26/2011 Painonnosto: Dopingrikkomus, Kurinpito - Urheilun toimintakielto

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 26/2011
 
                                                                                                      7.10.2011    Diaarinro 16/2011
 
 
 
 
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
 
Suomen Painonnostoliitto ry:n johtokunnan päätös 3.7.2011 A:lle määrätystä urheilun toimintakiellosta
 
ASIA
 
Dopingrikkomuksen johdosta määrätty toimintakielto
 
MUUTOKSENHAKIJA
 
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry
 
KUULTAVAT
 
A
Suomen Painonnostoliitto ry
 
SUOMEN ANTIDOPINGTOIMIKUNNAN VALVONTALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
 
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n Valvontalautakunta (Valvontalautakunta) on 9.6.2011 antamallaan päätöksellä katsonut A:n
 
·         syyllistyneen Suomen antidopingsäännöstön 2 §:n mukaiseen dopingrikkomukseen ja
 
·         suositellut A:lle määrättäväksi 2 vuoden pituisen urheilun toimintakiellon.
 
Valvontalautakunta on lausunut perusteluinaan seuraavan:
 
·         A:n 5.3.2011 antama dopingtestinäyte on sisältänyt efedriiniä ja sen aineenvaihduntatuotetta norefedriiniä. Aine kuuluu WADA:n kiellettyjen aineiden luettelon kohtaan S6.b. (erikseen määritellyt piristeet).
 
·         Arvioitaessa A:lle määrättävää seuraamusta, asiassa on otettava huomioon, että kysymyksessä on Suomen antidopingsäännöstön 2.1 kohdassa tarkoitettu dopingrikkomus. Kysymys on A:n ensimmäisestä dopingrikkomuksesta, joten seuraamuksena on säännöstön 10.2 kohdan mukaan pääsääntöisesti kahden vuoden urheilun toimintakielto. Asiassa on vielä tarkasteltava, oliko asiassa sellaiset olosuhteet, joiden perusteella dopingrikkomuksesta voitaisiin antidopingsäännöstön 10.4. kohdan nojalla määrätä varoitus tai enintään kahden vuoden urheilun toimintakielto.
 
A on kertonut, että hän oli käyttänyt yskänlääkettä ennen kilpailua. Kysymyksessä on ollut painonnosto, joten näytteen sisältämästä aineesta on nopeutta ja voimaa lisäävänä selvää hyötyä. Yskänlääkettä ei ollut ilmoitettu testipöytäkirjassa. A ei ollut esittänyt myöskään selvitystä, kuten sairauskertomusta tai lääkereseptiä, ilmoittamastaan pitkään jatkuneesta yskästä tai ahdistuksesta. Näytteestä ei ollut löytynyt myöskään Codesan Comp -lääkkeen sisältämiä muita aineita, kuten kodeiinia tai morfiinia.
 
Valvontalautakunta katsoi, ettei A ollut pystynyt näyttämään toteen, millä tavalla erikseen määritelty aine oli päässyt hänen elimistöönsä ja että tällä aineella ei ollut ollut tarkoitus parantaa urheilijan suoritusta. Seuraamusta määrättäessä ei voitu soveltaa antidopingsäännöstön kohtaa 10.4.
 
Valvontalautakunta suositti, että A:lle määrätään ensimmäisen dopingrikkomuksen johdosta kahden vuoden urheilun toimintakielto.
 
SUOMEN PAINONNOSTOLIITON HALLITUKSEN PÄÄTÖS
 
Suomen Painonnostoliitto ry:n hallitus on päätöksellään 3.7.2011 määrännyt A:n dopingrikkomuksen johdosta kahden kuukauden urheilun toimintakieltoon ajaksi 7.5. - 6.7.2011 sekä määrännyt A:n menettämään SM-kilpailun mitalit ja mitätöinyt SM- ja EM-kilpailujen tulokset.
 
