13/2020 Voimanosto Arvokisavalinta - Valintakriteerit - Valintakriteereiden tulkinta - Sukupuoli - Syrjintä


 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                         PÄÄTÖS                   Nro 13/2020

 

                                                                                               27.3.2020                  Diaarinro 9/2020

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA               

                     

                     

                      Suomen Voimanostoliitto ry:n hallituksen päätös 1.3.2020 koskien urheilijavalintaa Tshekin Plzenissä 15. - 23.5.2020 järjestettäviin klassisen penkkipunnerruksen MM-kilpailuihin 

 

ASIA         

Arvokilpailuvalinta

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

                      A

 

KUULTAVAT

 

Suomen Voimanostoliitto ry

B

 

 

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

A on ilmoittanut Suomen Voimanostoliitto ry:lle (jälj. SVNL) olevansa halukas tulemaan valituksi Tsekin Pilsenissä 15. - 23.5.2020 järjestettäviin klassisen penkkipunnerruksen MM-kilpailuihin avoimen ja junioreiden maajoukkueisiin. SVNL:n hallituksen päätöksen 1.3.2020 mukaan A:ta ei kuitenkaan voida valita kumpaankaan maajoukkueeseen, koska hän ei ollut osallistunut klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailuihin 20. - 22.2.2020. Viimeksi mainittu kilpailu on ollut liiton toimintasuunnitelmassa olevien valintakriteereiden mukainen valintakilpailu.

 

SVNL:n ilmoituksen mukaan arvokilpailuihin jo valittu B menettäisi paikkansa edustusjoukkueessa, jos A:n valitus hyväksytään. 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että SVNL:n hallituksen päätös 1.3.2020 kumotaan, hänet valitaan kysymyksessä oleviin arvokilpailuihin ja SVNL velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa oikeusturvalautakunnassa.

  

Perusteenaan A on esittänyt, että SM-kilpailuihin osallistumista ei voida pitää hyväksyttävänä valintakriteerinä. Hyväksyttävältä valintakriteeriltä tulee aina edellyttää urheilullisia perusteita. Olennaista on lisäksi myös se, että A:n osallistumista SM-kilpailuihin ei ollut sallittu. Tämän vuoksi sääntökohta ei ollut pelkästään reilun pelin periaatteen vastainen, vaan tässä tapauksessa myös syrjivä.

 

A:n edustamassa seurassa XX on vakiintuneena käytäntönä SM-kilpailujen ilmoittautumisessa ollut, että seura vastaa ilmoittautumisprosessin läpiviemisestä urheilijan puolesta. Käytännössä urheilija on voinut ilmoittaa seuran vastuuhenkilölle halukkuudestaan osallistua SM-kilpailuihin ja olla tämän jälkeen hyvässä uskossa, että seura huolehtii ilmoittautumisen virallisesta rekisteröinnistä.

 

A on ilmoittanut halukkuudestaan osallistua 21. - 23.2.2020 järjestettyihin SM-kilpailuihin kotiseuransa voimanostojaoston yhteyshenkilölle ÅC:lle, joka on myös toiminut kyseisen jaoston puheenjohtajana. Seuran edustaja on kuitannut ilmoittautumisen ”ok” -viestillä. Tämän ohella A on viimeisimmässä seuran jaoston kokouksessa kertonut kysyttäessä kauden 2020 kilpailusuunnitelmaansa sisältyvän klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailut sekä mahdolliset kansainväliset arvokilpailut. Näistä tiedonannoista huolimatta kotiseura ei ollut virallisesti ilmoittanut A:ta SM-kilpailuihin.

 

Tämän tultua tietoon sekä A itse että Svenska Finlands Idrottsförbundin (SFI) urheilujohtaja D ovat pyytäneet SVNL:ltä lupaa A:lle osallistua SM-kilpailuihin niin sanotusti kilpailun ulkopuolella, mutta liitto ei ole näihin pyyntöihin suostunut. Liiton ehdoton linja urheilijan sulkemisessa pois valintakilpailuista ja näin ollen MM-kilpailuista on urheilun reilun pelin periaatteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalainen. Mitään urheilullista syytä estää A:n kilpaileminen sen paremmin SM-kisoissa kuin MM-kisoissa ei ole olemassa. SVNL:n säännöissä ei ole mitään estettä sille, etteikö A olisi voinut osallistua kilpailujen ulkopuolisena osallistujana SM-kilpailuihin ja sitä kautta myös MM-kisoihin.

