13/2019 Jääkiekko Kurinpito – Pelikielto – Pelikiellon mittaaminen – Näyttö

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS Nro 13/2019

19.4.2019 Diaarinro 8/2019

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 4.3.2019 Nro 51/2018-2019

ASIA

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJAT

HPK Liiga Oy

KUULTAVA

Jääkiekon SM-liiga Oy

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

Hämeenlinnassa 2.3.2019 pelatussa jääkiekon Liigan ottelussa HPK – KooKoo HPK:n pelaajalle A:lle tuomittiin 2 + 10 minuutin rangaistus selästä taklaamisesta. Kierroksen päävideotuomari asetti tilanteen kurinpitokäsittelyyn ottelurangaistuksen määräämiseksi, koska tilanteesta tuli määrätä ottelurangaistus.

Liigan kurinpitodelegaatio on päätöksellään 4.3.2019 määrännyt A:lle kahden (2) ottelun pelikiellon edellä kerrotusta tilanteesta. Kurinpitodelegaatiolla on ollut asiaa arvioidessaan käytettävissään tapahtunutta koskeva videotallenne ja A:n suullinen lausuma.

Kurinpitodelegaation päätöksen mukaan KooKoon puolustaja ja A olivat lähteneet tavoittelemaan KooKoon maalivahdin torjumaa kiekkoa kaukalon päädystä. KooKoon pelaaja oli pääsemässä irtokiekkoon ensin ja A oli seurannut häntä takana. A oli tönäissyt vastustajaa käsillään selkään noin kaksi metriä ennen päätylaitaa ja aiheuttanut tämän kaatumisen laitaan. Kurinpitodelegaatio on pitänyt vastustajan selkäpuolelle kohdistettua tekoa selästä taklaamisena, jolla oli piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa.

Kurinpitorangaistuksen pituutta harkitessaan kuripitodelegaatio on todennut, että pelaajien vauhti kohti päätylaitaa oli ollut tilanteessa kova. A:n taklausliike ei ollut ollut voimakas, mutta se oli ollut riittävä saamaan aikaan vastustajan kaatumisen päin laitaa. A:lla oli lisäksi ollut hyvin aikaa havaita vastustajan peliasento ja sijainti lähellä laitaa. Näin ollen kurinpitodelegaatio on pitänyt kahden ottelun pelikieltoa oikeana ja kaudella selästä taklauksesta annettujen pelikieltojen mukaisena rangaistuksena.

A on kärsinyt hänelle määrätyn pelikiellon ennen valituksen vireilletuloa lautakuntaan.

VALITUS PERUSTEINEEN

HPK Liiga Oy ja A ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että kurinpitodelegaation päätös kumotaan tai että pelikielto joka tapauksessa alennetaan yhden ottelun mittaiseksi. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Jääkiekon SM-Liiga Oy velvoitetaan korvaamaan valittajien oikeusturvalautakunnan käsittelymaksun sisältävät lautakuntakulut yhteensä 1.390 eurolla.

A:n teko ei ollut täyttänyt selästä taklaamisen tunnusmerkistöä vaan kysymys oli ollut laitataklauksesta. Tilanteesta ei olisi tullut määrätä ottelurangaistusta tai ainakin yhden ottelun pelikielto olisi ollut riittävä. A:lle määrätty kurinpitoseuraamus oli ollut liian ankara eikä se ollut Liigan aikaisemman kurinpitokäytännön mukainen niin teon arvioinnin kuin pelaajan aikaisemman kurinpitohistoriankaan huomioon ottamisen osalta. A:lla ei ollut aikaisempaa kurinpitohistoriaa.

Kurinpitodelegaatio on päätöksessään katsonut, että A:n taklaus oli selästä taklaus, koska se oli kohdistettu vastustajan selkäpuolelle. Sääntökirjan mukaan selästä taklauksen määritelmän täyttymiseen ei kuitenkaan riitä pelkästään se, että taklaus kohdistuu taklattavaan selkäpuolelta tai että taklattava on haavoittuvassa asemassa. Selästä taklauksen määritelmä edellyttää nimittäin lisäksi, että taklattava ei ole tietoinen uhkaavasta iskusta tai että hän ei ole kykenevä suojautumaan tai puolustautumaan. Näin oli kurinpitodelegaatio myös aikaisemmissa päätöksissään katsonut (päätökset 8.3.2019 B, 22.2.2019 C ja 12.12.2018 D).

