1/2012 Ampumaurheilu: Lautakuntamenettely - Uudelleen käsittely

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 1/2012
 
                                                                                                      2.1.2012      Diaarinro 19/2011
 
 
 
 
HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA RATKAISU
 
Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 7.4.2010 nro 9/2010
 
ASIA
 
Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö
 
HAKIJA
 
Tiia Törmälä
 
 
TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 7.4.2010
 
Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n liittohallitus oli 27.10.2009 päättänyt, että urheilijan edustuskilpailu- ja muut maajoukkuesidonnaiset oikeudet edellyttivät kalenterivuonna 2010, että urheilija oli sitoutunut Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n urheilijasopimukseen. Näin ollen kaikkien maajoukkueurheilijoiden ja edustustehtäviin valittavien urheilijoiden tuli allekirjoittaa liiton kanssa samansisältöinen urheilijasopimus.
 
Tiia Törmälä valitti oikeusturvalautakuntaan ja vaati valituksessaan, että liittohallituksen päätös kumotaan ja että oikeusturvalautakunta vahvistaa, että Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n yksipuolisesti laatimaan urheilijasopimukseen sitoutuminen ei voinut olla edellytys edustustehtäviin, arvokilpailuihin tai maajoukkueeseen valitsemiselle.
 
Törmälä totesi valituksessaan, että Suomen Ampumaurheiluliiton päätös asetti sellaisia ehtoja arvokilpailuvalinnalle, jotka olivat selvästi kilpailunrajoituslain vastaisia. Urheilijasopimuksessa oli useita kohtuuttomia sopimusehtoja. Lajiliitto ei saanut määräävän markkina-asemansa turvin sanella ehtoja, joilla se rajoitti urheilijan vapautta harjoittaa elinkeinoaan.
 
Toiseksi valituksessa todettiin, että Suomen Ampumaurheiluliiton säännöt eivät edellyttäneet urheilijasopimuksen allekirjoittamista edellytyksenä sille, että urheilija voitaisiin valita arvokilpailuihin. Tällainen ehto ei sisältynyt julkistettuihin valintakriteereihin. Liittohallituksen päätös oli sääntöjen ja valintakriteerien vastainen.
 
Kolmanneksi valituksessa vedottiin siihen, että edellytys urheilijasopimuksen allekirjoittamisesta rajoitti myös Törmälän jäsenoikeuksia.
 
Törmälän valituksen johdosta oikeusturvalautakunta on päätöksellään 7.4.2010 jättänyt valituksen osittain tutkimatta ja muutoin hylännyt valituksen. Oikeusturvalautakunnan päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa: 
 
(a) Kilpailunrajoituslain vastaisuus
 
---
 
Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, liittyykö Suomen Ampumaurheiluliiton urheilijasopimukseen kilpailunrajoituslain näkökulmasta ongelmallisia piirteitä. Siltä osin kuin Törmälä on valituksessaan vedonnut siihen, että liittohallituksen päätös ja urheilijasopimuksen yksittäiset sopimusehdot ovat kilpailunrajoituslain vastaisia, lautakunta jättää valituksen tutkimatta.
 
(b) Päätöksen muu sääntöjen vastaisuus
 
Törmälä on valituksessaan väittänyt, että liittohallituksen päätös siitä, että arvokilpailuihin osallistumisen edellytyksenä oli urheilijasopimuksen allekirjoittaminen, oli julkaistujen valintakriteerien vastainen. Edelleen päätös oli Suomen Ampumaurheiluliiton toimintasääntöjen 20 §:n vastainen.
 
Suomen Ampumaurheiluliiton toimintasääntöjen 20 §:n mukaan liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja sen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen, liiton kokouksen ja liittovaltuuston päätösten samoin kuin soveltuvin kohdin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntöjen mukaisesti sekä edustaa liittoa. Edelleen sääntöjen 20 §:n 9- ja 11 -kohdan mukaan liittohallituksen tehtävänä on valita Suomen Ampumaurheiluliiton edustajat ulkomaisiin kilpailuihin ja ratkaista alansa kilpailukelpoisuus- ja edustusriitakysymykset.
 
Lautakunta toteaa, että liittohallituksen toimivaltaan kuuluu edellä mainittujen sääntökohtien mukaan arvokilpailuvalinnat ja sen myötä myös niiden perusteiden vahvistaminen, joilla valinnat toimitetaan.
 
