21/2017 Koripallo Dopingrikkomus - Kurinpito - Urheilun toimintakielto - Toimintakiellon mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 21/2017

8.9.2017      Diaarinro 6/2017

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n valvontalautakunnan päätös 11.4.2016

ASIA

Dopingrikkomuksen johdosta määrättävä urheilun toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVAT

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

Suomen Koripalloliitto ry

ASIAN TAUSTAA

A:lle on tehty dopingtesti Lahdessa 27.11.2016 pelatun koripallon I divisioonan ottelun Lahti – Järvenpää yhteydessä. Testin A-näytteen tulos on 30.12.2016 päivätyn raportin mukaan ollut positiivinen sen sisällettyä amfetamiinia, joka kuuluu WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2016 kohtaan S6.a (muut kuin erikseen määritellyt piristeet). A:n pyynnöstä asiassa on suoritettu B-analyysi, jonka tulos on ollut yhtäpitävä A-näytteen lopputuloksen kanssa.

A on määrätty väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 4.1.2017, jolloin hän on todisteellisesti vastaanottanut tiedon A-näytteen positiivisesta testituloksesta.

SUOMEN URHEILUN EETTINEN KESKUS SUEK RY:N VALVONTALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 11.4.2017

Valvontalautakunnan päätöksen mukaan kysymyksessä on ollut 1.1.2015 voimaan tulleen Suomen antidopingsäännöstön 2 §:ssä määritelty dopingrikkomus. Valvontalautakunta on todennut, että rikkomuksesta on määrättävä Suomen Koripalloliitto ry:n sääntöihin ja antidopingsäännöstöön perustuva seuraamus.

A on antanut valvontalautakunnalle selvityksensä positiiviseen testitulokseen johtaneista tapahtumista. Hän on kertonut olleensa sunnuntaina pelattua ottelua edeltäneenä perjantai-iltana ystäviensä kanssa ravintolassa ja nähneensä, että jotkut hänen ystävistään, jotka olivat jo pidemmän aikaa käyttäneet huumausaineita, olivat sekoittaneet amfetamiinia juomiensa sekaan. A on epäillyt, että seurueen juomalasit olivat menneet sekaisin ja että hän oli vahingossa nauttinut juomaa lasista, johon oli sekoitettu amfetamiinia. A on kertonut tienneensä amfetamiinin urheilussa kielletyksi aineeksi, mutta kiistänyt, että hän olisi nauttinut sitä tietoisesti.

Seuraamuksen määräämistä koskevassa lausunnossaan valvontalautakunta on pitänyt A:n kertomusta tapahtuneesta uskottavana. Uskottavuutta on tukenut se, että A on tuonut esille myös itseään vastaan puhuvia seikkoja samoin kuin se, että näytteen amfetamiinipitoisuus on ollut suhteellisen alhainen. A:n käytöksessä ei ole myöskään todettu ottelupäivänä mitään erityistä. Valvontalautakunta on siten pitänyt epätodennäköisenä, että A olisi käyttänyt amfetamiinia urheilusuoritukseen liittyvässä yhteydessä. Valvontalautakunta ei ole pitänyt rikkomusta tahallisena ja todennut, että A:lle määrättävä toimintakielto olisi sen vuoksi lähtökohtaisesti kaksi vuotta, ellei hän pystyisi osoittamaan, että hänen toiminnassaan ei ole ollut merkittävää tuottamusta tai laiminlyöntiä.

Viimeksi mainituilta osin valvontalautakunta on viitannut antidopingsäännöstön määritelmiin ja todennut, että A on täysi-ikäinen urheilija, joka oli ravintolailtaa viettäessään tiennyt, että samassa seurueessa oli ollut henkilöitä, jotka käyttävät huumausaineita. Lisäksi A oli tiennyt, että seurueessa oli käytetty amfetamiinia juomaan sekoitettuna. Valvontalautakunnan mukaan A oli näin ottanut merkittävän riskin siitä, että hän joisi illan aikana vahvassa humalatilassa samassa pöydässä olleista juomalaseista alkoholijuomaa, johon on sekoitettu amfetamiinia. Tämän vuoksi ja koska A on itsekin todennut tapahtuneen johtuneen hänen omasta huolimattomuudestaan, valvontalautakunta on todennut, että A:n menettelyssä ei ole voitu katsoa olleen merkittävää tuottamusta tai laiminlyöntiä vähentäviä seikkoja.

Edellä kerrotun johdosta valvontalautakunta on päätöksessään suosittanut, että A:lle määrätään dopingrikkomuksen johdosta kahden (2) vuoden urheilun toimintakielto.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valittanut valvontalautakunnan päätöksestä ja vaatinut, ettei häntä määrätä urheilun toimintakieltoon tai että se määrätään enintään kuuden kuukauden pituisena.

