29/2011 Ratsastus: Lautakuntamenettely - Uudelleen käsittely

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS           Nro 29/2011
 
                                                                                                       29.11.2011     Diaarinro 20/2011
 
 
 
 
HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA RATKAISU
 
Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 17.6.2011 nro 17/2011
 
ASIA
 
Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö
 
HAKIJA
 
Suomen Ratsastajainliitto ry
 
 
TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 17.6.2011
 
Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallitus on päätöksellään 19.5.2011 määrännyt A:n Ratsastajainliiton toimintasääntöjen 10 §:n nojalla kilpailu- ja toimitsijakieltoon 20.5.2011 alkaen. Kiellon on ilmoitettu olevan voimassa toistaiseksi ja kielto koskee kotimaista ja kansainvälistä toimintaa. Päätöksen perusteina on todettu, että A on tuomittu lainvoimaa vailla olevalla käräjäoikeuden tuomiolla seksuaalirikoksista. Päätöksessä ilmoitettiin lopuksi, että asia käsitellään uudestaan hallituksessa sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen.
 
A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunta on päätöksellään 17.6.2011 (UOL 17/2011)  kumonnut Ratsastajainliiton päätöksen. Oikeusturvalautakunnan päätöksessä on todettu tältä osin muun ohella seuraavaa:
 
”Ratsastajainliitto ilmoittaa perustaneensa ratkaisunsa liiton toimintasääntöjen 10 §:n 3 kappaleen määräykseen. Toimintasääntöjen perusteella A on suljettu liiton toiminnasta määräajaksi. Kysymys ei Ratsastajainliiton mukaan ole toimintasääntöjen 10 §:n 1 kappaleen mukaisesta urheilun piirissä tapahtuneen menettelyn perusteella määrätystä kurinpitoseuraamuksesta. Sen sijaan toimintasääntöjen 10 §:n 3 momentin perusteella on mahdollista määrätä seuraamus muun kuin urheilun piirissä tapahtuneen menettelyn perusteella. Näin ollen Ratsastajainliitto on ilmoittanut kysymyksessä olevan hallituksen määräämä väliaikainen toimenpide.
 
Toimintasääntöjen 10 §:n 3 kappale koskee Ratsastajainliiton henkilöjäseniä. A ei ole kuitenkaan Ratsastajainliiton henkilöjäsen, vaan Ratsastajainliiton jäsenseuran jäsen. Jäsenseurojen jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista on säädetty erikseen toimintasääntöjen 10 §:n 1 kappaleessa ja edelleen liiton kilpailusäännöissä. A:han ei siten ole voitu kohdistaa kurinpitotoimia tai muitakaan seuraamuksia toimintasääntöjen 10 §:n 3 kappaleen perusteella, koska tämä sääntökohta ei lainkaan koske jäsenseurojen jäseniä.
 
Ratsastajainliitto ei ole vedonnut päätöksensä tueksi mihinkään muihin mahdollisiin A:ta velvoittaviin sääntöihin tai määräyksiin, joissa määrättäisiin sellaisesta väliaikaisesta kilpailu- ja toimitsijakiellosta, josta Ratsastajainliitto katsoo nyt olevan kysymys. Näin ollen Ratsastajainliiton A:lle määräämä väliaikainen kilpailu- ja toimitsijakielto ei perustu A:ta velvoittaviin sääntömääräyksiin. ”
 
Edelleen oikeusturvalautakunta on todennut Ratsastajainliiton menettelystä A:n asian käsittelyn osalta seuraavaa:
 
”A on valituksessaan todennut myös, ettei häntä ollut kuultu ennen kilpailu- ja toimitsijakiellon määräämistä.  
 
Ratsastajainliitto on vastauksessaan todennut, että se oli kuullut A:ta sen jälkeen, kun se oli saanut tiedon A:ta vastaan nostetusta syytteestä. Kuulemisen jälkeen A oli omasta aloitteestaan 20.7.2010 päivätystä viestistä ilmenevällä tavalla luopunut aluevalmentajan tehtävästään.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että perustuslaissa suojatun oikeuden rajoittaminen edellyttää myös siltä menettelyltä, jossa tällainen kielto määrätään, oikeussuojaa koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista. Keskeisenä oikeudellisena periaatteena on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia ja rajoitetaan hänen oikeuttaan työhön tai elinkeinon harjoittamiseen.
 
Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin periaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti noudatettu Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esimerkiksi UOL 1/2008 ja UOL 7/2009).
 
Ratsastajainliiton hallituksen kokouksen 19.5.2011 pöytäkirjasta ilmenee, että asia on tullut vireille hallituksessa huhti-toukokuussa 2011 sen jälkeen, kun hallitus oli saanut tiedon A:ta koskeneesta käräjäoikeuden tuomiosta. Ratsastajainliiton viittaamasta 20.7.2010 päivätystä sähköpostiviestistä ei ilmene, mitä menettelyä viesti koskee eikä sitä voida muutoinkaan pitää riittävänä kuulemisena, koska se on tapahtunut ennen käräjäoikeuden 27.4.2011 antamaa tuomiota ja ennen kuin asia on tullut vireille Ratsastajainliiton hallituksessa. Asian käsittelyssä Ratsastajainliiton hallituksessa on tapahtunut siten olennainen menettelyvirhe.”
 
 
RATSASTAJAINLIITON HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMISEKSI
 
Suomen Ratsastajainliitto ry on pyytänyt, että kilpailu- ja toimitsijakieltoa koskeva asia käsitellään uudestaan ja että oikeusturvalautakunta poistaa ratkaisunsa 17/2011.
 
A on tuomittu käräjäoikeuden 27.4.2011 antamalla tuomiolla seksuaalirikoksista yhden vuoden kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A oli toimiessaan Ratsastajainliiton aluevalmentajan tehtävässä harjoittanut seksiä neljän valmennettavansa kanssa, joista yksi oli ollut alle 15-vuotias ja kolme iältään 16–17 -vuotiaita. Käräjäoikeuden tuomion jälkeen A oli pyytänyt, että hän saisi olla Ratsastajainliiton virallinen edustaja Puolassa järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa. Ratsastajainliitto käsitteli asian kiireellisesti ja määräsi A:n väliaikaisena toimenpiteenä väliaikaiseen kilpailu- ja toimitsijakieltoon.
 
A on sitoutunut noudattamaan Ratsastajainliiton toimintasääntöjä ja kurinpitosääntöjä. Toimintasääntöjen 10 §:n 1 ja 2 kohtien nojalla Ratsastajainliiton hallituksella on yksiselitteinen oikeus määrätä jäsenyhdistyksen jäsen kilpailukieltoon, mikäli tämän toiminta rikkoo joko liikunnan eettisiä arvoja tai urheilun reilun pelin periaatteita tai viittaussäännöksen perusteella sovellettavia kilpailusäännöissä määrättyjä sääntörikkomusmääräyksiä.
 
Edelleen toimintasääntöjen 10 §:n 3 kohdan nojalla Ratsastajainliiton hallituksella on oikeus sulkea sääntökohdassa yksiselitteisesti tarkoitettu jäsenyhdistyksen henkilöjäsen liiton toiminnasta määräajaksi. Ratsastajainliitolla ei ole muita henkilöjäseniä kuin jäsenyhdistysten henkilöjäseniä, joten sääntökohdan tavoitteen mukaisesti toisenlainen tulkinta ei ole perusteltu.
 
A oli käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä rikkonut Ratsastajainliiton kilpailusääntöjen 59 §:ää ja toimintasääntöjen 2 §:ää. Kilpailusääntöjen 60 §:n mukaan rangaistuksia olivat muun muassa kilpailu- ja toimitsijakielto. A oli tehnyt valmennettaviinsa kohdistuneet seksuaaliset teot urheilutoiminnan piirissä.
 
A:n kilpailutoiminnalla ei ole sanottavaa merkitystä hänen ammatin harjoittamiseensa tai tulonmuodostukseen. Oikeusturvalautakunta oli päätöksessään 17/2011 virheellisesti rinnastanut tämän tapauksen ratkaisuunsa 1/2008, jossa kysymys oli ammattijääkiekkoilijasta.
 
A:ta oli myös puhelimitse kuultu käräjäoikeuden tuomion jälkeen.
 
A:lle määrätty seuraamus ei ole ollut myöskään ennenaikainen. Kurinpitotoimet eivät edellytä tuomiota taikka sitä, että tuomio olisi lainvoimainen. Ratsastajainliitto voi ryhtyä kurinpitotoimiin omien havaintojensa perusteella. Kilpailukielto ei rajoita myöskään A:n perusoikeuksia eikä seuraamus ollut kohtuuton.
 
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
 
I Kysymyksenasettelu
 
Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevallaan päätöksellä kumonnut Suomen Ratsastajainliitto ry:n (liitto) hallituksen päätöksen 19.5.2011 A:lle määrätystä toistaiseksi voimassa olevasta kilpailu- ja toimitsijakiellosta.
 
Liitto on pyytänyt, että asia käsitellään uudestaan ja että oikeusturvalautakunta kumoaa antamansa päätöksen.  
 
Liiton uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on siten ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.
 
II Uudelleen käsittelyä koskevan sääntömääräyksen tulkinta
 
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:n mukaan lautakunta voi ottaa käsittelemänsä asian asianosaisen pyynnöstä uudelleen käsiteltäväksi kahdessa tapauksessa:
 
a.    jos asiassa on saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen;
 
b.    jos käytäntö vastaavia asioita ratkaistaessa joko kotimaassa tai ulkomailla on olennaisesti muuttunut.
 
 
Lautakunta toteaa, että liiton hakemuksessa näyttää olevan kysymys lähinnä kohdan a mukaisesta tapauksesta.
 
Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä ei ole muodostunut vakiintunutta käytäntöä, miten tätä uudelleen käsittelyä koskevaa sääntökohtaa tulee tulkita. Uudelleen käsittelyä koskeva hakemus on ollut lautakunnassa esillä vain yhdessä tapauksessa (UOL 1/1996), jossa tapauksessa ei ole tarkemmin otettu kantaa sääntömääräyksen sisältöön.
 
Edellytyksenä uudelleen käsittelylle on ensiksikin se, että selvityksen tulee olla uutta ja toiseksi se, että tämän selvityksen tulee olla sellaista, joka olisi olennaisesti vaikuttanut asiassa tehtyyn päätökseen.
 
Sääntökohdan sanamuoto viittaa siihen, että selvityksen uutuutta koskeva edellytys tarkoittaa sellaista selvitystä, jota ei ole otettu huomioon asian varsinaisessa lautakuntakäsittelyssä. Olennaisuusedellytys tarkoittaa selvityksen keskeistä vaikutusta asian ratkaisun lopputulokseen.
 
Sääntökohdan sanamuodosta ei voida päätellä, onko uuden selvityksen oltava sellaista, joka on ollut sinänsä olemassa jo asiaa ratkaistaessa, mutta johon ei ole voitu jostain syystä vedota, vai onko kyse jälkisattumuksesta eli sellaisesta selvityksestä, joka syntynyt vasta asian ratkaisun jälkeen. Sanamuodosta ei sinänsä voida myöskään päätellä sitä, tarkoittaako uusi selvitys tosiseikkoja eli faktoja vai oikeudellisia perusteita. - Lautakunta toteaa, että näiden keskeisten tulkintakysymyksien ratkaiseminen edellyttää asian tarkastelua yleisemmästä näkökulmasta eli lautakunnan asemasta käsin.
 
Oikeusturvalautakunta toimii sääntöjen 1 §:ssä todetuin tavoin urheilun riippumattomana valituselimenä, jonka päätöksiä Suomen Liikunta ja Urheilun ry:n jäsenjärjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan. Lautakunnan päätökset on tarkoitettu lopulliseksi eikä niistä ole mahdollista valittaa. Ainoa poikkeus koskee Suomen antidopingsäännöstön 2009 13 §:n kohdissa 13.2.1 ja 13.2.2 tarkoitettuja tapauksia. Sääntökohtien mukaan urheilun oikeusturvalautakunnan dopingtapauksia koskevasta ratkaisusta voidaan hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta. Tästä ei nyt ole kysymys.
 
Kun uudelleen käsittelyssä on siis kysymys lopulliseksi tulleen ratkaisun uudelleen arvioinnista ja sen mahdollisesta muuttamisesta, voidaan vertailukohtia ja siten myös tulkinta-apua saada ylimääräistä muutoksenhakua koskevista säännöistä ja periaatteista. Ylimääräisessä muutoksenhaussahan on kysymys lainvoimaiseen eli lopulliseen ratkaisuun puuttumisesta. Kun ylimääräisen muutoksenhaun perusteena on uusi selvitys, yleisen tuomioistuimen ratkaisun voidaan purkaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7-15 §:n mukaisessa järjestyksessä. Hallintolainkäytössä kysymykseen tulee päätöksen purkaminen hallintolainkäyttölain 63 §:ssä säädetyin edellytyksin.
 
Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien periaatteiden mukaan lainvoimaisen ratkaisun purkaminen edellyttää erikseen säädettyjen purkuperusteiden täyttymistä. Oikeusrauhan takia lainvoimaisiin ratkaisuihin puututaan vain poikkeuksellisesti. Kynnys puuttumiseen on yleensä korkea. Purkuperusteissa erotetaan yhtäältä tosiseikkoja koskevat perusteet, joita ovat uusi selvitys tai selvitys, joka osoittaa aikaisemman selvityksen virheelliseksi, ja toisaalta väärää oikeudellista arviointia koskeva peruste, jolla tarkoitetaan, että asiassa annettu ratkaisu perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
 
Lautakunta toteaa, että nyt kyseessä oleva uuteen selvitykseen perustuva uudelleen käsittelyn peruste tarkoittaa lähinnä tosiasioita koskevaa selvitystä, siis uutta seikkaa ja uutta todistetta. Sen sijaan kielen normaalisääntöjen mukaan ”uusi selvitys” -määritettä on hankalaa ellei mahdotonta lukea niin, että siihen kuuluisi esimerkiksi sellainen oikeudellinen peruste kuin ”ilmeisesti väärä sääntöjen soveltaminen”.
 
Ylimääräisen muutoksenhaun vakiintuneita pääperiaatteita on, että uudella selvityksellä tarkoitetaan sellaista tosiasiaselvitystä, joka on ollut olemassa jo varsinaista ratkaisua tehtäessä. Niin sanottua jälkisattumusta eli varsinaisen ratkaisun tekemisen jälkeen syntynyttä tosiseikkaa ei yleensä hyväksytä lainvoimaisen ratkaisun purkamisen perusteeksi. Lainvoimaisen ratkaisun purkamisessa arvioinnin kohteena on se, perustuiko aikaisempi ratkaisu asianmukaiseen ratkaisuhetkellä olemassa olevaan selvitykseen. Samaa periaatetta on perusteltua noudattaa myös urheilun oikeusturvalautakunnassa uudelleen käsittelyn edellytyksiä arvioitaessa.
 
Niin ikään ylimääräistä muutoksenhakua koskeva pääperiaate on, että uusi selvitys on sellaista, johon hakija ei ole voinut omatta syyttään vedota asian varsinaisessa käsittelyssä. Asianmukainen oikeudenhoito vaatii, että asianosaiset suhtautuvat asiansa hoitamiseen alusta alkaen täydellä tarmolla ja vakavuudella. Ylimääräisellä muutoksenhaulla ei ole enää mahdollista paikata esimerkiksi ponnetonta tai huolimatonta asioiden hoitamista ja asianajoa. Tämä sama periaate soveltuu epäilemättä myös, kun lautakunnassa arvioidaan uudelleen käsittelyn edellytyksiä. Näin ollen uuteen selvitykseen vetoavan on kyettävä osoittamaan, että selvityksen vetoamatta jättämiselle aikaisemmassa lautakuntakäsittelyssä on ollut huolellisen ja tarkoituksenmukaisen asianajon vaatimuksetkin huomioon ottaen pätevä syy.
 
Asian uudelleen käsittelyn edellytyksiä harkittaessa täytyy ottaa huomioon myös se, minkälaiseen lautakunnan käsittelemään asiaan uudelleen käsittelypyyntö liittyy. Merkitystä on siten sillä, onko uudelleen käsittelyä pyytämässä esimerkiksi kurinpitoasiassa kurinpitoseuraamukseen määrätty urheilija vai kurinpitoseuraamuksen määrännyt lajiliitto. Kurinpitoseuraamusta koskevan päätöksen muuttaminen liiton hakemuksesta kurinpitoseuraamusta koskevan urheilijan vahingoksi edellyttää uudelta selvitykseltä sitä, että se osoittaa hakemuksen kohteena olevan kurinpitopäätöksen lopputulokseltaan todennäköisesti selvästi vääräksi. Sen sijaan kurinpitoseuraamukseen määrätyn urheilijan esittämälle uudelle selvitykselle ei voitane asettaa yhtä tiukkoja vaatimuksia. Asian uudelleen käsittely voi tällöin olla perusteltu, jos hakemuksen kohteena olevan ratkaisun lopputuloksen oikeellisuudesta syntyy uuden selvityksen johdosta riittävän suuri epäilys, jonka vuoksi asiassa on syytä uudelleen tutkia, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut edellytykset.  
 
