5/2024 Ampumahiihto - Arvokilpailuvalinta - Valintakriteerit - Valintakriteerien tulkinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 5/2024
15.2.2024                                 
Diaarinro 7-2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Ampumahiihtoliitto ry:n 2.2.2024 valittajalle ilmoittama päätös Suomen joukkueen valinnasta Otepäässä 23.2.2024 - 2.3.2024 pidettäviin nuorten MM-kilpailuihin

ASIA
Ampumahiihto - Arvokilpailuvalinta - Valintakriteerit - Valintakriteerien tulkinta

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT
Suomen Ampumahiihtoliitto ry
B

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Ampumahiihtoliitto ry on valmentajien esityksen perusteella valinnut joukkueen Otepäässä 23.2.2024 - 2.3.2024 pidettäviin nuorten ampumahiihdon MM-kilpailuihin. Kolme urheilijaa on valittu joukkueeseen kansainvälisten näyttöjen ja nimettyjen katsastuskilpailujen sijoitusten perusteella. Neljänneksi urheilijaksi on valittu B. A on nimetty varaurheilijaksi.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että arvokilpailuvalintapäätöstä muutetaan siten, että hänet valitaan joukkueeseen B:n sijasta ja B valitaan kotiin jääväksi varamieheksi. Perusteenaan A on esittänyt, että valinta oli tehty valintakriteerien vastaisesti. Valintakriteereissä oli lueteltu näyttökilpailut. Lisäksi kriteerien mukaan valmennusjohto arvioi urheilijoiden kuntotekijöiden ja lajisuoritusten kehittymistä tai heikentymistä kilpailukauden aikana. Valintakriteereissä oli edelleen todettu, että lähellä arvokisoja olevilla näytöillä on suurempi näyttöarvo. A oli voittanut viimeisissä näyttökilpailuissa sekä normaalimatkan että pikamatkan, vaikka hänet oli jälkeenpäin hylätty, koska hän oli ei ollut kiertänyt rataohjauksia ennen maaliintuloa oikealta puolelta. Vuoden 2024 kilpailuissa, joita valintakriteerien nojalla oli painotettava, A oli voittanut B:n kahdessa viimeisessä kilpailussa. Lisäksi kolmen viimeisen kilpailun sijoitusten keskiarvo oli A:lla 2,3 ja B:llä 3. A:n kehittyminen oli ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin B:n. Kaikissa vuoden 2024 kilpailuissa A oli ollut aikavertailussa huomattavasti B:tä parempi. Myös ammuntavertailussa voitiin todeta selvä ero A:n hyväksi. Ennen joulua 2023 B oli ollut A:ta parempi, mutta vuonna 2024 A oli kiistatta ollut B:tä parempi. Ampumahiihtoliitto ei ollut valintapäätöksessään ottanut huomioon sitä, että A:n kunnonajoitus oli onnistunut hyvin. Liitto oli toiminut julkaistujen valintakriteerien vastaisesti, kun se ei ollut antanut arvokisoja lähellä oleville kilpailuille suurempaa painoarvoa.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Ampumahiihtoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Ampumahiihtoliiton valintaprosessi ja kriteerit nuorten MM-joukkueeseen oli julkaistu liiton verkkosivuilla hyvissä ajoin ennen kilpailukauden alkua syksyllä 2023 vakiintuneen tavan mukaisesti. Nuorten MM-joukkueen valintaprosessi ja nimeäminen perustuivat täsmällisesti vahvistettuihin valintakriteereihin, ja liitto oli noudattanut kriteerejä myös valittajan tapauksessa.  Valituksessa oli tuotu esiin valittajalle edullisia taulukoita, jotka kuitenkaan kokonaisarvioinnin osalta eivät perustuneet valintakriteereihin. Lisäksi oli huomioitava, että valittaja oli tullut hylätyksi Hollolan näyttökilpailussa, koska hän oli poikennut viralliselta radalta.

