24/2015 Jalkapallo Seuratoiminta - Pelaajan kohtelu - Peliryhmä - Sääntöjen vastaisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 24/2015

 

                                                                                                             3.8.2015      Diaarinro 22/2015

 

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

I Helsingin Palloseura ry:n johtokunnan päätös 27.4.2015 koskien ilmoitusta lapsen kaltoinkohtelusta

II Päätös 4.5.2015 koskien LP:n peliryhmää

 

ASIA

 

Pelaajan kohtelu ym.

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

                      Alaikäinen LP huoltajansa HP:n edustamana

 

KUULTAVA

 

                      Helsingin Palloseura ry

 

I JOHTOKUNNAN PÄÄTÖS KOSKIEN ILMOITUSTA KALTOINKOHTELUSTA

 

Ilmoitus kaltoinkohtelusta

 

LP:n huoltaja on 25.4.2015 ilmoittanut Helsingin Palloseura ry:n (HPS) johtokunnalle, että LP:hen oli joukkueen tapahtumassa valmentajien toimesta kohdistettu henkistä väkivaltaa. Valmentajat eivät olleet noudattaneet joukkueen sääntöjä eivätkä seuran valmennuslinjaa. LP:n huoltaja on pyytänyt HPS:aa käsittelemään asian.

 

Johtokunnan päätös

 

HPS:n johtokunta on käsitellyt ilmoituksen ja päätöksellään 27.4.2015 kieltänyt LP:n vanhempia HP:tä ja DP:tä olemasta millään tavalla yhteydessä HPS T04-05 -joukkueen vastuuvalmentajiin LN:ään ja KÄ:hän sekä joukkueenjohtajaan PT:hen. Kaikki LP:n pelaamiseen ja harrastamiseen liittyvät yhteydenotot on pyydetty osoittamaan HPS:n puheenjohtajalle KG:lle.

 

 

HPS:n johtokunta on todennut päätöksen perusteena olevan HP:n ja DP:n jatkuva joukkueen toimintaa häiritsevä ja vahingoittava käytös.

 

II PÄÄTÖS PELIRYHMÄSTÄ

 

Helsingin Palloseura ry:n tyttöjen T04-05 joukkueen valmentaja on siirtänyt LP:n joukkueen mustasta peliryhmästä vihreiden peliryhmään.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

LP on vaatinut, että johtokunnan päätös kaltoinkohtelua koskevaan ilmoitukseen liittyen ja päätös peliryhmän muuttamisesta kumotaan. Lisäksi LP on vaatinut, että Helsingin Palloseura ry velvoitetaan palauttamaan puolet talvikauden 2013 - 2014, kesäkauden 2014, talvikauden 2014 - 2015 ja alkukesän 2015 harrastemaksuista eli yhteensä 450 euroa. Vielä LP on vaatinut, että Helsingin Palloseura ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 400 eurolla.

 

Ratkaisut ovat perustuslain ja lasten oikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vastaisia sekä yhdistyslain, seuran sääntöjen, seuran toimintalinjausten ja Palloliiton ohjeistuksen vastaisia.

 

LP oli aloittanut pelaamisen HPS:ssa poikien joukkueessa vuonna 2011 ja seuran tyttöjen T04-05 joukkueessa vuonna 2013. Lisäksi hän pelaa jääkiekkoa poikien ja tyttöjen joukkueissa. Ainoastaan nyt kysymyksessä olevassa HPS:n tyttöjen jalkapallojoukkueessa on ollut ongelmia. Ongelmat olivat alkaneet, kun LP:n vanhemmat olivat joukkueen vanhempien kokouksessa kyseenalaistaneet eräitä menettely- ja toimintatapoja. Lisäksi valmennusta ja valmennuksen tasoa on vanhempien kokouksessa arvosteltu. Joukkueen toimintaan kohdistetut huomautukset eivät ole johtaneet toimenpiteisiin.

 

Yhtenä ongelmana joukkueessa oli ollut maalivahtien valinnat ja maalivahtien peluuttaminen. Maalivahtien valinnasta oli keskusteltu joukkueen vanhempien kokouksessa ja vanhempien kokouksessa oli päätetty siten, että valmentajat valitsevat maalivahdin ja että maalivahtivuoro kiertäisi tasaisesti pelaajien kesken. Lisäksi oli perustettu erillinen niin sanottu maalivahtirinki, johon sai ilmoittautua ja jossa oli mahdollista saada erillistä maalivahtivalmennusta. LP ei ollut maalivahtiringissä. LP oli hoitanut oman maalivahtivuoronsa, mutta LP oli hänen hyvien maalivahtitaitojensa vuoksi laitettu maalivahdiksi useasti. Keväällä 2015 vanhempien kokouksessa oli edelleen sovittu, että maalivahtivuoro kiertää ja että valinnassa painotetaan maalivahtivalmennuksessa käyviä pelaajia.

 

LP ei ollut luottanut siihen, että maalivahdin peluuttaminen tapahtuisi sovitusti ja hän oli pyytänyt vanhempiaan keskustelemaan peluuttamisesta vielä joukkueen valmentajien kanssa. Vanhemmat olivat menneet keskustelemaan valmentajien kanssa, mutta tämän keskustelun yhteydessä vanhempia oli syytelty eri asioista. Keskustelua seuranneessa turnauksessa LP:tä oli peluutettu kahdessa ensimmäisessä ottelussa maalivahtina. LP oli toisen pelin jälkeen itkenyt ja kertonut, että hänet oli pakotettu maalivahdiksi. Joukkueen valmentajat ja toimihenkilöt olivat lähteneet pois tilanteesta ja jättäneet itkevän lapsen huomiotta. Seuran johtokunnan jäsen ja valmennuspäällikön sijaisena toiminut JS ei ollut puuttunut asiaan. Turnauksen kolmanteen otteluun LP:tä oltiin jälleen laittamassa maalivahdiksi. LP:n äiti oli soittanut seuran puheenjohtajalle, joka oli pyytänyt LP:tä ilmoittamaan, halusiko hän olla maalivahtina. LP oli ilmoittanut, ettei halunnut maalivahdiksi ja häntä ei ollut laitettu kolmanteen peliin maalivahdiksi. LP:n vanhemmat olivat tehneet lapsen kaltoinkohtelusta ilmoituksen seuran johtokunnalle. Kaltoinkohtelua ei ollut käsitelty, mutta LP:n vanhempia oli kielletty olemassa yhteydessä joukkueen valmentajiin ja joukkueen johtajiin. Vanhempien yhteydenpidon rajoittamisen osalta perusteeksi oli ilmoitettu valmentajiin kohdistunut häiriköinti. LP oli pian tämän jälkeen siirretty mustien peliryhmästä vihreiden peliryhmään.

 

LP oli alusta alkaen kuulunut taidoiltaan mustien peliryhmään. Nyt hänet oli tässä yhteydessä siirretty vihreiden peliryhmään. Vihreiden tasoryhmän peleissä tasoero oli huomattava. LP oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua. Peliryhmän vaihtamisessa oli kysymyksessä rangaistus siitä, että LP ei ollut suostunut toimimaan maalivahtina useammin kuin joukkueen muut pelaajat. Seuran johtokunta ei ollut puuttunut LP:hen kohdistuneeseen kaltoinkohteluun ja siten johtokunta oli syyllistynyt LP:n syrjintään.

 

Seuran säännöissä tai toimintalinjoissa ei korosteta tai tuoda esille kilpailullisuutta. Seuran valmennuslinjassa korostetaan iloa ja harjoittelemisen laatua. Joukkueen toimintasuunnitelman mukaan joukkueessa noudatetaan Palloliiton Kaikki pelaa -sääntöä. Joukkueen vastuuvalmentajat eivät olleet noudattaneet seuran sääntöjä ja linjauksia tehtävissään. Joukkueenjohtaja ja pelivastaava eivät olleet myöskään kyenneet noudattamaan seuran johtokunnan linjauksia ja seuralle asetettuja arvoja.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Helsingin Palloseura ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja että LP velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 1 540 eurolla.

 

Seuran johtokunnan päätös 27.4.2015 tai joukkueen valmennusjohdon päätös LP:n peliryhmästä ei ole seuran sääntöjen vastainen. Kysymyksessä eivät edes ole sellaiset päätökset, jotka voisivat tulla käsiteltäviksi Urheilun oikeusturvalautakunnassa.

 

Seuran johtokunta oli kieltänyt LP:n vanhempia olemassa yhteydessä joukkueen valmentajiin LN:ään ja KÄ:hän sekä joukkueenjohtaja PT:hen. Yhteydenpitoa seuraan ei ollut kokonaan kielletty, vaan yhteydenpito oli ohjeistettu tapahtuvaksi seuran puheenjohtajan kautta. Tällainen päätös turvaa valmentajien valmennusrauhan, mutta vanhemmilla on kuitenkin vaikuttamismahdollisuus lapsensa asioihin. Päätös ei ole seuran sääntöjen vastainen eikä kysymys ole kurinpitotoimesta tai jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Johtokunnan päätös koskee LP:n vanhempia, jotka eivät ole seuran jäseniä. Päätös ei tämänkään vuoksi kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

 

Peliryhmän muuttamista koskeva päätös ei ole seuran sääntöjen vastainen. Joukkueen ja pelaajan pelipaikan määrittäminen kuuluu valmentajille eikä urheilija tai tämän vanhempi saa määrittää pelaajan joukkuetta tai pelipaikkaa. Tasoryhmittely on keino eriyttää harjoittelua ja pelaamista. Palloliiton Kaikki pelaa –ohjeistuksessa on ohjeet tasojoukkueiden ja tasoryhmien muodostamiseen. LP on halunnut pelata enemmän kenttäpelaajana kuin maalivahtina. Vihreiden peliryhmässä hän pystyy kenttäpelaajana haastamaan omat taitonsa ja kehitystasonsa. Maalivahtina hän kuuluu taitojensa puolesta mustaan peliryhmään.

 

LP on saanut osallistua kaikkiin peleihin ja joukkueen tapahtumiin. Pelipaikan valinta ja peluuttaminen kuuluu joukkueen valmentajille eikä tätä voida pitää perustuslain 6 §:n tarkoittamana syrjintänä. LP:n vanhempia ei ole estetty pitämästä yhteyttä seuraan. Tämä on ohjeistettu tapahtuvaksi seuran puheenjohtajan kautta.

 

VASTASELITYS

 

LP on vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi seuraavaa.

 

Oikeusturvalautakunta on toimivaltainen sääntöjensä 3 §:n nojalla tutkimaan valituksen. Valituksen kohteena olevat päätökset ovat HPS:n sääntöjen 2 §:n ja 12 §:n 1, 2 ja 5 kohtien vastaisia. HPS:n johtokunnan päätös on myös perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen. LP:tä ja hänen huoltajiaan ei ole kuultu asianmukaisesti ennen päätöstä. Päätös koskee yksin LP:n vanhempien toimintaa, vaikka johtokuntaa oli pyydetty käsittelemään LP:n ja joukkueen valmentajien välistä välikohtausta. LP:n huoltajien velvollisuutena oli puuttua asiaan ja suojata lasta. Päätös on myös lasten oikeuksien yleismaailmallisen yleissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan vastainen.

 

Yhdistyslain 33 §:n mukaan päätös on mitätön, jos se vähentää yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. LP:n yhdenvertaisuutta oli loukattu, kun häntä tai hänen huoltajiaan ei ollut ennen päätöstä kuultu.

 

LP:n henkistä hyvinvointia oli vahingoitettu ja hänen sosiaalisia suhteitaan oli rikottu. Hänet oli siirretty vakiintuneesta peliryhmästä toiseen keinotekoisilla perusteilla. Urheilullisesti LP kuuluisi mustaan peliryhmään ja tätä osoitti hänen aikaisemmin pelien yhteydessä saamansa lukuisat tunnustukset. Valmentajat olivat kohdelleet LP:tä välinpitämättömästi ja epäasianmukaisesti ja tämä oli heikentänyt luottamusta valmentajiin. Valmentajien vallankäyttö kohdistuu LP:hen, mutta ei muihin lapsiin. Kohtelu oli syrjivää ja eriarvoista, koska muita lapsia oli kohdeltu eri tavoin kuin LP:tä.

 

Yhteydenpidon rajoittaminen ja määrääminen tapahtumaan ainoastaan HPS:n puheenjohtajan KG:n kautta rajoittaa LP:n jäsenoikeuksia ja toimii kurinpitotoimena. Tällainen yhteydenpidon rajoittaminen on leimaavaa ja myös vaikeaa toteuttaa käytännössä. Esimerkiksi turnausmatkoilla on tarpeellista keskustella ruokailuista, peliajoista ja muista juoksevista asioista. Yhteydenpidon rajoittamista on perusteltu lukuisilla LP:n vanhempien lähettämillä sähköposteilla. DP ei ole lähettänyt yhtään sähköpostiviestiä joukkueen toimihenkilölle eikä hän ole puuttunut pelien yhteydessä peluuttamiseen tai muihin tämänkaltaisiin asioihin. DP oli ilmaissut mielipiteensä kahdessa vanhempain kokouksessa. Myöskään HP ei ollut häirinnyt valmentajien työrauhaa. Häirintää tai joukkueen toimintaa haittaavaa toimintaa ei ollut osoitettu.

 

LP:n vanhemmat eivät olleet vaikeuttaneet valmentajien valintoja tai työskentelyä. LP:n vanhemmat eivät ole määritelleet LP:n pelipaikkaa. Vanhemmat olivat puuttuneet maalivahtina peluuttamiseen, koska joukkueessa ei ollut nimettyä maalivahtia ja peluuttamisen tuli olla tasapuolista muiden pelaajien kesken.

 

Korvausvaatimukset olivat perusteltuja. Harrastemaksun osittainen palauttaminen oli myös asianmukaista, koska HPS:n toiminta ei ollut ollut vanhempainkokouksessa sovitun mukaista eikä ollut vastannut julkisissa avustusasiakirjoissa esitettyä näkemystä.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisut

 

I Valituksen kohteena olevat päätökset

 

Valituksen kohteena ovat Helsingin Palloseura ry:n johtokunnan päätös 27.4.2015, jolla seura on ilmoittanut kieltävänsä LP:n vanhempien yhteydenpidon LP:n joukkueen valmentajiin ja joukkueen johtajaan. Yhteydenpito on määrätty tapahtuvaksi seuran puheenjohtajan kautta. Päätös on annettu LP:n tehtyä seuran johtokunnalle ilmoituksen LP:n kaltoinkohtelusta turnauksessa 25. - 26.4.2015.

 

Toinen päätös koskee LP:n peliryhmän muuttamista, jonka osalta joukkueen T04-05 valmentajat ovat päättäneet siirtää LP:n mustasta peliryhmästä vihreiden peliryhmään.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys

 

1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä;

2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista;

3) siitä, onko päätös sääntöjen vastainen kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen; sääntöjenvastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

 

Valituksen tutkiminen edellyttää ensinnäkin, että kysymys on yhdistyksen tekemästä päätöksestä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että siltä osin kuin kysymys on seuran johtokunnan päätöksestä 27.4.2015, kysymys on oikeusturvalautakunnan tarkoittamasta yhdistyksen päätöksestä. Lisäksi valituksessa ja vastaselityksessä on vaadittu johtokunnan päätöksen kumoamista muun ohella sillä perusteella, että päätös on seuran sääntöjen vastainen ja että kysymys on myös jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Siltä osin kuin valitus kohdistuu johtokunnan päätökseen, estettä valituksen tutkimiselle ei ole.

 

Valituksen kohteena olevan HPS:n T04-05 -joukkueen valmentajien LP:n peliryhmää koskevan päätöksen osalta oikeusturvalautakunta toteaa seuraavaa. Päätöstä voidaan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön mukaan pitää oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:ssä tarkoitettuna yhdistyksen tekemänä päätöksenä, vaikka päätöksen on tehnyt jokin muu taho kuin yhdistyksen hallitus. Tällöin valituksen tutkimisen kannalta olennaisempaa on ollut sen arviointi, onko päätös koskenut sellaista kysymystä, jollaisen käsittely oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan kuuluu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Esimerkiksi oikeusturvalautakunnan ratkaisussa UOL 26/2012 valituksen kohteena on ollut valmentajan tekemä päätös, kun päätöksen sisältönä oli pelaajalle määrätty pelikielto.

 

Myös peliryhmän muuttamista koskevan päätöksen on valituksessa väitetty olevan seuran sääntöjen tai sitä alempiasteisten normien tai ohjeiden vastainen. Näin ollen valituksen tutkimiseen ei ole estettä siltäkään osin kuin valitus kohdistuu peliryhmän muuttamista koskevaan päätökseen.

 

LP:n valituksen tutkimiselle ei edellä todetuin tavoin ole estettä siltä osin kuin valituksessa on vaadittu edellä todettujen päätösten kumoamista.

 

 

II Yksittäisten vaatimusten tutkiminen

 

Valituksessa on vaadittu päätösten kumoamisen lisäksi sitä, että seura velvoitetaan pyytämään anteeksi LP:ltä ja että seura velvoitetaan palauttamaan harrastemaksuja 450 euroa.

 

Oikeusturvalautakunnan käsittelyn edellytyksenä on yhdistyksen tekemä päätös. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu yhdistyksen päätösten oikeellisuuden arviointi, mutta toimivaltaan ei sen sijaan kuulu harrastemaksujen palauttamisesta määrääminen eikä anteeksipyyntöä koskevan vaatimuksen käsittely ensimmäisenä asteena. Näiltä osin LP:n vaatimukset jätetään tutkimatta.

 

III Suullinen käsittely

 

Asianosaiset ovat jättäneet suullisen käsittelyn toimittamisen oikeusturvalautakunnan harkintaan. Asiassa on esitetty laajaa kirjallista selvitystä. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että asia on ratkaistavissa suullista käsittelyä toimittamatta.

 

Pääasiaratkaisun perustelut

 

I Tausta ja kysymyksenasettelu

 

LP:n vanhemmat ovat 25. – 26.4.2015 pelattuun turnaukseen liittyen tehneet ilmoituksen HPS:n johtokunnalle lapseensa joukkueen valmentajien taholta kohdistuneesta kaltoinkohtelusta. Seuran johtokunta on vastaanottanut ilmoituksen ja määrännyt päätöksellään, että LP:n vanhemmat eivät saaneet olla yhteydessä LP:n joukkueen valmentajiin eivätkä joukkueenjohtajaan. Yhteydenottojen lapsen pelaamista koskeviin asioihin tuli johtokunnan päätöksen mukaan tapahtua seuran puheenjohtajan kautta. Kysymys on tältä osin siitä, onko johtokunnan päätös seuran sääntöjen tai muiden seuraa sitovien sääntöjen vastainen tai onko kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta.

 

Joukkueen valmentaja on 4.5.2015 ilmoittanut, että LP:n peliryhmää vaihdetaan. LP on siirtynyt pelaamaan mustasta tasoryhmästä vihreiden tasoryhmän joukkueeseen. Kysymys on tältä osin siitä, onko päätös seuran sääntöjen vastainen tai onko kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta.

 

Molempien edellä todettujen päätösten osalta kysymys on myös siitä, onko LP:tä tai hänen vanhempiaan tullut kuulla ennen päätöstä.

 


II Väitetyt menettelyvirheet

 

(a)  Johtokunnan päätös 27.4.2015

 

HPS:n johtokunta on tehnyt 27.4.2015 päätöksen sen jälkeen, kun LP:n vanhemmat olivat pyytäneet johtokuntaa käsittelemään turnauksen 25. – 26.4.2015 yhteydessä tapahtuneen LP:n peluuttamista koskeneen ristiriitatilanteen ja siihen liittyneen LP:n kohtelun. Päätöksessä ei ole käsitelty LP:n vanhempien ilmoitusta, vaan päätöksessä on asetettu yhteydenpitoa koskeva rajoitus. Näin ollen yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös on tehty asianosaisia kuulematta.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että HPS:n säännöissä ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten ja millä edellytyksillä yhteydenpitoa valmentajiin voidaan rajoittaa. Kun säännöissä ei ole myöskään määräyksiä siitä menettelystä, jossa yhteydenpidon rajoittamisesta päätetään, päätöksenteossa noudatetaan normaalia yhdistyksen hallituksen päätöksentekomenettelyä. Yhdistyksen jäsenen kuulemiselle on asetettu erityisiä vaatimuksia erottamis- ja kurinpitomenettelyissä. Yhdistyslain 15 §:n mukaan jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen yhdistyksen jäsenyydestä erottamista koskevan päätöksen tekemistä. Kurinpitomenettelyssä kuulemisvelvollisuus on voimassa yleisenä oikeussuojaperiaatteena.

 

Vaikka tässä tapauksessa ei ole kysymys kurinpitoasiasta, on HPS:n johtokunnan päätöksellä oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan ilmeisiä vaikutuksia myös LP:n oikeusasemaan ja toimintamahdollisuuksiin yhdistyksessä. Tällaisessa tilanteessa hyvän järjestökäytännön perusteella yhteydenpidon rajoituksen kohteelle tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi niistä perusteista, joiden nojalla yhteydenpidon rajoittamista ollaan määräämässä. Kuulemistilaisuuden varaamisella mahdollistetaan se, että henkilö voi esittää oman käsityksensä tapahtumista ja asiaan liittyvistä seikoista.

 

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ole kuitenkaan kyse kurinpitomenettelystä. Kuulemisen laiminlyöntiä ja siitä aiheutuvia seurauksia ei tule tämän johdosta arvioida samalla tavoin kuin kurinpitoasioissa. Kuulemisvelvollisuuden varaamatta jättämisessä ei ole myöskään kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Oikeusturvalautakunta katsoo, että HPS:n johtokunnan päätöstä 27.4.2015 ei tule kumota yksin sillä perusteella, että HPS:n johtokunta ei ole kuullut asianosaisia päätöstä tehdessään.

 

(b)  Peliryhmän muuttaminen

 

Joukkueen valmentaja on 4.5.2015 ilmoittanut, että LP:n peliryhmää vaihdetaan. LP on siirtynyt pelaamaan mustasta tasoryhmästä vihreiden tasoryhmän joukkueeseen.

 

Peliryhmästä päättäminen on joukkueen tosiasialliseen toimintaan liittyvä valmentajan toimivaltaan kuuluva päätös, jonka osalta ei edellytetä urheilijan kuulemista samalla tavoin kuin edellä todetuissa kurinpitoa tai seurasta erottamista koskevissa tilanteissa. Avoimeen kanssakäymiseen tosin kuuluisi, että tämänkaltainen asia käydään pelaajan kanssa keskustellen läpi ennen kuin peliryhmää muutetaan. Tällaisen keskustelun laiminlyöntiä ei kuitenkaan voida pitää sellaisena menettelyvirheenä, jonka johdosta peliryhmän muuttamista koskeva päätös tulisi kumota. Näin ollen Oikeusturvalautakunta katsoo, että peliryhmän muuttamista koskevaa päätöstä ei tule kumota yksin sillä perusteella, että pelaajaa tai hänen huoltajaansa ei ole kuultu päätöstä tehtäessä.

 

III Jäsenoikeuksien rajoittaminen ja sääntöjen vastaisuus

 

(a)  Urheiluseurassa tapahtuva tosiasiallinen toiminta

 

Urheiluseuroissa tapahtuu paljon tosiasiallista toimintaa, jota ei voida eikä ole usein edes mahdollista arvioida oikeudellisesti. Ihmisten väliseen kohtaamiseen liittyy myös kommunikointia. Kommunikointia tapahtuu seuroissa muun muassa harjoitustapahtumissa valmentajien ja pelaajien kesken sekä eri yhteyksissä valmentajien ja pelaajien vanhempien kesken. Lasten ja nuorten parissa toimivien valmentajien tulee olla esimerkkinä valmennettavilleen ja tähän kuuluu myös avoin kommunikointi sekä lasten ja nuorten kohtaaminen paitsi valmennettavina myös nuorten kasvattajina valmentajan roolin ulkopuolella. Lasten ja nuorten parissa toimivat valmentajat ja joukkueen johtajat kohtaavat myös lasten vanhempia ja muita huoltajia. Myös tämän kanssakäymisen tulee olla avointa ja rakentavaa.

 

Kanssakäymisen ja kommunikoinnin tapoja on monia. Selvää on, että erilaisia väärinymmärryksiä tapahtuu valmentajien, valmennettavien ja valmennettavien vanhempien välillä. Seuran edustajien tulee aidosti kohdata lapset ja heidän vanhempansa. Valmentajien työrauhan turvaamiseksi tai muiden hyväksyttävien syiden johdosta yhteydenpitoa on mahdollista rajoittaa esimerkiksi ilmoittamalla siitä, miten yhteydenottojen toivotaan tapahtuvan. Lasten vanhempien tulee ymmärtää, että joukkuelajeissa viime kädessä valmentaja päättää joukkueen kokoonpanosta ja pelipaikoista. Näistäkin valinnoista tulee voida asiallisesti keskustella, mutta mistään lasten tai vanhempien päätöksentekovaltaan kuuluvasta asiasta ei ole kysymys. Vastaavalla tavalla pelaajien vanhemmat eivät voi esimerkiksi vanhempien kokouksessa päättää valmentajan toimivaltaan kuuluvista asioista, elleivät joukkueen valmentajat ole yksiselitteisesti sitoutuneet noudattamaan vanhempien kokouksen päätöstä.

 

Oikeusturvalautakunta ottaa nämä urheiluseuran toimintaa kuuluvat toiminnan lähtökohdat huomioon asiaa ratkaistessaan.

 

 

 

 

(b)  Sääntöjen vastaisuuden arvioinnin lähtökohtia

 

Oikeusturvalautakunnalle tehtävän valituksen kohteena voivat olla muun muassa yhdistysten päätökset, joissa on kysymys seuran jäsenten jäsenoikeuksien rajoittamisesta, kurinpitotoimista tai päätöksen sääntöjenvastaisuudesta. Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä (UOL 1/2004). Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos jäsenoikeuksien rajoittaminen on vastoin yhdistyksen sääntöjä tai jos päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta.

 

Yhdistyksen jäsenen oikeudet urheiluseurassa tai muussa yksityisoikeudellisessa yhdistyksessä perustuvat ensisijaisesti yhdistyksen sääntöihin. Näin ollen LP:n jäsenoikeuksien väitettyä loukkaamista arvioitaessa lähtökohtana on pidettävä HPS:n sääntöjä. LP onkin valituksessaan vedonnut myös siihen, että päätökset olivat HPS:n sääntöjen vastaisia.

 

Sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa tarkastelun kohteena voi olla päätöksen suhde yhdistyksen sääntöihin nähden tai yhdistyksen sääntöjä alempiasteisiin sääntöihin, kuten esimerkiksi kilpailusääntöihin nähden. Myös yhdistyksen päätös esimerkiksi maajoukkuevalinnoissa noudatettavista kriteereistä on katsottu sellaiseksi säännöksi, jota oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetaan (ks. esimerkiksi UL 23/2014 ja UOL 24/2014).

 

Usein säännöt jättävät päätöksentekijälle harkintavaltaa. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään kuitenkin katsonut, että yhdistyksen tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta (UOL 13/2009 ja 4/2012).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhdistyksen tekemä päätös voi johtaa perustuslain turvaamien perusoikeuksien vastaiseen lopputulokseen. Päätös voi johtaa myös muun velvoittavan lainsäädännön vastaiseen lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta voi ottaa päätöksen sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa huomioon perustuslain ja muun velvoittavan lainsäädännön määräykset siltä osin, kuin niiden sisältöä ja soveltumista arvioitavana olevaan asiaan voidaan pitää riidattomina. Oikeusturvalautakunnalla ei kuitenkaan tällöin ole toimivaltaa kumota tai muuttaa yhdistyksen sääntöjä mutta kylläkin toimivalta todeta, että perustuslain vastaista sääntöä ei voida yhdistyksen päätöksenteossa soveltaa (ks. UOL 4/2014 ja 16/2014).

 

 

 

 

(c)  Johtokunnan päätöksen arviointi

 

Seuran johtokunta on saanut ilmoituksen kaltoinkohtelusta. Johtokunta katsoi kysymyksessä olevan LP:n vanhempien jatkuvasta valmentajiin ja joukkueenjohtajaan kohdistuvasta häirinnästä. Johtokunta on kieltänyt LP:n vanhempia ottamasta yhteyttä joukkueen valmentajiin ja joukkueenjohtajaan. Asiassa on arvioitavana se, olisiko johtokunnan tullut ryhtyä toimenpiteisiin ilmoitetun kaltoinkohtelun johdosta ja onko johtokunta voinut kieltää vanhempien yhteydenpidon.

 

Seuran toimintaa on arvioitava lähinnä sen perusteella, onko seuran säännöissä tai toimintaohjeissa erityisiä määräyksiä tällaisten tilanteiden varalta ja onko seura laiminlyönyt noudattaa tällaisia määräyksiä. HPS:n sääntöjen 2 §:n mukaan seuran tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia liikuntaharrastusta, erityisesti jalkapalloilua toimialueellaan tavoitteena jäsenistön ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen kunnon kehittäminen. Sääntöjen 12 §:n 5 kohdan mukaan seuran johtokunnan tehtävänä on vastata Suomen Palloliiton ja sen piirien sääntöihin perustuvien ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että HPS:n sääntöjen mukaan seuran tavoitteena on jäsenistön ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen kunnon kehittäminen. Tämä sääntökohta ei pidä sisällään määräystä siitä, miten seuran tulee menetellä väitetyssä kaltoinkohtelua koskevassa tilanteessa. HPS:n säännöissä ei siten ole määräyksiä lapsen kaltoinkohtelun tai kiusaamistapausten käsittelyä varten. Tällaisia määräyksiä tai käsittelyohjeita ei sisälly myöskään asiassa esitettyihin seuran muihin ohjeisiin. Koska kaltoinkohtelua koskevien tapauksen käsittelystä ei ole määräyksiä, LP:n vanhempien tekemään kaltoinkohtelua koskevaan ilmoitukseen reagoiminen jää pääosin Helsingin Palloseura ry:n hallituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Helsingin Palloseura ry:n hallituksen menettely tarkoituksenmukainen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että LP:n valituksessa on lähdetty siitä, että kun LP ei ollut suostunut pelaamaan maalivahtina enempää kuin oli sovittu, häneen oli kohdistettu erilaisia epäasiallisia toimenpiteitä. Ilmoitus kaltoinkohtelusta on tehty turnaukseen 25. – 26.4.2015 liittyen, kun LP oli pelannut ensin kaksi ottelua maalivahtina ja hänet oltiin laittamassa maalivahdiksi myös kolmannessa ottelussa. Tähän LP:n vanhemmat olivat puuttuneet. LP:n vanhemmat ovat katsoneet, että valmentajat ja seuran valmennuspäällikön sijainen eivät olleet toimineet asianmukaisesti ja olivat jättäneet LP:n yksin hämmentävässä tilanteessa.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tämänkaltainen peluuttamista koskeva tilanne on yksi varsin tavanomainen jalkapallojoukkueen pelaamiseen liittyvä tilanne. Tässä tapauksessa valmentajat ovat halunneet peluuttaa maalivahtitaitojensa puolesta ilmeisen taitavaa LP:tä maalivahtina, kun taas LP:llä olisi ollut enemmän haluja olla kenttäpelaajana. HPS perustaa oman näkemyksensä siihen, että valmentajat päättävät pelaajien peluuttamisesta ja pelaajien pelipaikoista. Vanhemmat puolestaan katsovat, että joukkueessa ei ole määrättyä maalivahtia ja maalivahtivuorojen tulee jakaantua tasaisesti kaikkien pelaajien kesken. Valmentajien ja LP:n huoltajien välillä on varsin suuri näkemysero. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tämänkaltaiset peluuttamista koskevat ristiriidat tulisi pystyä selvittämään keskustelemalla ja selvittämällä molempien tahojen näkemykset sen suhteen, miksi valmentajat haluavat peluuttaa LP:tä maalivahtina ja miksi LP katsoo, että maalivahtivuorojen tulisi jakaantua tasaisesti kaikkien joukkueen pelaajien kesken.

 

Arvioitaessa sitä, onko Helsingin Palloseuran toiminta ilmoitetun kaltoinkohtelun käsittelyssä ollut sääntöjen vastaista, oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella Helsingin Palloseura ry:n johtokunnan menettelyn ei tältä osin voida katsoa olleen sääntöjenvastaista. HPS:n säännöissä ei edellä todetuin tavoin ole määräystä siitä, miten väitettyä kaltoinkohtelua tulisi selvittää. Toisaalta tilanne ei ole esitetyn selvityksen mukaan myöskään sellainen, että HPS:n toimintaa voitaisiin pitää lasten oikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vastaisena. Johtokunnan toiminta ei myöskään rajoita jäsenoikeuksia kielletyllä tavalla. Aihetta johtokunnan päätöksen kumoamiseen ei ole siltä osin kuin johtokunta ei ole ryhtynyt erityisiin toimenpiteisiin kaltoinkohtelua koskevan ilmoituksen johdosta.

 

Siltä osin kuin kysymys on siitä, onko johtokunta voinut kieltää yhteydenpidon joukkueen valmentajiin ja huoltajiin, oikeusturvalautakunta toteaa, että yhteen perheeseen kohdistuvaa yhteydenpidon rajoittamista on pidettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä. Yhteydenpidon rajoittaminen ei ole omiaan parantamaan lasten vanhempien ja joukkueen toimihenkilöiden välistä luottamusta ja yhteydenpitoa. Yhteydenpidon rajoittaminen tosiasiassa myös heikentää lapsen mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua joukkueen toimintaan. Tältäkin osin joukkueen toimihenkilöiden ja LP:n vanhempien tulisi pyrkiä avoimen kommunikoinnin avulla selvittämään se, mistä tietynlainen epäluottamus on peräisin ja miten asia olisi ratkaistavissa. Nyt kysymyksessä olevan kaltaista yhteydenpidon rajoittamista tulisi oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan harkita vain erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Tämän johdosta HPS:n olisi perusteltua harkita, voidaanko LP:n vanhempiin kohdistuvaa yhteydenpidon rajoittamista pitää tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä vai olisiko ristiriitatilanne ratkaistavissa toisenlaisilla keinoilla. 

 

Edellä todetuin tavoin oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu sen arviointi, onko HPS:n johtokunnan yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös tarkoituksenmukainen. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan sitä vastoin kuuluu sen arviointi, onko johtokunnan päätös tapaukseen sovellettavaksi tulevien sääntöjen vastainen. Sääntöjen vastaisuuden arvioinnin osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella Helsingin Palloseura ry:n johtokunnan päätöksen ei tältäkään osin voida katsoa olleen sääntöjen vastaista eikä päätös myöskään rajoita jäsenoikeuksia kielletyllä tavalla. Asiassa ei näin ollen ole oikeudellisia perusteita johtokunnan päätöksen kumoamiseen siltä osin kuin johtokunta on kieltänyt LP:n vanhempien yhteydenotot joukkueen valmentajiin ja joukkueenjohtajaan.

 

(d)  Peliryhmän muuttamista koskevan päätöksen arviointi

 

HPS:n T04-05 -joukkueen valmentajat ovat muuttaneet 4.5.2015 LP:n peliryhmää ja ilmoittaneet hänen pelaavan jatkossa vihreässä peliryhmässä. LP on valituksessaan katsonut, että peliryhmän muuttaminen perustui muihin kuin pelitaidollisiin syihin. Taustalla oli hänen käsityksensä mukaan se, että hän ei ollut suostunut pelaamaan maalivahtina enempää kuin muutkaan pelaajat. Helsingin Palloseura ry on puolestaan katsonut, että LP:n kohdalla oli perusteltua sijoittaa hänet vihreiden peliryhmään tilanteessa, jossa hän halusi pelata kenttäpelaajana.

 

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu yksittäisen pelaajan urheilullisten taitojen arviointi ja selvää onkin, että peliryhmien valintaa koskeva päätöksenteko kuuluu joukkueen valmentajan toimivaltaan. Peliryhmän valinnan tulee tapahtua hyväksyttävien kriteerien perusteella ja valinnan tulee olla myös ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta hyväksyttävä. Peliryhmää koskeviin valintoihin vaikuttavat yksittäisen pelaajan taitojen lisäksi myös muut pelaajat ja joukkueen kokonaisuus. Oikeusturvalautakunta tarkastelee peliryhmää koskevaa päätöstä siitä näkökulmasta, onko päätökseen ollut vaikuttamassa hylättävänä pidettävät perusteet eli muut kuin urheilulliset perusteet.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että peliryhmää koskevia muutoksia ei saa tehdä kurinpidollisessa tarkoituksessa pelaajan vanhempien ja seuran välisten ristiriitojen seurauksena. Tällöin peliryhmän muuttamisen taustalla on epäasialliset syyt. LP:n peliryhmän 4.5.2015 tapahtuneen muuttamisen ja johtokunnan päätöksen 27.4.2015 välillä on selvä ajallinen yhteys. Tämä viittaa varsin vahvasti siihen, että peliryhmän vaihtamista koskeva päätös on johtunut muista kuin urheilullisista syistä. Tähän viittaa myös se LP:n toteama seikka, että hän oli pelannut aikaisemmin kokoajan mustassa tasoryhmässä ja pelannut tässä peliryhmässä myös kenttäpelaajana. Asiassa ei ole tuotu esille sellaista syytä, josta olisi mahdollista päätellä LP:n pelillisissä taidoissa tapahtuneen muutoksia. Toisaalta tasoryhmät eivät ole pysyviä ja valmentaja voi urheilullisista syistä nopeallakin aikataululla muuttaa pelaajan tasoryhmää.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että peliryhmää koskeva valinta tulee tapahtua pelaajan taitoihin ja joukkueen kokonaisuuteen liittyvillä urheilullisilla kriteereillä. Tässä tapauksessa on tullut esille tekijöitä, jotka viittaavat siihen, että peliryhmän muuttamisen taustalla ovat muut kuin urheilulliset syyt. Peliryhmän muuttamiseen voivat kuitenkin vaikuttaa monet valmentajan harkintavaltaan kuuluvat syyt. Tähän valmentajalle kuuluvaan laajaan harkintavaltaan nähden oikeusturvalautakunnalla ei ole tässä tapauksessa riittäviä perusteita katsoa, että tasoryhmää koskeva päätös olisi tehty kielletyillä perusteilla tai että päätös rajoittaisi kielletyllä tavalla jäsenoikeuksia. Näin ollen asiassa ei ole riittäviä perusteita kumota peliryhmän muuttamista koskevaa päätöstä 4.5.2015.

 

IV Lautakuntakulut

 

LP:n valitus hylätään kokonaan. Helsingin Palloseura ry on vaatinut, että LP velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 1 540 eurolla.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa. Mikäli lautakunta valituksen hylätessään katsoo, että asia on ollut niin epäselvä, että valitukseen on ollut aihetta, sen on määrättävä, että kumpikin asianosainen kärsii kulunsa.

 

Kysymys on lapsen jalkapalloharrastusta koskevasta asiasta. Tässä tapauksessa on ollut perusteltu aihe epäillä myös, onko valituksen kohteena olevien päätösten taustalla ollut tosiasiassa LP:n vanhempien ja seuran väliset ristiriitaisuudet. Tämän kaltaisessa tapauksessa valittajalla tulee olla mahdollisuus saattaa häntä koskevat päätökset ulkopuolisen tahon tarkasteltavaksi ilman merkittävää kulujen korvaamista koskevaa riskiä. Näiden syiden johdosta oikeusturvalautakunta katsoo tässä tapauksessa olevan perusteltua, että asianosaiset kärsivät itse kulunsa.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

LP:n ja Helsingin Palloseura ry:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

 

Risto Jalanko                                                               Timo Ojala

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Elias Kajander, Mika Palmgren, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius.