13/2021 Triathlon – Kurinpito – Kilpailu- ja toimitsijakielto – Laillisuusperiaate

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                  Päätös              Nro 13/2021

                                                                                                          24.5.2021         Diaarinumero 9/2021

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Triathlonliitto ry:n hallituksen päätös 1.4.2021 (tapaus 3/2020), jolla valittaja on määrätty kilpailu- ja toimitsijakieltoon

 

ASIA                 

 

Kurinpito – Kilpailu- ja toimitsijakielto – Laillisuusperiaate

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

Suomen Triathlonliitto ry

 

ASIAN TAUSTA

 

                           Triathlonliiton kurinpitovaliokunnan käsittely

 

Kaksi triathlonurheilijaa oli pyytänyt Suomen Triathlonliitto ry:n kurinpitovaliokunnalta toimenpiteitä sen selvittämiseksi, onko heidän entinen valmentajansa A syyllistynyt epäurheilijamaiseen tai epäeettiseen käytökseen heitä kohtaan. Urheilijat olivat kokeneet A:n epäasiallisesti kontrolloineen heidän tekemisiään ja kontaktejaan sekä kosketelleen heitä ja ehdotelleen heille seksuaalissävytteisesti. Urheilijat olivat katsoneet, että A oli toiminut valmentajana epäeettisesti. Triathlonliiton kurinpitovaliokunta on ottanut vastaan kirjallista selvitystä ja kuullut asianosaisten nimeämiä henkilöitä suullisesti ja varannut asianosaisille tilaisuuden lausua kirjallisesti kaikesta selvityksestä.

 

Kurinpitovaliokunta on lausunut yleisellä tasolla, että seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä määritellään tasa-arvolaissa lainvastaiseksi syrjinnäksi. Lain mukaan seksuaalinen häirintä tarkoittaa sanallista, fyysistä ja sanatonta, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tasa-arvobarometrin mukaan yleisimpiä seksuaalisen häirinnän muotoja ovat loukkaavat kaksimieliset vitsit, härskit puheet ja asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen liittyvät huomautukset. Kurinpitovaliokunnan mukaan seksuaaliseen häirintään tulee triathlonissa olla nollatoleranssi.

 

Kurinpitovaliokunta on pitänyt sille esitettyä A:n viestittelyä valmennettaville urheilijoilleen tyyliltään ja tavaltaan sellaisena, että sitä voidaan pitää valmentaja-urheilija-suhteelle vieraana, epäasiallisena ja objektiivisesti arvioiden seksuaalisesti vihjailevana. Molemmat urheilijat olivat toimittaneet kurinpitovaliokunnalle samanluonteisia viestejä, mistä on syntynyt käsitys siitä, että kysymys oli A:n toimintatavasta. Kurinpitovaliokunta on katsonut viestien tukevan urheilijoiden kertomuksia ja urheilijoiden kertomusten olevan uskottavia.

 

Ensimmäinen urheilijoista on kirjallisesti selvittänyt A:n muun muassa suukotelleen häntä toistuvasti pään alueelle, sopimattomasti kosketelleen hieronnan aikana, kommentoineen alusvaatteita ja viesteissään käyttäneen sanontoja ”varaan sinut seuraavaan elämään” ym. Urheilijan ilmoituksen mukaan A:n toiminta oli ollut koko ajan lisääntyvissä määrin seksuaalissävytteistä. Toinen urheilijoista, joka oli asunut toisella paikkakunnalla ja tavannut noin kerran kuukaudessa valmentajaansa, on vuorostaan kuvannut A:n toimintaa enemmänkin kontrolloivaksi (”kuin mustasukkainen puoliso”) ja tämän viestittelyä oudoksi ja vihjailevaksi. Viimeksi mainittu urheilija oli useamman kerran joutunut puuttumaan A:n tultua liian lähelle häntä. A:n hieronnoista urheilijalla ei ollut ollut huomautettavaa. Kummankin urheilijan käsityksen mukaan A:n oli tietoisesti pyrkinyt heidän kanssaan seksisuhteeseen. Mitään pakottamiseen tai uhkaamiseen viittaavaa ei ollut tullut ilmi.

