10/2011 Jalkapallo: Yhdistys - Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Lisenssi

 

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA           PÄÄTÖS 10/2011

                                                                                      18.4.2011        Diaarinro 7/2011

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n seuralisenssivalituslautakunnan päätös 15.2.2011

 

ASIA

Liigalisenssi

 

MUUTOKSENHAKIJAT

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry

AC Oulu Oy

 

KUULTAVA

Suomen Palloliitto ry

 

PALLOLIITON SEURALISENSSIKOMITEAN JA

SEURALISENSSIVALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSET

(1) Lisenssin hakeminen

AC Oulu on toimittanut lisenssihakemuksen 1.12.2010. Lisenssikomitea varasi

tilaisuuden toimittaa tarvittavan lisäselvityksen viimeistään 7.12.2010. Tätä

määräaikaa selvityksen toimittamiseen jatkettiin ensin 3.1.2011 saakka, tämän

jälkeen 18.1.2011 saakka ja lopulta 31.1.2011 saakka.

 

(2) Lisenssikomitean päätös 2.2.2011

Lisenssikomitea epäsi 2.2.2011 antamallaan päätöksellä AC Oulun liigalisenssin

kaudelle 2011. Lisenssikomitean päätöksessä on liigalisenssin hylkäävää

päätöstä perusteltu seuraavasti:

1) Tilintarkastuskertomuksissa oli epäilty jatkuvuuden periaatteen

toteutumista eikä AC Oulu ollut toimittanut sellaista selvitystä, joka

vahvistaisi sen, että AC Oulu kykenisi toteuttamaan jatkuvuuden

periaatetta lisenssikauden loppuun saakka. AC Oulun toimittama selvitys

ei ollut luotettavassa muodossa. Selvitykset eivät sisällöltään vastanneet

vaatimuksia. Lisenssimääräysten kohtien 5.9.E, 5.12.B, 3.6.d-kohta, 4.2. ja

5.1. edellytykset eivät täyttyneet.

2) AC Oulu Oy:n tilintarkastuskertomuksessa oli esitetty erillinen muistutus

kirjanpitoon liittyvistä huomioista, joista oli annettu erillinen

tilintarkastuspöytäkirja. Taloushallinnon ja kirjanpidon asianmukaisesta

järjestämisestä ei ollut annettu tyydyttävää selvitystä. Taloushallinto ja

kirjanpito ei ollut lisenssimääräysten kohdan 5.9.F vaatimalla tasolla.

3) Oulun edustusjalkapallo ry ei ollut toimittanut lisenssimääräysten kohtien

5.5, 5.9.A ja 5.12.D mukaista toimenpideohjelmaa.

4) Edelleen arvioitaessa AC Oulun talouden ja jatkuvuuden toteutumista

lisenssikomitea on todennut AC Oulu Oy:n osalta seuraavan.

a) lisenssimääräysten indikaattorit 01 ja 02 toteutuivat;

b) oma pääoma oli -370 121,58 euroa negatiivinen, maksuvalmius oli

heikko ja yhtiöllä oli peräkkäisiä tilintarkastuskertomuslausuntoja,

joiden edellyttämiä toimenpiteitä ei ollut suoritettu;

c) rahoitusvaje oli 30.9.2010 kaikkiaan 197 617,31 euroa;

d) yhtiön tuottobudjetti oli ylioptimistinen;

e) seuralisenssikomitean 7.1.2010 päätöksen mukainen ehto oman

pääoman lisäämisestä oli täyttämättä eikä siitä ollut informoitu

lisenssihallintoa lisenssimääräysten 5.7 mukaisesti.

Edelleen Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n osalta lisenssikomitea on

todennut seuraavan.

a) lisenssimääräysten indikaattorit 01 ja 02 toteutuivat;

b) oma pääoma oli -924 697,28 euroa negatiivinen;

c) seuralisenssikomitean 7.1.2010 päätöksen mukaiset ehdot olivat

täyttämättä eikä siitä ollut informoitu lisenssihallintoa

lisenssimääräysten 5.7 mukaisesti;

d) yhdistyksellä oli lyhytaikaisia velkoja, joiden maksamiseen ei ollut

budjetissa varoja.

5) Seuran taloushallinnon, taloudenhoidon, yleishallinnon ja jatkuvuuden

periaatteen toteutumisen arvioinnissa on otettu lisäksi huomioon se, että

seura oli useasti laiminlyönyt lisenssimääräysten mukaisia tai sille erikseen

asetettuja määräaikoja.

 

(3) AC Oulun valitus lisenssivalituslautakunnalle

AC Oulu valitti lisenssikomitean päätöksestä lisenssivalituslautakunnalle vaatien,

että lisenssikomitean päätös kumotaan ja että AC Oululle myönnetään liigalisenssi kaudelle 2011. AC Oulu vaati ensinnäkin, että

lisenssivalituslautakunta ottaa huomioon valituksen liitteenä olevan selvityksen,

koska

a) osaa selvityksestä ei ollut riittävän yksilöidysti ilmoitettu

seuralisenssikomitealle;

b) osaa selvityksestä ei ollut käytettävissä 31.1.2011, mutta koski AC Oulun

tilannetta 31.1.2011; ja

c) osaa ei ollut käytettävissä 31.1.2011, mutta osoitti 31.1.2011 jälkeen

tapahtuneita olosuhteiden olennaisia muutoksia.

Selvitys osoitti, että AC Oulu täytti liigalisenssimääräysten mukaiset edellytykset.

Palloliiton lisenssihallinto totesi valituksen johdosta, että lisenssikomitean päätös

oli lisenssimääräysten mukainen ja AC Oulun valituksessa vedotut perusteet

koskivat pääosin lisenssikomitean päätöksen jälkeisiä olosuhteita.

Lisenssikomitean päätöksen jälkeisen selvityksen huomioon ottamiseen ei ollut

erityisen painavia perusteita. Perusteita lisenssikomitean päätöksen

muuttamiseen ei ollut.

 

(4) Lisenssivalituslautakunnan päätös 15.2.2011

Lisenssivalituslautakunta ei muuttanut päätöksellään 15.2.2011 lisenssikomitean

päätöstä.

Päätöksen perusteluissa on todettu, että kysymys oli ensin siitä, oliko

lisenssikomitean päätös ollut komitean käytössä olleen selvityksen perusteella

lisenssimääräysten mukainen. Lisenssikomitean päätöksen ei katsottu olleen

lisenssimääräysten vastainen.

Toiseksi kysymys oli siitä, oliko uuden selvityksen huomioon ottamiseen erityisen

painavia syitä. Lisenssivalituslautakunta totesi, että se ei ollut uusi

lisenssikomitea, vaan valituselin, joka tutkii sen, oliko lisenssikomitean päätös

asianmukainen. Valituslautakunta totesi, että erityisen painavia syitä uuden

selvityksen huomioon ottamiseen olivat ainakin hakijasta riippumattomat seikat,

jotka olivat yllättäviä ja odottamattomia. Tämän mukaisesti voitiin ottaa vastaan

uutta selvitystä muun muassa tilanteessa, jossa materiaalia ei ollut teknisten

esteiden vuoksi saatu lisenssikomitean käyttöön tai materiaali, jonka hakija uskoi

olevan lisenssikomitean käytössä tai jota hakija ei ollut pitänyt merkityksellisenä,

vaikka se olisi ollut hakijan käytettävissä. Erityisen painava syy voi olla myös se,

että merkittävä tukija oli juuri ennen hakemuksen jättämistä vetäytynyt, jolloin

kysymykseen tuli uuden tukijan hankkiminen.

AC Oulu oli Veikkausliigassa entuudestaan pelannut seura, jolla oli kokemusta

lisenssiasioista. Seuralla oli ollut vaikeuksia lisenssin saamisessa edellisellä

kaudella, minkä vuoksi seuran oli tullut olla erityisen hyvin perillä lisenssin

edellytyksistä ja niistä vaatimuksista, joita sille lisenssimenettelyssä esitetään. AC

Oulu oli saanut tarvittavaa opastusta hakemuksen täydentämisessä, mutta se ei

ollut voinut vaatia, että sitä opastetaan myös varainhankinnassa.

AC Oulun hakemus oli toimitettu alun perin myöhässä. AC Oululle oli myönnetty

useita kertoja lykkäystä hakemuksen täydentämiseksi. Viimeisin selvitys

toimitettiin vasta valituslautakunnan kokouksessa eli kolme kuukautta sen

jälkeen, kun hakemuksen tuli olla kunnossa. AC Oululle oli usean lykkäyksen

johdosta saattanut syntyä käsitys, että uutta näyttöä oli mahdollista esittää niin

kauan kuin lisenssi viimein myönnetään. Lykkäystä oli myönnetty vielä senkin

jälkeen, kun seuralle oli ilmoitettu, että kokouksessa hakemus joko hylätään tai

hyväksytään. Tästä huolimatta AC Oulun oli tullut ymmärtää, että hakemus voitiin

ratkaista aina, kun komitea kokoontui kokoukseen lisenssiasiaa käsittelemään ja

että valituslautakunta voi ottaa vastaan uutta aineistoa vain lisenssimääräyksissä

todetuin edellytyksin.

Lisenssikomitean olisi hyvä olla selkeä ja johdonmukainen siinä, oliko myönnetty

lisäaika viimeinen vai ei.

AC Oulun sisäinen hallinto ei ollut lisenssihakemuksen tekemisessä hyvän

hallintotavan edellyttämällä tasolla. Tähän nähden esimerkiksi toimitusjohtajan

vaihtuminen marraskuussa 2010 ei ollut sellainen seikka, joka antaisi aiheen

uuden aineiston huomioon ottamiseen lisenssivalituslautakunnassa. Erityisen

painava syy uuden aineiston huomioon ottamiseen ei ollut myöskään se, että

myyntityö oli saatu käyntiin vasta lisenssikomitean epäävän päätöksen jälkeen.

AC Oulu oli voinut myös olla sellaisessa käsityksessä, että lisenssikomitea lopulta

myöntää lisenssin. Tämäkään ei ollut sellainen erityisen paina syy ottaa

huomioon lisenssikomitean päätöksen jälkeistä aineistoa.

Lisenssivalituslautakunta totesi johtopäätöksenään, ettei uuden näytön

vastaanottamiseen ollut edellytyksiä eikä lisenssivalituslautakunta ottanut

vastaan lisenssikomitean päätöksen jälkeistä selvitystä. Näin ollen

lisenssivalituslautakunta ei ottanut kantaa siihen, olisiko lisenssin myöntämiseen

edellytykset tämän uuden aineiston perusteella.

Lausumillaan perusteilla lisenssivalituslautakunta ei muuttanut lisenssikomitean

päätöksen lopputulosta.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry ja AC Oulu Oy (jäljempänä AC Oulu)

ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että lisenssivalituslautakunnan päätös

kumotaan ja että asiaa ratkaistaessa otetaan huomioon AC Oulun

lisenssivalituslautakunnalle esittämä uusi selvitys ja näyttö, jonka

vastaanottamisen valituslautakunta oli hylännyt ja AC Oululle myönnetään

liigalisenssi tai asia palautetaan seuralisenssikomitealle liigalisenssin

myöntämistä varten. Lisäksi AC Oulu on vaatinut, että Suomen Palloliitto ry

velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut asiassa 24 425,44 eurolla

korkoineen.

 

(a) Uuden näytön vastaanottaminen Urheilun oikeusturvalautakunnassa

Asiaa ratkaistaessa tulee ottaa huomioon seuralisenssikomitealle ja

lisenssivalituslautakunnalle esitetty selvitys sekä uusina todisteina Säästöpankki

Optiasta saatu todistus, AC Oulun tuloslaskelma ja tase 30.11.2010 sekä

joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 kirjanpidon kuukausiajot.

