä painivia pelaajapareja. Myöhemmin tallenteelta kuitenkin erottaa, että A on jään pinnassa vastustajan pelaajan päällä ottelun yhden tuomareista yrittäessä erottaa heidät toisistaan. A:n noustua ylös kahnaus vastustajan pelaajan kanssa on jatkunut kulmauksessa tavalla, joka ei videotallenteesta enää erotu.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei videotallenteesta voida päätellä, että A olisi osallistunut tappeluun kaikissa sen vaiheissa yksin puolustaakseen joukkuetoveriaan tai itseään tai ollut välienselvittelyssä esimerkiksi hänessä kiinni olleita pelaajia passiivisempi. A oli ollut tilanteessa ns. ylimääräinen pelaaja, jonka mukaan tulemista alkaneeseen tappeluun voidaan tappeluiden kiihdyttämisen hillitsemiseksi pitää perustellusta syystä rangaistusta korottavana tekijänä. Vaikka A:n todellisena tarkoituksena ja vaistovaraisena toiminnan motiivina olisikin ollut joukkuetoverinsa puolustaminen ja vaikka A ei selvästikään ole ollut tappelun aloittaja, hän on siihen osallistunut tavalla, josta määrättyä kahden ottelun pelirangaistusta ei voida pitää kohtuuttomana. Oikeusturvalautakunta vielä toteaa, ettei sillä ole mahdollisuutta arvioida eikä siten korottaakaan vastustajan pelaajille, joita koskevia valitusasioita ei ole lautakunnassa vireillä, määrättyjä ottelurangaistuksia A:n edellyttämän keskinäisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Jääkiekkoliiton kurinpitäjän päätöksen muuttamiseen ole aihetta. A:n valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätöstä 19.8.2020 ei muuteta. A:lle määrätty kahden ottelun pelikielto jää voimaan.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen                        Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                        Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen