15/2024 Tennis – Urheilijavalinta – Joukkuevalinta – Päätöksen sääntöjenvastaisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 15/2024
23.4.2024                                 
Diaarinro 46/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Päätös jättää A valitsematta Lahden Verkkopalloseura (LVS) ry:n miesten tenniksen 1. divisioonaan osallistuneeseen edustusjoukkueeseen 10.11.2023

ASIA                 
Tennis – Urheilijavalinta – Joukkuevalinta – Päätöksen sääntöjenvastaisuus

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Lahden Verkkopalloseura (LVS) ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Valittaja A on ollut Lahden Verkkopalloseura (LVS) ry:n jäsen ja seuran miesten sarjatennikseen osallistuneen edustusjoukkueen täysi-ikäinen kilpatennispelaaja. Seuran miesten edustusjoukkueella oli 4.11.2023 ollut 1. divisioonan sarjapeli, jossa valittajakin oli valmistautunut pelaamaan. Valittajaa ei ollut kuitenkaan nimetty joukkueeseen, mistä valittajan isä oli pelipäivänä seuran puheenjohtajalta ja toiminnanjohtajalta vielä tiedustellut. Valittajalle oli tämän jälkeen seuran joukkueenjohtajana esiintyneen X:n päätöksellä 10.11.2023 sähköpostitse ilmoitettu, ettei valittajaa tultaisi peluuttamaan miesten edustusjoukkueen sarjapeleissä loppukaudella 2023-2024.

Päätöksen 10.11.2023 perusteluiksi oli valittajan saamassa edellä viitatussa sähköposti-ilmoituksessa mainittu valittajan isän taustavaikuttaminen, joukkueen toimintatapojen kyseenalaistaminen, mahdollisten peluutusten kommentointi, kesällä lohkoviikonlopun aikana joukkueen kokoonpanon kyseenalaistaminen, lohkoviikonlopun jälkeinen vaatimuskirjelmä seuran johdolle ja joukkueenjohtajalle, syksyn peluutusten kyseenalaistaminen sekä se, että joukkueen muut jäsenet olivat kokeneet valittajan ja tämän isän toiminnan ahdistavana peläten näiden reaktioita joukkueen toiminnasta. Ilmoituksen mukaan osa joukkueen muista jäsenistä ja joukkueenjohtaja olisi ollut valmis jättämään joukkueen mainittujen syiden takia, jollei tilanne muuttuisi.

Edellä kuvatun valitsemattajättämistä koskeneen päätöksen jälkeen valittaja ei ollut osallistunut enää seuran miesten edustusjoukkueen toimintaan. Seura oli 11.11.2023 puoltanut valittajan seurasiirtopyyntöä kesken sarjakauden. Valittaja oli 15.11.2023 yrittänyt vaihtaa seuraa, mutta tämä ei ollut onnistunut. Tämän jälkeen valittaja oli saattanut jäljempänä selostettavan valituksensa vireille urheilun oikeusturvalautakuntaan.

VALITUS JA SEN TÄYDENNYKSET PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että päätös hänen joukkueesta erottamisestaan kumotaan.

Erottamispäätös on yhdistyksen sääntöjen vastainen. Joukkueesta erottaminen on perustunut perättömiin väitteisiin. Urheilijan oikeusturva edellyttää, että kaikki syytökset tulee kyetä perustelemaan ja näyttämään toteen. Täysi-ikäisen valittajan erottamista ei voitu perustella valittajan isän toiminnalla. Erottaminen oli tapahtunut ilman asian tutkimista ja asianomaisten tahojen kuulemisia sekä ilman, että ennen erottamista olisi turvauduttu johonkin lievempään kurinpitokeinoon (huomautus, varoitus, määräaikainen erottaminen). Valittaja tai hänen isänsä eivät olleet pelotelleet ketään eivätkä viesteillään häirinneet seuran tai edustusjoukkueen jäsenistöä. Viestit ja yhteydenotot eivät olleet voineet aiheuttaa kenellekään ahdistusta. Valittajalla tai hänen isällään ei ollut koskaan ollut erimielisyyksiä miesten edustusjoukkueen jäsenten kanssa.

Valittajan isä oli keväällä 2023 ennen 15.5.2023 ja kesäkuussa 2023 viestitellyt joukkueen nimeämisen tehneen henkilön kanssa joukkueen pelaajavalinnoista ja 14.9.2023 ollut puhelimitse yhteydessä seuran puheenjohtajaan koskien valittajan asemaa edustusjoukkueessa. Lisäksi valittajan isä oli 4.11.2023 noin kolme tuntia ennen sarjapelejä lähettänyt seuran puheenjohtajalle ja toiminnanjohtajalle viestin ihmetellen muun muassa sarjapeliin nimetyn joukkueen koon pienuutta ja joukkueen loukkaantuneen urheilijan peluuttamisen järkevyyttä.

Valittaja itse oli 10.9.2023 viestillään seurajohdolle asiallisesti tiedustellut seuran ja joukkueen tulevaisuuden suunnitelmia sekä omaa asemaansa joukkueessa. Valittaja oli 16.10.2023 aloittanut varusmiespalveluksen eikä hän ollut tämän jälkeen tavannut pelaajia ottelujen välillä eikä ollut yhteydessä seurassa keneenkään lukuun ottamatta vastausviestiään 3.11.2023 joukkueen kapteenina esiintyneelle henkilölle halustaan pelata ainakin nelinpeliä sarjapeleissä 4.11.2023, vaikka valittajaa ei ollutkaan nimetty pelaajana seuran edustusjoukkueeseen kyseiseen sarjapeliin.

Joukkueesta erottamisessa tässä asiassa on kysymys yhdistyksen jäsenyydestä erottamisesta tai ainakin siitä, että joukkueesta erottaminen rinnastuu tässä tapauksessa koko seurasta erottamiseen. Erottaminen on ollut luonteeltaan lopullista ja koskenut kaikkea urheilutoimintaa 10.11.2023 lukien.

Valittajan erottamisessa on ollut kysymys kurinpitoasiasta. Erottaminen olisi ollut mahdollista vain hallituksen päätöksellä eikä nyt päätöksen yksin ja yksipuolisella ilmoituksella tehneen ja edustusjoukkueen kapteenina esiintyneen henkilön toimesta. Päätöksen tehnyt henkilö ei ollut ollut päätöksen ajankohtana joukkueen kapteeni vaan hänet oli vasta jälkikäteen 15.11.2023 liiton sivustolla tällaiseksi ilmoitettu. Erottamispäätöksestä ei ollut tiedotettu asianmukaisesti seurajohtoa. Joka tapauksessa seuran toiminta asiassa oli ollut vastoin tennisliiton ja olympiakomitean sinettiseuran vaatimuksia tasa-arvosta, avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Lahden Verkkopalloseura ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Seuran säännöt eivät sisältäneet määräyksiä edustusjoukkueiden pelaajien valinnasta tai peluuttamisesta. Joukkueen kapteeni tekee itsenäisesti päätökset pelaajien peluuttamisesta kuultuaan pelaajia. Päätös tehdään kapteenin oman lajituntemuksensa perusteella ja ottamalla huomioon pelaajien kulloinen taso ja kunto sekä joukkueen kokoonpanon soveltuvuus. Joukkueen kapteenin tekemiin pelaajavalintoihin olivat vaikuttaneet ainoastaan pelilliset seikat ja joukkueen parhaan mahdollisen kokonaisuuden varmistaminen. Valinnoissa ei ollut syrjitty ketään eikä päätöksiin ollut vaikuttanut yksittäisen henkilön rotu, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai poliittiset mielipiteet.

Seura oli vielä valittajan valituksen ja yhteydenottojen johdosta tehnyt oman sisäisen selvityksensä valituksessa viitatusta seuran johdon ja miesten edustusjoukkueen kapteenin toiminnasta. Seuran hallitus on 11.12.2023 käsitellyt selvityksen todeten, että asiassa oli toimittu oikein. Joukkueen kapteeni oli itsenäisen päätösvaltansa perusteella ilmoittanut valittajalle, ettei häntä tulla peluuttamaan tulevissa miesten edustusjoukkueen sarjapeleissä loppukaudella 2023-2024. Päätöksessä oli otettu huomioon myös muiden joukkueenjäsenten mielipide.

Käsillä olevassa asiassa erimielisyys pelaajavalinnoista joukkueen kapteenin kanssa oli eskaloitunut tavalla, joka oli koettu painostavana ja ilmaisuvapauden sallitut rajat ylittävänä kritiikkinä. Seurassa on tarkoitus jatkossa edellyttää joukkueen pelaajilta sitoutumista yhteisiin sääntöihin, joilla varmistetaan kapteenin ja joukkueen jäsenten työrauha.

VASTASELITYS JA SEN TÄYDENNYKSET

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä ja täydentänyt sitä myöhemmin.