A:ta koskevan päätöksensä perusteluissa kurinpitodelegaatio ei ollut ottanut kantaa taklattavan pelaajan tietoisuuteen taikka tämän kykyyn suojautua tai puolustautua. A:n tapauksessa taklattava pelaaja oli ollut tietoinen A:n sijainnista ja siitä, että A kamppailee hänen kanssaan irtokiekosta. Näin ollen kysymys oli ollut laitataklauksesta. A ei ollut myöskään tönäissyt vastustajaa käsillään eikä tehnyt tilanteessa voimakasta taklausliikettä. A:lle määrättyä kurinpitoseuraamusta tuli siten lieventää.

Vaikka pelikielto oli jo kärsitty, oli valitus tutkittava, koska seuraamuksella oli huomattava merkitys pelaajalle. Kahden ottelun pelikiellon johdosta Liiga peri HPK:lta palkan pidätyksen, minkä seura oli oikeutettu A:lta pidättämään. Määrätyllä kurinpitoseuraamuksella saattoi myös olla merkitystä mahdollisessa myöhemmässä kurinpitomenettelyssä rangaistuksen koventamisperusteena.

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajien vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulunut sen tutkiminen, oliko A:n tapauksessa kysymys selästä taklaamisesta vai laitataklauksesta. Tältä osin kysymys oli jääkiekon lajisääntöjen soveltamisesta. A:n tapauksessa myöskään rangaistuksen pituuden arviointi ei kuulunut lautakunnan toimivaltaan, koska sillä, tuomitaanko riidattomasta sääntöjen vastaisesta rikkomuksesta yhden vai kahden ottelun mittainen pelikielto tai tuomitaanko pelikieltoa lainkaan, ei ollut vaikutusta kurinpidon yhdenmukaisuuteen tai ennustettavuuteen. Jotta kurinpitoseuraamusta voitaisiin lautakunnassa muuttaa, tulisi määrätyn seuraamuksen olla selvästi vakiintuneen rangaistuskäytännön vastainen. A:lle tuomittu rangaistus ei ollut ollut mielivaltainen, kohtuuton tai kurinpitokäytännön vastainen.

Kurinpitomenettelyyn johtaneessa tilanteessa oli joka tapauksessa kysymys selästä taklauksesta. A oli ollut irtokiekkoa kohti luisteltaessa taklattavan pelaajan selkäpuolella eikä taklauksen kohteena ollut pelaaja ollut pystynyt suojautumaan tai puolustautumaan esimerkiksi vastataklauksella. Taklattava pelaaja ei ollut myöskään taklaushetkellä koskenut kiekkoon vaan hän oli ollut kiekoton pelaaja, jota ei sääntöjen mukaan saa taklata. Näin ollen hänellä oli ollut oikeus olettaa, ettei häntä tulla sääntöjen vastaisesti taklaamaan.

Jokainen kurinpitopäätös ja niihin johtanut tilanne oli yksilöllinen. Aiempia päätöksiä käytettiin tulkinta-apuna päätöksiä tehtäessä lähinnä rangaistuksen kestoa harkittaessa. C:n tapauksessa taklaus ei ollut kohdistunut taklattavan pelaajan selkään vaan takaviistosta hänen olkapäähänsä. Taklattava pelaaja oli myös ollut tietoinen C:n tulosta kamppailemaan irtokiekosta. B:n ja D:n tilanteissa taklauksen kohdistuminen selkäpuolelle oli puolestaan johtunut siitä, että taklattava pelaaja oli kääntänyt selkänsä välittömästi ennen kontaktia taklaajaa kohti.

Kurinpitorangaistusta A:lle mitattaessa tuli edellä kerrotun ohella ottaa huomioon se, että A:n liikenopeus tilanteessa oli ollut huomattava ja että A oli tehostanut kontaktia työntämällä taklattavaa pelaajaa käsillään kohti laitaa. Näin toimiessaan A oli vaarantanut vastustajaa piittaamattomasti. Vaikka A ei ollut tehnyt merkittävää taklaukseen liittyvää painonsiirtoa, riitti A:n tekemä tönäisy lennättämään taklattavan pelaajan laitaan.