Painonnostoliitto on todennut päätöksessään, että A:n dopingnäytteestä oli löydetty efedriiniä, joka oli kielletty kilpailussa. A ei ollut esitetyn selvityksen mukaan kuitenkaan käyttänyt efedriiniä sisältävää lääkeainetta tarkoituksenaan parantaa kilpailusuoritusta.
 
VALITUS PERUSTEINEEN
 
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry on valituksessaan vaatinut, että Painonnostoliiton päätös A:lle määrätystä urheilun toimintakiellosta kumotaan ja että A:lle määrätään kahden vuoden urheilun toimintakielto.
 
A tai Painonnostoliitto eivät olleet esittäneet sellaisia asiallisia perusteluja, joiden johdosta dopingrikkomuksesta määrättävää seuraamusta voitaisiin lyhentää Suomen antidopingsäännöstössä määrätystä kahden vuoden toimintakiellosta. 
 
Antidopingsäännöstön kohdan 10.4. perusteella seuraamuksen lyhentäminen olisi mahdollista, jos A olisi näyttänyt toteen, millä tavalla erikseen määritelty aine (efedriini) oli joutunut hänen elimistöönsä, ja ettei hänellä ollut tarkoitusta parantaa kyseisellä aineella suoritusta.
 
A ei ollut esittänyt todisteita siitä, että efedriini olisi peräisin hänen väittämästään Codesan Comp -lääkevalmisteesta. Tätä väitettä vastaan puhuivat myös seuraavat seikat:
 
·         Testipöytäkirjassa A ei ollut ilmoittanut Codesan Comp -lääkkeen käyttöä;
 
·         A:n antamasta näytteestä ei ollut löytynyt efedriinin lisäksi muita Codesan Comp -lääkkeen ainesosia eli kodeiinia ja sen aineenvaihduntatuotetta morfiinia. Jos A:n elimistöstä olisi poistunut normaalia nopeammin kodeiini, olisi näytteestä pitänyt löytyä kuitenkin morfiinia;
 
·         A:n sairauskertomuksissa ei ollut mainintaa, että hänelle olisi joskus määrätty mainittua lääkettä; ja
 
·         A ei ollut toimittanut minkäänlaista lääkemääräystä asiassa. A:lla olisi ollut mahdollisuus toimittaa selvitys siitä, kenelle lääke oli määrätty ja mistä apteekista se oli toimitettu.
 
Näin ollen asiassa ei ollut uskottavaa, että A olisi saanut efedriinin Codesan Comp -lääkkeestä. Joka tapauksessa A olisi Codesan Comp -lääkkeen tuoteselosteen lukemalla voinut vaivatta havaita, että lääkkeen vaikuttavina aineina oli efedriini ja kodeiini.
 
VÄLITOIMENPIDE
 
Lausumapyyntö
 
Oikeusturvalautakunta on 3.8.2011 Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:lle (ADT) toimittamassaan lausumapyynnössä todennut, että Suomen antidopingsäännöstön 2009 kohdassa 13.2.3 on määräykset muutoksenhakuoikeudesta. Edelleen oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:ssä on määräykset siitä, kuka voi olla valittajana oikeusturvalautakunnassa.
 
Edellä mainittuihin sääntömääräyksiin viitaten oikeusturvalautakunta on pyytänyt Antidopingtoimikunnalta lausumaa siitä, millä perusteella Antidopingtoimikunta katsoo, että sillä on oikeus valittaa Painonnostoliiton päätöksestä.
 
Antidopingtoimikunnan lausuma
 
ADT on oikeusturvalautakunnalle 8.8.2011 toimittamassaan lausumassa todennut, että antidopingsäännöstöä laadittaessa päädyttiin katsomaan, ettei ADT:n valvontalautakunta voinut määrätä lajiliiton jäsenseurojen jäsenille seuraamuksia dopingrikkomuksesta. Valmistelussa päädyttiin siihen, että Valvontalautakunta
 
(1) päättää siitä, onko kysymys dopingrikkomuksesta ja
 
(2) antaa suosituksen lajiliitolle määrättävästä seuraamuksesta.
 