Säästöpankki Optian todistuksen tarkoitus on mahdollistaa johtopäätöksen

tekeminen liigalisenssimenettelyn talousasioista vastanneen henkilön toimista ja

asiantuntevuudesta.

Tilinpäätöksen ja kirjanpidon kuukausiajojen esittämisen tarpeellisuus johtuu siitä,

että AC Oulu oli käsityksensä mukaan täyttänyt muodollisesti ja asiallisesti

vaaditun seuralisenssipäällikön vaatiman selvityksen. Tämän selvityksen

esittämisen tarpeellisuus johtuu myös siitä, että liigalisenssi oli hylätty osittain

myös sillä perusteella, että AC Oulun tulobudjetti olisi ollut ylioptimistinen. Tämä

peruste oli tullut yllättäen eikä siitä ollut ilmoitettu etukäteen AC Oululle.

 

(b) Uuden selvityksen vastaanottaminen lisenssivalituslautakunnassa

Lisenssimääräyksiin oli vuoden 2008 syyskuussa otettu määräys, jonka mukaan

valituslautakunta voi ottaa uutta näyttöä ”erityisen painavista syistä”. Tämä

määräys oli seurausta FC Hakan UEFA-lisenssihakemusmenettelystä, jolloin

valituslautakunta uuden näytön ja selvityksen perusteella myönsi lisenssin.

Suomen Palloliiton liittohallituksen tarkoituksena on ollut määräystä laatiessaan,

että valituslautakunta voi ottaa uutta näyttöä ja selvitystä vastaan, jos se osoittaa,

että asiat ovat tulleet kuntoon. Lisenssivalituslautakunnan tulkinta erityisen

painavista syistä ei siten vastannut Suomen Palloliiton liittohallituksen tarkoitusta.

Lisenssivalituslautakunnan asettamat kriteerit, jonka mukaan edellytyksenä olisi

ensisijaisesti hakijasta riippumattomat ja odottamattomat syyt, oli määräyksen

tarkoituksen vastainen.

Seuralisenssikomitean asettama edellytys, jonka mukaan AC Oulun olisi tullut

lyhentää kokonaisvelkaa 100 000 eurolla, oli liigalisenssimääräysten vastainen.

Lisenssimääräyksessä ei ollut sellaista kohtaa, jonka nojalla vaatimus olisi voitu

asettaa. Joka tapauksessa ehto oli yksipuolisesti Palloliiton asettama ja siten

oikeustoimilain 36 §:n nojalla kohtuuton ja kilpailulainsäädännön ja yhdistyslain

33 §:n vastainen.

 

(c) Lisenssivalituslautakunnan menettelyvirheet

AC Oulun valituksen johdosta lisenssivalituslautakunnassa toimitettavan suullisen

käsittelyn ajankohta oli päätetty jo ennen valituksen vireilletuloa. Valituksen

määräpäivä oli 10.2.2011 ja suullisen käsittelyn ajankohdaksi oli päätetty

15.2.2011. Valituksen ratkaisemiselle oli määräysten mukaan aikaa 14 päivää.

Valituslautakunta oli kutsuttu koolle vajaana eikä valituslautakunnan jäsenten

varajäseniä ollut kutsuttu paikalle.

Valituslautakunnan jäsen Pekka Ilmivalta oli ollut esteellinen. Ilmivallan

työnantaja on Veikkaus Oy ja Ilmivalta toimii Veikkaus Oy:n laki- ja

henkilöstöasiainjohtajana. Veikkaus Oy:llä oli odotettavissa taloudellisista säästöä

lisenssipäätöksestä. Lisäksi Veikkaus Oy on Suomen Palloliitto ry:n

pääyhteistyökumppani. Ilmivallan puolueettomuus on vaarantunut ja Ilmivalta on

ollut esteellinen.

Lisenssivalituslautakunnassa tapahtuneiden menettelyvirheiden johdosta

lisenssivalituslautakunta ei ole ollut tuomionvoipa (KKO 2010:78).

Seuralisenssikomitean jäseneksi oli määrätty Suomen Palloliitto ry:n

liittohallituksen jäseniä. Suomen Palloliiton toimitusjohtaja oli osallistunut

lisenssivalituslautakunnan kokoukseen ja lisenssivalituslautakunnan sihteeri oli

Suomen Palloliiton työntekijä. Lisenssivalituslautakunta ei ollut riippumaton

valituselin.

AC Oulun käytössä ei ollut lisenssivalituslautakunnan käsittelyssä

seuralisenssikomitean pöytäkirjoja. Nämä olisivat olleet tärkeitä valitusta

valmisteltaessa.

Lisenssivalituslautakunnan allekirjoitettua päätöstä ei ollut toimitettu AC Oulun

käyttöön. Suomen Palloliitto ry:n menettely lisenssivalituslautakunnan päätöksen

jälkeen oli ollut ristiriitaista, koska mahdollisuus valittaa Urheilun

oikeusturvalautakuntaan ja toisaalta Ykkösen sarjapaikan hakeminen oli ilmoitettu

vaihtoehtoiseksi. Tämän ristiriitaisen tiedon johdosta AC Oulu oli menettänyt 9

päivää valmistautumisessa tehdä valitus Urheilun oikeusturvalautakuntaan.

Suomen Palloliiton menettely oli kilpailulainsäädännön vastaista.

 

(d) Lisenssin myöntämisen kriteerit

AC Oulu oli jo 2.2.2011 täyttänyt liigalisenssimääräysten A-kriteerit.

Seuralisenssikomitea oli ilmoittanut AC Oululle 19.1.2011 ja 23.1.2011 viidestä

ehdosta, jotka sen tulisi vielä täyttää. Lisenssihakemus on ilmeisesti hylätty

kokonaisharkinnan perusteella. Seuralisenssikomitea on epäillyt sitä, kykeneekö

AC Oulu täyttämään lisenssimääräysten edellyttämää epäselvää jatkuvuuden

periaatetta.

Lisenssin epäävässä päätöksessä oli todettu ensinnäkin, että

tilintarkastuskertomuksissa oli epäilty jatkuvuuden periaatetta. Jatkuvuuden

periaatteen arviointi ei ollut tilintarkastajan arvion mukainen. AC Oulun

tilintarkastajan muistioista 10.2.2011 ja 14.2.2011 ilmenee, että seura oli ryhtynyt

toimenpiteisiin ennen lisenssikomitean kokousta 2.2.2011. Nämä toimenpiteet oli

kerrottu suullisesti lisenssikomitean kokouksessa 2.2.2011.

Toiseksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä on todettu, ettei lisenssinmyöntäjälle

ollut toimitettu selvitystä, joka vahvistaisi sen, että seura kykenee toteuttamaan

jatkuvuuden periaatetta lisenssikauden loppuun. Päätöksen mukaan selvityksiä ei

ollut annettu pyydetyssä luotettavassa muodossa eivätkä ne sisällöltään

vastanneet vaatimuksia. Pyydetty selvitys oli annettu luotettavassa muodossa AC

Oulu Oy:n hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittamana sekä pankin

vahventamana. AC Oulu oli ollut siinä käsityksessä, että selvitys osoittaisi seuran

kykenevän täyttämään jatkuvuuden periaatteen. Tästä on myös uutena

selvityksenä AC Oulu Oy:n kirjanpidon kuukausiajot, jotka varmistavat

seuralisenssikomitealle annettujen tietojen oikeellisuuden.

Kolmanneksi on todettu, että seuran yhteistyösopimuksista antamat tiedot olivat

puutteellisesti yksilöidyt ja ne jäivät määrältään selvästi pienemmiksi kuin

kuultavana olleet seuran edustajat olivat kertoneet. Seuralisenssikomitean päätös

oli tältä osin virheellisesti kirjattu. Seuran edustaja oli ilmoittanut

lisenssikomitealle AC Oulu Oy:n pankkitilille tulleen kassavirran. Tätä virhettä AC

Oulu Oy oli useaan kertaan yrittänyt korjata, mutta virhe oli tästä huolimatta

merkitty lopulliseen päätökseen.

Neljänneksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä oli todettu, että AC Oulu Oy:n

tilintarkastuskertomuksessa oli esitetty erillinen muistutus kirjanpitoon liittyvistä

huomioista, joista oli annettu erillinen tilintarkastuspöytäkirja. Taloushallinto ja

kirjanpito eivät olleet liigalisenssin edellyttämällä tasolla. AC Oulu on todennut,

että lisenssimääräyksissä ei ollut määritetty taloushallinnon ja kirjanpidon tasoa.

AC Oulu Oy:n tilintarkastajien 10.2.2011 ja 14.2.2011 muistiot osoittivat, että

taloushallinto ja kirjanpito olivat asianmukaisessa järjestyksessä.

Viidenneksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä on todettu, että Oulun

edustusjalkapallo ry ei ollut toimittanut määräysten mukaista toimenpideohjelmaa.

Tältä osin AC Oulu on todennut, että se oli toimittanut toimenpidesuunnitelman

13.12.2010. Lisenssimääräysten kohdan 5.5. vaatimus siitä, että omapääoma

olisi saatava positiiviseksi kahden tilikauden aikana, oli kohtuuton.

Kuudenneksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä on todettu, että

lisenssimääräysten indikaattorit 01 ja 02 toteutuivat ja oma pääoma oli kaikkiaan

- 370 121,58 euroa negatiivinen. AC Oulu oli ryhtynyt tilintarkastuslausuntojen

edellyttämiin toimenpiteisiin ja näistä oli kerrottu suullisesti ja toimenpiteiden

riittävyydestä oli todistuksena tilintarkastajien lausunnot 10.2.2011 ja 14.2.2011.

Edelleen on todettu, että seuran rahoitusvaje oli 197 617,31 euroa.

Rahoitusvajeen täyttäminen oli esitetty seuralisenssikomitealle AC Oulu Oy:n

budjetissa 13.12.2010.

Vielä lisenssin epäävässä päätöksessä oli todettu, että yhtiön tuottobudjetti oli

ylioptimistinen. AC Oulun tuottobudjetin ylioptimistisuus ei tullut missään

lisenssiprosessin vaiheessa esille eikä siitä pyydetty lisäselvitystä.

Lisenssimääräysten mukaiset budjetti ja tarjouskanta oli toimitettu 13.12.2010.

Tältä osin päätös oli ennakoimaton.

Yhdeksänneksi lisenssin epäävässä päätöksessä on todettu, että

seuralisenssikomitean 7.1.2010 asettama ehto oman pääoman lisäämisestä oli

täyttämättä eikä siitä ollut informoitu lisenssihallintoa lisenssimääräysten kohdan

5.7 mukaisesti. AC Oulu oli 2.2.2011 esittänyt sen, miten ehto täytetään ja

tuolloin 90 prosenttia ehdon sisällöstä oli täytetty ja loput oli täytetty 15.2.2011

mennessä. Vastaava velvollisuus oli aikaisemmin täytetty tällä tavoin ja

lisenssikäsittelyssä se oli aikaisemmin hyväksytty.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry (Palloliitto)

on vastauksessaan vaatinut, että valitus

hylätään.

 

(a) Väitetyt menettelyvirheet

Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko

Palloliiton päätös kilpailulainsäädännön vastainen ja tältä osin AC Oulun pyyntö

tulee hylätä.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko liigalisenssi

menettelyssä tapahtunut virheitä. Sen sijaan oikeusturvalautakunta ei voi päättää

lisenssin myöntämisestä eikä oikeusturvalautakunta voi siten ottaa vastaan uutta

näyttöä. AC Oulun pyyntö uuden näytön esittämisestä oikeusturvalautakunnassa

tulee hylätä.