A:lle tuomittu rangaistus oli Liigan aikaisemman rangaistuskäytännön mukainen. Kaudella 2018 – 2019 Liigassa oli tuomittu laidan läheisyydessä tapahtuneista vastustajan selkäpuolelle kohdistuneista kontakteista 1 – 3 ottelun pelikieltoja. A:n tilannetta lähinnä olivat TPS:n pelaajalle E:lle tuomittu kahden ottelun pelikielto ja Kärppien pelaajalle F:lle tuomittu kolmen ottelun pelikielto. Ilveksen pelaajalle G:lle selästä taklauksesta tuomittu yhden ottelun pelikielto poikkesi A:n tilanteesta, koska G:n tilannenopeus taklaushetkellä oli ollut huomattavasti pienempi kuin A:lla.

VASTASELITYS

HPK Liiga Oy ja A ovat antaneet Jääkiekon SM-Liiga Oy:n vastauksen johdosta vastaselityksen.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuului sen tutkiminen, oliko määrätty kurinpitoseuraamus ollut yhdenmukainen ja ennustettava.

Kurinpitodelegaation päätös oli puutteellisesti perusteltu. Siinä ei ollut ollut mainintaa taklattavan pelaajan tietoisuudesta tai siitä, ettei tämä olisi pystynyt suojautumaan tai puolustautumaan taklaukselta. Puutteelliset perustelut olivat osaltaan johtaneet siihen, että A oli valittanut päätöksestä ja se tuli ottaa huomioon lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta päätettäessä.

Liigan aikaisempi kurinpitokäytäntö ei joka tapauksessa ollut ollut yhdenmukainen. C:n ja D:n tapauksissa Liiga oli katsonut, että taklattavan pelaajan tietoisuus oli riittänyt siihen, ettei kysymys ollut ollut selästä taklauksesta. Liigan vastineessaan C:n, D:n ja B:n tapauksista kirjoittama ei muutoinkaan vastannut sitä, mitä tapauksista oli niitä koskeneissa päätöksissä lausuttu. A:n ja C:n tapauksia verrattaessa ei voitu löytää seikkoja, joiden perusteella C:n teko olisi ollut lievempi kuin A:n.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkimisesta

A on kärsinyt hänelle määrätyn pelikiellon jo ennen kuin hänen valituksensa on tullut vireille oikeusturvalautakuntaan. Koska määrätyllä kurinpitoseuraamuksella voi kuitenkin olla merkitystä mahdollisessa myöhemmässä kurinpitomenettelyssä, ja koska valituksen tutkiminen on asian laatukin huomioon ottaen tarpeen, oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus voidaan tästä huolimatta tutkia.

Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

Jääkiekon sääntökirjan säännön 123 mukaan selästä taklauksena pidetään taklausta, jossa pelaaja taklaa haavoittuvassa asemassa olevaa pelaajaa, joka ei ole tietoinen uhkaavasta iskusta tai joka ei pysty suojaamaan tai puolustamaan itseään tällaiselta iskulta. Kontakti kohdistuu taklattavan vartaloon selkäpuolelta. Säännön kohdan i. mukaan pelaajalle, joka millään tavoin taklaa vastustajaa selästä päin laitaa, päin maalikehikkoa tai avojäällä (korkealla mailalla, poikittaisella mailalla jne. mutta ei estämällä), tuomitaan pieni rangaistus ja käytösrangaistus. Kohdan ii. mukaan pelaajalle, joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa selästä taklauksen seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja pelirangaistus tai ottelurangaistus. Kohdan iii. mukaan, jos taklattava pelaaja kääntää selkänsä vastustajaa kohden ja altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden selästä taklaus -tilanteen, ei tilanteesta rangaista selästä taklauksesta (tosin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus).

Liigan kurinpitosääntöjen 22 §:n mukaan Liigan jokaista ottelua tarkkailee Liigan nimeämä päävideotuomari. Pykälän c. kohdan mukaan päävideotuomari tarkastaa videolta kaikki tilanteet, jotka päävideotuomari on ottelua tarkkaillessaan havainnut ja arvioi mahdollisesti edellyttävän isoa rangaistusta. Kurinpitosääntöjen 23 §:n mukaan päävideotuomarin tulee saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn, jos 22 §:n mukaisesta tilanteesta tulisi päävideotuomarin mielestä määrätä ottelurangaistus tai tilanteen käsitteleminen on muusta syystä tarkoituksenmukaista kurinpitokäsittelyssä.