 

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään 28.3.2021 esittänyt, että A määrätään kuuden kuukauden mittaiseen toimitsija- ja kilpailukieltoon.

 

Triathlonliiton hallituksen päätös

 

Suomen Triathlonliitto ry:n hallitus on valituksenalaisessa päätöksessään 1.4.2021 kurinpitovaliokunnan esityksen mukaisesti katsonut, että A oli menetellyt epäeettisesti entisiä valmennettaviaan kohtaan, ja määrännyt A:n kuudeksi kuukaudeksi ajalle 1.4. – 30.9.2021 toimitsija- ja kilpailukieltoon. Rangaistuksen kärsimisen aikana A ei saanut toimia Triathlonliiton alaisissa virallisissa kilpailuissa missään virallisissa tehtävissä, joihin lasketaan myös kilpaileminen. Virallisia tehtäviä ovat kilpailemisen lisäksi muun muassa toimiminen tuomarina, toimitsijana, valmentajana, urheilijan tukihenkilönä tai muussa näihin rinnastuvassa tehtävässä. Sama koskee soveltuvin osin myös Triathlonliiton jäsenseurojen toimintaa.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja että urheilijat, joiden toimenpidepyynnöt ovat johtaneet kurinpitorangaistukseen, velvoitetaan korvaamaan hänelle aiheutuneet lautakuntakulut tai että hänelle määrättyä kurinpitorangaistusta joka tapauksessa lievennetään.

 

A ei ollut kahden triathlonurheilijan valmentajana syyllistynyt epäeettisyyteen eikä muuhunkaan epäasianmukaiseen käyttäytymiseen. A:sta oli alun perin tehty kilpailevan triathlonseuran ja A:n valmennuksessa olleen kahden naisurheilijan toimesta toimenpidepyynnöt Triathlonliitolle. Näiden toimenpidepyyntöjen taustalla oli ollut seurojen välinen tulehtunut tilanne, kilpailu ja pyrkimys mustamaalata A:ta ja saada hänet kokeneena valmentajana siirretyksi syrjään seurassaan. Kysymyksessä oli ollut aikuisten ihmisten välisistä ihmissuhteista, jotka olivat kärjistyneet lisää seuratasolla. Toinen valmennettavista urheilijoista oli ilmeisesti myös katkeroitunut valmennussuhteen päättymisestä seuranneesta urheilijan ja A:n välisen markkinointiyhteistyön loppumisesta. Tämä urheilija oli siirtynyt kilpailevaan, A:n toiminnasta Triathlonliitolle reklamoineeseen seuraan.

 

Henkilökohtaisista valmennettavista etenkin toinen urheilijoista oli vuosina 2019-2020 valmennussuhteen aikana omalta osaltaan suhtautunut hyvin läheisesti, välillä jopa flirttailevasti, A:han. A ei ollut suudellut urheilijaa otsalle tai poskille missään tilanteessa, hieronnoissa koskenut tätä intiimille alueelle eikä ollut kahdenkeskisessä viestittelyssään yhtään sen seksuaalisävytteisempi kuin urheilija itsekään. Urheilija oli oma-aloitteisesti lähettänyt A:lle itsestään seksuaalipitoisia kuvia. A:n ja urheilijan välillä oli ollut puolin ja toisin aikuismaista huumoria.

 

A oli valmentanut toista urheilijoistaan vuosina 2015-2018 ja heillä oli ollut toimiva valmennussuhde. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta vastata esitettyihin epäilyihin tämän urheilijan osalta, koska hän ei ollut asian aikaisemmassa käsittelyssä saanut tietää, mihin kurinpitorangaistus oli näiltä osin perustunut. Lisäksi mahdolliset väitteet A:n toiminnan epäasiallisesta käyttäytymisestä olivat joka tapauksessa perustuneet ainakin kolmen vuoden takaisiin eli vanhoihin tapahtumiin.

 

Urheilijat eivät olleet ennen liitolle tekemiään toimenpidepyyntöjä missään vaiheessa kyseenalaistaneet A:n toiminnan asianmukaisuutta. A:lle oli aiheutunut epäilyistä ja kurinpitopäätöksestä mainehaittaa ja tätä kautta myös ansionmenetystä. Lisäksi A:n edustaman triathlonseuran junioritoiminnalle oli urheilijoiden toimenpidepyynnöistä tullut vaikeuksia. Määrätty kurinpitorangaistus oli kohtuuton.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Triathlonliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

A on menetellyt asiassa epäeettisesti. Kurinpitorangaistukselle on olemassa edellytykset ja määrätty seuraamus on linjassa vallitsevan kurinpitokäytännön kanssa. Asiassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista uutta, mikä ei olisi liiton kurinpitokäsittelyssä ollut esillä seuraamusta määrättäessä.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A on antanut vastaselityksensä Triathlonliiton vastauksesta ja tuonut esiin, ettei hänelle ollut lainkaan toimitettu tiedoksi kurinpitovaliokunnan päätösesitystä, joka on sisältänyt liiton hallituksen kurinpitopäätöksen perustelut.

 

Väitetyssä epäeettisessä toiminnassa on kysymys sana vastaan sanaa -tilanteesta. A:n ja urheilijoiden välillä oli ollut aikuisten välinen ystävyys- ja valmennussuhde. Keskinäinen viestinvaihto oli ollut kummankin osapuolen hyväksymää. A ei ollut millään tavalla kontrolloinut valmennettaviaan eikä pyrkinyt näiden kanssa seksisuhteeseen. A oli kehunut valmennettaviaan ja kohottanut näiden itsetuntoa. Asiassa on kysymys tulehtuneista ihmissuhteista.

 

LAUSUMAT

 

Suomen Triathlonliitto ry on antanut lausumansa A:n vastaselityksestä.

 

A on antanut oma-aloitteisia lausumia.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

 Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.

 

Pääasiaratkaisu

 

Kurinpitotoimivalta Triathlonliitossa

 

Asiassa on ensin kysymys siitä, mikä Triathlonliiton toimielimistä on ollut kurinpitoasiassa toimivaltainen. Käsillä olevassa asiassa liiton kurinpitovaliokunta on antanut päätösesityksensä kurinpitoseuraamuksen määräämiseksi, ja liiton hallitus on tehnyt esityksen mukaisen päätöksen ja määrännyt muutoksenhakijalle kurinpitoseuraamuksen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitovaltaa käyttävän yhdistyksen sisällä toimivaltajako kurinpitoasioissa määräytyy yleisten yhdistysoikeudellisten periaatteiden ja yhdistyksen sääntöjen perusteella. Triathlonliiton kohdalla toimivallanjaosta on sitovasti säännelty liiton kurinpitomääräyksissä ja liiton toimintasäännöissä.

 

Triathlonliiton kurinpitomääräysten 4 §:n mukaan rankaisuvaltaa käyttävä elin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on liiton kurinpitovaliokunta. Triathlonliiton toimintasääntöjen 7 §:n 2 ja 3 momentin mukaan liiton kurinpitovaltaa käyttää liiton kokouksen valitsema kurinpitovaliokunta. Kurinpitovaliokunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. Jäsenseurat luovuttavat ylimmän toimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan jäseniinsä nähden liitolle. Kurinpitovaliokunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta, tehtävistä, rangaistavista teoista, kurinpitomenettelyistä ja rangaistuslajeista säädetään tarkemmin liiton kokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä. Toimintasääntöjen 16 §:n 1 momentin mukaan liiton hallituksena toimii liittohallitus. Toimintasääntöjen 16 §:n 7 momentin mukaan liittohallitus päättää jäsenseuroihin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomääräysten ja toimintasääntöjen perusteella vaikuttaisi olevan niin, että Triathlonliiton kurinpitovaliokunnalla ja hallituksella on rinnakkainen toimivalta kurinpitoasioissa. Näistä määräyksistä ja säännöistä ei ilmene, mihin Triathlonliiton tässä asiassa käyttämä kurinpitovaliokunnan ratkaisuvallan alistuskäytäntö perustuu. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä ei tässä asiassa ole arvioida Triathlonliiton kurinpitomenettelyn yhdistysoikeudellista tarkoituksenmukaisuutta esimerkiksi päätöksenteon riippumattomuuden näkökulmasta. Triathlonliiton hallituksen toimivalta kurinpitoasioissa ei ole vastoin yhdistyslain säännöksiä tai yhdistysoikeudellisia periaatteita. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että Triathlonliiton hallituksella on ollut toimivaltainen kurinpitoasiassa ja että kurinpitorangaistuksen määräämiselle on tältä osin ollut menettelylliset perusteet. Lautakunta vielä toteaa, että käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa toimivaltasäännösten mahdollinen epäselvyys tai eri toimielinten toimivallan päällekkäisyys eivät saa aiheuttaa kurinpitomenettelyn kohteen oikeusturvan vaarantumista, eivätkä toimivaltakysymykset oikeuta poikkeamisia asianosaisen menettelyllisestä oikeusturvasta.