Palloliiton liittohallitus hyväksyi kokouksessaan 16.9.2008 lisenssimääräyksiin

muutoksen, jonka mukaan valituslautakunta voi ottaa vastaan uutta näyttöä

erityisen painavista syistä. Kokouspöytäkirjassa ei ole mainittu esimerkkejä

erityisen painavista syistä eikä kokouksen valmisteluaineistossakaan ole erikseen

tätä kriteeriä eritelty. Lisenssivalituslautakunta on itsenäisenä elimenä tulkinnut

erityisen painavan syyn kriteeriä ja käyttänyt sille kuuluvaa tulkintavaltaa. Tätä

kriteeriä ei ole aikaisemmin tulkittu.

Lisenssivalituslautakunnan kokousajankohdan päättämisessä tai kokouksen

koollekutsumisessa ei ollut tapahtunut virheitä. Asia oli haluttu käsitellä

lisenssivalituslautakunnassa nopeasti, koska Veikkausliigan alkuun oli ainoastaan

runsaat kaksi kuukautta. Myöskään AC Oulu ei pyytänyt kokousajankohdan

muuttamista. Lisenssivalituslautakunnan varsinaisista jäsenistä kaksi oli estyneitä

osallistumaan kokoukseen. Näiden estyneiden varsinaisten jäsenten

henkilökohtaisista varajäsenistä toinen ei päässyt kokoukseen ja toinen ei ollut

enää kelpoinen lisenssivalituslautakunnan jäseneksi. Lisenssivalituslautakunta oli

kuitenkin toimivaltainen.

Lisenssivalituslautakunnan jäsenistä Pekka Ilmivalta ei ollut esteellinen. Hän ei

ole mukana yhdenkään liigaseuran toiminnassa eikä hän ole Veikkaus Oy:ssä

sellaisessa asemassa, jonka perusteella hänet voitaisiin katsoa niin sanotun

yhteisöjäävin perusteella esteelliseksi. Veikkaus Oy:lle ei muutoinkaan aiheudu

kustannussäästöä lisenssin epäämisestä, joten tälläkään perusteella

esteellisyyttä ei voi syntyä.

Lisenssikomitea ja lisenssivalituslautakunta ovat toisistaan riippumattomia.

Kummankaan toimintaa ei voida vaikuttaa näiden orgaanien ulkopuolelta eikä

toimintaan voida vaikuttaa esimerkiksi Palloliiton liittohallituksen tai

toimitusjohtajan toimesta. Lisenssivalituslautakunnan sihteerillä ei ole puolestaan

minkäänlaista äänivaltaa lisenssivalituslautakunnan kokouksessa eikä hän toimi

esittelijänä. Lisenssimääräysten mukaan lisenssikomiteaan voidaan valita

Palloliiton liittohallituksen jäseniä, kun taas lisenssivalituslautakuntaan

liittohallituksen jäseniä ei saanut valita. Lisenssivalituslautakunnassa Palloliiton

lisenssihallintoa edusti seuralisenssipäällikkö, talousasiantuntija ja Palloliiton

toimitusjohtaja. Palloliiton toimitusjohtaja vastaa operatiivisesti koko

lisenssihallinnosta, joten hän on osa lisenssiyksikköä. Palloliiton toimitusjohtaja

oli kysynyt etukäteen lisenssivalituslautakunnan puheenjohtajalta luvan osallistua

käsittelyyn eikä myöskään AC Oulu kyseenalaistanut toimitusjohtajan asemaa

käsittelyssä.

Palloliitto ei ole myöskään lisenssivalituslautakunnan päätöksen jälkeen pyrkinyt

rajoittamaan AC Oulun mahdollisuuksia. Palloliitto ei ole halunnut rajata AC

Oulun mahdollisuuksia valittaa oikeusturvalautakuntaan tai toisaalta vaikeuttaa

lisenssin hakemista Ykköseen.

 

(b) Lisenssin myöntämisen edellytykset

Lisenssimääräykset ja lisenssijärjestelmä asettaa vähimmäisvaatimukset

liigaseuran toiminnalle. Lisenssimääräykset eivät ole seurojen näkökulmasta

kohtuuttomia ja lisenssimääräykset toimitetaan seurojen tietoon hyvissä ajoin

ennen seuraavaa kautta. Lisenssimääräykset valmistellaan Palloliiton ja

Veikkausliigan yhteistyössä. Veikkausliigan hallituksessa myös liigaseurat

pääsevät vaikuttamaan lisenssimääräysten sisältöön. Lisenssiä hakemalla

yksittäinen seura vielä sitoutuu noudattamaan lisenssimääräyksiä.

AC Oulu ei ollut lisenssimääräyksiä täyttänyt. AC Oululle oli sähköpostiviesteissä

19.1.2011 ja 23.1.2011 korostettu, että lisenssin myöntämisen edellytykset ovat

ehdottomat. Jatkuvuuden periaate on myös määritelty lisenssimääräysten

alkuosan ”Käsitteitä” kohdassa, joten tämänkään kriteerin edellytyksistä ei ole

voinut olla epäselvyyttä. Sekä AC Oulu Oy:n että Oulun Edustusjalkapallo AC

Oulu ry:n välitilinpäätöstä 30.9.2010 koskevat tilintarkastuskertomukset sisältävät

epäilyn jatkuvuuden toteutumisesta. Näiden tilintarkastuskertomusten jälkeen ei

ole toimitettu sellaista todistusta, jossa jatkuvuutta ei olisi epäilty. Näin ollen

epäily jatkuvuuden periaatteen toteutumisesta oli voimassa lisenssikomitean

tehdessä päätöstä 2.2.2011.

AC Oulu Oy:n hallituksen jäsen Sakari Huikuri kertoi lisenssikomitean

kokouksessa 10.1.2011 yhteistyösopimusten tuotoksi ennen 10.1.2011 yhteensä

240 000 euroa. Tämä todettiin myös AC Oulun nettisivuilla 13.1.2011. Tämä tieto

oli harhaanjohtava, koska tästä määrästä yhteistyösopimusten tuottoja oli noin

160 000 euroa ja tässäkin määrässä saattoi olla vielä osaksi kausikorttimyyntiä.

Pyydettyä tietoa ei saatu luotettavassa muodossa eikä kysymys ole

lisenssikomitean väärästä kirjauksesta. AC Oulun budjetin 13.12.2010 mukaan

yhteistyötuotot ja kausikorttimyynnin tulisi olla 846 367 euroa ja nyt 10.1.2011

varmistuneet tulot olivat vain 160 000 euroa.

Edelleen välitilinpäätös 30.9.2010 sisälsi erillisen tilintarkastuspöytäkirjan, jossa

oli esitetty neljä kohtaa sisältävä huomautus kirjanpidon järjestämisestä.

Huomautukset koskivat kassakirjanpidon järjestämistä, kirjanpidon tositteita,

myyntireskontraa ja palkkaennakoita. Tämän jälkeen ei ole esitetty selvitystä,

jonka perusteella voitaisiin katsoa kirjanpidon olevan asianmukaisesti järjestetty.

Lisenssikomitean puheenjohtaja pyysi AC Oulua toimittamaan kirjanpitoajot lokaja

marraskuulta 2010 komitean kokoukseen. AC Oulu toimitti kuitenkin vain

lokakuun kirjanpitoajon, koska marraskuun kirjanpito oli vielä tekemättä.

Kirjanpito ei ollut näin ollen ajan tasalla.

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n oma pääoma oli välitilinpäätöksen

30.9.2010 perusteella negatiivinen. Lisenssimääräysten mukaan sen olisi tullut

toimittaa toimenpideohjelma, jolla kahden seuraavan tilikauden aikana pääoma

saatetaan positiiviseksi. Lisenssi on evättävä, jos toimenpideohjelma ei ole

lisenssin myöntäjän arvion mukaan toteutettavissa. Toimenpideohjelmaa ei

toimitettu määräysten mukaisesti, joten lisenssimääräyksiä ei ollut täytetty.

Lisenssikomitean edellyttämää ehtoa oman pääoman lisäämisestä ei ollut täytetty

määräajassa. AC Oulua ei ollut kohdeltu toisin kuin muita seuroja.

 

VASTASELITYS

AC Oulu

on Palloliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä

todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi seuraavaa:

· Valituksessa todettu näyttö tulee ottaa vastaan, koska kysymys on

Palloliitolle aikaisemmin toimitettua suullista selvitystä tukevastaa ja

todentavasta näytöstä. Täysin uutta selvitystä ovat kirjalliset todisteet 28 ja

29, jotka toimivat näyttönä Palloliiton menettelyn asianmukaisuutta

arvioitaessa.

· Myös oikeusturvalautakunta on ottanut AC Allianssia koskevassa

ratkaisussaan huomioon sellaista selvitystä, joka oli koskenut

lisenssikomitean ratkaisuhetken selvitystä, mutta joka oli saatu tämän

ajankohdan jälkeen.

· Palloliitossa ei ole ollut valituksen kohteena olevan päätöksen

ratkaisuhetkellä eikä ole nytkään lisenssimääräysten mukaista

lisenssivalituslautakuntaa. Lisenssivalituslautakunnan jäsenistä Pekka

Niskanen oli valittu vastalauselautakunnan puheenjohtajaksi eikä

lisenssivalituslautakuntaan saanut kuulua vastalauselautakunnan jäseniä.

Jos lisenssivalituslautakunnan jäsen on estynyt toimimaan

lisenssivalituslautakunnan jäsenenä, liittohallitus valitsee hänen tilalleen

uuden jäsenen. Liittohallitus ei ollut nyt valinnut uutta jäsentä Pekka

Niskasen tilalle, joten Palloliitossa ei ole ollut lisenssimääräysten mukaista

lisenssivalituslautakuntaa. Lisenssivalituslautakunnan päätös on mitätön,

pätemätön ja tehoton. Asia tulee palauttaa Palloliittoon asianmukaisia

toimenpiteitä varten.

· Lisenssivalituslautakunnan puheenjohtajalla Heikki Halilalla on ollut vahva

ennakkokäsitys asiassa. Lisenssimääräysten muutoksen yhteydessä

Heikki Halilaa oli kuultu muutostarpeiden ja -suositusten osalta. Nyt Halila

on ollut lisenssivalituslautakunnan puheenjohtajana päättämässä

lisenssimääräysten tulkinnasta, joiden muuttamiseen hän oli asiantuntijana

osallistunut. Halilan olisi tullut jäävätä itsensä asian käsittelystä. Halila oli

myös lisenssivalituslautakunnan päätöksen jälkeen ja asian ollessa

oikeusturvalautakunnassa vireillä luennoinut lisenssivalituslautakunnan

päätöksistä ja päätösten perusteista. Keskeneräisen asian kommentointi

on saattanut sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

· AC Oulu oli jo 17.1.2011 täyttänyt liigalisenssin saamisen ehdot eli jo

ennen kuin lisenssikomitea oli esittänyt 19.1.2011 ja 23.1.2011 ehdottomat

vaatimuksensa. AC Oulun budjetti oli arvioitu väärin eikä vertailua

suoritettaessa ollut otettu huomioon sellaisia eriä, jotka tulevat liigaseuralla

yksin asemansa perusteella.

 

SUULLINEN KÄSITTELY

Oikeusturvalautakunta on 11.4.2011 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, jossa

on kuultu todistelutarkoituksessa AC Oulu Oy:n hallituksen jäsentä Sakari

Huikuria, toimitusjohtaja Kimmo Piispasta, Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n

hallituksen jäsentä Lauri Malmia, Palloliiton lisenssikomitean puheenjohtaja

Markku Lehtolaa sekä Palloliiton lisenssiyksikön talousasiantuntija Marjatta

Juntusta ja todistajina KHT-tilintarkastaja Pertti Tarvaista, Palloliiton

liittohallituksen jäsentä Leena Ståhlia, Palloliiton entistä puheenjohtajaa Pekka

Hämäläistä ja SLU:n järjestölakimiestä ja Palloliiton entistä lakimiestä Petri

Heikkistä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

I Aluksi

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla

yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys

1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä

2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista;

3) siitä, onko päätös sääntöjen vastainen kuten yhdistyksen sääntöjen tai

kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen, sääntöjen vastaisuus ei

kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

Oikeusturvalautakunnassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko lisenssikomitean ja

lisenssivalituslautakunnan menettelyssä tapahtunut sellaisia virheitä, joiden

johdosta lisenssivalituslautakunnan päätös tulisi kumota. Lisäksi kysymys on

siitä, onko lisenssivalituslautakunnan päätös lisenssimääräysten mukainen.

 

II Väitetyt menettelyvirheet lisenssimenettelyssä

(a) Onko Palloliitossa ollut toimivaltainen lisenssivalituslautakunta ja

lisenssivalituslautakunnan jäsenten lukumäärä tässä asiassa

AC Oulu on valituksessaan ja vastaselityksessään todennut, että Palloliitossa ei

ole ollut ratkaisua tehtäessä helmikuussa 2011 sääntöjen mukaista

lisenssivalituslautakuntaa ja että valituksen kohteena oleva päätös on mitätön.

Edelleen AC Oulu on todennut, että lisenssivalituslautakunnan kokoonpano oli

tässä asiassa vajaa eikä kokoonpanoon ollut kutsuttu varajäseniä.

Lisenssimääräysten kohdan 2.10 mukaan valituslautakunta koostuu vähintään

kuudesta jäsenestä ja kullekin jäsenelle valitaan varajäsen. Lisenssimääräysten

kohdan 2.12 mukaan valituslautakunnan jäsenet eivät saa olla muun muassa

vastalauselautakunnan jäseniä tai varajäseniä. Kohdan 2.14 mukaan

valituslautakunta on päätösvaltainen kolmen jäsenen ollessa läsnä, joista

vähintään yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kohdan 2.17

mukaan, jos jäsen tai varajäsen eroaa tai on estynyt toimimaan lisenssikomitean

tai valituslautakunnan jäsenenä, liittohallitus valitsee hänen tilalleen uuden

henkilön.

Asiassa on riidatonta, että valituslautakunnan jäsenistä Pekka Niskanen oli valittu

vastalauselautakunnan puheenjohtajaksi. Niskanen on estynyt toimimaan tämän

jälkeen lisenssivalituslautakunnan jäsenenä. Niskasen tilalle

lisenssivalituslautakuntaan ei ollut valittu uutta jäsentä. Tällä seikalla ei

kuitenkaan ole ollut vaikutusta valituksen ratkaisseen lisenssivalituslautakunnan

toimivaltaisuuteen. Se on ollut jäsenmäärältään ja kokoonpanoltaan

päätösvaltainen.

 

(b) Esteellisyys

AC Oulu on valituksessaan ja vastaselityksessään väittänyt, että

lisenssivalituslautakunnan puheenjohtaja Heikki Halila ja jäsen Pekka Ilmivalta

olivat esteellisiä ja että lisenssivalituslautakunta ei ollut siten toimivaltainen asiaa

ratkaistessaan

Yhdistyslain 37 §:n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa

osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevaan eikä muunkaan

sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa

saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhdistyksen säännöissä ei voida

esteellisyyssääntelyn tasoa lieventää. Sen sijaan yhdistyksen säännöissä

voidaan asettaa lakia tiukempia vaatimuksia, jos tarkoituksena on edistää

yhdistyksen hallinnon puolueettomuutta (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2006 s.

515).

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kysymys liigalisenssin myöntämisestä.

Lisenssin myöntämisestä päättävän toimielimen jäsenten esteellisyys tulee

arvioida yhdistyslain 37 §:n tai tämän toimielimen säännöissä olevan

esteellisyysmääräyksen perusteella.

Lisenssimääräysten kohdan 2.15 mukaan lisenssikomitean ja valituslautakunnan

jäsenien tulee olla toiminnassaan ehdottoman puolueettomia ja vaitiolovelvollisia.

Jäsenen tulee pidättyä osallistumasta asian käsittelyyn silloin, kun käsiteltävänä

on sellainen lisenssinhakijan lisenssihakemus, jonka toiminnassa jäsen on ollut

aktiivisesti mukana tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa jostain muusta

syystä vaarantuu.

Lisenssivalituslautakunnan puheenjohtaja Heikki Halila on ollut ratkaisemassa

vuonna 2008 FC Hakan UEFA-lisenssiä koskenutta valitusta. Tuolloin

lisenssivalituslautakunnassa oli äänestyksen jälkeen otettu vastaan uutta

selvitystä ja lisenssi oli myönnetty. Halila oli ollut tästä kysymyksestä tuolloin eri

mieltä ja katsonut, ettei valituslautakunnassa voinut esittää uutta selvitystä

muutoin kuin erityisistä syistä. Tämän jälkeen vuoden 2008 syyskuussa Palloliiton

liittohallitus hyväksyi lisenssimääräyksiin muutoksen, jonka mukaan

lisenssivalituslautakunnassa voidaan esittää uutta selvitystä vain erityisen

painavista syistä. Nyt kysymyksessä oleva lisenssivalitusasia on ensimmäinen

vuonna 2008 ratkaistun FC Hakaa koskeneen asian jälkeen. Selvänä voidaan

pitää sitä, että yhdistyksen sääntöjä taikka yhdistyksen toimielimen sääntöjä

laatimassa tai muuttamassa ollut henkilö ei ole yksin tämän perusteella

esteellinen ratkaisemaan sitä, miten sääntömääräystä tulkitaan. Myöskään

aikaisemmassa ratkaisussa ilmaistu sääntömääräystä koskeva tulkinta ei voi

sellaisenaan olla tekijä, joka muodostaisi esteellisyyden. Tällä perusteella

muodostuva esteellisyys edellyttäisi eriävän tulkinnan lisäksi jotain sellaista, jota

voitaisiin kysymyksessä olevan asian asianosaisen kannalta pitää

ennakkoasennetta ilmaisevana kannanottona. Tässä asiassa Halila ei ole

aikaisemmalla ratkaisukäytännöllään tai muutoinkaan osoittanut, että hän olisi

suhtautunut epäasiallisesti AC Oulun valitusasiaan. Näin ollen Halilaa ei ole AC

Oulun esittämien väitteiden perusteella pidettävä esteellisenä.

Lisenssinvalituslautakunnan jäseneksi on valittu Veikkaus Oy:n henkilöstö- ja

lakiasianjohtaja Pekka Ilmivalta. Lisenssivalituslautakuntaan henkilöitä valittaessa

on siten arvioitu, että jäseneksi voidaan valita Veikkaus Oy:n edustaja. Myöskään

oikeusturvalautakunnalle ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka antaisivat

perustellun aiheen epäillä hänen esteettömyyttään. Veikkaus Oy:llä ei ole

sellaista etua saatavissa lisenssimenettelyssä, että esteellisyys voisi tätä kautta

muodostua. Muutoinkaan Pekka Ilmivallan ei ole edes väitetty olleen mukana

lisenssihakemusten käsittelyssä siten, että hänen puolueettomuutensa voitaisiin

katsoa vaarantuvan.

 

(c) Valituslautakunnan kokoonpano ja istunnon ajankohta

AC Oulu on valituksessaan todennut, että valituslautakunnan suullisen käsittelyn

ajankohta oli päätetty jo ennen valituksen vireillepanoa.

Liigalisenssivalitus tulee ratkaista kiireellisesti. Lisenssimääräysten kohdan 10.10

mukaan valituslautakunnan on ratkaistava asia 14 päivän kuluessa siitä, kun

valitusaika on päättynyt. Tähän sääntömääräykseen nähden epäasianmukaisena

menettelytapana ei voida pitää sitä, että käsittelyaikataulua suunnitellaan jo

etukäteen mahdollisen valituksen varalta. Tällaisessa tilanteessa

käsittelyaikataulua täytyy olla valmis myös tarkastamaan valituksen vireilletulon

jälkeen ja kun valitusasian asianosaisena olevan tahon aikataululliset rajoitukset

ovat tiedossa. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei ole edes väitetty, että

käsittelyaikataulusta olisi aiheutunut haittaa AC Oululle. AC Oulu ei ole

esimerkiksi pyytänyt käsittelyajankohdan muuttamista. Suullisen käsittelyn

ajankohtaa ja sen määräytymistä koskevilla väitteillä ei ole merkitystä

arvioitaessa valituksen kohteena olevan päätöksen sääntöjen mukaisuutta.

 

(d) Muut menettelyvirhettä koskevat väitteet

AC Oulu on valituksessaan vielä todennut, että epäilyttävää on se, että Palloliiton

liittohallitus on nimennyt omia jäseniään seuralisenssikomitean jäseniksi.

Edelleen epäilyttävää on, että Palloliiton toimitusjohtaja on voinut olla läsnä

valituslautakunnan kokouksessa ja esittänyt siellä kysymyksiä AC Oululle

seuralisenssikomitean puolesta. Valituslautakunnan sihteeri on myös Palloliiton

työntekijä ja Palloliiton toimitusjohtajan alainen. Vielä valituksessa on väitetty

lisenssikomitean menettelyssä tapahtuneen useita menettelyvirheitä.

Lisenssimääräysten kohdan 2.9 mukaan lisenssikomitea ja valituslautakunta ovat

toiminnassaan itsenäisiä. Lisenssimääräysten kohdan 2.12 mukaan

lisenssikomitean jäsenet eivät saa olla liiton kurinpitovaliokunnan,

valitusvaliokunnan tai vastalauselautakunnan jäseniä. Saman kohdan mukaan

valituslautakunnan jäsenet eivät saa olla liiton liittohallituksen, liittovaltuuston,

kurinpitovaliokunnan, valitusvaliokunnan ja vastalauselautakunnan tai

Jalkapalloliiga ry:n hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Valituslautakunnan

jäseneksi ei voida nimetä liiton ja liigan henkilöstöä.

Lisenssimääräysten kohdan 2.6 mukaan lisenssiyksikköä johtaa liiton

toimitusjohtajan nimeämä seuralisenssipäällikkö. Palloliiton puhevaltaa käyttää

toimitusjohtaja. Näin ollen perusteltuna voidaan pitää, että Palloliiton

toimitusjohtajalla Palloliiton puhevallan käyttäjänä on oikeus osallistua asian

käsittelyyn ratkaistaessa seuralisenssikomitean päätöksestä tehtyä valitusta.

Tämä ei ole vaarantanut lisenssivalituslautakunnan asemaa, joka on Palloliiton

sisäinen valituselin.

Lisenssimääräyksissä on todettu, että lisenssivalituslautakunnan jäseneksi ei

voida valita muun ohella Palloliiton henkilöstöä. Lisenssivalituslautakunnan

sihteerinä on toiminut Palloliiton lakimies Petteri Lindblom. Lisenssimääräyksissä

ei ole mainintaa sihteerin roolista tai asemasta, eivätkä määräykset aseta estettä

sille, että lisenssivalituslautakunta voisi käyttää sihteerinä Palloliiton työntekijää.

Lisenssivalituslautakunnan menettely ei ole tältäkään osin ollut yhdistyslain tai

lisenssimääräysten vastaista.

Myöskään AC Oulun esittämät väitteet menettelyvirheistä lisenssikomiteassa

eivät ole laadultaan sellaisia, joiden johdosta valituksen kohteena oleva päätös

tulisi kumota.

 

(e) Johtopäätös väitetyistä menettelyvirheistä

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliitossa on

ollut lisenssimääräysten tarkoittama valituslautakunta, lisenssivalituslautakunnan

kokoonpano on ollut esteetön ja päätösvaltainen eikä lisenssivalituslautakunnan

menettelyssä ole tapahtunut sellaisia virheitä, joiden perusteella

lisenssivalituslautakunnan päätös tulisi kumota.

Lisenssiasian käsittelyssä ei ole tapahtunut sellaisia menettelyvirheitä, joiden

johdosta valituslautakunnan ja lisenssikomitean päätökset tulisi poistaa ja tältä

osin AC Oulun valitus hylätään.

 

III Lisenssin epäämistä koskevan päätöksen sääntöjen mukaisuus

(a) Kysymyksenasettelu

Lisenssin myöntämisen kriteerit jakaantuvat lisenssimääräysten mukaan

oikeudellisiin lisenssivaatimuksiin (4 luku), taloudellisiin lisenssivaatimuksiin (5

luku), olosuhteisiin ja turvallisuuteen liittyviin lisenssivaatimuksiin (6 luku) ja

henkilöstöön ja hallintoon liittyviin lisenssivaatimuksiin (7 luku). AC Oulun

liigalisenssi on evätty taloudellisten lisenssivaatimusten (5 luku) perusteella.

Lisenssin myöntämisen edellytysten arvioinnin osalta kysymys

oikeusturvalautakunnassa on siitä

· onko lisenssikomitean ja lisenssivalituslautakunnan päätös

liigalisenssimääräysten vastainen, kun liigalisenssiä ei myönnetty

31.1.2011 mennessä toimitetun aineiston perusteella;

· onko asiassa ollut lisenssimääräysten edellyttämät erityisen painavat syyt

uuden näytön ja selvityksen vastaanottamiseen

lisenssivalituslautakunnassa ja onko lisenssivalituslautakunnan päätös

tältä osin kumottava lisenssimääräysten vastaisena; ja

· onko asiassa edellytykset uuden selvityksen huomioon ottamiseen vielä

oikeusturvalautakunnassa.

 

(b) Lisenssin myöntämistä koskevat lisenssimääräykset

Lisenssimääräysten kohdan 1.4 mukaan liigalisenssin A-kriteerien mukaisesti

myönnetään liigalisenssi, joka oikeuttaa osallistumaan Veikkausliigaan. llman

voimassa olevaa liigalisenssiä ei voi osallistua liigaan, vaan lisenssin hakija

menettää tällöin kilpailutoiminnallaan hankkimansa sarjapaikan.

Sääntömääräysten kohdan 1.5 mukaan, mikäli A-kriteerejä ei täytetä, lisenssiä ei

voida myöntää. Mikäli B-kriteerejä ei täytetä, määrätään sanktio, mutta lisenssi

voidaan myöntää.

Taloudellisia lisenssivaatimuksia koskevassa lisenssimääräysten kohdassa 5.1

todetaan muun ohessa seuraavaa:

Mikäli lisenssin hakijan edellistä kautta koskevat talousasiakirjat ja tiedot

osoittavat tiettyjä varoitusmerkkejä (indikaattorit 01 - 04), lisenssin myöntäjän on

tarkemmin tutkittava tulevaa kautta koskevat talousasiakirjat. Lisenssimääräysten

mukaiset indikaattorit ovat seuraavat:

· indikaattori 01 (IND. 01): Tilintarkastuskertomuksessa epäillään

jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstissä

poikkeavaa ilmaisua.

· indikaattori 02 (IND. 02): Tilintarkastetuissa tilinpäätösasiakirjoissa

nettovarallisuus (taseen kokonaisvarat vähennettynä kokonaisveloilla) on

heikentynyt suhteessa edellisen tilikauden tietoihin.

· indikaattori 03 (IND. 03): Lisenssin hakijaa / haltijaa on haettu konkurssiin.

· indikaattori 04 (IND. 04): Lisenssin hakijalla on 31.12.2010 artiklassa 5.4

ja/tai 5.5 mainittuja erääntyneitä velkoja, joita ei ole maksettu, joista ei ole

tehty maksusuunnitelmaa tai joita ei ole ilmeisen perustellusta syystä

riitautettu viimeistään 31.3.2011.

Tulevaa kautta koskevien talousasiakirjojen ei tule pohjautua kohtuuttomiin

olettamuksiin, ja niiden tulee täyttää näiden määräysten minimivaatimukset

sisällön suhteen. Lisenssin myöntäjälle toimitettavat tulevaa kautta koskevat

talousasiakirjat on laadittava samansisältöisesti ja samoilla periaatteilla kuin

tilinpäätösasiakirjat.

Jatkuvuuden periaate tarkoittaa liigalisenssimääräysten mukaan sitä, että

raportoivan tahon oletetaan jatkavan toimintaansa nähtävissä olevassa

tulevaisuudessa. Oletetaan, ettei raportoivalla taholla ole aikomusta eikä tarvetta

hakeutua konkurssiin, lopettaa liiketoimintaansa eikä hakea lakien ja määräysten

mukaisesti suojaa velkojiltaan.

Edelleen määräysten kohdan 5.5 mukaan hakijoiden, joilla on jokin kohdassa 5.1

mainituista varoitussignaaleista IND. 01- IND. 04 on toimitettava seuraavat

asiakirjat:

a) tuloslaskelman muodossa oleva budjetti ja vertailutiedot edelliseltä

päättyneeltä tilikaudelta;

b) budjettiin perustuva rahoituslaskelma ja vertailutiedot edelliseltä

päättyneeltä tilikaudelta;

c) merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi.

Lisäksi liigalisenssin hakijan, jonka oma pääoma on välitilinpäätöksen per 30.9.

perusteella negatiivinen, on toimitettava:

a) virallisesti hyväksytty tulevan kauden toimintasuunnitelma;

b) toimenpideohjelma, jolla kahden seuraavan tilikauden aikana oma

pääoma saatetaan positiiviseksi.

Oman pääoman luonteiset velat, jotka eivät eräänny tulevana lisenssikautena

rinnastetaan omaan pääomaan.

Määräysten kohdassa 5.9 on määritelty kriteerejä lisenssinmyöntäjän päätökselle

koskien hakijan taloutta. Sen mukaan lisenssin myöntäjän velvollisuus on arvioida

tilinpäätöstiedot, jotka muodostavat perustan taloudellisen tilanteen arvioinnille.

Osana arviointiaan lisenssin myöntäjän on luettava ja arvioitava tilinpäätöstiedot

ja tilintarkastajan lausunto. Lisenssi on evättävä, mikäli

a) tilinpäätösasiakirjoja ja liigalisenssin hakijalta vaadittavaa

välitilinpäätöstä ja mahdollista toimenpideohjelmaa (sisältäen mahdolliset

lisätiedot) ei ole toimitettu lisenssin myöntäjälle sen asettamassa

määräajassa;

b) toimitetut tilinpäätösasiakirjat ja välitilinpäätös (sisältäen mahdolliset

lisätiedot) eivät määrältään, muodoltaan ja sisällöltään täytä

minimilisenssivaatimuksia.

Lisenssin myöntäjän on arvioitava tilintarkastajan lausuntoa tilinpäätöstiedoista

ainakin seuraavilta osin:

c) mikäli tilintarkastuskertomus on vakiomuotoinen eikä sisällä varaumia,

lisenssi voidaan myöntää;

d) mikäli tilintarkastuskertomuksessa ei puolleta tuloslaskelman ja taseen

vahvistamista, lisenssi on evättävä, ellei myöhemmässä kertomuksessa

ole saatu puoltavaa tilintarkastajan lausuntoa (perustuen

minimivaatimukset täyttäviin uudistettuihin tilinpäätösasiakirjoihin), ja

lisenssin myöntäjä hyväksyy tämän tilintarkastuskertomuksen.

e) mikäli tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen

toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, on

lisenssi evättävä, ellei

i. tilintarkastaja ole korjaavien toimenpiteiden jälkeen todennut

jatkuvuuden periaatteen toteutuvan tai

ii. lisenssin myöntäjälle ole toimitettu lisätietoja, jotka vahvistavat, että

lisenssin hakija kykenee toteuttamaan jatkuvuuden periaatetta

ainakin lisenssikauden loppuun, ja lisenssin myöntäjä on nämä

selvitykset hyväksynyt.

Mikäli tilintarkastajan lausunnossa koskien tilinpäätöstä epäillään jatkuvuuden

periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, on

lisenssin hakijalla varoitusmerkki IND. 01 eli lisenssin myöntäjän on tutkittava

tulevaa kautta koskevia talousasiakirjoja tarkemmin.

f) Mikäli tilintarkastuskertomuksessa puututaan johonkin muuhun kuin

jatkuvuuden periaatteeseen jotakin seikkaa korostamalla tai esittämällä

erillinen mielipide / muistutus toiminnasta, tulee lisenssin myöntäjän harkita

tilintarkastajan lausunnon merkittävyyttä lisenssimenettelyn kannalta.

Lisenssin myöntäjän pyytämät lisätiedot riippuvat tilintarkastajan lausunnon

syistä.

Määräysten kohdassa 5.12 on määräys lisenssin myöntäjän päätöksestä tulevaa

kautta koskevista talousasiakirjoista. Mikäli lisenssin hakija osoittaa

varoitusmerkkejä IND 01-04:

b) lisenssi on evättävä, mikäli tilinpäätösasiakirjojen ja tulevaa kautta

koskevien talousasiakirjojen perusteella lisenssin myöntäjä arvioi, ettei

lisenssin hakija todennäköisesti pysty jatkamaan toimintaan jatkuvuuden

periaatetta noudattaen vähintään lisenssikauden loppuun.

Toimenpideohjelman arvioinnista todetaan seuraavaa:

d) mikäli liigalisenssin myöntäjän arvion mukaan liigalisenssin hakijan

esittämä toimenpideohjelma ei ole toteutettavissa, on lisenssi evättävä.

 

(c) Onko lisenssin epäävä ratkaisu lisenssimääräysten vastainen

AC Oulu Oy on oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä todennut, että

lisenssikomitean päätöksessä yhtiön kohdalla 4a - 4c todetut seikat ovat

riidattomat eli indikaattorit 01 ja 02 ovat toteutuneet lisenssikomitean

päätöksentekohetkellä, oma pääoma on ollut negatiivinen -370 121,58 euroa,

yhtiön maksuvalmius on ollut heikko ja yhtiöllä on ollut peräkkäisiä

tilintarkastuslausuntoja ja että rahoitusvaje on ollut 30.9.2010 kaikkiaan

197 617,31 euroa. Sen sijaan AC Oulu Oy on katsonut osoittaneensa 31.1.2011

mennessä, että tilintarkastuslausuntojen mukaisiin toimenpiteisiin oli ryhdytty.

Edelleen AC Oulu Oy on katsonut, ettei sen tuottobudjetti ollut ylioptimistinen ja

että se oli täyttänyt edellisen vuoden lisenssin myöntämisen mukaisen ehdon. AC

Oulu Oy on todennut, että se täytti 31.1.2011 kaikki lisenssimääräysten mukaiset

A-kriteerit ja että lisenssi olisi tullut myöntää jo lisenssikomiteassa.

Edelleen Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry on suullisessa käsittelyssä

todennut, että lisenssikomitean päätöksen yhdistyksen osalta kohdassa 4a ja 4 b

todetut asiat ovat riidattomat eli indikaattorit 01 ja 02 täyttyvät ja yhdistyksen oma

pääoma on ollut negatiivinen -924 697,28 euroa. Sen sijaan yhdistys on katsonut,

että se oli täyttänyt edellisen vuoden lisenssin myöntämisen 7.1.2010 mukaisen

ehdon ja että yhdistyksellä ei ollut sellaisia lyhytaikaisia velkoja, joiden

maksamiseen ei olisi varoja. Lisenssi olisi tullut myöntää jo 31.1.2011 mennessä

toimitetun selvityksen perusteella.