A ei ollut toiminut asiassa tahallisesti, eikä hän ollut käyttänyt amfetamiinia tietoisesti. Hän oli toiminut huolimattomasti, mutta kysymys oli ollut enemmänkin tapaturmasta kuin huolimattomuudesta. Hän ei ollut osannut ravintolaillan aikana edes ajatella, että tapahtunut olisi mahdollista tai että vaara siihen olisi ollut olemassa. Tähän sekä siihen nähden, että A pelaa koripalloa I divisioonassa, oli kahden vuoden toimintakielto kohtuuton. Toimintakiellon pituuden johdosta vaarana oli, että A lopettaa koripallon kilpapelaamisen kokonaan.

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on vaatinut, että valitus hylätään.

Valvontalautakunnan ratkaisu oli Suomen antidopingsäännöstön mukainen. A oli lajiliiton lisenssinhaltija ja säännöstöä sovellettiin häneen. Koripallon I divisioonaa pidetään lisäksi kilpaurheiluna, jolloin antidopingsäännöstöä koskevalle tietoisuudelle ja sen noudattamisen huolellisuudelle voitiin asettaa korkeammat vaatimukset. A oli laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa.

Suomen Koripalloliitto ry on todennut A:n syyllistyneen dopingrikkomukseen valvontalautakunnan päätöksessä tarkoitetulla tavalla. Liiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on tämän vuoksi määrännyt A:n 18.5.2017 tekemällään päätöksellä kahden vuoden urheilun toimintakieltoon valvontalautakunnan suosituksen mukaisesti.

Lopulliseksi jäädessään kahden vuoden toimintakielto voisi kuitenkin johtaa kielteisesti antidopingtyön ja sitä koskevan säännöstön uskottavuuteen. Seuraamusten tuli olla oikeassa suhteessa teon vakavuuteen ja siitä ilmenevään urheilijan tahallisuuden ja huolimattomuuden asteeseen.

Liiton mielestä A:n tuottamuksen aste ei ollut merkittävä eikä mikään hänen kertomuksessaan viitannut siihen, että hän olisi suhtautunut välinpitämättömästi siihen, mistä lasista hän juo. Lasien sekoittuminen oli ollut vahinko ja valvontalautakunnan suositus kohtuuttoman ankara. Tämän vuoksi A:lle määrättävän seuraamuksen tuli olla antidopingsäännöstön 10.5.2 kohdan 1 mukaisesti vähintään puolet hänelle muutoin määrättävästä urheilun toimintakiellosta. A:lle määrättävä toimintakielto tuli siten lyhentää yhden vuoden mittaiseksi.

VASTASELITYS

A on antanut Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n ja Koripalloliiton vastausten johdosta vastaselityksen, jossa hän on vielä vedonnut siihen, ettei amfetamiini ollut parantanut hänen urheilusuoritustaan ja ettei hän ollut sitä tietoisesti nauttinut. Tekoa ei tullut pitää edes tuottamuksellisena vaan sen asemesta enemmänkin tapaturmaisena ja epäonnisena tapahtumana. Sitä, että A oli asian käsittelyn yhteydessä kertonut tapahtuneesta avoimesti ja totuudenmukaisesti, oli käytetty häntä vastaan ilman, että hänelle olisi kerrottu hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta dopingrikkomuksensa selvittämiseen. Kahden vuoden urheilun toimintakielto oli kohtuuton ja liian ankara.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska se on ollut asian selvitettyyn tilaan nähden ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja asiaan sovellettavat säännökset

Asiassa on selvitetty, että A:n dopingnäytteessä on ollut amfetamiinia, joka kuuluu WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2016 kohtaan S6.a (muut kuin erikseen määritellyt piristeet). Kysymys on ollut Suomen antidopingsäännöstön kohdan 2.1 mukaisesta dopingrikkomuksesta.

Riidatonta on myös, että näytteessä todettu amfetamiini on ollut peräisin A:n peliä edeltäneenä perjantaina viettämän ravintolaillan aikana nauttimasta juomalasista, johon on ollut sekoitettuna amfetamiinia ja joka on kuulunut A:n seurueeseen kuuluneelle toiselle henkilölle. A on ollut tietoinen pöytäseurueessa nautitusta amfetamiinista, mutta hän ei itse ole nauttinut amfetamiinia sisältänyttä alkoholijuomaa tahallisesti.

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 10.2.1.1 mukaan urheilun toimintakiellon pituus on neljä vuotta, jos dopingrikkomuksessa ei ole kyse erikseen määritellystä aineesta, paitsi jos urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei rikkomus ollut tahallinen. Kohdan 10.2.2 mukaan, mikäli kohta 10.2.1 ei sovellu, on urheilun toimintakiellon pituus kaksi vuotta.