 

Oikeus saada perusteltu päätös ja kuulemisperiaate

 

Urheilua koskevissa kurinpitoasioissa on voimassa tietyt yleiset oikeusturvan vähimmäisedellytykset. Esimerkiksi perustuslain 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeudesta saada perusteltu päätös. Mikäli päätöksen perusteluvelvollisuutta ei noudatettaisi, päätöksen kohteena olevan oikeus hakea muutosta tehtyyn päätökseen voisi käytännössä kokonaan estyä.

 

A on esittänyt, ettei hänelle ollut lainkaan toimitettu tiedoksi kurinpitovaliokunnan päätösesitystä. Triathlonliitto ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut A:n väitteestä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n esittämästä Triathlonliiton puheenjohtajan hänelle 1.4.2021 lähettämästä sähköpostiviestistä on ilmennyt vain liiton hallituksen 1.4.2021 tekemä päätös. Hallituksen päätöksestä ilmenee, että se on ollut kurinpitovaliokunnan esityksen mukainen, minkä oikeusturvalautakunta tulkitsee merkitsevän, että hallituksen päätöksen perustelut ovat olleet samat kuin kurinpitovaliokunnan päätösesityksessä on mainittu. Päätöksen perustelujen ilmeneminen toisesta asiakirjasta tai päätösasiakirjan liitteestä täyttää perusteluvelvollisuuden vähimmäisedellytykset, kunhan päätöksen lopputuloksen ja perustelut sisältävien asiakirjojen välillä on yksiselitteinen viittaus tai muu ketjutus.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei A:lle toimitetun päätöksen tiedoksiantoviestin liitteenä kuitenkaan ole ollut kyseistä kurinpitovaliokunnan päätösesitystä. Hallituksen päätökseen ei ole myöskään kirjattu näkyville sitä, mihin määrätty kurinpitorangaistus on perustunut muuta kuin mainitsemalla nimeltä kahden urheilijan tehneen toimenpidepyynnöt ja se, että A:n on katsottu menetelleen epäeettisesti kyseisiä entisiä valmennettaviaan kohtaan. Sen sijaan Triathlonliiton kurinpitovaliokunnan päätösesitys on sisältänyt esitetyn kilpailu- ja toimitsijakiellon määräämiselle perustelut.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa tulleen selvitetyksi, että A oli saanut kurinpitovaliokunnan päätösesityksen tiedokseen vasta, kun hänelle oli oikeusturvalautakunnan käsittelyssä varattu tilaisuus lausua Triathlonliiton vastauksesta, jonka vastauksen liitteenä kurinpitovaliokunnan päätösesitys oli ollut. Tätä johtopäätöstä tukee edellä selostetun sähköpostiviestin lisäksi liiton hallituksen kokouksen pöytäkirjan 31.3.2021 merkinnät, joista ilmenee puheenjohtajan tehtäväksi annetun päätöksen tiedoksianto. Näin ollen A:lla ei ole ollut yksityiskohtaista tietoa hänelle määrätyn kurinpitorangaistuksen perusteista, kun sitä koskeva Triathlonliiton hallituksen päätös on annettu. Asiassa on siten tapahtunut menettelyvirhe.