 

On huomioitava, että aiemmin vuonna 2016 A on saanut SVNL:ltä luvan osallistua Aasian ja Oseanian mestaruuskilpailuihin kilpailujen ulkopuolisena osallistujana nimenomaan maailmanennätyksiä yrittäessään. Näin ollen mitään urheilullista syytä kieltää A:n osallistumista ns. kilpailun ulkopuolella SM-kisoihin tai valintaan MM-kisoihin ei ole ollut. Olennaista on, että urheilija ei itse ole toiminut asiassa virheellisesti tai syyllistynyt laiminlyöntiin, vaan on päinvastoin tehnyt kaikkensa päästäkseen tapahtuneesta laiminlyönnistä huolimatta osallistumaan SM-kilpailuihin. On näin ollen täysin kohtuutonta, että A:n osallistumista MM-kisoihin ei sallita, sillä tälle ei ole olemassa mitään urheilullista tai kilpailutapahtumaan liittyvää rationaalista perustetta.

 

A on käynyt läpi identiteetinmuutosta. Muut nostolajit ovatkin poissa lajivalikoimasta tietyn lääkevalmisteen vuoksi. A on muunsukupuolinen henkilö. Tämän vuoksi asia on erityinen sukupuoleen liittyvän syrjinnän näkökulmasta. Aiemmin urheilija on kilpaillut nimellä XA, mutta nyt hän on vaihtanut nimensä muotoon YA tuodakseen esiin muunsukupuolisuuttaan.

 

Aiempina seitsemänä vuonna A:n ilmoittautumisprosessi on sujunut ongelmitta hänen kotiseurassaan, ja prosessi on ollut urheilijan kannalta jokaisena vuonna samanlainen. Mikään muu ei ole muuttunut kuin urheilijan sukupuoli naisesta muunsukupuoliseen, ja nimi X:stä Y:hyn. Seuran laiminlyönnin syylle ei ole olemassa mitään muuta selitystä kuin syrjintä.

 

Tässä tilanteessa liiton edellä kuvattu ehdottoman negatiivinen suhtautuminen 12-kertaisen arvokisamitalistin osallistumismahdollisuuksiin on myös katsottava syrjiväksi. Liiton tulisi tukea urheilijoittaan tämänkaltaisissa ratkaisuissa urheilullisin perustein. Nyt ei ole käytetty urheilullisia vaan syrjiviä perusteita.

 

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

 

Suomen Voimanostoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Perusteinaan SVNL on esittänyt, että se on sitoutunut Suomen Olympiakomitean jäsenjärjestönä sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapua saavana liikunnan lajijärjestönä kohtelemaan jäsenseurojaan sekä näiden jäseniä (mm. urheilijoita) yhdenvertaisesti asettamatta ketään muita parempaan asemaan tai syrjimättä ketään toimintaansa liittyvää. Liitolla on myös tätä varten yhdenvertaisuussuunnitelma, joka hyväksytään liiton syyskokouksessa vuosittain.

 

Taatakseen jäsentensä sekä näiden jäsenten yhdenvertaisen kohtelun liitolla on säännöt, joita se noudattaa. Liitolle on myös tärkeää toiminnassaan noudattaa mm. Olympiakomitean hyvän hallinnon ohjeita.

 

Kun A ei nostanut klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailuissa 21. - 23.2.2020, ei häntä voida valita myöskään liiton maajoukkueisiin klassisessa penkkipunnerruksessa liiton valintasäännön mukaan. Liiton valintasäännön kohdan 3.6. mukaan vain SM-kisoihin osallistunut urheilija voidaan valita junioreiden tai avoimen luokan urheilijoiden maajoukkueeseen vastaavaan EM- tai MM-kilpailuun kuin mihin SM-kilpailuun hän on osallistunut sekä tehnyt vaaditun arvokisarajan SM-kisassa. Edellisenä vuonna arvokisoissa tuon arvokisarajan tehnyt urheilija voidaan huomioida valinnassa, mutta silloinkin hänen edellytetään osallistuvan kyseiseen SM-kisaan, mistä urheilijat valitaan arvokisaan.

 

SM-kilpailuihin ilmoittautumisesta on säännelty liiton toimintasuunnitelman kohdassa 3.2. Sen mukaan kaikki ilmoittautumiset SM-kisoihin on tehtävä liiton jäsenseuran kautta, ja että vain jäsenseuran kautta tehtävät ilmoittautumiset voidaan hyväksyä. Ilmoittautumisen perilletulo liiton sähköisen järjestelmän kautta on jäsenseuran vastuulla.

 

SVNL on selvittänyt A:n edustamalta seuralta, miksi tätä ei ollut ilmoitettu klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoihin. Seuran mukaan syynä on ollut se, että A ei ollut ilmoittanut sähköpostitse halukkuudestaan nostaa SM-kisoissa seuran yhteyshenkilölle ZC:lle viimeistään kolmea päivää ennen SM-kisojen ilmoittautumisajan umpeutumista. Tästä käytännöstä seurassa on päätetty vuonna 2018 pidetyn kevätkokouksen yhteydessä. Sekä A että hänen isänsä ovat osallistuneet kyseiseen kokoukseen, joten he ovat olleet myös hyvin tietoisia ilmoittautumismenettelystä seurassa.

 

SVNL:n näkökulmasta se, että A:ta ei ilmoitettu SM-kisoihin, on johtunut hänen omasta laiminlyönnistä ilmoittautua SM-kisoihin seurassa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tämän vuoksi liitto ei ole voinut suostua siihen, että A olisi lisätty SM-kisaan ulkopuolisena nostajana. Lähes jokaisessa SM-kilpailussa tapahtuu unohduksia ilmoittautumisten suhteen. SVNL ei ole aiempiakaan tapauksia hyväksynyt nykyisen toimintasuunnitelman vuoksi, koska jäsenseura vastaa siitä, että ilmoittautumiset tehdään ajoissa liiton järjestelmään.

 

Jos liitolla olisi ollut syytä epäillä, että urheilijan seura on tahallaan jättänyt ilmoittamatta tämän SM-kilpailuihin, olisi tilanne johtanut ainakin kurinpitomenettelyn mukaiseen selvityspyyntöön seuraa ja sen toimihenkilöitä kohtaan. Mahdollista olisi ollut myös rangaista seuraa sekä sen edustajaa, jos olisi ollut näyttöä, että A:ta olisi syrjitty. Tähän viittaavaa ei ole voitu todeta saaduissa selvityksissä eikä A:n Facebook -sivulla asiasta käydyissä keskusteluissa.

 

Kun säännöt on laadittu ja ne on päätetty liiton toimintasääntöjen mukaisesti, on kaikkien niitä noudatettava. Tämä koskee niin liiton maajoukkuevalinnoista päättävää hallitusta kuin liiton virkailijoita, jäsenseuroja ja muiden liiton toiminnassa mukana olevia, mukaan lukien urheilijat. Tämä takaa sen, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi. Yhdenvertainen kohtelu toteutuu nimenomaan sitä kautta, että valintasäännöt ovat ennalta selvät ja kaikille samat. Sääntöjä on myös noudatettu ennen A:n tapausta samalla tavoin. SVNL ei esimerkiksi aikaisemmin ollut voinut valita MM-kilpailuihin avoimen sarjan kahta moninkertaista mitalimenestyjää, koska toinen ei osallistunut SM-kisaan sairastumisen vuoksi ja toinen unohti ilmoittautua ajoissa maajoukkueeseen.

 

B on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Perusteinaan B on esittänyt, että SVNL:n hallituksen päätöksen lopputulos on oikea ja valintakriteerien mukainen. Maajoukkuevalinnat tulee tehdä yksinomaan SVNL:n syyskokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa vahvistetuilla säännöillä. Muutoin urheilijoita ei voitaisi kohdella yhdenvertaisesti.

 

VASTASELITYS

 

A on SVNL:n ja B:n vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt seuraavan.

 

Syrjinnän kiellon, reilun pelin periaatteen ja kohtuullisuusperiaatteen mukaisesti A tulee valita klassisen penkkipunnerruksen MM-kisoihin, koska hänen on katsottava ilmoittautuneen SM-kisoihin vakiintuneella tavalla ja asianmukaisesti.