Lausuntomenettelyn tarkoituksena oli osaltaan ohjata lajiliittojen seuraamuskäytäntöä ja toisaalta estää yksittäistapauksellinen tarkoitushakuinen päätöksenteko dopingasioissa.
 
ADT toteaa lausumassaan, että antidopingsäännöstössä omaksuttu Valvontalautakunnan suppea toimivalta on ristiriidassa WADA:n vahvistaman mallisäännöstön kanssa.
 
Joka tapauksessa ADT:tä voidaan pitää antidopingsäännöstön kohdassa 13.2.3. (b) tarkoitettuna ”toisena osapuolena”. Näin ollen antidopingsäännöstöä valmisteltaessa on pidetty kiistattomana sitä, että Antidopingtoimikunta voi hakea muutosta lajiliiton päätökseen.
 
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n määräyksen osalta ADT on tuonut esille sen, että käsiteltävänä oleva asia ei vaikuta välittömästi ADT:n oikeuteen tai etuun. Asialla oli kuitenkin lähes välittömiä vaikutuksia ADT:n oikeuteen, koska kansainvälinen lajiliitto tai WADA voi saattaa asian CAS:n käsiteltäväksi ja tästä saattoi aiheutua olennaisia kustannuksia myös ADT:lle.
 
Lopuksi ADT on Valvontalautakunnan suositukset menettävät tuntuvan osan uskottavuudestaan, jollei ADT:llä ole muutoksenhakuoikeutta.  
 
VASTAUKSET PERUSTEINEEN
 
A on vastauksessaan vaatinut, että ADT:n valitus hylätään.
 
A:lla oli ollut aina mukana kilpailuissa listaus lääkkeistä, joita hän käytti ja jotka oli ilmoitettu dopingtestissä. Codesan Comp -lääkettä A ei käyttänyt säännöllisesti, joten sen jääminen ilmoittamatta oli johtunut inhimillisestä erehdyksestä. Tätä lääkettä A oli kokeillut ystävän kehotuksesta pitkään jatkuneeseen yskään ja ahdistukseen. A ei ollut voinut toimittaa mitään sairauskertomusta, koska hän ei ollut käynyt lääkärissä yskän ja ahdistuksen takia ja lääke oli määrätty hänen ystävälleen. Reseptiä ei ollut muutoinkaan mahdollista toimittaa, koska resepti jäi apteekkiin.
 
Efedriini oli päätynyt A:n elimistöön Codesan Comp -lääkkeestä. Lääke oli määrätty hänen ystävälleen. Tästä oli selvityksenä ystävän lääketiedot.
 
Codesan Comp -lääke ei ollut parantanut myöskään A:n suorituskykyä. Lääke oli helpottanut yskää, mutta muutoin se oli heikentänyt tuloskuntoa. Efedriinin suoritusta parantavasta vaikutuksesta ei ollut muutoinkaan näyttöä.
 
A oli menetellyt Codesan Comp -lääkettä ottaessaan lievän huolimattomasti, mutta tuottamuksellisesta tai tahallisesta teosta ei ollut kysymys.
 
ADT:n vaatima kahden vuoden toimintakielto oli kohtuuton seuraamus A:n tekoon nähden.
 
Suomen Painonnostoliitto ry on vastauksessaan todennut, että A:lle määrätty kahden kuukauden toimintakielto oli tavallista ankarampi seuraamus efedriinin johdosta.
 
Painonnostoliiton johtokunta oli vakuuttunut siitä, että A ei ollut käyttänyt efedriiniä parantaakseen suoritusta. Efedriinin käyttö oli tapahtunut vahingossa eikä sillä ollut tulosta parantavaa vaikutusta.
 
Laboratoriovastauksessa oli merkitty ainoastaan efedriinin pitoisuus. Jos näytteestä olisi analysoitu kodeiini ja morfiini, laboratorio olisi antanut tästä nollavastauksen. Tällaista ei ole esitetty.
 