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n välitilinpäätöksen

30.9.2010 perusteella tilintarkastaja on tarkastuksen perusteella laatimissaan

kertomuksissa 3.1.2011 todennut yhtiön ja yhdistyksen toiminnan olevan

raskaasti alijäämäistä. Yhtiön ja yhdistyksen hallituksia on kehotettu ryhtymään

tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata.

Edelleen tilintarkastuspöytäkirjassa 3.1.2011 on kiinnitetty huomiota

kassakirjanpidon järjestämiseen, kirjanpidon tositteisiin, myyntireskontraan ja

palkkaennakoihin.

Edellä todetuin tavoin lisenssimääräykset edellyttävät, että mikäli

tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista

käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, on lisenssi evättävä, ellei

i. tilintarkastaja ole korjaavien toimenpiteiden jälkeen todennut jatkuvuuden

periaatteen toteutuvan tai

ii. lisenssin myöntäjälle ole toimitettu lisätietoja, jotka vahvistavat, että

lisenssin hakija kykenee toteuttamaan jatkuvuuden periaatetta ainakin

lisenssikauden loppuun, ja lisenssin myöntäjä on nämä selvitykset

hyväksynyt.

Oikeusturvalautakunnassa on siten ensin otettava kantaa siihen, onko

lisenssikomitealle toimitettu uusi tilintarkastajan lausunto tai olisiko

lisenssikomitean tullut hyväksyä lisenssihakemus muun selvityksen perusteella.

AC Oulu Oy:n hallituksen jäsen Sakari Huikuri on kertonut

oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä, että yhteistyösopimusten myynti

oli onnistunut hyvin loppuvuodesta 2010 ja tammikuussa 2011. Tammikuussa

2011 oli noin 40 prosenttia budjetista toteutunut ja tästä oli tehty selvitystä

lisenssikomitealle. Huikuri oli siinä käsityksessä, että lisenssimääräysten Akriteerit

olivat täytetty 31.1.2011 mennessä ja että tästä oli esitetty

lisenssikomitealle riittävä selvitys viimeistään lisenssikomitean viimeisessä

kokouksessa. Tilintarkastajan 3.1.2011 päivättyjen lausuntojen jälkeen oli

ryhdytty myös korjaaviin toimenpiteisiin. Lisenssikomitea ei ottanut mitään

positiivista ilmoitusta vastaan. Samalla tavalla yhteistyösopimusten myynnin

onnistumisesta on kertonut myös AC Oulu Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Piispanen.

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n hallituksen jäsen Lauri Malm on kertonut,

että vuosien 2011 ja 2012 ajalle yhdistyksen toiminta oli turvattu, koska

lyhytaikaisissa lainoissa ei ollut lainan lyhennyksiä ja pitkäaikaiseen lainaan, jota

oli noin 560 000 euroa, oli riittävät vakuudet. Lisäksi ostovelkoja oli saatu

lyhennettyä merkittävästi ja jäljelle oli jäänyt vain kaksi velkojaa. Yhdistyksellä ei

ollut konkurssiuhkaa tulevalle kaudelle. Malmin käsityksen mukaan yhdistys oli

myös riittävällä tavalla täyttänyt edellisen kauden lisenssin myöntämisen

yhteydessä annetun ehdon.

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n tilintarkastaja KHT Pertti

Tarvainen on oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä kertonut, että

häneltä ei ollut 3.1.2011 päivättyjen tilintarkastuslausuntojen jälkeen pyydetty

31.1.2011 mennessä uutta arviota yhtiön ja yhdistyksen taloudellisesta

tilanteesta. Myöhemmin hän oli antanut 10.2.2011 ja 14.2.2011 päivätyt muistiot,

jotka käsittelevät osittain tilannetta 31.1.2011 mennessä ja osittain tilannetta

10.2.2011 saakka. Tarvainen on todennut, että hänen helmikuussa 2011

suorittamansa tarkastuksen mukaan taloudellisista seikoista lisenssikomitealle

annetut tiedot vastasivat hänen tarkastuksensa perusteella tekemiä havaintoja.

Tarvaisen arvion mukaan lisenssikomitealle annetut tiedot pitivät paikkaansa.

Tarvaisen kertoman mukaan helmikuussa 2011 suoritettujen tarkastusten

perusteella yhtiön ja yhdistyksen edustajat olivat ryhtyneet myös niihin

toimenpiteisiin, joista hän oli esittänyt kehittämisehdotuksensa 3.1.2011

tarkastuslausunnoissa.

Palloliiton lisenssiyksikön taloudellinen asiantuntija Marjatta Juntunen on

kertonut, että lisenssiyksikölle toimitetussa AC Oulu Oy:n budjetissa oli

merkittävä rahoitusvaje. Rahoitusvaje oli yli 300 000 euroa. Yhtiön maksuvalmius

oli ollut 0,25 eli heikko. Lisenssiyksikölle ei ollut toimitettu myöskään edellisen

kauden vertailulukuja, joiden perusteella tulevan kauden talousarviota olisi voinut

verrata edellisen kauden toteutuneisiin lukuihin. Juntusen kertoman mukaan

talousarvion ylioptimistisuusarvio perustui arvioon aikaisempiin toteutuneisiin

lukuihin. Tuottobudjetti oli ollut lisenssivalituslautakunnalle esitettynä pienempi

kuin mitä se oli ollut lisenssiä haettaessa. Juntunen on todennut tilintarkastajan

poikkeavan lausunnon olevan merkittävä huomioon otettava tekijä, koska

poikkeavia lausuntoja ei anneta heppoisin perustein.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tilintarkastajan lausunnoissa 3.1.2011 oli

epäilty jatkuvuuden toteutumista. Tällöin lisenssin myöntäjän on

lisenssimääräysten mukaan tutkittava tulevaa kautta koskevia talousasiakirjoja

tarkemmin. Lisenssikomitea on siten voinut pyytää AC Oulua toimittamaan

lisäselvitystä arvionsa tueksi. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden johdosta

voitaisiin todeta, että lisenssin myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa näitä

määräyksiä olisi sovellettu virheellisesti tai tähän liittyvää harkintavaltaa käytetty

väärin.

Edelleen tilintarkastaja on kiinnittänyt 3.1.2011 päivätyssä lausunnossaan

huomiota myös muihin tekijöiden, kuten kassakirjanpidon järjestämiseen,

kirjanpidon tositteisiin, myyntireskontraan ja palkkaennakoihin.

Lisenssimääräysten mukaan mikäli tilintarkastuskertomuksessa puututaan

johonkin muuhun kuin jatkuvuuden periaatteeseen jotakin seikkaa korostamalla

tai esittämällä erillinen mielipide / muistutus toiminnasta, tulee lisenssin

myöntäjän harkita tilintarkastajan lausunnon merkittävyyttä lisenssimenettelyn

kannalta. Lisenssin myöntäjän pyytämät lisätiedot riippuvat tilintarkastajan

lausunnon syistä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lisenssikomitealle ei ole esitetty 31.1.2011

mennessä uutta tilintarkastajan lausuntoa. Toisaalta lisenssikomitea on voinut

hyväksyä myös muun selvityksen, mutta tällaisessa tilanteessa lisenssikomitean

harkintavaltaan kuuluu se, mitä selvitystä se pitää riittävänä.

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että lisenssimääräyksissä ei ole edellä

mainittua tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla muu kuin uusi

tilintarkastajan lausunto voisi olla riittävä selvitys. Näin ollen riittävän selvityksen

edellytysten arviointi jää paljolti lisenssin myöntäjän harkintavallan piiriin. Tällaista

harkintaa voidaan pitää lisenssimääräysten vastaisena, jos päätös yksittäisessä

tapauksessa poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti

vastaavissa tilanteissa on päätetty. Nyt AC Oulu on toimittanut lisenssikomitealle

selvitystä muun muassa yhteistyösopimuksista ja niiden arvosta ja lisäksi AC

Oulun edustajia on kuultu lisenssikomitean viimeisessä kokouksessa niistä

seikoista, joita 3.1.2011 jälkeen on tehty. Lisenssikomitea on voinut tämän

selvityksen perusteella arvioida, voidaanko selvitystä pitää riittävänä vai ei. AC

Oulun ei ole näytetty erikseen varmistautuneen siitä, pidetäänkö heidän

esittämäänsä selvitystä riittävänä ja riski tilintarkastajan uuden lausunnon sijasta

toimitetun muun selvityksen riittävyydestä on ollut hakijalla. Asiassa ei ole tullut

esille seikkoja, joiden perusteella oikeusturvalautakunta voisi katsoa

harkintavaltaa käytetyn lisenssimääräysten vastaisesti.

Lisenssivalituslautakunnan ja lisenssikomitean päätökset eivät ole

lisenssimääräysten vastaisia, kun lisenssin myöntämisen edellytyksiä arvioidaan

lisenssikomitealle 31.1.2011 mennessä esitetyn aineiston perusteella.

 

(d) Onko lisenssikomitean päätöksen jälkeiseen uuden aineiston

vastaanottamiseen perusteita

Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 4/2006 todennut, lisenssiä

koskevaa valitusta käsitellessään oikeusturvalautakunta voi ottaa kantaa

ensiksikin siihen, onko lisenssin myöntämisestä päättävän tahon päätös lisenssin

myöntämistä koskevien sääntöjen mukainen, ja toiseksi siihen, onko lisenssin

myöntämistä koskeva menettely ollut asianmukainen. Oikeusturvalautakunta

totesi, ettei lautakunnan toimivaltaan kuulu arvioida sitä, miten lisenssin

myöntävän tahon tekemän päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset

vaikuttaisivat lisenssin myöntämiseen.

Palloliiton lisenssimääräysten 10 luvussa ovat määräykset lisenssimenettelystä.

Määräyksen 10.1 j-kohdan mukaan lisenssiyksikkö, lisenssikomitea tai

valituslautakunta asettaa määräajat, joihin mennessä hakijan on toimitettava

pyydetyt asiakirjat. Kaikki lisenssihakemusta koskeva näyttö ja selvitys tulee

toimittaa lisenssihallinnolle viimeistään 7 päivää ennen lisenssikomitean

kokousta. Määräyksen k-kohdan mukaan lisenssikomitea voi myöntää erityisen

painavista syistä poikkeuksia näissä määräyksissä määriteltyihin määräaikoihin

lisenssin hakijan / haltijan pyynnöstä. Perusteltu pyyntö määräajan pidennyksestä

tulee toimittaa kirjallisesti seuralisenssipäällikölle ennen määräajan päättymistä.

Lisenssikomitea arvioi kokouksessaan voidaanko näyttö ottaa huomioon.

Määräyksen l-kohdan mukaan valituslautakunta voi erityisen painavista syistä

ottaa päätöksensä pohjaksi sellaista näyttöä tai selvitystä, joka ei ole ollut

lisenssikomitean käytössä sen päättäessä lisenssistä.

Liigalisenssimääräysten kohdan 10 (l) mukaan valituslautakunta voi erityisen

painavista syistä ottaa päätöksensä pohjaksi sellaista näyttöä tai selvitystä, joka

ei ole ollut lisenssikomitean käytössä sen päättäessä lisenssistä. Tällainen

määräys lisenssimääräyksiin on lisätty Palloliiton liittohallituksen kokouksessa

16.9.2008. Liittohallituksen päätös perustuu liittohallituksen jäsenille annettuun

taustamuistioon, jossa on todettu, että yleisten periaatteiden mukaista ei ole, että

valituselin ryhtyy ratkaisemaan valitusta uuden materiaalin perusteella.

Valituslautakunnan tehtävänä ei ole toimiminen ensiasteen toimielimen tavoin.

Tämän vuoksi lisenssimääräysten muuttamista tulisi muistion perusteella harkita

muutettavaksi siten, että lisenssivalituslautakunta ei voisi ensiasteena ottaa

kantaa lisenssikomitean päätöksen jälkeen syntyneeseen aineistoon, vaan

valituselin tutkisi lisenssihakemuksen saman aineiston pohjalta kuin

lisenssikomiteakin.

Oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä kuullut Palloliiton pitkäaikainen

puheenjohtaja ja lisenssikomitean aikaisempi puheenjohtaja Pekka Hämäläinen

sekä liittohallituksen jäsen Leena Ståhl ovat kertoneet lisenssimääräysten

muuttamisen yhteydessä keskustellun ainakin kolmesta eri sanamuodosta.

Lopulta oli päädytty erityisen painaviin syihin. Hämäläisen ja Ståhlin käsityksen

mukaan liittohallituksen tahto oli ollut, että uutta näyttöä otetaan vastaan vielä

lisenssivalituslautakunnassa, jos uusi taloudellinen näyttö osoittaa asioiden

tulleen kuntoon. Erityisen painavilla syillä ei siten ollut tarkoitettu kovin korkeaa

kynnystä. Myös lisenssikomitean nykyinen puheenjohtaja Markku Lehtola on

todennut, että erityisen painavilla syillä ei ollut tarkoitettu kovin korkeaa kynnystä.

Lisenssimääräysten muuttamisen aikaan vuonna 2008 Palloliiton lakimiehenä

toiminut ja sääntömuutosehdotusta laatimassa ollut Petri Heikkinen on sitä

vastoin todennut, että sääntömuutoksella oli haluttu korostaa

lisenssivalituslautakunnan asemaa valituselimenä. Tarkoitus oli, että näyttö ja

selvitys tulee esittää lisenssikomitealle ja valitusmenettelyssä arvioidaan

lisenssikomitean päätöksen oikeellisuus eikä valituselin ole uusi lisenssin

myöntämisestä päättävä elin.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt tulkinnan kohteena oleva lisenssimääräys

koskee asianosaisen mahdollisuutta esittää uutta selvitystä

lisenssivalituslautakunnalle. Näin ollen ensisijaisesti lisenssivalituslautakunnan

asiana on arvioida sitä, miten uuden selvityksen esittämistä rajoittavaa edellytystä

erityisen painavista syistä on tulkittava. Asianosainen voi kuitenkin saattaa

oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi sen, onko lisenssivalituslautakunnan

tulkinta ja sen seurauksena lautakunnan menettely ollut sanotun

lisenssimääräyksen vastaista. Tällöin oikeusturvalautakunnan on arvioitava, onko

lisenssivalituslautakunta ylittänyt sen harkintavallan, joka sille kyseisen

lisenssimääräyksen tulkinnassa kuuluu.

Lisenssivalituslautakunta on katsonut päätöksessään, että erityisen painavina

syinä tulevat ainakin kysymykseen ensinnäkin hakijasta riippumattomat seikat,

jotka ovat olleet yllättäviä ja odottamattomia. Tämän mukaisesti voidaan

lisenssikomitean päätöksen jälkeen ottaa huomioon esimerkiksi sellaista

materiaalia, joka ei ole teknisten esteiden vuoksi tullut komitean käyttöön tai

jonka hakija uskoi olevan komitean käytettävissä tai jota hakija ei ole pitänyt

merkityksellisenä, vaikka se olisi ollut sen käytettävissä. Erityisen painava syy voi

olla myös esimerkiksi se, että merkittävä tukija on juuri ennen hakemuksen

jättämistä vetäytynyt, jolloin joudutaan hankkimaan uusi tai uusia tilalle.

Lisenssivalituslautakunta on todennut olennaista olevan, että se ei ole uusi

lisenssikomitea, vaan valituselin, jonka tehtävänä on arvioida lisenssikomitean

päätöksen asianmukaisuutta. Lisenssivalituslautakunta on katsonut, ettei

erityisen painava syy ole se, että AC Oulu onnistuu hankkimaan tukea omalta

talousalueeltaan vasta sen jälkeen, kun lisenssihakemus on hylätty. Erityisen

painava syy uuden materiaalin esittämiseen ei ole myöskään se, että AC Oulu on

voinut olla siinä uskossa, että lisenssi myönnetään lisenssikomitean kokouksessa

2.2.2011.

Oikeusturvalautakunnan arvion mukaan lisenssivalituslautakunta on sinänsä

asettanut kysymyksessä olevalle sääntömääräykselle verraten tiukat

soveltamisedellytykset. Tämän suuntaiselle tulkinnalle on kuitenkin esitettävissä

sekä määräyksen sanamuotoon ja tarkoitukseen että lisenssin myöntämistä

koskevan päätöksentekojärjestelmän rakenteeseen tukeutuvia painavia

perusteita.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevan lisenssimääräyksen

tulkinnan lähtökohtana on sen sanamuoto. Määräyksen tulkinnassa on otettava

huomioon myös sen ilmentämä tarkoitus vaiheistaa lisenssimenettely erilliseen

haku- ja päätöksentekomenettelyyn ja sitä koskevaan

muutoksenhakumenettelyyn. Kyseisenkaltaisilla määräyksillä pyritään tyypillisesti

siihen, että varsinkin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen aineisto

esitetään oikea-aikaisesti jo päätöksentekoelimelle ja että tutkiessaan

päätöksentekoelimen ratkaisun oikeellisuutta muutoksenhakuelin perustaa

ratkaisunsa lähtökohtaisesti vain tuohon aineistoon. Näihin seikkoihin nähden

erityisen painavan syyn arvioinnissa on perusteltua antaa merkitystä erityisesti

sille, voidaanko asianomaisen menettelyä vedota uuteen aineistoon vasta

muutoksenhakuvaiheessa pitää asianmukaisen ja huolellisen

lisenssinhakumenettelyn kannalta hyväksyttävänä tai ainakin puolustettavana.

Sitä vastoin ratkaisevaa merkitystä tulkinnassa ei ole perusteltua antaa sille,

miten yksittäiset Palloliiton liitohallituksen jäsenet ovat määräyksen sisällön

mahdollisesti mieltäneet.

Lisenssimääräyksessä käytetty muotoilu ”erityisen painavat syyt” viittaa

tilanteeseen, jossa näytön esittäminen lisenssikomitealle ei jostain erityisestä

syystä ole ollut mahdollista. Sen sijaan sanamuoto ei viittaa sellaiseen tulkintaan,

jonka mukaan lisenssivalituslautakunta säännönmukaisesti voisi ottaa uutta,

valittajan käsityksen mukaan merkityksellistä selvitystä vastaan vielä

valitusvaiheessa. Oikeusturvalautakunta katsookin, ettei erityisen painavaa syytä

koskevalle kriteerille ole perusteltua antaa tällaista sen sanamuodon vastaista ja

keskeisen tarkoituksen vesittävää sisältöä. Tällainen tulkinta voisi lisäksi johtaa

siihen, että lupamenettelyn painopiste siirtyisi lisenssijärjestelmän tarkoituksen

vastaisesti päätöksentekoelimeltä muutoksenhakuelimiin.

AC Oulun kohdalla lisenssimenettelyssä erityisen tarkastelun kohteena on ollut

lisenssimääräysten taloudelliset kriteerit. Lisenssikomitea on pyytänyt selvitystä

taloudellisten kriteereiden täyttymiseen liittyvistä seikoista. Lisenssikomitea on

jatkanut AC Oulun määräaikaa toimittaa lisenssikomitean vaatimaa selvitystä

kaikkiaan viisi kertaa. Lisenssikomitean kokouksessa 2.2.2011 on kuultu

suullisesti myös AC Oulun edustajia. Lisenssin hakemista koskevan menettelyn

aikana AC Oulu on tullut tietoiseksi siitä, että vaadittu selvitys on ollut lisenssin

myöntämisen edellytys. Määräaikojen jatkuvasta pidentämisestä huolimatta AC

Oulu ei ole tällaista vaadittua selvitystä toimittanut vaaditussa muodossa

viimeistään 31.1.2011. Mitään selvitystä siitä, että aineiston esittäminen ei olisi

ollut mahdollista jo lisenssikomiteassa, ei ole esitetty. AC Oulun menettelyä

vedota uuteen aineistoon vasta muutoksenhakumenettelyssä ei siten voida pitää

asianmukaisen ja huolellisen lisenssinhakumenettelyn kannalta hyväksyttävänä.

Oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä esitetyn todistelun perusteella ei

ole myöskään selvää, että lisenssin myöntämisen edellytyksiä tulisi AC Oulun

vetoaman uuden selvityksen arvioida toisin kuin lisenssikomitean päätöksessä

2.2.2011.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että lisenssivalituslautakunnan arvio siitä, että

tässä tapauksessa ei ole ollut edellytyksiä uuden selvityksen huomioon

ottamiseen, ei ole lisenssimääräysten vastainen eikä tältä osin ole aihetta

lisenssivalituslautakunnan päätöksen muuttamiseen.

 

(e) AC Oulun väittämä perusteltu odotus lisenssin myöntämisestä ja

kilpailulainsäädäntö

AC Oulu on valituksessaan kohdistanut kritiikkiä myös lisenssikomitean

menettelyyn ja pitänyt ratkaisua myös kilpailulainsäädännön vastaisena.

Oikeusturvalautakunta toteaa lisenssikomitean menettelystä seuraavan.

Suullisessa käsittelyssä kuultu lisenssikomitean puheenjohtaja Markku Lehtola on

kertonut toivoneensa, että AC Oululle voitaisiin myöntää liigalisenssi. AC Oulun

edustajien Huikurin, Piispasen ja Malmin kertomuksista on ilmennyt, että AC

Oululle on voinut syntyä lisenssimenettelyn aikana sellainen käsitys, että lisenssi

lopulta myönnetään. Tätä käsitystä on ollut omiaan tukemaan se, että

lisenssihakemuksen käsittelyssä määräaikaa selvityksen esittämiseen on useita

kertoja jatkettu. Tässä tilanteessa AC Oulu on saattanut olla siinä käsityksessä,

että sen toimittama uusi selvitys otetaan lisenssivalituslautakunnassa vastaan ja

lisenssi myönnetään. Tällaisen menettelyn seurauksena lisenssin hakijan

kannalta saattaa yksittäistapauksessa olla käsillä tilanne, jossa

lisenssimääräysten mukaisen seuraamuksen eli tässä tapauksessa lisenssin

epäämisen kohtuullistamista varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain

36 §:n nojalla joudutaan harkitsemaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa edellytyksiä

lisenssimääräysten mukaisen seuraamuksen kohtuullistamiseen ei kuitenkaan

ole. AC Oulu on ollut tietoinen lisenssimääräysten täyttämättä jättämisen

seuraamuksesta. AC Oulu oli myös edellisellä kaudella ollut vaikeuksissa

lisenssin saamisessa. Lisenssimenettelyn aikana määräaikoja on pidennetty

toistuvasti nimenomaan AC Oulun pyynnöstä, kun asianmukaiset selvitykset

puuttuivat. Lisäksi AC Oulu on esitetyn selvityksen perusteella ollut tietoinen

viimeiseksi jääneeseen lisenssikomitean kokoukseen tullessaan, että tuossa

kokouksessa päätös lisenssistä tehdään. AC Oulun on täytynyt käsittää, että

lisenssivalituslautakunta viime kädessä arvioi sen, milloin uuden selvityksen

esittämisen edellytyksenä oleva erityisen painavien syiden kriteeri täyttyy.

Oikeusturvalautakunta kiinnittää Palloliiton huomiota siihen, että lisenssimenettely

toteutetaan ennustettavasti ja että menettely on johdonmukainen ja hakijoiden

kannalta tasapuolinen.

Siltä osin kuin AC Oulu on valituksessaan katsonut Palloliiton menettelyn

lisenssin myöntämisessä olevan kilpailunrajoituslain vastainen, lautakunta toteaa

seuraavan.

Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivalta ei ole yleinen vaan sen toimivaltaan

kuuluvat edellä mainittujen sääntöjen 3 §:ssä mainitut asiat. Lautakunnan

toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko Palloliiton toiminta määräävän

markkina-aseman väärinkäyttöä ja estääkö liiton toiminta AC Oulua

harjoittamasta elinkeinotoimintaa. Asiassa ei myöskään ole esitetty minkäänlaista

yksilöityä väitettä kilpailulainsäädännön vastaisesta menettelystä vaan vain

yleinen väite ja vaatimus kilpailulainsäädännön huomioon ottamisesta. Tältä osin

oikeusturvalautakunta toteaa, että väitteen mahdollisesti myöhemmin

täsmentyessä sen tutkimiseen toimivaltaisia voivat olla muun muassa

kilpailuviranomaiset. Siitä, että liiton toiminnan väitetään olevan

kilpailunrajoituslainsäädännön vastaista, ei myöskään seuraa, että toiminta voisi

tällä samalla perusteella olla myös liiton sääntöjen vastaista.

 

IV Lautakuntakulut

Asian näin päättyessä AC Oulun vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta

hylätään.

 

Päätöslauselma

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n valitus hylätään. Suomen

Jalkapalloliitto ry:n seuralisenssikomitean päätöstä 3.2.2011 ja

seuralisenssivalituslautakunnan päätöstä 15.2.2011 ei muuteta.

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n vaatimus Suomen

Palloliitto ry:n velvoittamisesta korvaamaan niiden yhteiset lautakuntakulut

hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.

Risto Jalanko Timo Ojala

puheenjohtaja sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko (eri mieltä), Erkki Aurejärvi, Hilkka

Salmenkylä, Jukka Sippo ja Pekka Timonen.

 

 

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa UOL 7/2011

Puheenjohtaja Risto Jalanko:

Lisenssimenettelyssä tapahtuneiksi väitettyjen

menettelyvirheiden osalta olen samaa mieltä kuin oikeusturvalautakunnan

enemmistö (päätöksen kohta II).

Lisenssin epäämistä koskevan päätöksen sääntöjen mukaisuuden (III) osalta

olen samaa mieltä kuin oikeusturvalautakunnan enemmistö sikäli kuin kysymys

on kohdista kysymyksenasettelu (a), lisenssin myöntämistä koskevat

lisenssimääräykset (b), onko lisenssin epäävä ratkaisu lisenssimääräysten

vastainen (c) ja kilpailulainsäädännön vastaisuus (osin kohta e).

Eri mieltä olen siitä, onko lisenssikomitean päätöksen jälkeiseen uuden aineiston

vastaanottamiseen perusteita (d). Tältä osin lausun seuraavan.

Lisenssimääräysten 10.1 l-kohdan mukaan lisenssivalituslautakunta voi erityisen

painavista syistä ottaa päätöksensä pohjaksi sellaista näyttöä tai selvitystä, joka

ei ole ollut lisenssikomitean käytössä sen päättäessä lisenssistä. Tämä määräys

on lisätty lisenssimääräyksiin Palloliiton liittohallituksen kokouksessa 16.9.2008.

Määräyksen tulkinnassa on siten pyrittävä selvittämään, mikä on ollut

liittohallituksen tarkoitus määräystä lisättäessä.

Oikeusturvalautakunnassa on asiasta kuultu todistajina tai todistelutarkoituksessa

Palloliiton pitkäaikaista puheenjohtajaa ja lisenssikomitean aikaisempaa

puheenjohtajaa Pekka Hämäläistä, liittohallituksen jäsentä Leena Ståhlia,

liittohallituksen jäsentä ja lisenssikomitean nykyistä puheenjohtajaa Markku

Lehtolaa ja Palloliiton lakimiehenä tuolloin toiminutta Petri Heikkistä.

Hämäläinen on todistajana kertonut, että ns. Haka-tapauksen jälkeen oli haluttu

selventää määräyksiä siitä, voiko lisenssivalituslautakunta ottaa uutta näyttöä

vastaan. Liittohallituksessa oli katsottu, että lisenssivalituslautakunnalla täytyy

olla mahdollisuus ottaa vastaan lisänäyttöä. Asian esitelleen Heikkisen

muistiossa oli käytetty ilmaisua "pakottavat syyt", mutta liittohallituksessa oli

haluttu määräys vapaammaksi. Kaikki olivat olleet samaa mieltä siitä, että jos

taloudelliset asiat saadaan "väliaikana" kuntoon, niin lisenssi voidaan myöntää.

Nimenomaan taloudelliset asiat olivat olleet esillä. Määräys sinänsä oli hyvin

arkinen, koska vastaava tilanne oli jo entuudestaan ollut esillä ns.

kapasiteettikysymyksissä (esim. valaistus).

Ståhl on todistajana kertonut, että Haka-tapauksen jälkeen oli tullut tarve uudistaa

määräyksiä. Taloudellisista asioista piti esittää oikeaa näyttöä. Liittohallituksen

yksimielisen päätöksen mukaan uusi näyttö pitää kuitenkin ottaa vastaan. Ståhl

on 5.4.2011 päivätyssä kirjallisessa lausunnossaan korostanut liittohallituksen

päätöksen "hengen" olleen hänen kertomansa mukainen.

Lehtola on kertonut, että liittohallituksessa oli haluttu lieventää Heikkisen

esityksen mukaisia "pakottavia syitä". Tämä oli ollut ainakin hänen ja

puheenjohtaja Hämäläisen kanta. Liittohallituksessa ei ollut laajemmin

keskusteltu asiasta.

Heikkinen on kertonut, että hän oli laatinut asiasta taustamuistion liittohallituksen

kokoukseen. Lähtökohtana oli ollut, ettei "välissä" syntynyttä uutta näyttöä

arvioida valituselimessä. Määräyksen kirjoittamisen vaihtoehtoina oli ollut, ettei

valituselimessä oteta uutta näyttöä lainkaan vastaan, tai että sitä otetaan vastaan

pakottavista syistä taikka että sitä otetaan vastaan erityisen painavista syistä.

Heikkinen on kertonut, ettei hän ole nähnyt eroa pakottavien ja erityisen

painavien syiden välillä. Liittohallituksessa ei ollut asiasta erityisemmin

keskusteltu.

Edellä olevan perusteella katson oikeusturvalautakunnassa esitetystä

henkilötodistelusta olevan tehtävissä seuraavat johtopäätökset: Liittohallitus on

halunnut korostaa lisenssivalituslautakunnan asemaa muutoksenhakuelimenä.

Toisaalta lisenssimääräyksiin lisättyä ilmaisua "erityisen painavat syyt" on

tarkoitettu sovellettavan siten, että valituselimen tulee ottaa vastaan myös uusi

näyttö, jos sillä osoitetaan taloudellisten asioiden tulleen "väliaikana" kuntoon.

Oikeusturvalautakunnassa tältä osin esitetty henkilötodistelu on ollut lähes

yhdensuuntaista. Vastakkaista henkilötodistelua ei ole esitetty.

Lisenssimääräyksen tulkinnassa voidaan toissijaisesti antaa merkitystä myös

määräyksen sanamuodolle. Edellytys erityisen painavista syistä on kielellisesti

melko vaativa. Toisaalta se on sama, kuin vuoden 1971 työsopimuslain mukainen

työsopimuksen irtisanomisperusteen muotoilu. Voimassa olevan työsopimuslain

ilmaisu "asiallinen ja painava syy" antaa suuntaa myös sisällöltään samanlaisen

aikaisemman ilmauksen tulkinnalle.

Sinänsä on tietysti selvää, että yleisten prosessuaalisten periaatteiden mukaan

muutoksenhakuelimen tulisi ratkaista sille tehtävät valitukset vain ja ainoastaan jo

ensi asteen menettelyssä esitetyn näytön perusteella. Vertailumielessä voidaan

todeta, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin riita-asioiden ns.

prekluusiosäännöksen mukaan uusiin todisteisiin vetoaminen edellyttää, ettei

valittaja ole voinut vedota todisteeseen jo alioikeudessa tai että valittajalla on ollut

pätevä aihe olla tekemättä niin. Toisaalta aineelliseen totuuteen ja

oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen saattaa oikeuskäytännössä useinkin

edellyttää tästä pääsäännöstä poikkeamista.

Edellä olevan perusteella katson, että muutoksenhaun kohteena olevassa

lisenssivalituslautakunnan päätöksessä oleva tulkinta erityisen painavista syistä

ei vastaa liittohallituksen tahtoa eikä sitä muutoinkaan voida pitää oikeana.

Kysymykseen eivät voi tulla ainoastaan hakijasta riippumattomat seikat, jotka

ovat yllättäviä ja odottamattomia. Tällainen tulkinta on liian suppea.

Tapauskohtaiseen harkintaan sitten jää, kuinka pitkälle erityisen painavien syiden

tulkinnassa ja sitä kautta uuden, väliaikana esitettävän taloudellisia seikkoja

koskevan näytön vastaanottamisessa valituslautakunnassa voidaan tai on syytä

mennä.

Tässä tapauksessa ei voida olla korostamatta sitä, että AC Oulu ei ole menetellyt

lisenssiä hakiessaan‚ saatikka muutoksenhakuvaiheessa lainkaan siltä

edellytettävällä ja asianmukaisella tavalla. Seuralla olisi ollut kaikki edellytykset

noudattaa alunperin asetettuja määräaikoja ja pyyntöjä lisenssin myöntämisessä

tarvittavan taloudellisen selvityksen esittämisestä.

Toisaalta tätäkin enemmän on korostettava Palloliiton menettelyn moitittavuutta.

AC Oululle on jatkuvasti myönnetty uusia määräaikoja. AC Oulu on perustellusti

saattanut olla siinä käsityksessä, että lisenssi kuitenkin lopulta ja jossain elimessä

sille myönnetään. Palloliiton elinten löysä suhtautuminen lisenssimääräysten

noudattamiseen on ollut yleisessä tiedossa ja on saattanut antaa hakijoille,

muillekin kuin AC Oululle väärän kuvan tilanteesta.

Oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen ratkaisuun pyrittäessä on mielestäni vielä

otettava huomioon se, että oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä

kuullun KHT-tilintarkastaja Pertti Tarvaisen kertomuksen perusteella asiassa

saattaa materiaalisesti olla mahdollista päätyä siihen, että AC Oulu on osoittanut

täyttävänsä lisenssimääräysten 5 luvun taloudelliset lisenssivaatimukset.

Lisenssin myöntämättä jättäminen ja pelaamalla ansaitun sarjapaikan epääminen

tällaisessa tilanteessa ei ymmärtääkseni voi olla kohtuullista eikä

oikeudenmukaista. Vallitsevan asiantilan korjaaminen jatkossa edellyttää kaikkien

osapuolten eli seurojen sekä Palloliiton ja sen elinten yhteistyötä ja mahdollisesti

vielä määräysten selkiyttämistä.

Kaiken edellä olevan perusteella päädyn siihen, että asia tulee AC Oulun

toissijaisen vaatimuksen mukaisesti palauttaa seuralisenssikomitealle, jonka tulee

valitusvaiheessa esitetty uusi näyttö huomioon ottaen tehdä uusi päätös lisenssin

myöntämisestä.

Velvoitan Suomen Palloliitto ry:n korvaamaan AC Oulu Oy:llä ja Oulun

Edustusjalkapallo AC Oulu ry:llä urheilun oikeusturvalautakunnassa olleet

yhteiset oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi katsomallani 10 000 eurolla, jolle on

maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden

kuluttua päätöksen antamisesta. Palautan valitusmaksun AC Oululle.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan oikeudenkäyntikuluista ja

valitusmaksusta siinä tapauksessa, että valitus hylätään, ilmoitan olevani samaa

mieltä kuin oikeusturvalautakunnan enemmistö.

Vakuudeksi Timo Ojala