25 / 2014 Maastohiihto: urheilun toimintakielto- doping

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA         PÄÄTÖS                       Nro 25/2014

 

                                                                         24.11.2014                    Diaarinro 19/2014

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Hiihtoliitto ry:n päätös 11.6.2014, jolla A on määrätty urheilun toimintakieltoon 28.4.2014 ja 27.4.2016 väliseksi ajaksi

 

ASIA

 

Dopingrikkomuksen perusteella määrätty urheilun toimintakielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVAT

 

Suomen Hiihtoliitto ry

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry

 

PÄÄTÖS

 

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n Valvontalautakunta on päätöksellään 10.6.2014 suositellut, että A:lle määrätään kahden vuoden urheilun toimintakielto. Mainitun päätöksen mukaan A:n A-näytteen analyysiaika ei ollut poikkeuksellisen pitkä eikä asiassa muutoinkaan ollut huomattavaa viivytystä. Näin ollen ADT on suositellut, että A:n urheilun toimintakielto määrätään alkamaan väliaikainen toimintakielto huomioon ottaen päätöspäivästä eikä dopingtestipäivästä 9.3.2014 lukien.

 

Suomen Hiihtoliitto ry on päätöksellään 11.6.2014 määrännyt A:n urheilun toimintakieltoon 28.4.2014 ja 27.4.2016 väliseksi ajaksi sekä mitätöinyt hänen kilpailutuloksensa 9.3.2014 lukien.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että Suomen Hiihtoliitto ry:n päätös 11.6.2014 kumotaan siltä osin kuin urheilun toimintakielto on määrätty alkamaan 28.4.2014 eikä dopingtestipäivästä 9.3.2014 lukien.

A:lle oli tehty kilpailun ulkopuolinen dopingtesti 9.3.2014 Posiolla. A-näytteen positiivinen testitulos oli valmistunut 28.4.2014, mistä lukien A oli määrätty väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon. A-näytteen tuloksen valmistumiseen oli mennyt aikaa jopa 50 päivää. B-näytteen valmistumiseen oli sitä vastoin mennyt aikaa vain neljä päivää (12.5.–16.5.2014). A oli saanut tiedon A-näytteen valmistumisesta postitse 2.5.2014.

 

Suomen antidopingsäännöstön 10.9.2 kohdan mukaisesti A:n A-näytteen tuloksen valmistumisessa oli ollut huomattavia viivytyksiä, jotka eivät olleet johtuneet A:sta eivätkä myöskään muusta henkilöstä. Tavallisesti näytteen käsittelyssä meni aikaa joitakin päiviä ja enintäänkin yhdestä kahteen viikkoa. A:lle oli kerrottu, että näytteen analyysissä oli ollut teknisiä ongelmia. Kysymys oli Suomen antidopingsäännöstön 10.9.2 kohdan mukaisesti huomattavan viivästymisen tilanteesta, joka ei ollut millään tavalla riippuvainen A:sta. A:lle määrätty urheilun toimintakielto oli siten määrättävä alkamaan dopingtestipäivästä 9.3.2014.

 

Toimintakiellon alkamisajankohta ei voinut olla riippuvainen siitä, kenestä tai kuinka menestyneestä urheilijasta oli kysymys. Esimerkiksi hiihtäjät Kaisa Varis ja Virpi Kuitunen oli määrätty kilpailukieltoon kilpailun ulkopuolisten testien perusteella testipäivästä lukien. Asiassa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella A:ta olisi tullut kohdella eri tavalla kuin muita vastaavassa tilanteessa olleita urheilijoita. A:lle oli tärkeää se, milloin hän pääsi jälleen osallistumaan järjestettyyn urheilutoimintaan ja kilpailuihin, jos hänen urheilu-uransa vielä jatkui hänelle asetetun toimintakiellon jälkeen. Joka tapauksessa A:n ammatinharjoittaminen oli riippuvainen siitä, milloin toimintakielto päättyi, koska hän oli suorittanut myös valmentajan ammattitutkinnon. A koki, että toimintakiellon kesto oli kahden vuoden sijasta kaksi vuotta kaksi kuukautta. Ylimääräinen kahden kuukauden ajanjakso oli A:n ammatinharjoittamisen kannalta kohtuutonta, mikä vaikeutti työhön ja normaaliin elämään palautumista. A oli harjoittanut urheilua ammatikseen jo 15 vuoden ajan. A oli ollut asian suhteen ylipäätään yhteistyöhaluinen. Asiassa oli myös otettava huomioon, että A:n kilpailutulokset oli joka tapauksessa mitätöity 9.3.2014 lukien.