Antidopingsäännöstön kohdan 10.2.3 mukaan kohtien 10.2 ja 10.3 mukaisen tahallisuuden tarkoituksena on tunnistaa ne urheilijat, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä urheilussa. Tahallisuus edellyttää, että urheilija tai muu henkilö tiesi, että menettely muodosti dopingrikkomuksen tai että hän oli tietoinen ja ilmeisen välinpitämätön siitä merkittävästä riskistä, että menettely saattoi aiheuttaa dopingrikko­muksen tai johtaa siihen.

Säännöstön kohdan 10.4 mukaan, jos urheilija tai muu henkilö yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä tai pois­taa jo määrätty urheilun toimintakielto.

Erikseen määriteltyjä aineita koskevan kohdan 10.5.1.1 mukaan, kun dopingrikkomus koskee erikseen määriteltyä ainetta ja urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei hänen toiminnassaan ollut merkittävää tuottamusta tai laiminlyöntiä, määrätään rangaistuk­seksi vähintään varoitus ja enintään kahden vuoden urheilun toimintakielto riippuen urheilijan tai muun henkilön tuottamuk­sen asteesta. Muita kuin kohdassa 10.5.1 tarkoitettuja tapauksia koskevan kohdan 10.5.2 mukaan, jos urheilija tai muu henkilö tapauksissa, joissa kohta 10.5.1 ei sovellu, näyttää yksittäisen dopingrikkomuksen tultua ilmi toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen merkittävästä tuottamuksestaan tai laiminlyönnistään, voidaan urheilun toimintakielto, mikäli kohdasta 10.6 ei muuta johdu, mää­rätä urheilijan tai muun henkilön tuottamuksen asteesta riippuen muutoin määrättävää urheilun toimintakieltoa lyhyemmäksi. Näin määrättävän toi­mintakiellon tulee kuitenkin olla vähintään puolet muutoin määrättävästä urheilun toimintakiellosta.

A on oikeusturvalautakunnassa vaatinut, ettei häntä määrätä urheilun toimintakieltoon tai että se määrätään enintään kuuden kuukauden pituisena. Hän on kiistänyt, että hänen dopingrikkomuksensa olisi johtunut edes hänen tuottamuksestaan tai laiminlyönnistään. Joka tapauksessa hän on pitänyt hänelle määrättyä urheilun toimintakieltoa pituudeltaan kohtuuttomana.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että se tapahtumainkulku, joka on johtanut A:n positiiviseen dopingtulokseen, on asiassa edellä jo kerrotulla tavalla selvitetty ja riidaton. A:n valituksen johdosta asiassa on ensinnä kysymys sen arvioimisesta, onko hänen dopingrikkomuksensa ylipäätään johtunut hänen tuottamuksestaan tai laiminlyönnistään, jolloin urheilun toimintakielto tulisi jättää määräämättä tai poistaa. Mikäli A ei pysty edellä kerrottua tuottamuksen tai laiminlyönnin puuttumista näyttämään, asiassa on toisaalta kysymys siitä, onko rikkomus johtunut A:n merkittävästä tuottamuksesta tai laiminlyönnistä, jolloin urheilun toimintakielto voitaisiin merkittävän tuottamuksen tai laiminlyönnin puuttuessa määrätä hänen tuottamuksensa asteesta riippuen muutoin määrättävää urheilun toimintakieltoa lyhyemmäksi, eli tässä tapauksessa vähintään vuoden pituiseksi.

Itsekriminointisuoja ja näyttötaakka dopingasioissa

A on valituksessaan kertonut kertoneensa asian käsittelyn yhteydessä tapahtuneesta avoimesti ja totuudenmukaisesti ja vedonnut tältä osin siihen, että hänen kertomustaan oli käytetty häntä vastaan ilman, että hänelle olisi kerrottu hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta dopingrikkomuksensa selvittämiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on kysymys urheilun kurinpidosta eikä rikosoikeudellisesta menettelystä. Tästä huolimatta tiettyjä rikosoikeudellisia periaatteita tulee soveltaa myös urheilun kurinpidossa. Näyttötaakka itse dopingrikkomuksen tapahtumisesta on valvontalautakunnalla. Valvontalautakunnalla ei ole kuitenkaan näyttötaakkaa tahallisuuden tai tuottamuksen suhteen, vaan tältä osin näyttötaakka tuottamuksen tai laiminlyönnin puuttumisesta tai merkittävää alhaisemmasta tuottamuksen tai laiminlyönnin asteesta on antidopingsäännöstössä määrätyllä tavalla urheilijalla. Näin ollen sen, että valvontalautakunta on ottanut asiaa ratkaistessaan huomioon A:n tapahtuneesta kertoman - millä kertomuksella A on lisäksi pystynyt näyttämään, ettei kysymys ole ollut tahallisesta dopingrikkomuksesta – ei voida katsoa loukanneen A:n oikeuksia. Syytä valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei tällä perusteella siten ole.