Lautakunta toteaa, että asiassa esitetyn Suomen Ampumaurheiluliiton kilpailutoiminnan valintajärjestelmän ja valintakriteerien mukaan arvokilpailuihin valitaan ensisijaisesti liiton vuoden 2010 maajoukkueryhmiin kuuluva. Urheilija voi näyttöjen perusteella tulla valituksi maajoukkueryhmiin myös kauden aikana ja sitä kautta hänellä on mahdollisuus tulla valituksi arvokilpailuihin.
        
Näin ollen valintakriteerien mukaan arvokilpailuedustus tapahtuu maajoukkueryhmän kautta. Maajoukkueryhmään kuuluminen edellyttää puolestaan urheilijasopimuksen allekirjoittamista. Näin ollen Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallituksen päätös ei ole julkaistujen valintajärjestelmän ja valintakriteerien kanssa ristiriitainen eikä liittohallitus ole ylittänyt asiassa myöskään toimivaltaansa päätöstä tehdessään.
 
IV Jäsenoikeuksien rajoittaminen
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että Suomen Ampumaurheiluliiton toimintasäännöissä ei ole määräyksiä siitä, millä perusteilla kansainvälisiin kilpailuihin tai arvokilpailuihin osallistumisesta päätetään eikä siitä, millä edellytyksillä edustusjoukkue voidaan olla lähettämättä. Näin ollen sääntöjen mukaan maajoukkuevalinnat ja edustusjoukkueen lähettäminen arvokilpailuihin jää pääosin liiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan.
 
Yksittäisen urheilijan niin sanottuihin subjektiivisiin oikeuksiin ei kuulu päästä osallistumaan kansainvälisiin arvokilpailuihin vaan Suomen Ampumaurheiluliiton tehtäviin kuuluu kotimaisena lajiliittona päättää siitä, millä perusteilla valinnat tehdään ja miten arvokilpailuihin osallistumisesta päätetään. Näin ollen liittohallituksen päätös ei ole rajoittanut Törmälän jäsenoikeuksia.
 
V Tiivistelmä lautakunnan kannanotoista
 
(1) Törmälän vaatimus liittohallituksen päätöksen ja urheilijasopimuksen yksittäisten sopimusehtojen lain vastaisuudesta tai kohtuuttomuudesta ja toisaalta päätöksen sääntöjen vastaisuudesta koskee kilpailunrajoituslain soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä. Tällaisten kysymyksien tutkiminen ei lautakunnan sääntöjen 3 §:n nojalla kuulu lautakunnan toimivaltaan.
 
(2) Siltä osin kuin Törmälä on väittänyt liittohallituksen päätöksen olevan julkaistujen valintakriteerien vastainen taikka rajoittavan Törmälän jäsenoikeuksia, lautakunta on edellä lausutuilla perusteilla katsonut, ettei liittohallituksen päätös ole ristiriidassa julkaistujen valintakriteerien kanssa eikä päätös ole myöskään rajoittanut Törmälän jäsenoikeuksia.”
 
TÖRMÄLÄN HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMISEKSI
 
Tiia Törmälä on 22.8.2011 ja 6.9.2011 oikeusturvalautakunnalle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että asia käsitellään uudestaan ja että Törmälän alkuperäinen valitus hyväksytään.  
 
Törmälä on perustellut hakemustaan sillä, että hakemuksen kohteena oleva oikeusturvalautakunnan päätös oli Suomen Ampumaurheiluliiton sääntöjen vastainen. Urheilijasopimuksesta ei ollut Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston päätöstä tai Ampumaurheiluliiton yleisen kokouksen päätöstä. Valintajärjestelmä oli Ampumaurheiluliiton sääntöjen vastainen. Oikeusturvalautakunta oli päätöksellään hyväksynyt samalla myös vuoden 2010 EM ilma-aseiden valinnan kriteerit ja samalla Ampumaurheiluliiton sääntöjen vastaisen toiminnan. Ampumaurheiluliiton missään päätöksessä ei ollut vaadittu vuodelle 2010 maajoukkueeseen kuulumisen ehdoksi urheilijasopimuksen allekirjoittamista. Missään päätöksessä ei vaadita myöskään allekirjoitettavaksi valmennustukisopimusta. Valintakriteerit olivat Ampumaurheiluliiton sääntöjen 2, 3 ja 7 §:n vastainen. Urheilija tulee valita näiden kriteerien mukaan eikä Törmälän kohdalla noudatetun päätöksen eikä Ampumaurheiluliiton hallituksen päätöksen mukaisesti, koska nämä olivat Ampumaurheiluliiton sääntöjen vastaiset. Vaatimus valmennustukisopimuksesta valinnan edellytyksenä oli sääntöjen ja myös kilpailusääntöjen vastainen ja siten pätemätön ja laiton.
 