 

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

 

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä.

 

A:n A-näytteen analyysiaika ja sen varmistusanalyysi sekä B-näytteen analyysiaika eivät olleet olleet poikkeuksellisen pitkiä. Rutiininomaisen dopingvalvonnan yhteydessä otettujen näytteiden analyysi kesti tavallisesti noin kaksi viikkoa (A:n liite 3). Aika koski lähinnä negatiivisia näytteitä, joiden määrä oli noin 99 prosenttia näytteistä. Positiivisissa näytteissä analyysin kesto riippui löydetystä aineesta. Jos löydetty aine oli elimistön ulkopuolinen aine, analyysin kesto oli useimmiten kolmesta neljään viikkoa. Negatiiviseen näytteeseen verrattuna positiivisen näytteen analyysiaika piteni, koska löydös oli varmennettava laboratoriossa huolellisesti. Jos taas näytteestä analysoitiin elimistöstä löytyviä aineita, kuten erytropoietiinia (EPO) tai kasvuhormonia, joita ei analysoitu kaikista näytteistä, vaan ainoastaan testin tilaajan pyynnöstä, oli käytettävä erikoismenetelmiä, joiden suoritus kesti useita päiviä ja joita analysoitiin dopinglaboratoriossa vain yhdestä kahteen kertaan kuukaudessa. Positiivisen löydöksen varmentaminen vielä pidensi analyysiaikaa. Samoin analyysiaika piteni, jos urheilija pyysi B-näytteen analyysiä.

 

Maailman Antidopingtoimisto WADA antoi dopinglaboratorioille uudet, vuoden 2013 alusta voimaan tulleet määräykset, jotka pidensivät olennaisesti EPO-analyysin valmistusaikaa. Määräysten mukaan virtsasta otetut A-näytteet tuli EPO:n osalta seuloa ensin IEF-menetelmällä sekä varmistaa joko SDS-PAGE tai SAR-PAGE-menetelmällä. Kummatkin menetelmät olivat uusia, vasta kehiteltyjä, ennen käyttämättömiä ja entistä luotettavampia EPO:n määrityksiin soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Jos urheilija pyysi suorittamaan B-analyysin, tämä tuli tehdä joko IEF-, SDS-PAGE- tai SAR-PAGE-menetelmällä laboratorion valinnan mukaan. Lisäksi kaikki analyysit tuli nyttemmin varmentaa (second opinion) jonkin WADA:n valtuuttamalla EPO-asiantuntijalla, joita oli tällä hetkellä maailmassa kahdeksan henkilöä.

 

Suomessa sijaitseva WADA:n akkreditoima dopinglaboratorio Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy oli suorittanut A:n näytteen EPO-seulonnan IEF-menetelmällä 12.3.2014 ja 21.3.2014 välisenä aikana. Seulonnan kestoa oli pidentänyt se, että ensin tutkitussa näytesarjan analyysissä oli ollut teknistä ongelmaa, ja analyysi oli jouduttu aloittamaan alusta. Tekniset ongelmat eivät olleet harvinaisia herkässä IEF-analyysissä eikä näytesarjan uusimisessa ollut siten ollut mitään poikkeavaa. WADA:n ohjeistuksen mukaista A-näytteen varmistusmenetelmää (SDS-PAGE tai SAR-PAGE) ei ollut vielä ehditty akkreditoida Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:ssä, mistä syystä varmistus oli suoritettu Itävallan Seibersdorfissa laboratoriossa, jossa akkreditointi oli jo tehty. Laboratorion johtaja oli yksi WADA:n valtuuttamista EPO-asiantuntijoista. Myös A:n B-näyte oli analysoitu Itävallassa. Tuloksen oli varmentanut WADA:n valtuuttama EPO-asiantuntija. Yhteydenotto Itävaltaan ja yhteydenpito Suomen ja Itävallan laboratorioiden välillä oli ollut sujuvaa ja tilanteessa oli varmistettu, ettei pitkään analyysiaikaan ollut tullut lisäviivytyksiä.