 

Voimanosto ei ole arvostelulaji, vaan tulokset siinä perustuvat selkeästi mitattavissa oleviin suureisiin. Urheilullinen kriteeri on esimerkiksi SM-kisoissa tehdyn tuloksen painottaminen valinnassa. Pelkkä osallistuminen SM-kisoihin ei kuitenkaan ole urheilullinen kriteeri. Nykyinen sääntö onkin saanut aikaan muun muassa sen, että yli 370 kg nostanut moninkertainen maailmanmestari E on käynyt nostamassa SM-kisoissa 25 kg (minimi tanko ja lukot). Tämä ei tietenkään ole kenenkään edun mukaista. Kansainvälinen lajiliitto ei vaadi osallistumista kansallisiin mestaruuskisoihin arvokisaosallistumisen ehtona. Valintakriteerille ei siis ole hyväksyttävää urheilullista syytä ja se on jätettävä huomioimatta.

 

On erittäin huolestuttavaa, että liiton näkemyksen mukaan urheilullisen perusteen ja reilun pelin periaatteen käyttäminen urheilijoiden valintamenettelyissä johtaisi yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Näin ei tietenkään voi olla, vaan liitolla on oltava ammattitaitoa tehdä arvokisavalinnat nimenomaan urheilullisten kriteerien perusteella. Tilanne, jossa toinen itseisarvoltaan hyvä oikeusperiaate sulkee pois toisen itseisarvoisesti hyvän oikeusperiaatteen ei varmasti ole omiaan edistämään urheilijoiden asemaa lajin parissa, saati liiton toiminnan läpinäkyvyyttä. Syrjinnänkielto- ja Fair Play periaatteet eivät olekaan toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin.

 

Niin vuosina 2018 kuin 2019, sekä näitä aiempina vuosina, A on ilmoittanut osallistumisestaan SM-kisoihin jaoston puheenjohtajalle ÅC:lle, joka on sitten hoitanut ilmoittautumisen eteenpäin eikä tässä ole ollut mitään ongelmaa. Ottaen huomioon A:n ja ÅC:n välisten viestien sisältö ja aikaisempi seuran sisäinen käytäntö ei ole oikein eikä kohtuullista nyt kaksi vuotta myöhemmin ensimmäisen kerran ryhtyä vetoamaan seuran pöytäkirjamerkintään ilmoittautumisohjeista SM-kilpailuihin. Sille ei voi löytää muita syitä kuin syrjintä.

 

Lisäksi on huomioitava ensinnäkin, että jaoston puheenjohtaja ei ole vastauksessaan ilmoittanut, ettei tämä ilmoittautuminen riitä. Toiseksi seuran nettisivujen mukaan jaostossa on noin kymmenkunta jäsentä, joista puheenjohtaja, jolle ilmoittautuminen on tehty, ja sihteeri, jolle ilmoittautuminen väitetysti olisi tullut tehdä, ovat aviopuolisoja ja asuvat samassa osoitteessa. Näin ollen urheilijalla on ollut vielä perustellumpi syy olettaa, että ilmoittautuminen on tehty tehokkaasti. Häneltä ei tosiasiassa voida perustellusti ja kohtuudella odottaa enempiä tekoja ilmoittautumisen osalta.

 

Kyse ei siis ole ollut A:n laiminlyönnistä. Sen on pitänyt tulla selväksi myös selvityksen tehneelle SVNL:lle. Se, että näin kuitenkin käytössä olleen selvityksenkin jälkeen väitetään, osoittaa päätöksen taustalla olevan syrjinnän sekä seuran, että liiton taholta. Kumpikaan osapuoli ei ole suostunut ottamaan huomioon sitä, mitä muunsukupuolisen urheilijan puolesta on tuotu esille ja urheilulliset kriteerit on kokonaan ohitettu. Vaikuttaa valitettavasti siltä, ettei A:n haluta lainkaan edes jatkavan voimanoston harrastamista.

 

B:n ennätys on 95 kg, kun A:n ennätys on 133 kg. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että A kilpailisi nuorten sarjan maailmanmestaruudesta ja B ns. muista sijoista. A tulee valita kisoihin B:n sijaan. Asiassa on muistettava, että naisten avoimeen sarjaan ei ole valittu nostajaa. Edellä mainittujen perusteluiden nojalla A on valittava kisoihin Suomen edustajaksi ainakin tähän sarjaan.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Tausta ja kysymyksenasettelu

 

A on ilmoittanut SVNL:lle halukkuutensa osallistua Tsekin Pilsenissä 15. - 23.5.2020 järjestettäviin klassisen penkkipunnerruksen MM-kilpailuihin avoimen ja junioreiden maajoukkueisiin. SVNL:n hallitus on 1.3.2020 päättänyt, ettei A:ta voida valita kumpaankaan maajoukkueeseen, koska hän ei ollut osallistunut klassisen penkkipunnerruksen SM-kilpailuihin. Viimeksi mainittu kilpailu on ollut liiton toimintasuunnitelmassa olevien valintakriteereiden mukainen valintakilpailu.

 

A:n tekemän valituksen perusteella asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko SVNL:n arvokisavalintaa koskeva päätös ollut liiton sääntöjen mukainen. Kysymys on myös siitä, onko arvokilpailuvalinta ollut syrjivä ja A:n kannalta kohtuuton. Syrjinnän osalta kysymys on väitetystä sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä.

 

Asetetut valintakriteerit ja säännöt SM-kilpailuihin osallistumiseen

 

SVNL:n vuoden 2020 toimintasuunnitelman kohdan 3.6 alakohtien 1 ja 2 mukaan

 

3.6.1 EM- ja MM-kilpailuihin valitaan urheilijat kaikissa ikäluokissa vain niiden kilpailijoiden joukosta, jotka ovat osallistuneet vastaavaan SM-kilpailuihin (varustevoimanoston SM-kisoista varustevoimanoston MM- ja EM-kilpailuihin jne.) ja yltäneet vastaavassa SM-kilpailussa kyseisen EM- ja MM-kilpailun Voimanostoliiton asettamaan tulosrajaan.

Urheilijan on osallistuttava sen ikäluokan SM-kilpailuun, mihin EM- tai MM-kilpailuun hän haluaa osallistua. Nuorten ikäluokkien ja masters ikäluokkien SM-kilpailuissa tehdyt tulokset otetaan huomioon avoimen ikäluokan maajoukkueita valittaessa. Avoimen luokan SM-kilpailuissa tehty tulos huomioidaan tasavertaisesti nuorten- ja mastersmaajoukkueita valittaessa.

3.6.2 MM-kilpailuihin voidaan valita myös urheilijoita kohdassa 3.6.1 mainittujen lisäksi, jotka ovat tehneet MM-kisarajan vastaavassa EM-kilpailussa tai vastaavan EM-kisarajan MM-kilpailussa vuoden sisällä ennakkoilmoittautumisajan päättymisestä (preliminary nomination). Tällä perusteella valittava urheilija ei voi ohittaa valinnassa SM-kilpailuissa tulosrajan tehnyttä tai tehneitä nostajia. Hänen on tullut osallistua MM-kilpailua vastaavaan SM-kilpailuun.

Opiskelijoiden EM- ja MM-kilpailuihin nostaja voi tulla valituksi Opiskelijoiden SM-kisasta, joka on kansallinen kilpailu.

 

Toimintasuunnitelman kohdan 3.2 mukaan

 

SM-kilpailuihin ilmoittautuminen päättyy 21 vuorokautta ennen kilpailua. Kaikilla nostajilla on ilmoittauduttaessa oltava tulos/tulosraja tehtynä.

Samassa SM-kilpailutapahtumassa nostaja voi osallistua oman ikäluokan ja avoimen kilpailuihin, jos se, kilpailun aikataulu huomioiden on mahdollista. Subjuniorit voivat osallistua junioreiden sarjaan. Tällöin nostajasta tulee maksaa osallistumismaksu kuhunkin ikäluokkaan. Yhdellä kilpailunostolla ei voi kuitenkaan osallistua kahteen joko samana tai eri päivänä järjestettävään kilpailuun.

Kaikki ilmoittautumiset SM-kilpailuihin on tehtävä kisakutsussa mainittuun liiton sähköiseen tai muuhun osoitteeseen kilpailukutsussa mainittuun määräpäivään mennessä. Vain liiton jäsenseuran kautta tulevat ilmoittautumiset hyväksytään. Jäsenseura vastaa siitä, että ilmoittautuminen on perillä ajoissa liiton sähköisessä järjestelmässä.

 

Valintapäätöstä koskeva arviointi

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta arvokisavalintoja koskevissa valituksissa lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvioida ensinnäkin, onko arvokisavalintapäätöksessä noudatettu lajiliiton tai olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu myös sen arviointi, onko päätös ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto valitsee Suomea edustamaan urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden arvioidaan voivan menestyä kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaiten. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Silloin, kun valinnat kuitenkin tehdään ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden perusteella, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa valinnassa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti ja päätös voidaan valituksen perusteella kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu.