Valittaja on kokenut seuran menettelyn vuoksi mainehaittaa ja henkistä kärsimystä. Seuran menettely on myös merkittävästi vaikeuttanut asepalvelusta samanaikaisesti suorittavan valittajan valmentautumista. Urheilijalle pitkäaikainen toimintakielto voi olla yhtä suuri rangaistus kuin erottaminen yhdistyksestä. Tässä tapauksessa sarjakausi on päättymässä vasta huhtikuun 2024 lopussa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko urheilun oikeusturvalautakunta toimivaltainen käsittelemään valituksen. Kysymys on siis sen arvioinnista, onko valituksen kohteena oleva päätös tosiasiassa vastannut seurasta erottamista, onko tehdyllä päätöksellä määrätty valittajalle kurinpitoseuraamus taikka onko kysymys päätöksestä, joka olisi joltakin osin seuran sääntöjen tai syrjinnän kiellon vastainen. Siinä tapauksessa, että valituksen tutkiminen kuuluu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan, kysymys on tämän jälkeen sen arvioinnista, onko tehdylle joukkueen valintaa koskeneelle päätökselle ollut perusteensa.

2. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaa koskevat säännöt

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, b) kurinpitoseuraamuksesta, c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Saman pykälän 2 kohdan mukaan yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä. Sääntöjen 3 §:n 1 kohdan mukaan lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään muita kuin 2 §:ssä tarkoitettuja valitusasioita.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Valituksen tutkimisen edellytykset

Valittajalle on ilmoitettu, ettei häntä tultaisi peluuttamaan miesten edustusjoukkueen sarjapeleissä loppukaudella 2023-2024. Tämä tarkoittaa sitä, että valittaja on mainitulla ilmoituksella jätetty valitsematta joukkueeseen sen jäljellä oleviin otteluihin.

Ensin on arvioitava sitä, onko valituksen kohteena olleessa päätöksessä kysymys seuran jäsenyydestä erottamisesta. Asiassa on riidatonta, että valittaja on vielä valitusasian vireilletulon jälkeenkin ollut seuran eli yhdistyksen jäsen. Näin ollen valituksen kohteena oleva päätös ei ole sellaisenaan merkinnyt tai myöhemminkään johtanut valittajan erottamiseen seuran jäsenyydestä. Valittajan valitsematta jättäminen loppukaudeksi joukkueeseen ei myöskään seuraamuksena rinnastu yhdistyksen jäsenyydestä erottamiseen, koska valittajan toimintaa seurassa ei ole muilta osin rajoitettu. Vaikka valittajan näkökulmasta edustusjoukkueeseen kuuluminen on epäilemättä ollut keskeinen osa hänen toimintaansa seurassa, valittajalla on ollut mahdollisuus muutoin urheilla seurassa ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Kysymyksessä oleva asia ei ole siten sellainen, jota oikeusturvalautakunnansääntöjen 2 §:n 1a-kohdassa tarkoitetaan.

Seuraavaksi on asiassa arvioitava, onko edustusjoukkueesta erottamisessa kysymys kurinpitoseuraamuksesta. Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Norros: Urheiluoikeus, 2017, s. 319) on todettu, että urheilutoiminnassa voi esiintyä seuraamuksia, joita ei voida käsitteellisesti pitää kurinpitotoimina mutta jotka helposti koetaan sellaisiksi. Esimerkkinä tällaisesta toimesta oikeuskirjallisuudessa mainitaan joukkueeseen valitsematta jättäminen, jota koskeva seuraamus ei ole kurinpitotoimi. Joukkueeseen voidaan valita urheilijat vapaasti, ellei mihinkään muuhun ole sitouduttu. Valitsematta jättämistä ei tarvitse perustella asianomaisen huonon urheilumenestyksen tai käyttäytymisen perusteella. Joukkueeseen valitsematta jättämistä kohtaan ei voida käyttää samanlaisia oikeussuojakeinoja kuin kurinpidon osalta. Toisaalta oikeusturvalautakunta toteaa, että määräaikainen joukkueesta erottaminen voi poikkeustapauksissa tosiasiallisesti merkitä urheilijaan kohdistettua kurinpitoseuraamusta. Joukkueeseen valitsematta jättäminen voi taasen toimenpiteenä rinnastua määräaikaiseen joukkueesta erottamiseen etenkin, jos urheilija on vakiintuneesti kuulunut joukkueeseen ja jos valitsematta jättämistä on käsitelty kurinpitoasiana tai lopputulosta perusteltu kurinpitoseuraamusta koskevilla sääntöjen perusteilla. Käsillä olevassa asiassa valittajan joukkueeseen valitsematta jättämistä ei ole seuran toimesta käsitelty kurinpitoasiana. Kysymys on myös ollut sarjapeleistä, joihin joukkue on nimetty erikseen kuhunkin otteluun. Valittaja ei ole ollut nimettynä tai osallistunut joukkueen sarjapeleihin ainakaan kaikissa valitsematta jättämistä koskevaa päätöstä edeltäneissä otteluissa eikä valittajan voida muutoinkaan katsoa olleen edellä tarkoitetulla tavalla vakiintuneesti edustusjoukkueen jäsen. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajan valitsematta jättäminen rinnastu joukkueesta erottamiseen ja ettei valituksen kohteena olevassa päätöksessä ole ollut kysymys kurinpitoseuraamuksen määräämisestä. Kysymyksessä oleva asia ei ole siten sellainen kurinpitoseuraamusta koskeva, jota oikeusturvalautakunnansääntöjen 2 §:n 1b-kohdassa tarkoitetaan.

Asiassa on vielä arvioitava, kohdistuuko valitus jäsenoikeuksien rajoittamista tarkoittavaan tai yhdistyksen sääntöjen vastaiseen päätökseen. Edustusjoukkueeseen valituksi tuleminen ei ole urheiluseurassa jokaisen jäsenen oikeus. Niinpä lähtökohtaisesti urheilijan joukkueeseen valitsematta jättämistä koskeva päätös ei ole luonteeltaan sellainen, että se koskisi oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1c-kohdan mukaisesti jäsenoikeuksien rajoittamista. Koska valmentajalle tai tässä tapauksessa joukkueen kapteenille tyypillisesti kuuluu urheilijoiden arviointi ja siihen liittyen laaja harkintavalta urheilijoiden valitsemisessa joukkueeseen, päätöksessä jättää urheilija valitsematta joukkueeseen ei lähtökohtaisesti ole kysymys sääntöjen 2 §:n 1d-kohdan mukaisesta yhdistyksen sääntöjenvastaisuuden arvioinnista. Joukkueen valmentajan tai kapteenin urheilijavalintapäätöstä ei kuitenkaan voida perustaa mihin tahansa seikkaan, päätöstä ei voida tehdä minkälaisessa tahansa menettelyssä eikä päätöksellä voida puuttua miten laajasti tahansa urheilijan toimintavapauteen ja etuihin seurassa. Näin ollen valitus ja joukkueen kapteenin päätös huomioon ottaen oikeusturvalautakunta on sääntöjensä 2 §:n 1c- ja 1d-kohtien perusteella toimivaltainen käsittelemään valittajan asian.

3.2. Jäsenoikeuksien rajoittaminen ja päätöksen sääntöjenvastaisuus

Edellä selostetuin tavoin asiassa on riidatonta, ettei yhdistyksen säännöissä ollut määrätty siitä, millä perusteilla pelaajat seuran joukkueisiin saatikka nimenomaan miesten 1. divisioonaa pelanneeseen edustusjoukkueeseen valitaan. Näin ollen tilannetta on tarkasteltava yhdistyslain säännösten, seuran viestinnän ja tehtyjen päätösten perusteella. Lisäksi huomioon on otettava perustuslain säännökset yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta.

Yhdistyslain 33 §:n 2 momentista ilmenee, että yhdistyksen päätös on mitätön, jos se vähentää yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka jos se sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuutta koskevan säännöksen 1 ja 2 momenttien mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on lausuttu, että seuran jäsen voidaan jättää valitsematta joukkueeseen ilman, että päätös on mitätön. Yhdistysautonomian piiriin ja seuran harkintavaltaan kuuluu siitä päättäminen, ketkä pelaajat tiettyyn seuran joukkueeseen valitaan, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata (UOL 1/2004, UOL 21/2015, UOL 27/2016 ja UOL 18/2023). Joukkuevalinnan tulee tapahtua hyväksyttävien kriteerien perusteella. Valinnan tulee olla myös ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta hyväksyttävä. Joukkueen kokoonpanoa koskeviin valintoihin vaikuttavat yksittäisen pelaajan taitojen lisäksi myös muut pelaajat ja joukkue kokonaisuutena. Valituksen kohteena olevaa päätöstä tuleekin tarkastella siitä näkökulmasta, onko päätös tehty urheilullisin tai muutoin hyväksyttävin vai epäasiallisin ja kielletyin perustein (UOL 11/2023 ja UOL 18/2023). Kielletty jäsenoikeuksien rajoittaminen yhdistyksessä voi perustua yhdistyksen toimielimen nimenomaiseen päätökseen tai tosiasialliseen muunlaiseen yhdistyksen jäseneen kohdistuvaan menettelyyn tai päätöksentekoon, kuten joukkuevalintaan (UOL 18/2023).