 

Urheilijoita kohdeltiin dopingtesteissä tasapuolisesti. Analyysin kestoon vaikutti myös se, missä tilanteessa näyte oli otettu. A:lle oli suoritettu kilpailun ulkopuolinen rutiinitesti. Arvokisojen, kuten olympialaisten ja MM-kilpailujen yhteydessä analyysejä suorittava dopinglaboratorio järjestettiin testin pyytäjän toimesta suorittamaan testit mahdollisimman nopeasti esimerkiksi työaikajärjestelyin (kolmivuorotyö ja laboratorion sisäiset järjestelyt) sekä lisätyövoiman avulla. Tavanomaiset testit eli testit, jotka olivat negatiivisia ja testit, jotka sisälsivät elimistön ulkopuolisia aineita, valmistuivat tällöin jopa yhdessä tai kahdessa vuorokaudessa. Esimerkiksi Johannes Dürrin asiassa oli ollut kysymys siitä, että hän oli antanut positiivisen näytteen nimenomaan olympialaisten yhteydessä, jolloin A-näytteen seulonta ja varmistus tapahtuivat nopeasti eikä hän ollut vaatinut B-analyysin suorittamista. Kaisa Varis oli puolestaan antanut näytteensä MM-kilpailujen yhteydessä. Lisäksi analyysi ja päätös oli tuolloin tehty aiempien säännöstöjen perusteella sekä käyttämällä vanhempia menetelmiä kuin mitä A:n analyysissä oli käytetty. Variksen näyte oli annettu 16.2.2003 ja B-analyysi oli valmistunut 13.3.2003. Virpi Kuitusen Lahden MM-kisoissa antama näyte oli analysoitu nopeasti MM-kisajärjestelyjen vuoksi sekä siitä syystä, että todettu aine oli ollut elimistön ulkopuolinen. Lisäksi asiassa oli otettava huomioon, että käytäntö urheilun toimintakiellon alkamisessa oli aiemmin ollut varsin vaihtelevaa.

 

EPO-analyysit olivat monivaiheisia eriasteisine varmistusanalyyseineen, joiden tarkoituksena oli taata mahdollisimman hyvä urheilijan oikeusturva. A:n näytteen analyysi oli suoritettu hyvin järjestelmällisesti ja hyvässä aikataulussa, kun asiassa otettiin huomioon, että kysymyksessä oli ollut EPO-hormonin analyysi uusin menetelmin ja kun B-analyysi oli suoritettu Seibersdorfin laboratoriossa Itävallassa.

 

Suomen Hiihtoliitto ry on vastauksessaan todennut määrittäneensä A:n positiivisten dopingtestitulosten seurauksena urheilun toimintakiellon kahdeksi vuodeksi 28.4.2014 ja 27.4.2016 väliseksi ajaksi. Suomen Hiihtoliitto ry:n päätös oli perustunut ADT:n Valvontalautakunnan 10.6.2014 antamaan päätökseen ja lausuntoon A:lle määrättävästä seuraamuksesta.

 

VASTASELITYS

 

A on vastaselityksessään viitannut valitukseensa ja sen perusteisiin sekä

lisäksi todennut, että ADT oli vastauksessaan joka tapauksessa myöntänyt, että A:n testituloksen valmistusaikaa olivat lisänneet muun muassa tekniset ongelmat sekä se, ettei Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:llä ollut Suomessa varmistusmenetelmän akkreditointia. Vastauksessaan ADT on viitannut myös siihen, että näytteen valmistusaikaa oli mahdollista nopeuttaa esimerkiksi erilaisin työjärjestelyin, mitä tässä tapauksessa ei ilmeisesti ollut kuitenkaan tapahtunut. Tällaisia urheilijasta riippumattomia näytteen tuloksen valmistumisen viivästymiseen johtavia tilanteita varten Suomen antidopingsäännöstössä oli kohta 10.9.2. Vastauksissa ei ollut tuotu esiin mitään sellaista, minkä seurauksena A-näytteen pitkä analyysiaika olisi johtunut A:sta.

 

A:n esiintuomissa muissa vastaavissa kotimaisissa tapauksissa (Varis, Kuitunen) urheilijoiden toimintakielto oli alkanut testipäivästä siitä huolimatta, että ADT:n mukaan käytäntö olisi ollut vaihtelevaa. A:n mukaan näitä tapauksia oli tarkasteltava ennakkotapauksina, koska kysymys oli säännöstöjen hienoisesta uudistamisesta huolimatta edellisistä saman kansallisen lajiliiton langettamista kilpailukielloista. Joka tapauksessa kaikissa ulkomaillakin olleissa dopingtilanteissa (Irina Starykh, Jekaterina Jurjeva, Evi Sachenbacher-Stehle, Asafa Powell) kilpailun yhteydessä tai kilpailun ulkopuolella tehtyjen testien perusteella urheilijan toimintakielto oli määrätty alkamaan testipäivästä. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä sillä, perustuiko ratkaisu aiempaan vai uudempaan antidopingsäännöstöön. Eri maiden kansalliset dopingsäännöstöt perustuivat joka tapauksessa samaan Maailman antidopingsäännöstöön.