  

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen. Valinnoilla on urheilijoille suuri merkitys ja valituksi tulleen urheilijan on tiedon valinnasta saatuaan voitava keskittyä yksinomaan menestymään kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että SVNL:n etukäteen julkaisemien valintakriteerien perusteella edustajat eri luokkiin nyt kysymyksessä oleviin arvokilpailuihin valitaan niiden urheilijoiden joukosta, jotka ovat osallistuneet vastaaviin SM-kilpailuihin. A on valituksessaan katsonut, että tälle valintakriteerille ei ole olemassa urheilullista perustetta. Siten sitä ei voisi lainkaan pitää hyväksyttävänä arvokilpailuvalintakriteerinä. Hyväksyttävältä valintakriteeriltä tulee A:n mukaan aina edellyttää urheilullista perustetta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että SVNL on voinut yhdistysautonomiaan kuuluvan harkintavaltansa puitteissa päättää arvokilpailuvalintakriteereistään parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan valintakriteerit itsessään eivät ole syrjiviä esimerkiksi sukupuolen perusteella ja ilmoitettuja arvokilpailuvalintakriteereitä noudatetaan. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu tutkia sitä, ovatko arvokilpailuvalintakriteerit urheilullisesti tarkoituksenmukaiset. Siten A:n väite siitä, että valintakriteerit eivät ole urheilullisesti tarkoituksenmukaiset, ei johda oikeusturvalautakunnassa enempiin toimenpiteisiin.

A ei riidattomasti ole osallistunut arvokilpailuvalinnan edellytyksenä olleisiin SM-kilpailuihin. Siten oikeusturvalautakunta katsoo, että SVNL:n hallituksen päätös A:n valitsematta jättämisestä on sinällään SVNL:n etukäteen julkaisemien valintakriteerien mukainen.

 

A ei ole kuitenkaan voinut osallistua SM-kilpailuihin siitä syystä, ettei hänen edustamansa seura XX ollut ilmoittanut häntä SM-kilpailuihin SVNL:n toimintasuunnitelman 3.2 mukaisesti. Vain SVNL:n jäsenseurat ovat voineet ilmoittaa kilpailijoita SM-kilpailuihin. A oli sittemmin pyytänyt SVNL:ltä lupaa osallistua SM-kilpailuihin niin sanotusti kilpailun ulkopuolella, mutta SVNL ei ollut tähän suostunut.

 

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A oli ilmoittanut edustamansa seuran voimanostojaoston puheenjohtaja ÅC:lle tekstiviestillä halukkuutensa osallistua SM-kilpailuihin. ÅC oli vastannut hyväksyvästi A:n viestiin. Seura XX:n voimanostojaosto ei ollut kuitenkaan ilmoittanut A:ta kysymyksessä oleviin kilpailuihin.

 

SVNL:n pyytämän ja seura XX:n voimanostojaoston antaman selvityksen perusteella voimanostojaosto ei ollut ilmoittanut A:ta SM-kilpailuihin, koska A ei ollut lähettänyt sähköpostia osallistumisestaan oikealle henkilölle seurassa. Seuran voimanostojaoston kevätkokouksessa 7.2.2018, kohdassa muut asiat, oli päätetty, että ilmoittautumiset tulee hoitaa keskitetysti seuran kautta ja että osallistujien tulee lähettää viimeistään kolme päivää ennen ilmoittautumisajan päättymistä ilmoitus osallistumisesta sähköpostitse ZC:lle. ZC on huolehtinut keskitetysti osallistujien ilmoittamisesta SVNL:lle. Seura XX:n voimanostojaoston selvityksen ja asiassa esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella A ja hänen isänsä ovat olleet tietoisia jaoston kevätkokouksen päätöksestä.

 

A on valituksessaan ja vastaselityksessään väittänyt, että seura XX:n voimanostojaosto ei ilmoittanut häntä SM-kilpailuihin ja SVNL ei ollut hyväksynyt hänen osallistumistaan kilpailun ulkopuolella siitä syystä, että A oli vaihtanut sukupuoltaan muunsukupuoliseksi ja etunimensä sen vuoksi X:stä Y:ksi. A on siten katsonut, että häntä on arvokisavalinnassa syrjitty sukupuolen vuoksi. A on katsonut, että SM-kilpailuihin ilmoittautumisen laiminlyönti ja SVNL:n päätös estää häntä osallistumasta kysymyksessä oleviin kilpailuihin jo yksistään osoittavat päätöksen perustuneen sukupuolisyrjintään.

 

A oli ilmoittanut halukkuutensa SM-kilpailuihin osallistumiseen tekstiviestillä seuran voimanostojaoston puheenjohtajalle. A:n toiminta on sinänsä ollut vastoin seuran ohjeistusta ilmoittautumisten suorittamisesta, mutta A oli jaoston puheenjohtajan hyväksyvän tekstiviestivastauksen perusteella voinut luottaa siihen, että hänet ilmoitetaan SM-kilpailuihin. A:n edustama seura ei ollut kuitenkaan ilmoittanut A:ta SM-kilpailuihin. Asiassa on seuran liitolle antaman selvityksen jälkeenkin jäänyt osin epäselväksi, miksi A:ta ei lopulta ilmoitettu SM-kilpailuihin. Kuitenkaan esille ei ole tullut sellaista, josta voitaisiin päätellä ilmoittamatta jättämisen johtuneen epäasiallisesta syystä. Oikeusturvalautakunta katsookin, että epäselvyydet ilmoittautumisessa SM-kilpailuihin ovat johtuneet varsin todennäköisesti inhimillisestä virheestä ja osin A:n omasta ohjeistuksen vastaisesta toiminnasta.

 

SVNL ei ollut myöskään antanut A:lle lupaa osallistua SM-kilpailuun kilpailun ulkopuolisena nostajana. SVNL on vastineessaan todennut, että liitto ei ollut vastaavissa tilanteissa antanut muillekaan urheilijoille lupaa osallistua SM-kilpailuun ulkopuolisena nostajana. SVNL olisi voinut harkita tilannetta toisin, jos liitto olisi epäillyt seuran jättäneen ilmoittautumisen tekemättä tahallaan. Tällaista tahallista menettelyä ei ollut tullut liiton selvityksessä esille. Oikeusturvalautakunta katsoo, että liiton lausumaa ei ole tältä osin syytä epäillä.

 

Oikeusturvalautakunta edellä lausutuilla perusteilla toteaa, ettei A ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa SM-kilpailuihin ilmoittamatta jättämisen tai SVNL:n kieltäytymisen antamasta A:lle lupaa osallistua SM-kilpailuihin kilpailun ulkopuolisena nostajana perustuneen epäasiallisiin syihin tai sukupuoliseen syrjintään. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että A:n SM-kilpailuihin osallistumisoikeuden epäämisen taustalla olisi ollut hänen väittämänsä epäasialliset perusteet.

 

A on vielä vedonnut siihen, että SVNL:n päätös ja hänen SM-kilpailuihin osallistumisoikeutensa epääminen ovat johtaneet hänen kannaltaan kohtuuttomaan lopputulokseen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A ei ole ilmoittanut halukkuuttaan osallistua SM-kilpailuihin oman seuransa voimanostojaostolle siten kuin voimanostojaosto on kokouksessaan linjannut. Asiassa ei ole ilmennyt, että A:n edustaman seuran voimanostojaosto olisi tarkoituksellisesti jättänyt ilmoittamatta A:n SM-kilpailuihin. Esitetyn selvityksen perusteella seurassa on mitä ilmeisimmin ollut vaihtelevat käytännöt SM-kilpailuihin ilmoittautumisen osalta, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan nyt käsillä olevan tilanteen. SVNL:n säännöt SM-kilpailuihin ilmoittautumisesta ja urheilijoiden valitsemisesta arvokilpailuihin ovat puolestaan selkeät ja ne on annettu jäsenseuroille ja urheilijoille asianmukaisesti tiedoksi. Päätös siitä, ettei A:ta voida SVNL:n arvokilpailuvalintakriteerien perusteella valita arvokilpailuihin, on ollut SVNL:n sääntöjen mukainen. Vaikka A:n kannalta SM-kilpailuihin ilmoittautumisessa tapahtuneen virheen seuraukset ovat johtaneet urheilullisen näyttömahdollisuuden menettämiseen, oikeusturvalautakunta katsoo edellä todetuin perustein, ettei SVNL:n sääntöjen mukaisen arvokilpailuvalinnan lopputulos ole sillä tavoin kohtuuton, että valituksenalaista päätöstä olisi soviteltava oikeustoimilain 36 §:n perusteella.     

                     

Johtopäätökset

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n valitus on hylättävä.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                       Jukka Loiva

 

puheenjohtaja                                  sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Mikko Kohtala, Kristiina Rintala, Hilkka Salmenkylä ja Kimmo Suominen.