 

Oikeusturvalautakunta korostaa asianosaisten kuulemisen tarvetta ennen päätöksentekoa. Tämä kuulemisvelvoite voi pitää sisällään myös velvollisuuden varata asianosaiselle tilaisuus lausua häntä koskevasta päätösesityksestä ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Tässä asiassa, jossa valittu kurinpitomenettely ei ole nimenomaisesti perustunut liiton sääntöihin, kuuleminen on tapahtunut vain asian valmisteluvaiheessa kurinpitovaliokunnassa eikä varsinaisessa päätöksentekovaiheessa hallituksen toimesta. Menettelyä voidaan tässä asiassa pitää puutteellisena kurinpitomenettelyn kohteena olleen A:n kuulemisen näkökulmasta.

 

Kurinpitovaliokunnan ja hallituksen kurinpitomenettelyn muodostama kokonaisuus ei ole kuitenkaan estänyt muutoksenhakua eikä A:ta lausumasta kurinpitopäätöksen perusteluista oikeusturvalautakunnan käsittelyssä. Lisäksi hallituksen päätös on perustunut samoihin tosiasioihin ja samoihin perusteluihin kuin kurinpitovaliokunnan päätösesitys. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että menettelyvirheestä muutoin tyypillisesti aiheutuva päätöksen pätemättömyys on korjaantunut, kun A on saanut kurinpitovaliokunnan päätösesityksen tiedokseen ja voi siitä oikeusturvalautakunnassa lausua. Kurinpitorangaistuksen määräämiselle on siten tältä osin ollut menettelylliset perusteet.

 

 

Laillisuusperiaate ja kurinpitorangaistuksen määrääminen

 

Oikeusturvalautakunta on vakiintuneesti (esim. UOL 1/2017) edellyttänyt, että kurinpitoasioissa noudatetaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä taikka urheilijan ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa tulee olla riittävän täsmällisellä tavalla määriteltynä, minkälaisesta menettelystä kurinpitorangaistus voidaan määrätä ja millainen kurinpitoseuraamus tällöin voidaan määrätä. Jolleivat nämä edellytykset täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Triathlonliiton kurinpitovaliokunnan päätösesityksestä 28.3.2021 eikä hallituksen päätöksestä 1.4.2021 ilmene, mihin muihin kuin toimivaltasäännöksiin määrätty kilpailu- ja toimitsijakielto perustuu. Kurinpitopäätöstä ei siten voida pitää sisällöltään selvänä. Päätöksen arvioiminen edellyttääkin tulkintaa.

 

Triathlonliiton hallituksen päätöksestä ilmenee, että kurinpitoseuraamus on määrätty valmentajan epäeettisen menettelyn perusteella. Liiton kurinpitosääntöjen 2 §:n mukaan rangaista voidaan muun muassa sitä, a) joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai piirin/alueen sääntöjen nojalla annetaan ja sitä, c) joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. Kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 kohdan mukaan rangaistuslajeja ovat varoitus, sakko sekä kilpailukohtainen, määräaikainen tai väliaikainen kilpailu- tai toimitsijakielto. Triathlonliiton toimintasääntöjen 2 §:n 3 momentin mukaan liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten ja ihmisten välistä tasa-arvoa ja suvaitsevuutta. Toimintasääntöjen 9 §:n mukaan liiton toiminnassa noudatetaan Suomen Olympiakomitean hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia Reilun Pelin periaatteita, liiton kokouksen hyväksymää eettistä ohjeistusta, yleisiä kilpailu- ja kurinpitosääntöjä ja kansainvälisten kattojärjestöjen ohjeistusta.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Triathlonliitto ole osoittanut eikä muutoinkaan ole käynyt ilmi, että liiton joissakin omissa säännöissä olisi määritelty epäeettinen toiminta, johon A:n on liiton päätöksessä katsottu syyllistyneen. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (UOL 24/2012 ja 3/2018) on toisaalta todettu, että esimerkiksi epäurheilijamaisen käyttäytymisen tai ”reilun pelin periaatteiden vastaisuuden” määritteleminen tarkasti ja tyhjentävästi säännöissä kulloinkin kysymyksessä olevan lajin erityispiirteet huomioon ottaen ei ole mahdollista. Tällaisella käyttäytymisellä on tietty ydinalueensa, jonka keskeisin sisältö on mahdollista tulkita urheilun piirissä riittävällä tarkkuudella ja johon kuuluvan käyttäytymissäännön rikkominen mahdollistaa kurinpitoseuraamuksen määräämisen. Milloin kysymys on hyväksyttävän kielenkäytön rajoista, ne saattavat riippua paitsi kulloisestakin lajikulttuurista myös siitä, onko kysymys kilpailun aikana vaiko sen ulkopuolella tapahtuneesta kielenkäytöstä. Tämän ohella on huomioon otettava sananvapaus perusoikeutena ja se, ettei seksuaaliseksi häirinnäksi katsottava kielenkäyttö ole missään yhteydessä hyväksyttävää. Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Norros 2017: Urheiluoikeus, s. 309) on katsottu, että myös seksuaalinen häirintä voidaan lukea kuuluvaksi epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen ja sen ydinalueeseen, josta voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jos siihen on kilpailu- tai kurinpitosäännöissä liitetty sanktio.