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

 

Pääasiaratkaisu

 

I Sovellettavat säännöt

 

Suomen antidopingsäännöstön kohdassa 10.9 säännellään urheilun toimintakiellon alkamisajankohdasta. Säännöstön kohdan 10.9.1 mukaan ellei jäljempänä määrätystä muuta johdu, urheilun toimintakielto alkaa sinä päivänä, kun urheilun toimintakiellosta on päätetty, tai jos urheilija tai muu henkilö on luopunut dopingasian käsittelystä kohdassa 8.3 tarkoitetulla tavalla, päivänä jolloin urheilun toimintakielto vahvistetaan tai muutoin määrätään.

 

Edelleen säännöstön kohdan 10.9.2 (Urheilijasta tai muusta henkilöstä riippumattomat viivytykset dopingasian käsittelyssä) mukaan mikäli dopingasian käsittelyssä tai käsiteltävässä yksittäistapauksessa dopingvalvonnassa muutoin on ollut huomattavia viivytyksiä, jotka eivät riipu urheilijasta tai muusta henkilöstä, Valvontalautakunta voi määrätä, että urheilun toimintakiellon on katsottava alkaneen joko dopingtestipäivästä tai päivästä, jolloin muu dopingrikkomus viimeksi tapahtui.

 

II Kysymyksenasettelu Urheilun oikeusturvalautakunnassa

 

A:n valituksen perusteella asiassa on kysymys siitä, onko Suomen antidopingsäännöstön kohdan 10.9.2 nojalla perusteita määrätä A:lle langetettu kahden vuoden pituinen urheilun toimintakielto alkamaan dopingtestipäivästä 9.3.2014 eikä väliaikaisesta toimintakiellosta 28.4.2014 lukien, kuten Suomen Hiihtoliitto ry on asiassa määrännyt. A on vedonnut asiassa eritoten A-näytteen testituloksen huomattavaan viipymiseen hänestä riippumattomista syistä, kilpailutulostensa mitätöimiseen 9.3.2014 lukien, ammatinharjoittamiseensa liittyviin näkökantoihin sekä siihen, että useisiin muihin urheilijoihin kohdistetut toimintakiellot olivat alkaneet testipäivästä, mikä ei ollut A:ta kohtaan tasavertaista menettelyä.

 

Urheilun oikeuturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisussaan 2/2007 ottanut kantaa väitettyyn testitulosten kohtuuttomaan viipymiseen sekä pyyntöön toimintakiellon aikaistamisesta dopingnäytteen antamispäivästä lukien. Sovellettu Suomen antidopingsäännöstö on mainitussa tapauksessa ollut eri kuin nyt, mutta perusperiaatteiltaan asia on kuitenkin nyt puheena olevaan tapaukseen nähden verrannollinen. Tapauksessa urheilija oli määrätty 24.8.2006 alkaneeseen ja 24.8.2008 päättyvään urheilun toimintakieltoon. Valittajan mielestä testitulosten varmistaminen oli kestänyt valittajan kannalta kohtuuttoman pitkään, mistä johtuen toimintakiellon olisi valittajan mukaan pitänyt katsoa alkavan ensimmäisen dopingnäytteen antamisesta 27.6.2006 lukien. Ratkaisussa esiin tuoduin perusteluin Urheilun oikeusturvalautakunta katsoi, ettei asian käsittely ADT:ssä ollut 27.6.2006 ja 24.8.2006 välisenä aikana viipynyt sillä tavalla, että se olisi puoltanut toimintakiellon alkamisajan aikaistamista.