Valinnoissa ratkaisevaa tulisi olla urheilulliset perusteet ja valinnat tulee tehdä vain näillä perusteilla. Maajoukkueeseen kuuluminen ei tule olla valintojen peruste eikä sellainen vaatimus ollut sääntöjen mukainen. Jäsenoikeuksien rajoittaminen ilmeni nimenomaan siitä, että Törmälän ei ollut annettu allekirjoittaa samanlaista Olympiaurheilijasopimusta ja käydä neuvotteluita, jollainen mahdollisuus oli ollut muilla. Vaatimus siitä, että Törmälän olisi tullut vaihtaa omaa sopimuskumppaniaan tullakseen valituksi, oli mielivaltainen ja syrjivä.
 
Oikeusturvalautakunnan päätöksessä ei ollut otettu huomioon Tiia Törmälän asemaa olympiaurheilijana. Olympiakomitean tukiurheilija tulee päästää arvokilpailuihin, jos tämä täyttää kriteerit. Suomen Ampumaurheiluliitto ei ollut noudattanut Olympiakomitean kanssa tekemäänsä sopimusta. Ampumaurheiluliiton vaatima valmennustukisopimus oli Ampumaurheiluliiton yksipuolisesti laatima sopimus, jollaista ei olisi tullut vaatia.  
 
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
 
I Kysymyksenasettelu
 
Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevallaan päätöksellä jättänyt Törmälän valituksen osittain tutkimatta ja osittain hylännyt valituksen.  
 
Törmälä on pyytänyt, että asia käsitellään uudestaan ja että oikeusturvalautakunta kumoaa antamansa päätöksen ja hyväksyy Törmälän alkuperäisen valituksen.  
 
Törmälän uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on siten ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.
 
 
 
 
 
II Uudelleen käsittelyä koskevan sääntömääräyksen tulkinta
 
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:n mukaan lautakunta voi ottaa käsittelemänsä asian asianosaisen pyynnöstä uudelleen käsiteltäväksi kahdessa tapauksessa:
 
a.    jos asiassa on saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen;
 
b.    jos käytäntö vastaavia asioita ratkaistaessa joko kotimaassa tai ulkomailla on olennaisesti muuttunut.
 
Lautakunta toteaa, että Törmälän hakemuksen perusteella kysymys on lähinnä a-kohdan mukaisesta tapauksesta.
 
Kuten lautakunta on ratkaisussaan UOL 29/2011 todennut, edellytyksenä uudelleen käsittelylle on ensiksikin se, että selvityksen tulee olla uutta ja toiseksi se, että tämän selvityksen tulee olla sellaista, joka olisi olennaisesti vaikuttanut asiassa tehtyyn päätökseen.
 
Sääntökohdan sanamuoto viittaa siihen, että selvityksen uutuutta koskeva edellytys tarkoittaa sellaista selvitystä, jota ei ole otettu huomioon asian varsinaisessa lautakuntakäsittelyssä. Olennaisuusedellytys tarkoittaa selvityksen keskeistä vaikutusta asian ratkaisun lopputulokseen.
 
Sääntökohdan sanamuodosta ei voida päätellä, onko uuden selvityksen oltava sellaista, joka on ollut sinänsä olemassa jo asiaa ratkaistaessa, mutta johon ei ole voitu jostain syystä vedota, vai onko kyse jälkisattumuksesta eli sellaisesta selvityksestä, joka on syntynyt vasta asian ratkaisun jälkeen. Sanamuodosta ei sinänsä voida myöskään päätellä sitä, tarkoittaako uusi selvitys tosiseikkoja eli faktoja vai oikeudellisia perusteita. Näiden keskeisten tulkintakysymysten ratkaiseminen edellyttää asian tarkastelua yleisemmästä näkökulmasta eli lautakunnan asemasta käsin.
 
Oikeusturvalautakunta toimii sääntöjen 1 §:ssä todetuin tavoin urheilun riippumattomana valituselimenä, jonka päätöksiä Suomen Liikunta ja Urheilun ry:n jäsenjärjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan. Lautakunnan päätökset on tarkoitettu lopulliseksi eikä niistä ole mahdollista valittaa. Ainoa poikkeus koskee Suomen antidopingsäännöstön 2009 13 §:n kohdissa 13.2.1 ja 13.2.2 tarkoitettuja tapauksia. Sääntökohtien mukaan urheilun oikeusturvalautakunnan dopingtapauksia koskevasta ratkaisusta voidaan hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta. Tästä ei nyt ole kysymys.
 