Valintakriteerien mukaan N22/M22-sarjassa kolme urheilijaa valitaan kansainvälisten ja kotimaan näyttökilpailujen tulosten perusteella ja yksi urheilija lajipäällikön johdolla koostetun valmentajien esityksen perusteella. A:n ja B:n kohdalla oli käytetty viimeksi mainittua valintakriteerien kohtaa. Kummallakin oli riittävä määrä katsastuksia takanaan, jotta vertailu oli mahdollista. Vastuuvalmentajan laatiman katsastuskilpailujen tulosten yhteenvedon pohjalta katsastuskilpailujen sijoituksia oli tarkasteltu viidellä eri tunnusluvulla. Kaikilla tarkastelluilla mittareilla B oli A:n edellä. A:n kohdalla oli erikseen arvioitu, kuinka Hollolan normaalimatkan kilpailun hylätty suoritus oli otettava huomioon. Arvioinnissa oli päädytty siihen, että vertailu tehdään tosiasioihin pohjautuvalla vaihtoehdolla (virallinen suoritus) ja että vertailuna oli hylätty suoritus, joka oli mainittu suluissa. B oli kaikilla tarkastelluilla tunnusluvuilla Niemistä parempi. Valmentajien näkemystä tuki parempi ammuntavarmuus läpi kauden. Valituksessa esitetty taulukko kuvasi kaikki kilpailut, mutta Hollolan kilpailun osalta sitä ei voitu pitää validina. Valituksessa oli työstetty lukusarjoja, jotka eivät perustuneet valintakriteereihin.

Liitto ei ollut missään vaiheessa todennut, että valittaja olisi voittanut Hollolan normaalimatkan kilpailun. Valintakriteereissä ei ollut mainintaa, että hylätty suoritus huomioitaisiin.

B on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Ampumahiihtoliitto oli tehnyt valintansa valintakriteerien mukaisesti. B ei ollut ollut vaikuttamassa valintoihin millään tavalla. Valittajan väite siitä, että hän olisi voittanut Hollolan kilpailun pikamatkan ja normaalimatkan, oli virheellinen, sillä valittajan suoritus oli hylätty. Valittajan suoritusta kyseisestä kilpailusta ei sen vuoksi voitu huomioida kilpailun voittona valinnoissa. Valituksessa ei ollut myöskään minkäänlaisia todisteita siitä, että liitto olisi todennut valittajan voittaneen kilpailun. Myös esittämässään taulukossa valittaja oli vääristänyt tuloksia, Kun otettiin huomioon valittajan hylkäys kisasta, korjatusta taulukosta voitiin havaita, että B oli voittanut valittajan neljä kertaa viidessä kisassa, kun taas valittaja oli ollut parempi ainoastaan yhdessä. Ampumahiihtoliiton kriteerien mukaisesti nämä kaikki kilpailut olivat olleet näyttökilpailuja.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen ja uudistanut valituksessaan esittämänsä perustelut ja vaatimukset sekä todennut muun ohella seuraavan. Vastauksesta ei käynyt lainkaan ilmi, miten liitto oli ottanut huomioon valintakriteerien kohdan, jonka mukaan lähellä arvokisoja olevilla näytöillä on suurempi näyttöarvo. Näin ollen oli johtopäätöksenä todettava, ettei ilmeisesti mitään tällaista arviota tai painotusta ollut tehty. Siten oli toimittu valintakriteerien vastaisesti. Valittajan Excel-taulukosta oli havaittavissa, että hän oli B:n ”takana” ainoastaan kaikkien yhteisten kilpailujen keskiarvossa, mediaanissa ja marginaalisesti kolmen parhaan keskiarvossa. Kun verrattiin viimeistä kolmea yhteistä kilpailua ja niiden näyttöarvoa, voitiin todeta, että valittaja oli B:tä parempi kaikilla mittareilla. Näitä kilpailuja olisi tullut valintakriteerien mukaan painottaa. Liitto ei valintapäätöksessään ollut myöskään ottanut huomioon urheilijan kuntotekijöiden ja lajisuoritusten kehittymistä. Mitä tuli valittajan hylkäämiseen Hollolassa 27.1.2024 pidetyssä kilpailussa, valittajan erehdyksessä valitsema väärä reitti ei ollut hyödyttänyt häntä mitenkään. Lajisuorituksen osalta valittaja oli tuossa kilpailussa ollut B:tä nopeampi. Liiton edustajat olivat kilpailun jälkeen todenneet valittajalle, että suoritus otettaisiin huomioon valintoja tehtäessä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Suomen Ampumahiihtoliitto on valinnut joukkueen Otepäässä 23.2.2024 - 2.3.2024 pidettäviin nuorten MM-kilpailuihin. Valittaja on nimetty varaurheilijaksi. Hän on katsonut, että ennakkoon ilmoitettujen valintakriteerien perusteella hänet olisi tullut valita joukkueeseen B:n asemesta.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011, UOL 18/2014, UOL 1/2016, UOL 11/2018, UOL 3/2020 ja UOL 3/2023 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava taho, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto tai Olympiakomitea, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden se arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko päätös tarkoituksenmukainen.

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti. Edellä selostettua oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohtaa on tulkittu lautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti siten, että lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvokilpailuvalintoja koskevissa valitusasioissa sen tutkiminen, onko selkeästi asetettuja ja julkaistuja valintakriteereitä noudatettu, sekä lisäksi sen arvioiminen, onko tehty valintapäätös esimerkiksi henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä.

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen. Valinnoilla on urheilijoille suuri merkitys, ja valituksi tulleen urheilijan on tiedon valinnasta saatuaan voitava keskittyä yksinomaan menestymään kyseisessä kilpailussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tässä asiassa Ampumahiihtoliitto on julkistanut etukäteen valintakriteerit nuorten MM-kilpailuihin. Asiassa on siten kysymys siitä, onko liitto noudattanut etukäteen ilmoitettuja valintakriteereitä valitessaan kilpailuihin B:n ja jättäessään A:n valitsematta, eli onko urheilijavalintaa koskeva päätös ollut Ampumahiihtoliiton valintakriteereiden mukainen.

Sovellettavat valintakriteerit

Ampumahiihtoliiton julkaisemien valintakriteerien johdantokappaleessa todetaan: ”Seuraavat kriteerit määrittelevät kuinka urheilijoita valitaan nuorten kauden 2023–2024 arvokilpailuihin.” Johdantokappale sisältää maininnan siitä, että valintaperusteista voidaan poiketa, mikäli force majeure -syistä kansainväliseen tai kansalliseen kilpailuohjelmaan tulee muutoksia.

Valintakriteerien mukaan nuorten ampumahiihdon MM-kilpailujen valintaperusteiden pohjana käytetään kuluvan kauden kansainvälisten kilpailujen ja näyttökilpailujen tuloksia. Kolme urheilijaa valitaan kansainvälisten ja kotimaan näyttökilpailujen tulosten perusteella N22/M22-sarjassa. Yksi urheilija valitaan lajipäällikön johdolla koostetun valmentajien esityksen perusteella. Lisäksi nimetään kaksi varaurheilijaa. Valintakriteereissä on täsmennetty näyttökilpailut (Imatra 16. - 17.12.2023, Jalasjärvi 13.1.2024, Kauhajoki 14.1.2024, Hollola 27. - 28.1.2024).

Valintakriteerien mukaan valmennusjohto arvioi joukkuetta nimettäessä urheilijoiden mahdollisuudet sijoittua henkilökohtaisilla matkoilla 20 parhaan joukkoon. Lisäksi valmennusjohto arvioi urheilijoiden kuntotekijöiden ja lajisuoritusten kehittymistä tai heikentymistä kilpailukauden aikana. Valintakriteereissä on mainittu, että lähellä arvokisoja olevilla näytöillä on myös suurempi näyttöarvo. Lisäksi valintakriteereissä on ilmoitettu, että valmennustiimi valmistelee lajipäällikön johdolla esityksen joukkueesta ja hallitus vahvistaa joukkuevalinnan.

Oikeusturvalautakunnan arviointi ja johtopäätökset

Käsillä olevassa asiassa valittaja ei ole riitauttanut liiton näkemystä siitä, että hänen ja B:n kohdalla käytettiin valintakriteerien kohtaa, jonka mukaan yksi urheilija valitaan lajipäällikön johdolla koostetun valmentajien esityksen perusteella. Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintakriteereissä on lueteltu näyttökilpailut, joiden tulokset ovat valintapäätöksen pohjana. Kriteereissä ei ole asetettu kilpailuja etusijajärjestykseen. Edellä todetusti ne sisältävät kuitenkin yleisluonteisen maininnan siitä, että lähellä arvokisoja olevilla näytöillä on suurempi näyttöarvo.