 

III Urheilun oikeusturvalautakunnan johtopäätökset väitetystä testitulosten kohtuuttomasta viipymisestä

 

ADT:n vastauksensa liitteenä 1 toimittaman selvityksen mukaan A on antanut asiaan liittyvän dopingnäytteen 9.3.2014 ja näyte on saapunut Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n laboratorioon 11.3.2014. Edelleen liitteen 1 mukaan ensimmäinen IEF-seulonta-analyysi on aloitettu 12.3.2014 ja saatu valmiiksi 14.3.2014, mutta teknisten ongelmien vuoksi jouduttu aloittamaan uudestaan 19.3.2014 ja saatu valmiiksi 21.3.2014. Tämän jälkeen näyte on 31.3.2014 lähetetty Itävaltaan Seibersdorfin dopinglaboratorioon, jossa varmistusanalyysi on aloitettu 7.4.2014 ja päätetty 16.4.2014, jolloin tulos on todettu positiiviseksi. A-analyysin SAR-PAGE-tulos on saapunut Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:lle 23.4.2014, se on välittänyt tuloksen ADT:lle 24.4.2014 ja ADT on lähettänyt A:lle ja Hiihtoliitolle selvityspyynnön 28.4.2014, minkä jälkeen A on pyytänyt B-analyysin suorittamista. B-näyte on niin ikään lähetetty Seibersdorfin dopinglaboratorioon Itävaltaan 7.5.2014 ja varmistusanalyysi SAR-PAGE-menetelmällä on aloitettu 12.5.2014. Varmistusanalyysi on päättynyt 16.5.2014, ja B-näytteen tulos on vahvistanut A-näytteen tuloksen. A:lle on ilmoitettu B-näytteen tuloksesta samana päivänä 16.5.2014.

 

Pääsääntönä Suomen antidopingsäännöstön kohdan 10.9.1 mukaisesti on, että urheilun toimintakielto alkaa siitä päivästä, kun sen määräämisestä on päätetty. Poikkeus tähän sääntöön on ilmaistu säännöstön kohdassa 10.9.2, jonka mukaan mikäli dopingasian käsittelyssä tai käsiteltävässä yksittäistapauksessa dopingvalvonnassa muutoin on ollut huomattavia viivytyksiä, jotka eivät riipu urheilijasta tai muusta henkilöstä, Valvontalautakunta voi määrätä, että urheilun toimintakiellon on katsottava alkaneen joko dopingtestipäivästä tai päivästä, jolloin muu dopingrikkomus viimeksi tapahtui. Säännöksen sanamuoto huomioon ottaen kysymys on lähtökohtaisesti Valvontalautakunnan harkinnasta, jonka käyttämistä voidaan arvioida oikeudellisesti. Tässä tapauksessa A:n toimintakielto on määrätty alkamaan pääsäännön mukaisesti siitä päivästä, kun toimintakiellon määräämisestä on päätetty, koska asiassa on katsottu, ettei siinä ole ollut säännöstön tarkoittamia huomattavia viivytyksiä. Urheilun oikeusturvalautakunnan tehtävänä on arvioida, onko asiassa kysymys säännöstön kohdan 10.9.2 tarkoittamasta tilanteesta vaiko ei.

 

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 10.9.2 mukainen tilanne edellyttää asian käsittelyssä sellaisia huomattavia viivytyksiä, jotka eivät riipu urheilijasta tai muusta henkilöstä. ADT on vastauksessaan katsonut, että A:n näytteiden analyysi oli suoritettu hyvin järjestelmällisesti ja hyvässä aikataulussa, kun otetaan huomioon, että analyysi oli perustunut uusien menetelmien käyttöön ja kun analyysit oli suoritettu akkreditoidussa laboratoriossa Seibersdorfissa Itävallassa. Lisäksi ADT:n mukaan analyysissä oli aluksi ollut jotakin teknistä ongelmaa, mitä ADT ei kuitenkaan ole vastauksessaan sen tarkemmin eritellyt. Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että edellä todetut ADT:n esiin tuomat seikat ovat sinänsä A:sta riippumattomia tapahtumia. Näin ollen asiassa on tarkasteltava erityisesti sitä, onko siinä ollut Suomen antidopingsäännöstön tarkoittamia huomattavia viivytyksiä.

 

Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n A-näytteen valmistumiseen on mennyt aikaa kaikkiaan noin seitsemän viikkoa ja hänet on määrätty välittömästi urheilun toimintakieltoon 28.4.2014 lähetetyn selvityspyynnön myötä. A on katsonut näytteen valmistumiseen menevän tavallisesti aikaa enintään yhdestä kahteen viikkoa, kun taas ADT on vastauksessaan tuonut esiin, että näytteen tuloksen varmistumisessa saattoi mennä pidempään löydetystä aineesta, käytettävistä erikoismenetelmistä analyysin tutkimisessa sekä löydöksen varmentamisesta riippuen.

 

Johtopäätöksenä Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n A-näytteen valmistumiseen on mahdollisesti mennyt enemmän aikaa verrattuna ainakin asiassa esitetyn selvityksen perusteella kisojen yhteydessä testattaviin urheilijoihin nähden ja menettelyn kokonaiskestosta voidaan täten esittää myös kriittisiä havaintoja.