VASTASELITYS
 
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry on vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että antidopingsäännöstön 10.4. §:n mukaan urheilun toimintakielto voidaan määrätä erikseen määritellyistä aineista tavanomaista kahden vuoden toimintakieltoa lyhyemmäksi vain, mikäli urheilija näyttää toteen
 
1)    millä tavalla erikseen määritelty (kielletty) aine on päässyt hänen elimistöönsä; ja
 
2)    että tällä erikseen määritellyllä aineella ei ole ollut tarkoitus parantaa urheilijan suoritusta tai peittää suoritusta parantavan aineen käyttöä.
 
A ei ole kyennyt osoittamaan uskottavasti toteen näitä edellytyksiä. A on väittänyt, että näytteestä löytynyt efedriini oli peräisin Codesan Comp -lääkkeestä. Tätä väitettä vastaan on se, että A:n näytteestä ei löytynyt efedriinin lisäksi Codesan Comp -lääkkeen muita ainesosia, kuten kodeiinia ja / tai sen aineenvaihduntatuotetta morfiinia. A:n väite ei ollut uskottava.
 
Joka tapauksessa A:n olisi pitänyt havaita lääkkeen sisältävän efedriiniä ja ilmoittaa testaustilaisuudessa käyttäneensä mainittua lääkettä. Nämä laiminlyönnit osoittavat niin vakavaa huolimattomuutta, että A:lle ei ollut perusteltua määrätä säännönmukaista lievempää seuraamusta.
 
Efedriinillä usein pyritään parantamaan suoritusta ja se oli urheilussa kielletty aine.
 
Efedriinin käytöstä ei ollut muodostunut uuden antidopingsäännöstön aikana vakiintunutta seuraamuskäytäntöä. Aikaisemmalla käytännöllä ei ollut merkitystä uuden antidopingsäännöstön mukaista seuraamusta arvioitaessa, koska uuden antidopingsäännöstön seuraamusjärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta.
 
LAUSUMA SUULLISEN KÄSITTELYN TOIMITTAMISESTA
 
Oikeusturvalautakunta on varannut A:lle tilaisuuden lausua siitä, tahtooko hän oikeusturvalautakunnan toimittavan asiassa suullisen käsittelyn. A on toimittamassaan lausumassa todennut, että hän luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn.
 
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
 
Käsittelyratkaisu
 
(1) Valituksen tutkiminen
 
Sääntömääräykset
 
Antidopingtoimikunnan valitus kohdistuu Suomen Painonnostoliitto ry:n tekemään päätökseen, jolla Painonnostoliitto on määrännyt A:lle seuraamuksen dopingrikkomuksen johdosta. Painonnostoliitto ei ole noudattanut dopingrikkomuksesta seuraamusta määrätessään Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunnan suositusta.
 
Kysymys on lautakunnassa ensiksi siitä, onko Antidopingtoimikunnalla muutoksenhakuoikeus Painonnostoliiton päätökseen.
 
Painonnostoliiton kilpailutoiminnan sääntöjen 7 §:n mukaan liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä, Painonnostoliiton antidoping-säännöstöä ja -määräyksiä ja Kansainvälisen Painonnostoliiton (IWF) antidopingsäännöstöä ja -määräyksiä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.
 
Suomen antidopingsäännöstön 2009 kohdassa 13.2 ovat määräykset muutoksenhausta. Määräyksen 13.2 (b) kohdan mukaan muutoksenhakua sovelletaan muun muassa päätökseen, jolla määrätään seuraamuksia dopingrikkomuksista. Säännöstön kohdan 13.2.1 mukaan valvontalautakunnan ja asianomaisen muun urheilun organisaation säännöstön perusteella tekemään päätökseen, joka koskee kansainvälisen tason urheilijaa tai kansainvälisessä urheilutapahtumassa ilmi tullutta tapausta, haetaan muutosta Urheilun oikeusturvalautakunnalta sen säännöissä määrätyllä tavalla, ellei CAS:n säännöissä ole määrätty, että muutosta ensiasteen päätökseen on haettava suoraan CAS:lta.
 