Ampumahiihtoliitto on vastauksessaan esittänyt taulukon, josta käyvät ilmi valittajan ja B:n sijoitukset edellä mainituissa karsintakilpailuissa. Valittaja on sijoittunut mainituissa kilpailuissa seuraavasti: Imatra 16.12.2023: 8. sija; Imatra 17.12.2023: 5. sija; Jalasjärvi 13.1.2024: 5. sija; Kauhajoki 14.1.2024: 6. sija; Hollola 27.1.2024: hylätty; Hollola 28.1.2024: 1. sija. B:n sijat ovat olleet seuraavat: Imatra 16.12.2023: 5. sija; Imatra 17.12.2023: 1. sija; Jalasjärvi 13.1.2024: 4. sija; Hollola 27.1.2024: 1. sija; Hollola 28.1.2024: 3. sija. B ei ole osallistunut Kauhajoen kilpailuun. Taulukossa on mainittu myös kunkin kilpailun ammunnat sekä A:n ja B:n sakot. Vastuuvalmentajan laatiman katsastuskilpailuiden tulosten yhteenvedon pohjalta urheilijoiden sijoituksia on vertailussa tarkasteltu viidellä eri tunnusluvulla: kaikkien katsastusten keskiarvo, mediaani (pois sulkien paras ja huonoin sijoitus), kolme parasta sijoitusta kaikista katsastuskilpailuista, tammikuun katsastusten keskiarvo sekä tammikuun katsastusten kolmen parhaan sijoituksen keskiarvo. Liiton mukaan kahdella viimeksi mainitulla on haluttu painottaa lähimpänä MM-kilpailuja olevia katsastuksia. Liitto on vertailussaan päätynyt siihen, että B oli A:n edellä kaikilla tarkastelluilla mittareilla.

Valittaja on esittänyt itse laatimansa vertailutaulukot. Niistä on jätetty pois Kauhajoen kilpailu, johon B ei osallistunut. Lisäksi valittajan taulukoissa Hollolassa 27.1.2024 pidetyn kilpailun osalta valittajan sijoitukseksi on merkitty 1 ja B:n sijoitukseksi 2. Valittaja on esittänyt voittaneensa B:n kahdessa viimeisessä kilpailussa ja olevansa kolmen viimeisen yhteisen kilpailun vertailussa B:tä parempi. Valittajan mukaan liitto ei ole antanut riittävästi merkitystä lähellä arvokisoja oleville näytöille.

Valitus on keskeisesti perustettu ensinnäkin sille väitteelle, että A:n suoritus Hollolan normaalimatkan kilpailusta olisi tullut hylätyn asemesta ottaa huomioon 1. sijana, ja toiseksi sille, että A:n ja B:n vertailussa olisi pitänyt ottaa huomioon ainoastaan yhteiset kilpailut. Lisäksi valittajan mukaan mediaanin käyttämiselle ei ollut perusteita, koska sitä ei ollut mainittu valintakriteereissä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei valintakriteereissä ole annettu yksiselitteisiä määräyksiä tai ohjeita siitä, miten kilpailut on otettava urheilijoita vertailtaessa huomioon. Tältä osin kysymys on ollut valitsijalle eli liitolle jätetystä harkintavallasta. Vaikka valintakriteereissä on erikseen mainittu, että lähellä arvokisoja olevilla näytöillä on muita suurempi näyttöarvo, tämäkin maininta on jättänyt liitolle varsin laajan harkintavallan sen suhteen, millä tavalla painotus tehdään ja miten kuntotekijät ja lajisuoritus arvioidaan. Ampumahiihtoliiton ei siten voida katsoa menetelleen ennakkoon asetettujen valintakriteerien vastaisesti edellä mainittuja tunnuslukuja laatiessaan tai niitä soveltaessaan. Asiassa ei muutoinkaan ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella Ampumahiihtoliiton olisi katsottava ylittäneen harkintavaltansa rajat. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella arvokilpailuvalinta olisi valittajaa syrjivä tai perustuisi johonkin epäasialliseen perusteeseen. Kun kysymys on yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta harkintavallan käyttämisestä, oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, onko arvokilpailuvalintaa koskeva päätös ollut tarkoituksenmukainen.

Edellä todetuin perustein asiassa ei ole ilmennyt, että Ampumahiihtoliiton etukäteen ilmoitettuja valintakriteereitä olisi rikottu. Valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja                                                

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Niko Jakobsson, Sami Sarvilinna, Tanja Stormbom, Juha Viertola