Urheilun toimintakiellon määräämättä jättäminen tai poistaminen

Suomen antidopingsäännöstön liitteenä olevien määritelmien mukaan dopingrikkomus ei ole aiheutunut urheilijan tuottamuksesta tai laiminlyönnistä, jos urheilija osoittaa, ettei hän tiennyt eikä epäillyt eikä olisi kohtuudella voinut tietää tai epäillä äärimmäistä varovaisuutta noudattaessaan, että hän oli käyttänyt kiellettyä ainetta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka A ei ole käyttänyt amfetamiinia tahallisesti, hän on ollut kuitenkin tietoinen, että hänen pöytäseurueessaan on ollut huumausaineita käyttäviä ystäviä ja myös käytetty amfetamiinia alkoholijuomiin sekoitettuna. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n olisi tullut sanotussa tilanteessa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta, jotta hän ei olisi itsekin alkoholia nauttiessaan käyttänyt myös toisten laseissa ollutta kiellettyä ainetta eli amfetamiinia. Tämän vuoksi ja kun A ei ole muuta osoittanut, kysymys ei voi olla antidopingsäännöstön kohdassa 10.4 tarkoitetusta tilanteesta, jossa urheilun toimintakielto tulisi tuottamuksen tai laiminlyönnin puuttumisen vuoksi jättää määräämättä.

Urheilun toimintakiellon lyhentäminen

Edellä kerrottujen antidopingsäännöstön määritelmien mukaan dopingrikkomus ei ole aiheutunut merkittävästä tuottamuksesta tai laiminlyönnistä, jos urheilija osoittaa, että hänen tuottamuksensa tai laiminlyöntinsä ei ollut merkittävässä suhteessa dopingrikkomukseen, kun niitä tarkastellaan olosuhteisiin nähden ja otetaan huomioon määritelmän ei tuottamusta tai laiminlyöntiä arviointiperusteet.

Kuten valvontalautakunnan päätöksessä on todettu, A on ollut dopingrikkomuksen tapahtuessa 19-vuotias eli sinällään täysi-ikäinen urheilija. A on myös pelannut koripalloa miesten I divisioonassa eli kilpaurheilutasolla. Lisäksi hän on tiennyt, että hänen seurueessaan on käytetty amfetamiinia alkoholijuomiin sekoitettuna. Näin ollen hän on sanotussa tilanteessa ottanut riskin siitä, että hänkin tulee lasien sekoittumisen seurauksena käyttäneeksi amfetamiinia. Toisaalta lautakunta kuitenkin toteaa, että lasien sekoittuminen ravintolaympäristössä olisi ollut mahdollista vaikka A olisikin menetellyt tapahtuneen yhteydessä varovaisesti. Kysymys on voinut olla A:nkin kertomalla tavalla ajattelemattomuudesta. Tähän nähden lautakunta katsoo A:n näyttäneen, ettei hänen tuottamuksensa tai laiminlyöntinsä ole ollut sillä tavoin merkittävässä suhteessa dopingrikkomukseen kuin antidopingsäännöstössä ja sen määritelmissä on tarkoitettu. Näin ollen A:n kilpailukielto voidaan määrätä antidopingsäännöstön kohdan 10.5.2 mukaisesti muutoin määrättävää urheilun toimintakieltoa lyhyemmäksi. Näin määrättävän toimintakiellon tulee kuitenkin olla vähintään puolet muutoin määrättävästä urheilun toimintakiellosta.

Oikeusturvalautakunnan tiedossa ei ole, että Suomen antidopingsäännöstön perusteella olisi määrätty urheilun toimintakieltoja tuottamuksellisena pidettävän ja varomattomuudesta tapahtuneen amfetamiinin käytön perusteella. Näin ollen ja ottaen vielä huomioon, että Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n ratkaisukäytännössä tavanomaisena pidettävä normaali tuottamus on johtanut valvontalautakunnankin päätöksessä todetulla tavalla 12 kuukauden toimintakieltoon (ks. esim. CAS 2013/A/3327, Marin Cilic v. International Tennis Federation ja CAS 2013/3335, International Tennis Federation v. Marin Cilic, kohta 70), oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lle määrätty urheilun toimintakielto tulee lyhentää yhden vuoden toimintakielloksi.

Valitusmaksu

Asian näin päättyessä valitusmaksu on palautettava A:lle.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään siltä osin kuin A on vaatinut urheilun toimintakiellon lyhentämistä. A on määrättävä yhden (1) vuoden mittaiseen urheilun toimintakieltoon.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                     Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                              sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Heikki Halila ja Thomas Stenius

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Urheilun kansainväliseltä välitystuomioistuimelta CAS:lta niin kuin se säännöissä määrätään.