Antidopingsäännöstön kohdan 13.2.3 mukaan päätökseen dopingrikkomuksesta ja siitä määrätystä seuraamuksesta tehtyyn päätökseen voivat hakea muutosta seuraavat:
 
(a) urheilija tai muu henkilö, jota päätös koskee;
 
(b) päätöksessä käsitellyn tapauksen mahdollinen toinen osapuoli, jota päätös koskee;
 
(c) urheilijan tai muun henkilön vakituisen asuinmaan kansallinen antidopingtoimisto, jos urheilija tai muu henkilö asuu vakituisesti muualla kuin Suomessa;
 
(d) asianomainen kansainvälinen lajiliitto;
 
(e) päätöksessä tarkoitetun urheilijan tai muun henkilön asemasta riippuen Kansainvälinen Olympiakomitea tai Kansainvälinen Paralympiakomitea, jos päätös voi vaikuttaa esimerkiksi kilpailukelpoisuuteen olympialaisissa tai paralympialaisissa; sekä
 
(f) WADA.
 
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n mukaan valittajana voi lautakunnassa olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa.
 
Oikeusturvalautakunnan kannanotto
 
Dopingrikkomusta koskeva toimivallanjako ADT:n valvontalautakunnan ja lajiliiton välillä on järjestetty Suomessa voimassa olevan antidopingsäännöstön mukaan siten, että valvontalautakunta päättää, onko kysymys dopingrikkomuksesta. Määrättävästä seuraamuksesta valvontalautakunta antaa suositusluontoisen lausuman, mutta seuraamuksen määrää liitto.
 
Selvää on, että uskottava dopingvalvonta edellyttää, että Antidopingtoimikunta voisi tehdä valituksen lajiliiton dopingasiassa antamasta päätöksestä, jos se katsoo lajiliiton päätöksen olevan vastoin antidopingsäännöstöä. Tämän mukaisesti aikaisemmin voimassa olleessa antidopingsäännöstössä olikin todettu nimenomaisesti se, että Antidopingtoimikunnalla oli valitusoikeus (vanha antidopingsäännöstö 35 § 3 mom). Nyt voimassa olevassa säännöstössä tällaista nimenomaista sääntömääräystä ei ole.
Euroopan neuvoston dopingin vastainen yleissopimus on tullut asetuksen 23/1990 mukaan voimaan Suomessa 1.6.1990. Yleissopimuksen 7 artiklan d-kohdan mukaan urheilujärjestöjä rohkaistaan yhdenmukaistamaan kurinpitomenettelynsä taaten epäiltyjen urheilijoiden perusoikeuksien kunnioittaminen. Näihin periaatteisiin kuuluu yleissopimuksen mukaan muun muassa selkeät ja toimeenpanokelpoiset määräykset päätöstä koskevasta muutoksenhausta.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että dopingvalvontajärjestelmä ja dopingvalvonnan uskottavuus edellyttää sitä, että ADT voi hakea muutosta lajiliiton päätökseen.  Muussa tapauksessa dopingvalvonta jäisi pääosin liiton harkintaan.
 
Tämä muutoksenhakuoikeus ei kuitenkaan perustu Antidopingtoimikunnan lausumassaan viittaamaan antidopingsäännöstön kohtaan 13.2.3 (b), koska siinä muutoksenhakuoikeus annetaan tapaukseen ”mahdollisesti” liittyvälle toiselle osapuolelle. Antidopingtoimikunta on dopingasioissa aina mukana, joten kysymys ei ole vain mahdollisesta toisesta osapuolesta.
 
Kun ADT on sitoutunut noudattamaan Maailman antidopingsäännöstöä 2009 ja vastaa sen periaatteiden mukaisesti dopingvalvonnasta Suomessa, liittojen tekemät dopingrikkomusta koskevat seuraamusratkaisut tai niiden tekemättä jättäminen vaikuttavat ADT:n asemaan osana kansainvälistä dopingvalvontaa ja siten myös oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n tarkoittamalla tavalla ADT:n oikeuteen tai etuun.
 
Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että Antidopingtoimikunnalla on oikeus oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n nojalla valittaa Painonnostoliiton päätöksestä.
 
Samalla lautakunta kuitenkin toteaa, että ADT:n saattaa olla vastedes syytä harkita, tulisiko muutoksenhakuoikeutta koskevaa antidopingsäännöstön kohtaa 13.2.3 täsmentää siten, että ADT:n muutoksenhakuoikeus ilmenisi nimenomaisesti myös antidopingsäännöstöstä.
 
(2) Suullinen käsittely
 
Oikeusturvalautakunta on A:lle toimittamassaan lausumapyyntökirjeessä pyytänyt A:ta ilmoittamaan, haluaako hän asiassa suullista käsittelyä vai onko asia ratkaistavissa kirjallisessa menettelyssä. A on lausumassaan luopunut oikeudestaan suulliseen käsittelyyn. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen, että asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja että myöskään muut asiaan osalliset eivät ole suullista käsittelyä pyytäneet, asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta.
 
Pääasiaratkaisun perustelut
 
Tosiasiat ja kysymyksenasettelu
 
A:lle on 5.3.2011 painonnoston SM-kilpailujen yhteydessä tehty dopingtesti. Dopingtestinäytteen tulos on ollut positiivinen ja näyte on sisältänyt efedriiniä ja sen aineenvaihduntatuotetta norefedriiniä. Mainittu aine on WADA:n kiellettyjen aineiden luettelon kohdan S6.b (erikseen määrätyt piristeet) mukainen kielletty aine.
 
Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunta on päätöksessään 9.6.2011 todennut, että A oli syyllistynyt dopingrikkomukseen ja suosittanut seuraamukseksi kahden vuoden toimintakiellon. Seuraamuslausunnon osalta Valvontalautakunta on katsonut, ettei A ollut pystynyt näyttämään toteen, millä tavalla aine oli päässyt hänen elimistöönsä ja että tällä aineella ei ole ollut tarkoitus parantaa suoritusta. Painonnostoliiton hallitus päätyi määräämään A:lle suosituksesta poiketen kahden kuukauden toimintakiellon (7.5. - 6.7.2011).
 
Antidopingtoimikunnan valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko A:lle määrättävä dopingsäännöstön mukainen kahden vuoden toimintakielto.
 
Sääntömääräykset
 
Suomen antidopingsäännöstön 2009 (antidopingsäännöstö) kohdan 2 mukainen dopingrikkomus on muun muassa se, että urheilijalla otetussa näytteessä on kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta (kohta 2.1). Urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineista.
 
Urheilijan aikomuksella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.1 mukaista dopingrikkomusta (kohta 2.1.1).
 
Antidopingsäännöstön kohdan 10.2 mukaan säännöstön kohdassa 2.1 tarkoitetusta urheilijan ensimmäisestä rikkomuksesta on määrättävä kahden vuoden urheilun toimintakielto, ellei kohdassa 10.4 tai 10.5 tarkoitettujen määräysten soveltaminen anna aihetta jättää toimintakieltoa määräämättä tai määrätä se kahta vuotta lyhyemmäksi.
 
Säännöstön kohta 10.4 kuuluu seuraavasti:
 
Erikseen määritellyistä aineista määrättävä seuraamus erityisissä olosuhteissa
 
·         Kappaleen 1 mukaan mikäli urheilija näyttää toteen, millä tavalla erikseen määritelty aine on päässyt hänen elimistöönsä, tai muu henkilö näyttää toteen, miten erikseen määritelty aine on tullut hänen haltuunsa, sekä että tällä erikseen määritellyllä aineella ei ole ollut tarkoitus parantaa urheilijan suoritusta tai peittää suoritusta parantavan aineen käyttöä, urheilun toimintakielto määrätään edellä 10.2 kohdassa määrätystä poiketen seuraavasti: ensimmäisestä rikkomuksesta seuraamuksena on vähintään varoitus ja enintään kahden (2) vuoden urheilun toimintakielto.
 
·         Kohdan kappaleen 2 mukaan urheilijan tai muun henkilön on edellä tässä kohdassa (10.4) tarkoitetuissa tapauksissa esitettävä väitteensä tueksi todisteita, jotka vakuuttavat Valvontalautakunnan siitä, että aikomuksena ei ole ollut parantaa urheilusuoritusta tai peittää suoritusta parantavan aineen käyttöä. Määrättäessä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua seuraamusta, huomioon on otettava urheilijan tai muun henkilön tuottamuksen aste.
 
Edelleen säännöstön kohdassa 10.5 ovat määräykset urheilun toimintakiellon määräämättä jättämisen tai sen poistamisen perusteista sekä siitä, milloin toimintakieltoa on mahdollista lyhentää erityisolosuhteiden perusteella.
 
·         Kohdan 10.5.1. mukaan jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä tai poistaa jo määrätty urheilun toimintakielto. Kun urheilijan näytteestä on löydetty 2.1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta, hänen on lisäksi näytettävä, millä tavalla kielletty aine on joutunut hänen elimistöönsä.
 
·         Kohdan 10.5.2 mukaan, jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tultua ilmi näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen huomattavasta tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, ja jos urheilijan näytteestä on löydetty 2.1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta, hän lisäksi näyttää toteen, millä tavalla kielletty aine on joutunut hänen elimistöönsä, voidaan urheilun toimintakielto määrätä muutoin määrättävää toimintakieltoa lyhyemmäksi. Näin määrättävän toimintakiellon tulee kuitenkin olla vähintään puolet muutoin määrättävästä urheilun toimintakiellosta.
 
Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kysymys antidopingsäännöstön kohdan 10.4 mukaisten edellytysten arvioinnista.
 
Todistustaakka dopingasioissa
 
Antidopingsäännöstön kohdan 3.1 mukaan Antidopingtoimikunnan on näytettävä toteen, että dopingrikkomus on tapahtunut. Kohdan 3.2.1 mukaan WADA:n akkreditoimien laboratorioiden oletetaan suorittaneen näytteiden analysoinnin ja valvontamenettelyt Kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti.
Sen jälkeen, kun Antidopingtoimikunta on näyttänyt dopingrikkomuksen tapahtuneen, urheilijan tulee välttääkseen urheilun toimintakiellon näyttää antidopingsäännöstön kohdan 10.4 mukaisissa tilanteissa
 
·         se, miten erikseen määritelty aine on päässyt hänen elimistöönsä ja
 
·         että tällä aineella ei ole ollut tarkoitus parantaa urheilijan suoritusta.
 
Säännöstön kohdan 10.4 mukaisissa tilanteissa urheilijan tulee ensinnäkin näyttää se, miten kielletty aine on päätynyt hänen elimistöönsä. Tämän osalta urheilijalla on täysi näyttövelvollisuus eli urheilijan tulee näyttää se, miten kielletty aine on päätynyt hänen elimistöönsä.
 
Tilanteessa, jossa urheilija esittää näyttöä aineen päätymisestä hänen elimistöönsä, asiassa esitettävä vastanäyttö voi osoittaa urheilijan selityksen epäuskottavaksi. Tällöin urheilija ei ole täyttänyt omaa näyttövelvollisuuttaan.
 
Sen jälkeen, kun urheilija on näyttänyt sen, miten aine on päätynyt hänen elimistöönsä, urheilijan tulee vielä esittää riittävä selvitys siitä, että urheilijan tarkoitus ei ole ollut parantaa suoritusta. Tämän osalta edellytetään riittävän selvityksen esittämistä. Näyttökynnys on tältä osin matalammalla kuin ensimmäisen edellytyksen kohdalla. Toisaalta sen arviointi, onko urheilijan tarkoitus ollut parantaa suoritusta vai ei, on mahdollista vasta sen jälkeen, kun urheilija on näyttänyt sen, miten aine on päätynyt hänen elimistöönsä.
 