Kun uudelleen käsittelyssä on siis kysymys lopulliseksi tulleen ratkaisun uudelleen arvioinnista ja sen mahdollisesta muuttamisesta, voidaan vertailukohtia ja tulkinta-apua saada ylimääräistä muutoksenhakua koskevista säännöistä ja periaatteista. Ylimääräisessä muutoksenhaussahan on kysymys lainvoimaiseen eli lopulliseen ratkaisuun puuttumisesta. Kun ylimääräisen muutoksenhaun perusteena on uusi selvitys, yleisen tuomioistuimen ratkaisu voidaan purkaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7-15 §:n mukaisessa järjestyksessä. Hallintolainkäytössä kysymykseen tulee päätöksen purkaminen hallintolainkäyttölain 63 §:ssä säädetyin edellytyksin.
 
Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien periaatteiden mukaan lainvoimaisen ratkaisun purkaminen edellyttää erikseen säädettyjen purkuperusteiden täyttymistä. Oikeusrauhan takia lainvoimaisiin ratkaisuihin puututaan vain poikkeuksellisesti. Kynnys puuttumiseen on yleensä korkea. Purkuperusteissa erotetaan yhtäältä tosiseikkoja koskevat perusteet, joita ovat uusi selvitys tai selvitys, joka osoittaa aikaisemman selvityksen virheelliseksi, ja toisaalta väärää oikeudellista arviointia koskeva peruste, jolla tarkoitetaan, että asiassa annettu ratkaisu perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
 
Lautakunta toteaa, että nyt kyseessä oleva uuteen selvitykseen perustuva uudelleen käsittelyn peruste tarkoittaa lähinnä tosiasioita koskevaa selvitystä, siis uutta seikkaa ja uutta todistetta. Sen sijaan kielen normaalisääntöjen mukaan ”uusi selvitys” -määritettä on hankalaa ellei mahdotonta lukea niin, että siihen kuuluisi esimerkiksi sellainen oikeudellinen peruste kuin ”ilmeisesti väärä sääntöjen soveltaminen”.
 
Ylimääräisen muutoksenhaun vakiintuneita pääperiaatteita on, että uudella selvityksellä tarkoitetaan sellaista tosiasiaselvitystä, joka on ollut olemassa jo varsinaista ratkaisua tehtäessä. Niin sanottua jälkisattumusta eli varsinaisen ratkaisun tekemisen jälkeen syntynyttä tosiseikkaa ei yleensä hyväksytä lainvoimaisen ratkaisun purkamisen perusteeksi. Lainvoimaisen ratkaisun purkamisessa arvioinnin kohteena on se, perustuiko aikaisempi ratkaisu asianmukaiseen ratkaisuhetkellä olemassa olevaan selvitykseen. Samaa periaatetta on perusteltua noudattaa myös urheilun oikeusturvalautakunnassa uudelleen käsittelyn edellytyksiä arvioitaessa.
 
Niin ikään ylimääräistä muutoksenhakua koskeva pääperiaate on, että uusi selvitys on sellaista, johon hakija ei ole voinut omatta syyttään vedota asian varsinaisessa käsittelyssä. Asianmukainen oikeudenhoito vaatii, että asianosaiset suhtautuvat asiansa hoitamiseen alusta alkaen täydellä tarmolla ja vakavuudella. Näin ollen uuteen selvitykseen vetoavan on kyettävä osoittamaan, että selvitykseen vetoamatta jättämiselle aikaisemmassa lautakuntakäsittelyssä on ollut huolellisen ja tarkoituksenmukaisen asianajon vaatimuksetkin huomioon ottaen pätevä syy.
 
Asian uudelleen käsittelyn edellytyksiä harkittaessa täytyy ottaa huomioon myös se, minkälaiseen lautakunnan käsittelemään asiaan uudelleen käsittelypyyntö liittyy. Merkitystä on siten sillä, kohdistuuko uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö kurinpitoratkaisuun vai esimerkiksi päätöksen sääntöjen vastaisuuteen.   
 
 
III Lautakunnan tätä asiaa koskeva kannanotto
 
Uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön on nyt kysymyksessä olevassa asiassa esittänyt urheilija eli Törmälä. Kysymys on uudelleen käsittelyä koskevasta pyynnöstä, joka koskee urheilijan edustuskilpailu- ja muihin maajoukkuesidonnaisiin oikeuksiin liittyvän erillisen urheilijasopimuksen solmimista.  
 
Lautakunnan päätös 7.4.2010, jolla se hylkäsi Törmälän valituksen, perustuu seuraaviin kahteen pääperusteeseen.
 