Käsillä olevassa tapauksessa valittaja on suljettu kesken tenniksen sisäkauden seuran 1. divisioonan miesten edustusjoukkueesta sen osallistuessa sarjapeleihin. Joukkueen nimeäminen kaikkiin kauden otteluihin on ollut joukkueen kapteenin harkintavallassa. Päätöstä valittajan valitsematta jättämisestä joukkueeseen on perusteltu erityisesti joukkuerauhan ylläpitämisellä, mitä valittajan ja tämän isän häiritseviksi ja kritisoiviksi katsottujen yhteydenottojen on katsottu rikkoneen.

Edellä selostetuin tavoin on valittajankin esiin tuomin tavoin riidatonta, että valittaja ja hänen isänsä olivat useamman kerran keväällä ja syksyllä 2023 ottaneet yhteyttä seuran eri edustajiin koskien edustusjoukkueen kokoonpanoa ja valittajan valitsemista joukkueeseen. Asiassa on myös riidatonta, että valittaja ja hänen isänsä ovat olleet erimielisiä joukkueen kapteenina esiintyneen henkilön kanssa siitä, mitä pelaajia tulisi kulloisissakin sarjapeleissä peluuttaa ja minkäkokoisella joukkueella sarjapelejä olisi syytä lähteä pelaamaan. Valittajan tai tämän isän sekä seuran edustajien välillä tapahtuneen yhteydenpidon sisällöstä ei ole esitetty kattavaa selvitystä. Asiassa ei ole kuitenkaan tullut ilmi seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että valittajan tai tämän isän viestit seuralle tai sen yksittäisille jäsenille olisivat olleet sisällöltään ainakaan suoranaisen epäasiallisia.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut myöskään esille, että päätös jättää valittaja valitsematta seuran edustusjoukkueeseen olisi sisällöltään perustunut syrjivään tai muutoin valittajan perusoikeuksia loukkaavaan perusteeseen. Vaikka valittajaa ei olekaan jätetty joukkueeseen valitsematta hänen henkilökohtaisten urheilullisten ansioiden puutteiden vuoksi, edellä selostetuin tavoin etenkin joukkueurheilussa urheilijavalinta voidaan hyväksyttävästi tehdä sen perusteella, mikä on joukkueen eikä yksilön urheilullinen etu asiassa. Tällöin valmentaja tai muu urheilijavalinnan tekevä taho voi valita joukkueeseen sen kokonaisuutta tukevat urheilijat, kunhan urheilijaa ei valita tai jätetä valitsematta henkilöllisten ominaisuuksien perusteella ilman hyväksyttävää syytä. Ottaen huomioon valittajan tai tämän isän joukkueen toimintaan kohdistuneen kritiikin ei ole syytä epäillä, etteikö tehdyn urheilijavalintapäätöksen taustalla olisi aidosti ollut koetut ja ilmoitetut seikat. Käsillä olevassa asiassa valitsematta jättämisen syyksi ilmoitettu joukkueen muiden jäsenten kielteinen kokemus valittajan ja tämän isän joukkueen toiminnan kyseenalaistamisesta on siten ollut hyväksyttävänä pidettävä urheilijavalinnan peruste.

Asiassa on riidatonta, että joukkuevalinnan on tehnyt henkilö, joka on tapahtuma-aikana tosiasiallisesti toiminut joukkueen kapteenina ja ainakin myöhemmin myös muodollisesti merkitty sellaiseksi. Ottaen huomioon seuran vastaus ja se, että joukkueen kapteenina esiintyneen henkilön urheilijavalintapäätös oli 10.11.2023 lähetetty seuran puheenjohtajalle ja seuran toiminnanjohtajalle, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei päätöksentekotapakaan ole ollut sääntöjenvastainen tai loukannut valittajan oikeuksia. Seuran on joka tapauksessa jälkikäteen katsottava hyväksyneen joukkueen kapteeniksi sittemmin nimetyn henkilön toiminnan. Muutoinkaan asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että päätöksentekomenettely olisi ollut sääntöjenvastainen tai loukannut valittajan oikeuksia.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei joukkuevalintapäätöstä ole kumottava ja että valitus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                         

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Niko Jakobsson, Pertti Lenkkeri ja Sami Sarvilinna.