4/2010 Koripallo: Yhdistys- Päätöksen sääntöjen vastaisuus- Edustuskelpoisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                      PÄÄTÖS            Nro 4/2010

                                                                                               2.2.2010            Diaarinro 22/2009
 
  
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 27.11.2009, jolla Joensuun Kataja ry:n katsottiin peluuttaneen kahdessa ottelussa pelioikeudetonta pelaajaa
 
ASIA
Pelioikeudettoman pelaajan peluuttaminen
 
MUUTOKSENHAKIJA
Joensuun Kataja ry
 
KUULTAVA
Suomen Koripalloliitto ry
 
LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS
Suomen Koripalloliitto ry:n (Koripalloliitto) liittohallitus on päätöksellään 27.11.2009 hyväksynyt Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön kaksi päätöstä 6.11.2009, joilla sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli katsonut Joensuun Kataja ry:n pelaajan Janne Kinnusen olleen pelioikeudeton pelaamissaan otteluissa 17.10.2009 (FoKoPo-Kataja) ja 20.10.2009 (Kataja-KTP). Koska Kataja oli käyttänyt pelioikeudetonta pelaajaa, Kataja määrättiin häviämään ottelut lukemin 0-40.
Koripalloliiton kilpailusääntöjen III luvun 3 §:n mukaan pelaajalla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi, jotta hän on edustuskelpoinen. Saman luvun 10 §:n mukaan pelaajan katsotaan pelanneen silloin kun hänet on pelaajana suostumuksensa perusteella merkitty pöytäkirjaan. Edelleen saman luvun 11 §:n mukaan, jos joukkueessa on pelannut edustuskelpoisuutta vailla oleva pelaaja tuomitaan ne joukkueen voittamat ottelut, joissa se on syyllistynyt kyseiseen rikkomukseen, häviämään ottelut tuloksella 0-40.
Joensuun Katajan joukkueessa on 17.10.2009 ja 20.10.2009 pelatuissa otteluissa pelannut edustuskelvoton pelaaja, koska Janne Kinnusen koripallolisenssiä ei ollut maksettu. Kilpailusääntöjen mukaan Joensuun Kataja tulee määrätä häviämään 17.10.2009 ja 20.10.2009 pelatut ottelut lukemin 0-40.
 
VALITUS PERUSTEINEEN
Joensuun Kataja ry (Kataja) on valituksessaan vaatinut, että liittohallituksen päätös kumotaan ja mainittujen kahden ottelun alkuperäiset lopputulokset jätetään voimaan.
Janne Kinnusen koripallolisenssi oli laitettu maksuun 18.8.2009 eli hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Samalla oli laitettu maksuun kahden valmentajan ja neljän muun pelaajan lisenssimaksut. Katajan toimiston työntekijä oli laittanut lisenssit maksuun käyttämällä hyväkseen vanhaa lisenssilistaa ja siinä olleita viitetietoja, koska lisenssimaksujen uusi tietojärjestelmä ei ollut toiminut. Toimiston työntekijä oli syöttänyt kaikkien seitsemän henkilön tiedot pankkitietojärjestelmään. Maksuja hyväksyessään toimiston työntekijä oli epähuomiossa jättänyt hyväksymättä Janne Kinnusen lisenssin ja tämän vuoksi maksutapahtuma ei tapahtunut eikä lisenssimaksu siirtynyt Koripalloliiton tilille. Lisenssimaksu oli jäänyt hyväksymättömänä Katajan käyttämään nettipankkiin. Kaikkien muiden 18.8.2009 maksuun pantujen pelaajien lisenssimaksut oli asianmukaisesti suoritettu. Katajan joukkueenjohtaja oli tiedustellut ennen kauden alkua toimiston työntekijältä, olivatko lisenssimaksut suoritettu ja hänelle oli ilmoitettu maksujen olevan kunnossa.
Katajan toimiston työntekijä oli 26.10.2009 suorittanut Katajaan siirtyneen yhdysvaltalaisen pelaajan lisenssi- ja vakuutusmaksuja ja tässä yhteydessä toimiston työntekijä oli havainnut nettipankissa olevan avoinna yksi samansuuruinen maksu. Toimiston työntekijä oli ajatellut, että yhdysvaltalaisen pelaajan maksut eivät olleet menneet läpi ja oli hyväksynyt sen uudelleen maksettavaksi. Kysymys oli ollut todellisuudessa Janne Kinnusen aikoinaan hyväksymättä jäänyt lisenssimaksu. Janne Kinnusen lisenssimaksua ei tuolloin syötetty uudestaan pankkijärjestelmään, vaan tiedot oli syötetty jo 18.8.2009.
Liittohallituksen päätös on sinänsä kilpailusääntöjen mukainen, mutta päätös oli kohtuuton. Katajan johto oli täyttänyt kaikki velvollisuudet sen valvomiseksi, että lisenssimaksut olivat tulleet asianmukaisesti suoritetuksi. Katajan johto oli määrännyt lisenssimaksun suoritettavaksi jo elokuussa ja johto oli vielä kysymällä varmistanut toimiston työntekijältä, oliko lisenssimaksut hoidettu. Mikään asiassa ei viitannut siihen, että Janne Kinnusen lisenssimaksu olisi ollut vastoin toimiston työntekijän ilmoitusta maksamatta eikä Katajan johdolla ollut aihetta ryhtyä pidemmälle meneviin toimenpiteisiin asiassa. Katajan toimintaan ei liittynyt tahallisuutta eikä oman edun taikka hyödyn tavoittelua. Kysymys oli toimiston työntekijän tahattomasta virheestä ja tähän nähden olisi kohtuutonta, jos Kataja tämän johdosta määrättäisiin häviämään kaksi otteluaan. Edelleen pelioikeudettoman pelaajan Janne Kinnusen merkitys otteluissa oli ollut täysin merkityksetön ja urheilulliset periaatteet edellyttävät, ettei Katajaa määrätä häviämään mainittuja kahta ottelua. 
 
VASTAUS PERUSTEINEEN
Suomen Koripalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Koripalloliiton liittohallituksella ei ole toiminta- tai kilpailusäännöissä annettu nimenomaista yleistä toimivaltaa kohtuullistaa sääntöjen perusteella määrättäviä seuraamuksia. Kilpailusääntöjen mukaan, jos joukkueessa pelaa edustuskelpoisuutta vailla oleva pelaaja, joukkue tulee määrätä häviämään ottelut tuloksella 0-40. Sääntömääräykset ovat selkeät eikä sääntömääräysten perusteella ole mahdollista määrätä erilaisia seuraamuksia sillä perusteella, mistä syystä pelaaja on pelannut ilman voimassa olevaa lisenssiä. Ainoa poikkeus on se, että jos vastalause tehdään vasta myöhemmin kuin 30 päivän kuluttua ottelusta, vastalauseella ei ole merkitystä ottelun lopputulokselle. Koripalloliiton päätös ei ole sääntöjen vastainen ja näin ollen valitus tulee hylätä.
Koripalloliitto on myös pitänyt arveluttavana sitä, että valituksen Koripalloliiton liittohallitukselle on tehnyt oikeusturvalautakunnan jäsen.
 
VASTASELITYS
Joensuun Kataja on Koripalloliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi, että Koripalloliitto olisi voinut ratkaista asian myös kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen. Ensinnäkin Koripalloliiton toimintasääntöjen mukaan liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiseksi myös oikeustoimilain 36 § mahdollistaa kohtuuttoman oikeustoimen ehdon kohtuullistamisen. Joensuun Katajan joukkueenjohto oli hoitanut lisenssimaksuihin liittyvät velvollisuutensa asianmukaisesti ja lisenssimaksun viivästyminen oli johtunut toimiston työntekijän inhimillisestä virheestä.
 
PÄÄTÖS
Käsittelyratkaisut
Oikeusturvalautakunnan toimivalta
Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys 1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, 2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista tai 3) päätöksen sääntöjenvastaisuudesta, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta urheilulajin sääntöjen eli lajisääntöjen vastaisuutta. 
Asiassa on kysymys siitä, onko Koripalloliiton päätös liiton kilpailusääntöjen vastainen. Lautakunnan sääntöjen 3 §:n 3-kohdan mukaan tämän kysymyksen ratkaiseminen kuuluu lautakunnan toimivaltaan.
Kun lautakunta arvioi liiton päätöksen sääntöjen vastaisuutta, se voi perustaa ratkaisunsa vain oikeudellisiin perusteisiin. Sen sijaan lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arviointi, onko päätös tarkoituksenmukainen.
Oikeudellisina perusteina, joiden pohjalta lautakunta arvioi kysymystä päätöksen sääntöjenvastaisuudesta, tulevat kysymykseen lähtökohtaisesti kaikki yleiset oikeudelliset perusteet elleivät ne sulkeudu pois esimerkiksi yhdistysautonomisista syistä.
Oikeudessamme on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä.
Tällä perusteella oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että arvioidessaan sitä, onko liiton päätös tässä tapauksessa liiton kilpailusääntöjen vastainen, sen toimivaltaan kuuluu oikeustoimilain 36 §:n nojalla arvioida myös sitä, onko kilpailusääntöjen määräys kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen.
 
Oikeusturvalautakunnan jäsen asiamiehenä
Koripalloliitto on vastauksessaan todennut, että asianosaisten aseman tasapuolisuuteen nähden oli arveluttavaa, että lautakunnan jäsen voi toimia asiamiehenä laadittaessa valituskirjelmää Koripalloliiton liittohallitukselle.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen sääntöjen 5 §:n 2 momentin mukaan lautakunnan jäsen ei saa toimia lautakunnassa asiamiehenä tai avustajana. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa lautakunnan jäsen on toiminut Joensuun Katajan asiamiehenä Koripalloliiton sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä ja laatinut Joensuun Katajan valituskirjelmän Koripalloliiton liittohallitukselle. Sen sijaan hän ei ole toiminut enää seuran asiamiehenä asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä.
Oikeusturvalautakunnan säännöt eivät estä lautakunnan jäsentä toimimasta asiamiehenä tai avustajana siltä osin kuin asian käsittely tapahtuu muissa elimissä kuin oikeusturvalautakunnassa.
Näin ollen Koripalloliiton huomautus ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
 
Suullinen käsittely
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.
 
Pääasiaratkaisu
Tosiasiat ja kysymyksenasettelu
Joensuun Katajan pelaajan Janne Kinnusen koripallolisenssi oli laitettu maksuun 18.8.2009 ja tuolloin Katajan työntekijä oli syöttänyt maksatusta varten tiedot verkkopankkijärjestelmään. Samalla kertaa oli maksettu kaikkiaan seitsemän eri henkilön lisenssit, mutta Katajan työntekijän erehdyksestä johtuen Janne Kinnusen lisenssimaksu oli jäänyt todellisuudessa maksamatta, koska maksua ei ollut hyväksytty veloitettavaksi. Muut 18.8.2009 maksuun pannut lisenssimaksut oli tullut asianmukaisesti maksetuksi.
Janne Kinnunen pelasi Katajan kokoonpanossa ottelut 17.10.2009 ja 20.10.2009 ja nuo ottelut Kataja voitti. Otteluiden jälkeen ilmeni, ettei Janne Kinnusen lisenssiä ollutkaan maksettu 18.8.2009, vaan vasta 26.10.2009 samalla kertaa, kun Katajan työntekijä oli maksanut Katajaan siirtyneen yhdysvaltalaisen pelaajan lisenssimaksun.
Kysymys on oikeusturvalautakunnassa siitä, onko Koripalloliiton liittohallituksen päätös siltä osin kuin Kataja on määrätty häviämään edellä mainitut kaksi ottelua Janne Kinnusen edustuskelvottomuuden vuoksi, Koripalloliiton kilpailusääntöjen vastainen sekä mikä merkitys asiassa on sillä, mistä syystä lisenssimaksu on alun perin jäänyt maksamatta.
 
Sääntömääräykset
Kilpailusääntöjen III luvun 3 §:n mukaan pelaajalla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi, jotta hän on edustuskelpoinen. Kilpailusääntöjen III luvun 10 §:n mukaan pelaajan katsotaan pelanneen ottelun silloin kun hänet on pelaajana suostumuksensa perusteella merkitty pöytäkirjaan. Edelleen kilpailusääntöjen III luvun 11 §:n mukaan, jos joukkueessa on pelannut edustuskelpoisuutta vailla oleva pelaaja, tuomitaan ne joukkueen voittamat ottelut, joissa se on syyllistynyt kyseiseen rikkomukseen, hävityksi tuloksella 0-40.
 
Koripallolisenssin maksamisessa noudatettu menettely
Kataja on valituksessaan vedonnut muun ohella siihen, että Katajan joukkueen johto oli jo elokuussa 2009 eli hyvissä ajoin ennen kauden alkua antanut seuran työntekijälle määräyksen maksaa kaikkiaan seitsemän henkilön lisenssimaksut ja että joukkueen johto oli vielä ennen kauden alkua varmistanut työntekijältä, että maksut olivat kunnossa. Seuran johto oli tehnyt kaiken tarpeellisen varmistaakseen, että lisenssimaksut oli maksettu.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhdistys tai seura on vastuussa työntekijöidensä virheistä siitä riippumatta, onko seuran johto ollut tietoinen tällaisesta virheestä vai ei. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa lisenssimaksun maksatuksessa tapahtunut virhe olisi ollut mahdollista havaita, jos seuran työntekijä olisi maksatuksen yhteydessä tarkastanut sen, että kaikki maksut todella tapahtuivat ja että seuran tilillä näkyy maksusuoritukset.
Katajan lisenssimaksuista huolehtineen työntekijän antamasta lausumasta ilmenee myös, että lisenssimaksujen maksu ei ollut onnistunut uuden Koripalloliitossa käyttöön otetun järjestelmän kautta, vaan maksut oli suoritettu aikaisempien vuosien viitetietojen perusteella. Tämäkin seikka osoittaa, että lisenssimaksun maksatuksen onnistumisesta olisi tullut tässä tapauksessa varmistua huolellisesti. 
Voimassa olevat lisenssit on myös tarkastettavissa Koripalloliitosta ja yhdistyksen oman kirjanpidon avulla. Katajan edustajat eivät olleet tällaista tarkastusta ennen kauden alkua tehneet. Katajan vastustajina olleiden seurojen edustajat olivat havainneet Janne Kinnusen lisenssimaksussa epäselvyyksiä sen jälkeen, kun Kinnusen lisenssi oli maksettu 26.10.2009.
Tässä tapauksessa Kataja olisi voinut toimia huolellisemmin varmistuakseen siitä, että kaikki lisenssimaksut ovat tulleet asianmukaisesti suoritetuksi. Tällaiseen varmistumiseen olisi ollut nyt myös erityistä aihetta, kun maksatus ei ollut onnistunut uuden järjestelmän kautta ja lisenssimaksut oli hoidettu käyttämällä hyväksi aikaisempien vuosien tietoja.
Koripalloliitto ei ole myöskään antanut virheellistä informaatiota lisenssimaksun suorittamisesta.
Näin ollen Katajalla ei ole ollut perusteltua syytä uskoa siihen, että Kinnusen lisenssimaksu on tullut asianmukaisesti suoritetuksi. Näin ollen lisenssimaksun maksatukseen ei ole liittynyt sellaisia piirteitä, joiden johdosta Katajalle olisi voinut syntyä perustellusti sellainen käsitys, että Janne Kinnusen lisenssimaksu on asianmukaisesti suoritettu.
 
Johtopäätökset edustuskelpoisuudesta
Oikeusturvalautakunta toteaa Koripalloliiton sääntöjen osoittavan, että seurat vastaavat siitä, että ne käyttävät otteluissa sääntöjen mukaan edustuskelpoisia pelaajia.
Janne Kinnusen lisenssimaksu on ollut maksamatta Katajan 17.10.2009 ja 20.10.2009 pelaamien otteluiden aikaan. Lisenssimaksun suorittamiseen ei ole edellä selostetulla tavalla liittynyt sellaisia piirteitä, että Kataja olisi voinut perustellusti päätyä katsomaan, että lisenssimaksu on suoritettu.
Näin ollen oikeusturvalautakunta toteaa, että Janne Kinnunen ei ole ollut kilpailusääntöjen tarkoittamassa mielessä edustuskelpoinen 17.10.2009 ja 20.10.2009 pelaamissaan kahdessa ottelussa. Siten Kataja on mainituissa kahdessa ottelussa peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa ja asiassa on ollut kilpailusääntöjen mukaiset edellytykset määrätä Kataja häviämään ottelut lukemin 0-40.
 
Kohtuullisuusarvio
Tässä tapauksessa kilpailusääntöjä voidaan sovitella tai jättää ne huomiotta jos oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelun edellytykset täyttyvät, siis jos säännöt ovat alun perin kohtuuttomat tai jos niiden soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen. Lainkohdan mukaan kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon muun muassa määräysten koko sisältö, osapuolten asema tointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Lautakunta toteaa, että asiassa sovellettavat kilpailusäännöt ovat urheiluelämässä ja liittojen sääntökäytännössä tavanomaiset. Näin ollen niitä ei voida pitää alun perin kohtuuttomina myöskään seurojen kannalta.
Lautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä, johtaako sääntöjen soveltaminen kohtuuttomuuteen, merkitystä voidaan antaa lähinnä niille seikoille, jotka ovat johtaneet lisenssimaksu maksamatta jäämiseen. Sen sijaan sellaisella satunnaisella ja harkinnanvaraisella seikalla, kuten pelioikeudettoman pelaajan pelisuorituksen merkityksellä pelin lopputuloksen kannalta, ei kohtuuttomuusarviossa ole yleensä painoarvoa.
Arvioitaessa niitä seikkoja, jotka ovat johtaneet lisenssimaksun maksamatta jäämiseen, lautakunta on kiinnittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin. Asiassa on ollut kyse korkeimmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen asioiden hoitamisesta. Näissä asioissa seuralta edellytetään ammattimaista asioiden hoitamista ja asioiden hoitamisen valvontaa. Edellä otsikon ”koripallolisenssin maksamisessa noudatettu menettely” alla on selostettu niitä toimenpiteitä, joita lisenssin maksamisessa oli suoritettu. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa lisenssimaksun maksamatta jääminen on johtunut sellaisesta syystä, joka on kokonaan seuran vastuulla. Näistä syistä sääntöjen soveltaminen ei myöskään johda kohtuuttomuuteen.
 
Lopputulos
Näillä perusteilla valituksen kohteena oleva Koripalloliiton liittohallituksen 27.11.2009 antama päätös ei ollut Koripalloliiton kilpailusääntöjen vastainen.
 
Päätöslauselma
Valitus hylätään. Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätöstä 27.11.2009 ei muuteta.
Valitusmaksua ei palauteta.
Äänestys.
 
 
Pertti Välimäki                                                              Timo Ojala
puheenjohtaja                                                               sihteeri
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Erkki Aurejärvi (eri mieltä), Mika Palmgren ja Kristiina Rintala.
 
 
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa Dnro 22/2009
Jäsen Aurejärvi: Siltä osin kuin kysymys on siitä, onko Janne Kinnunen ollut pelioikeudeton oikeusturvalautakunnan ratkaisussa todetussa kahdessa ottelussa, olen lautakunnan ratkaisun lopputuloksesta ilmenevällä kannalla. Samoin totean, että lisenssimaksun laiminlyöminen on kokonaan seuran vastuulla siitä riippumatta, tiesikö seuran johto asiasta.
Arvioitaessa sitä, johtaako Koripalloliiton kilpailusääntöjen soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen, totean seuraavan.
Koripalloliiton kilpailusääntöjen mukaan pelioikeudettoman pelaajan peluuttamisesta seuraa aina se, että joukkue määrätään häviämään se ottelu, jossa pelioikeudetonta pelaajaa on käytetty. Tällaista seuraamusta on pidettävä ankarana sellaisessa tilanteessa, jossa pelioikeudettomuus johtuu huolimattomasta menettelystä lisenssimaksujen maksamisessa taikka muutoin lisenssimaksuihin liittyvistä epäselvyyksistä, mutta pelioikeudettoman pelaajan peluuttamiseen ei kuitenkaan liity tarkoitusta saada vilpillä kilpailuetua muihin joukkueisiin nähden.
Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Katajan tarkoituksena olisi ollut toimia vilpillisesti. Katajan toimistossa työskennelleen henkilön tarkoituksena 18.8.2009 on nimenomaisesti ollut se, että hän suorittaa myös Janne Kinnusta koskevan maksun. Kysymys on siten ollut puhtaasti Katajan työntekijän lisenssimaksuun liittyneestä inhimillisestä erehdyksestä. Lisenssimaksu on jäänyt näin ollen erehdyksestä johtuen maksamatta. Katson, että Koripalloliiton kilpailusäännön määräys, jonka mukaan Kataja tulisi määrätä häviämään kaksi ottelua, johtaa tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Oikeustoimilain 36 §:n nojalla jätän kilpailusääntöjen määräyksen III luvun 11 §:n soveltamatta tässä tapauksessa.  
Näillä perusteilla kumoan Koripalloliiton liittohallituksen päätöksen 27.11.2009.
 
Vakuudeksi
Timo Ojala