III Lautakunnan tätä asiaa koskeva kannanotto
 
Uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön on nyt kysymyksessä olevassa asiassa esittänyt Ratsastajainliitto. Kysymys on uudelleen käsittelyä koskevasta pyynnöstä toimintakieltoa koskevaan asiaan liittyvän valmentajan vahingoksi.
 
Lautakunnan päätös 17.6.2011, jolla se kumosi liiton A:lle määräämän kilpailu- ja toimitsijakiellon, perustuu kahteen pääperusteeseen.
 
(1) Liiton määräämä kiellolta on puuttunut oikeusperuste
 
Ensiksikin lautakunta on 17.6.2011 katsonut, että liiton A:lle määräämä väliaikainen kielto ei ollut perustunut A:ta velvoittaviin sääntömääräyksiin. Liiton päätökseltä on siis puuttunut oikeudellinen peruste.
 
Tämän perusteen osalta liitto ei ole vedonnut hakemuksensa tueksi mihinkään uuteen tosiseikkaan tai uuteen todisteeseen vaan liiton hakemuksessa vaaditaan, että lautakunta arvioisi asiaa oikeudellisesti toisella tavalla kuin päätöksessään 17.6.2011.
 
Lautakunta toteaa, että asian oikeudellinen uudelleen arviointi ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:n mukainen peruste asian uudelleen käsittelylle. Tällä perusteella lautakunta ei voi ottaa aikaisemmin ratkaisemaansa asiaa uudelleen ratkaistavakseen.
 
Lisäksi lautakunta toteaa, että lautakunnan päätöksen 17.6.2011 perusteena ovat olleet juuri ne sääntökohdat, joihin liitto on tuolloin vedonnut. Vielä lautakunta toteaa, että liitto ei ole myöskään esittänyt mitään hyväksyttävää syytä sille, miksei se ole vedonnut asian varsinaisessa käsittelyssä niihin oikeudellisiin perusteisiin, joiden perusteella se nyt vaatii asian uudelleen käsittelyä.
 
Tältä osin liitto ei ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka johdosta asia voitaisiin lautakunnan sääntöjen 28 §:n nojalla ottaa uudelleen käsiteltäväksi.
 
(2) Olennainen menettelyvirhe liiton käsittelyssä
 
Toiseksi lautakunta on 17.6.2011 katsonut, että liiton hallituksessa on tapahtunut olennainen menettelyvirhe, kun hallitus ei ole varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi sen jälkeen, kun asia on tullut vireille liiton hallituksessa. Liiton kuulemiseksi väittämä sähköpostiviesti on viestitetty ennen käräjäoikeuden tuomion antamista.
 
Liitto väittää nyt hakemuksessaan, että kuuleminen on toimitettu puhelimitse käräjäoikeuden tuomion jälkeen.
 
Liitto ei ole esittänyt mitään hyväksyttävää syytä sille, miksei se ole vedonnut tähän seikkaan asian varsinaisessa käsittelyssä.
 
Tältäkään osin liitto ei ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka johdosta asia voitaisiin lautakunnan sääntöjen 28 §:n nojalla ottaa uudelleen käsiteltäväksi
 
IV Lautakunnan päätelmät
 
Kiellon oikeusperustetta ja menettelyvirhettä koskevin osin asiassa ei ole edellytyksiä uudelleen käsittelylle. Ratsastajainliiton hakemuksensa tueksi toimittama selvitys ei muutoinkaan osoita, että asiassa olisi edellytyksiä asian uudelleen käsittelyyn lautakunnassa.
 
Näin ollen asiassa ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä sen uudelleen käsittelylle.       
 
Lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen pyytää A:n vastausta.
 
Päätöslauselma
 
Suomen Ratsastajainliitto ry:n hakemus hylätään.
 
Valitusmaksua ei palauteta.
 
Ratkaisu on yksimielinen.
 
 
 
 
Pertti Välimäki                                                             Timo Ojala
puheenjohtaja                                                             sihteeri
 
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Matti Hiltunen, Kristiina Rintala, Hilkka Salmenkylä ja Jukka Sippo.