Kokonaisuutena tarkastellen menettely on kuitenkin ollut Urheilun oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan asianmukaista, kun otetaan huomioon kyseessä oleva dopingaine sekä asiassa sovelletut tutkimusmenetelmät, joita ADT:n vastauksessaan esiin tuomin tavoin on pidettävä paitsi pakollisena myös entistä luotettavampana tapana selvittää, onko dopingainetta käytetty. Asian perusteellinen selvittäminen on siten ollut tarpeen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko A syyllistynyt dopingrikkomukseen vai ei. Tällaista menettelyä on pidettävä perusteltuna myös urheilijan oikeusturvan kannalta, mikä johtopäätös on niin ikään vahvistettu edellä mainitussa Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisussa 2/2007. Suoritetut toimenpiteet ovat edistäneet asian selvittämistä eikä asian käsittelyssä ole katsottava kokonaisuudessaan arvioituna olleen Suomen antidopingsäännöstön kohdassa 10.9.2 tarkoitettuja huomattavia viivytyksiä. Näin ollen Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo johtopäätöksenään, ettei A:n A-näytteen tuloksen saapuminen ole viivästynyt tavalla, joka antaisi aihetta toimintakiellon alkamisen aikaistamiselle.

 

IV Muut asiassa esitetyt urheilun toimintakiellon määräämiseen liittyvät väitteet

 

a) Kilpailutulosten mitätöiminen

 

Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailutulosten mitätöiminen on eri asia kuin urheilun toimintakiellon määrääminen. Tämä periaate on vahvistettu Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisussa 2/2007, jonka mukaan vaikka kilpailutulosten taannehtiva mitätöiminen saattaa osittain vaikuttaa samalla tavalla kuin, jos urheilija olisi määrätty väliaikaiseen kilpailukieltoon, väliaikainen kilpailukielto on urheilijan toimintavapauden rajoittamisen vuoksi olennaisesti vakavampi toimenpide kuin tulosten taannehtiva mitätöinti. Ratkaisun mukaan  tähän nähden kilpailutulosten taannehtivaa mitätöimistä ei ole syytä rinnastaa väliaikaiseen kilpailukieltoon.

 

Edellä todetun perusteella Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:lle määrättyä urheilun toimintakieltoa ole aihetta arvioida alkamisajankohdan aikaistamista puoltavasti, vaikka hänen kilpailutuloksensa on mitätöity 9.3.2014 lukien.

 

b) Ammatinharjoittamiseen liittyvät näkökohdat

 

A:lle on määrätty kahden vuoden pituinen urheilun toimintakielto 28.4.2014 lukien. Kilpailun ulkopuolisen dopingtestin 9.3.2014 ja väliaikaiseen toimintakieltoon määräämisen 28.4.2014 välillä on edellä todetuin tavoin kulunut aikaa noin seitsemän viikkoa. Kysymys on siten hieman vajaasta kahdesta kuukaudesta, millä ajanjaksolla Urheilun oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan on sinänsä vaikutusta A:n ammatinharjoittamisen kannalta, mutta mitä ei kuitenkaan ole pidettävä kohtuuttomana aikana. Näin ollen A:n ammatinharjoittamiseen liittyvät seikat eivät ole sellaisia, jotka antaisivat aihetta urheilun toimintakiellon alkamisajankohdan aikaistamiselle.

 

c) Tasavertainen menettely

 

Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole näyttöä siitä, että A:ta olisi kohdeltu jollakin tapaa syrjivästi muihin vastaavassa tilanteessa olleisiin urheilijoihin nähden, vaikka mahdollista onkin, että käytäntö toimintakiellon määräämisen alkamisajankohdasta on voinut olla - maailmanlaajuisestikin tarkastellen - vaihtelevaa. Näin ollen tämäkään seikka ei puolla A:n urheilun toimintakiellon aikaistamista.

 

V Lopuksi

 

Edellä kerrotuin perusteluin Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, ettei asiassa ole perusteita hyväksyä A:n valitusta. Näin ollen A:n valitus on hylättävä.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

Risto Jalanko                                                     Ida-Sofia Mäki

puheenjohtaja                                                    sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Antti Aine, Pekka Lindroos, Marja Ramm-Schmidt ja Thomas Stenius

 

Muutoksenhaku

 

                  Suomen antidopingsäännöstön kohdan 13.2 mukaan tähän päätökseen voi              hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin   sen säännöissä määrätään.