(1) Liittohallituksen päätös ei ole ollut sääntöjen vastainen
 
Ensiksikin lautakunta on 7.4.2010 katsonut, että Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallituksen päätös ei ole julkaistujen valintajärjestelmän ja valintakriteerien kanssa ristiriitainen eikä liittohallitus ole ylittänyt asiassa myöskään toimivaltaansa päätöstä tehdessään.
 
Törmälä on vedonnut hakemuksessaan kaikkiaan 20 erilaiseen asiakirjaan tai muuhun dokumenttiin. Näistä nyt esitetyistä tositteista osa on syntynyt vasta lautakunnan ratkaisun 7.4.2010 jälkeen. Tällaisia ovat ainakin liitteet 1, 5, 6, 7, 16, 17, 18, 19 ja 20. Nämä ovat edellä selostetulla tavalla niin sanottuja jälkisattumuksia eli varsinaisen ratkaisun tekemisen jälkeen syntyneitä selvityksiä eikä niitä siten voida ottaa huomioon arvioitaessa uudelleen käsittelyä koskevaa pyyntöä.
 
Muiden hakemuksen tueksi esitettyjen asiakirjojen osalta lautakunta toteaa, että Törmälä ei ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka johdosta asia voitaisiin lautakunnan sääntöjen 28 §:n nojalla ottaa uudelleen käsiteltäväksi
 
Törmälä on vedonnut edelleen siihen, että Ampumaurheiluliiton liittohallituksen päätös oli liiton sääntöjen ja kilpailutoiminnan yleissääntöjen (KY 2009) vastainen ja siten pätemätön. Lautakunta toteaa, että mainittuihin sääntöihin oli vedottu jo lautakunnan ratkaisun 7.4.2010 yhteydessä ja nämä ovat olleet lautakunnan käytettävissä hakemuksen kohteena olevaa asiaa ratkaistaessa. Tämän perusteen osalta kysymys on siten lähinnä asian oikeudellisesta uudelleen arvioinnista. Lautakunta toteaa, että asian oikeudellinen uudelleen arviointi ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:n mukainen peruste asian uudelleen käsittelylle. Tällä perusteella lautakunta ei voi ottaa aikaisemmin ratkaisemaansa asiaa uudelleen ratkaistavakseen.
 
(2) Jäsenoikeuksia ei ollut loukattu
 
Toiseksi lautakunta on 7.4.2010 katsonut, että yksittäisen urheilijan niin sanottuihin subjektiivisiin oikeuksiin ei kuulu päästä osallistumaan kansainvälisiin arvokilpailuihin vaan Suomen Ampumaurheiluliiton tehtäviin kuuluu kotimaisena lajiliittona päättää siitä, millä perusteilla valinnat tehdään ja miten arvokilpailuihin osallistumisesta päätetään. Näin ollen liittohallituksen päätös ei ollut rajoittanut Törmälän jäsenoikeuksia.
 
Nyt Törmälä on hakemuksessaan todennut, että jäsenoikeuksien rajoittaminen tapahtuu sillä, että Törmälän ei ole annettu allekirjoittaa samanlaista Olympiaurheilijasopimusta ja käydä neuvotteluita, kuten muilla on ollut mahdollisuus ja kuten Olympiakomitean neuvottelupöytäkirjassa on vahvistettu.
 
Tältäkään osin Törmälä ei ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka johdosta asia voitaisiin lautakunnan sääntöjen 28 §:n nojalla ottaa uudelleen käsiteltäväksi
 
IV Lautakunnan päätelmät
 
Urheilijan edustuskilpailu- ja muiden maajoukkuesidonnaisten oikeuksien edellytyksenä olevan urheilijasopimuksen oikeusperustetta koskevin osin asiassa ei ole edellytyksiä uudelleen käsittelylle. Törmälän hakemuksensa tueksi toimittama selvitys ei muutoinkaan osoita, että asiassa olisi edellytyksiä asian uudelleen käsittelyyn lautakunnassa.
 
Näin ollen asiassa ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä sen uudelleen käsittelylle.      
 
Edellä lausuttuun nähden asiassa ei ole tarpeen pyytää Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n vastausta.
 
Päätöslauselma
 
Tiia Törmälän hakemus hylätään.
 
Valitusmaksua ei palauteta.
 
Ratkaisu on yksimielinen.
 
 
 
 
Risto Jalanko                                                               Timo Ojala
puheenjohtaja                                                             sihteeri
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Mika Palmgren, Marja Ramm-Schmidt, Hannu Rautiainen ja Kristiina Rintala.