Kurinpitokäsittelyssä voidaan määrätä Liigan kurinpitosääntöjen 10 §:n d kohdan mukaan peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

HPK ja A ovat valituksessaan katsoneet, ettei A:lle määrättyyn pelikieltoon johtaneessa tilanteessa ollut ollut kysymys selästä taklauksesta vaan laitataklauksesta ja että A:lle ei näin ollen olisi tullut tuomita tilanteesta pelikieltoa. Toisaalta valittajat ovat katsoneet, että A:lle määrätty kurinpitoseuraamus on joka tapauksessa ollut Liigan kurinpitokäytäntöön nähden liian ankara. Näin ollen asiassa on kysymys siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut oikea ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

Onko A:n taklaus ollut selästä taklaus?

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Ottelun erotuomarit ovat tulkinneet A:n taklauksen selästä taklaukseksi ja tuominneet hänelle siitä jääkiekon sääntökirjan säännön 123 kohdan i. mukaisesti pienen rangaistuksen ja käytösrangaistuksen.

Ottelun aikana tapahtuneen erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely, jossa joudutaan sanotussa menettelyssä esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä. Kurinpitomenettelyssä ottelun aikaista tilannetta arvioidaan siitä näkökulmasta, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle riittäviä perusteita kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko Liigan kurinpitodelegaation tekemä päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioon ottaen oikea.

Kurinpitodelegaation päätöksessä tarkoitettu tilanne näkyy asiassa vedotulta videotallenteelta. Tallenteelta ilmenee, että HPK hyökkää puolustusalueen aloitusvoiton jälkeen koko kentän läpi kohti KooKoon maalia ja että A saatuaan syötön heti hyökkäyssiniviivan jälkeen laukoo kiekon hyökkäysalueen aloitusympyrän kaarelta kohti KooKoon maalia. Kookoon puolustaja yrittää peittää laukauksen ja hänen katseensa kääntyy tässä yhteydessä kohti kiekkoa, jonka KooKoon maalivahti torjuu kentän päätyyn. Kookoon pelaajan jatkaa tämän jälkeen liikettään kohti irtokiekkoa ja hänen katseensa pysyy koko ajan irtokiekossa. A liukuu tilanteessa välittömästi puolustajan perässä. Puolustajan ollessa tavoittamassa kiekkoa noin kaksi metriä ennen laitaa A työntää häntä käsillä selästä niin, että puolustaja kaatuu pää ja vasen olkapää edellä kohti kentän päätylaitaa. Niin A:n kuin taklattavan pelaajankin vauhti on tilanteessa varsin kova.

Tallenteen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että A:n taklaama pelaaja on ollut katseensa heti laukauksen jälkeen kiekossa pitäessään haavoittuvassa asemassa ja ettei hän ole ollut tietoinen uhkaavasta iskusta. Näin ollen ja kun A:n kontakti taklattavaan pelaajaan on kohdistunut taklattavan vartaloon selkäpuolelta, on A:n taklauksessa ollut kysymys jääkiekon sääntökirjan säännön 123 mukaisesta selästä taklauksesta. Kurinpitodelegaation ratkaisu on näin ollen ollut tältä osin oikea.

Kurinpitodelegaation A:lle määräämän pelikiellon johdosta asiassa on tämän jälkeen kysymys vielä siitä, onko A taklauksellaan piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa.

Kuten edellä on jo todettu, on KooKoon puolustajan katse kohdistunut heti A:n laukauksen jälkeen kohti kiekkoa, jota hän on mennyt päädystä tavoittelemaan. Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n on tullut tämä samoin kuin päätylaidan läheisyys myös havaita. Näin ollen ja kun A tästä sekä pelaajien varsin kovasta nopeudesta huolimatta työntää taklattavaa pelaajaa selästä kohti päätylaitaa, on A:n menettelyä pidettävä piittaamattomana ja vastustajaa vaarantavana. Näin ollen kurinpitodelegaatio on voinut tuomita hänelle joko ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen tai ottelurangaistuksen.

Liigan aikaisempi selästä taklauksia koskeva kurinpitokäytäntö

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että Liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Selästä taklaaminen on jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyä, mutta näissäkin taklauksissa on eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.

A on valituksessaan vedonnut kolmeen Liigan kurinpitotapaukseen kuluvalta kaudelta (B, C ja D). Vaikka nämä tapaukset ovat niitä koskevien tallenteiden perusteella ainakin jossain määrin sisältäneet samoja elementtejä kuin A:n taklauksessa on ollut, on kurinpitodelegaatio katsonut ne laitataklauksiksi ja määrännyt niissä kurinpitoseuraamukset eri perusteella kuin A:n tilanteessa on tehty.

Liiga on puolestaan vastineessaan tuonut esille TPS:n E:n ja Ilveksen G:n kurinpitoasiat, joissa näille pelaajille on määrätty pelikielto selästä taklauksesta. E:n tapauksessa on ollut kysymys tilanteesta, jossa tämä on taklannut kiekkoa laukaisemassa ollutta pelaajaa, jonka selkä on ollut kentälle päin ja joka ei ole ollut tietoinen uhkaavasta taklauksesta. Taklaus on tapahtunut noin metri irti laidasta ja taklattava pelaaja on kaatunut sen seurauksena päin laitaa. Kurinpitodelegaatio on pitänyt taklausta piittaamattomana ja määrännyt E:lle kahden ottelun pelikiellon. E:llä ei ole ollut huomioon otettavaa kurinpitohistoriaa. G:n tapauksessa on puolestaan ollut kysymys selästä taklauksesta tilanteessa, jossa G:n tilannenopeus on ollut A:n nopeutta pienempi ja josta G:lle on määrätty yhden ottelun pelikielto.

Lautakunnan johtopäätös

Asiassa esitettyä selvitystä sekä selästä taklauksia koskevaa kurinpitokäytäntöä kokonaisuutena arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liigan kurinpitodelegaation A:lle määräämää kahden ottelun pelikieltoa voida pitää aikaisempiin kurinpitoratkaisuihin ja A:n taklauksen sääntöjenvastaisuuteen nähden liian ankarana. Kurinpitodelegaation johtopäätös siitä, että A on menetellyt taklaustilanteessa piittaamattomasti, ei ole väärä.

Edellä kerrotun perusteella A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

Lautakuntakulut

HPK ja A ovat vastaselityksessään katsoneet, että kurinpitodelegaation päätöksen perustelut ovat olleet puutteelliset ja osaltaan aiheuttaneet sen, että valittajat ovat valittaneet kurinpitodelegaation päätöksestä oikeusturvalautakuntaan. Valittajien mukaan tämä tuli ottaa huomioon lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta päätettäessä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kurinpitodelegaatio sinällään ole ottanut päätöksessään kantaa siihen, onko A:n taklaama pelaaja ollut tietoinen uhkaavasta iskusta tai pystynyt suojaamaan tai puolustamaan itseään tällaiselta iskulta. Kurinpitodelegaatio on kuitenkin perustanut päätöksensä ottelun videotallenteisiin ja kuvannut tilanteen päätöksessään. Kurinpitodelegaation päätöksen mukaan KooKoon puolustaja ja A olivat lähteneet tavoittelemaan KooKoon maalivahdin torjumaa kiekkoa kaukalon päädystä. KooKoon pelaaja oli pääsemässä irtokiekkoon ensin ja A oli seurannut häntä takana. A oli tönäissyt vastustajaa käsillään selkään noin kaksi metriä ennen päätylaitaa ja aiheuttanut tämän kaatumisen laitaan. Kun kurinpitodelegaatio on lisäksi todennut A:n kohdistaneen taklauksensa vastustajan selkäpuolelle ja taklanneen vastustajaa noin kaksi metriä ennen päätylaitaa sekä katsonut, että taklauksella oli piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa, on päätöksen perusteluiden perusteella ollut selkeästi pääteltävissä, miksi tilannetta on pidetty selästä taklauksena. Kurinpitodelegaatio on rangaistusharkinnassaan lisäksi todennut pelaajien kovan vauhdin sekä sen, että A:lla on ollut hyvin aikaa havaita vastustajan peliasento ja sijainti lähellä laitaa. Näin ollen ja kun valittajat ovat hävinneet valituksensa, lautakunta katsoo, ettei asiassa ole aihetta velvoittaa Liigaa osaksikaan korvaamaan valittajien lautakuntakuluja.

Asian näin päättyessä myöskään valitusmaksua ei palauteta.

Päätöslauselma

Valitus ja lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Jääkiekon SM-Liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 4.3.2019 nro 51/2018-2019 ei muuteta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jarmo Hirvonen Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jarmo Hirvonen, Pia Ek, Heikki Halila ja Mikko Kohtala