Asiassa esitetty selvitys
 
A on Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunnalle antamassaan lausumassa kertonut ottaneensa Rovaniemellä SM-kilpailuja ennen Codesan Comp -lääkettä kuukausia jatkuneeseen yskään ja ahdistukseen. A oli vasta myöhemmin havainnut tämän lääkkeen sisältävän kiellettyä ainetta. A on lisäksi todennut Painonnostoliitolle antamassaan selvityksessä, että kodeiinin aineenvaihdunta saattaa olla poikkeavaa ja että tämä saattaa selittää sen, miksi kodeiini ei näkynyt testituloksessa. A on toimittanut oikeusturvalautakunnalle selvityksen siitä, kenelle lääke oli määrätty ja valokuvan lääkepullosta.
 
Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunta on päätöksessään 9.6.2011 todennut, että A:n dopingtestinäytteestä ei ole löytynyt Codesan Comp -lääkkeen sisältämiä muita aineita, kuten kodeiinia tai morfiinia. Valvontalautakunta totesi tällä perusteella, että A ei ole pystynyt näyttämään toteen, millä tavalla aine oli päässyt hänen elimistöönsä.
 
Yhtyneet Medix laboratoriot antaman 26.5.2011 päivätyn lisäselvityksen mukaan virtsanäytteestä ei havaittu viitteitä kodeiinista eikä morfiinista. Antidopingtoimikunta on todennut, että Codesan Comp -lääkkeen käytöstä olisi pitänyt ilmetä näytteestä joko kodeiinia tai joka tapauksessa sen aineenvaihduntatuotetta morfiinia.
 
Urheilun oikeusturvalautakunnan johtopäätökset
 
Kysymyksessä olevassa tapauksessa A on ilmoittanut käyttäneensä Codesan Comp -lääkettä pitkään jatkuneen yskän hoitoon.
A:n ilmoituksen uskottavuutta heikentää kuitenkin merkittävästi se, että näytteestä ei ole ilmennyt viitteitä kodeiinista ja/tai morfiinista, joita näytteestä olisi tullut ilmetä, jos A olisi käyttänyt Codesan Comp -lääkettä.
 
Oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että A:n lausuman ja näytteestä tehtyjen havaintojen välillä on sellainen ristiriita, että A:n ei voida katsoa näyttäneen antidopingsäännöstön kohtien 3.1 ja 10.4 tarkoittamalla tavalla, miten kielletty aine on hänen elimistöönsä päätynyt.
 
Kun A ei täyttänyt näyttövelvollisuuttaan, asiassa ei ole ei ole tarpeen ja myöskään mahdollista ottaa kantaa siihen, onko aineella ollut tarkoitus parantaa suoritusta.
 
Näin ollen oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että asiassa ei ole antidopingsäännöstön kohdan 10.4.1 mukaisia perusteita määrätä urheilun toimintakieltoa normaalisti määrättävää lyhyemmäksi.
 
Päätöslauselma
 
Valitus hyväksytään. Suomen Painonnostoliitto ry:n päätös 3.7.2011 kumotaan ja A määrätään dopingrikkomuksen johdosta kahden (2) vuoden urheilun toimintakieltoon.
 
A:lle määrättävästä kahden vuoden urheilun toimintakiellosta tulee vähentää se aika, jonka hän on ollut mahdollisesti väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa ja se urheilun toimintakielto, jonka hän on jo suorittanut ajalla 7.5. - 6.7.2011.
 
Urheilun toimintakiellon toimeenpanoa varten asia palautetaan Suomen Painonnostoliitto ry:een, jonka tulee tehdä asiassa uusi päätös ja siinä määrättävä urheilun toimintakiellon alkamisajankohta ja päättymisajankohta.
 
Valitusmaksu palautetaan.
 
Ratkaisu oli yksimielinen.
 
Muutoksenhaku
 
Suomen antidopingsäännöstön kohdan 13.2 mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.
 
 
 
 
Pertti Välimäki                                                             Timo Ojala
puheenjohtaja                                                             sihteeri
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Antti Aine, Jarmo Hirvonen, Hannu Rautiainen ja Hilkka Salmenkylä.