 

Perustuslain 6 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta sukupuolen perusteella ja 7 §:ssä oikeudesta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tasa-arvolain vastaista syrjintää on seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella (tasa-arvolaki 7 § 6 mom.). Seksuaalinen häirintä on määritelty sanalliseksi, sanattomaksi tai fyysiseksi, luonteeltaan seksuaaliseksi ei-toivotuksi käytökseksi, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (tasa-arvolaki 7 § 7 mom.). Sukupuoleen perustuva häirintä on puolestaan määritelty henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyväksi ei-toivotuksi käytökseksi, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (tasa-arvolaki 7 § 8 mom.).

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että epäeettisenä toimintana seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän voidaan katsoa sisältyvän Triathlonliiton kurinpitosääntöjen 2 §:n a) ja c) kohtiin ja että tällainen menettely on kokonaisuutena tyypillisesti epäurheilijamaista, lainvastaista ja Triathlonliiton toimintasääntöjen edellä selostetun 2 §:n 3 momentin vastaista. Kysymys on tältä osin epäurheilijamaisuuden ydinalueelle kuuluvasta menettelystä tai suoraan häirintänä lain ja sääntöjen vastaisesta menettelystä. Kurinpitorangaistuksen määräämiselle on siten tältä osin ollut sisällölliset perusteet.

 

Oikeusturvalautakunnan arviointi kurinpitorangaistuksen määräämisen perusteena olevasta menettelystä

 

Asiassa on kysymys valmentajan vastuusta ja valmentajalta edellytettävästä asianmukaisesta käyttäytymisestä täysi-ikäisiä urheilijoita kohtaan.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valmennussuhteessa urheilija tuntee erityistä luottamusta valmentajaa kohtaan ja usein uskoo kokonaisvaltaisesti fyysisen ja psyykkisen harjoittelunsa suunnittelun valmentajan ammattitaidon varaan. Valmentajan erityinen luottamusasema ei oikeuta yksipuolisesti määrittelemään urheilijan yksityisyyden, koskemattomuuden tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoja. Sen sijaan urheilijan riippuvuus valmentajastaan merkitsee, että valmennettava on alisteisessa asemassa suhteessa valmentajaan. Alaikäisen urheilijan kohdalla valmennussuhde on vieläkin korostuneemmin epätasa-arvoinen, mikä entisestään korostaa valmentajan vastuuta. Kaikissa valmennussuhteissa valmentajalta voidaan edellyttää kunnioittavaa ja asianmukaista suhtautumista ohjattavaansa urheilijaan. Valmentaja kantaa vastuun siitä, että hän arvioi virheellisesti kanssakäymisen tavat valmennettavansa kanssa.

 

Näytön arviointi seksuaalisesta häirinnästä on Triathlonliiton päätöksessä perustunut muun muassa A:n ja hänen valmennettaviensa välisiin tekstiviesteihin. Oikeusturvalautakunnan havaintojen mukaan niistä ilmenee, että A on useissa viesteissä käyttänyt ilmeisen seksuaalisesti vihjailevia ilmaisuja. A on esimerkiksi kommentoinut valmennettavansa ulkonäköä ja vaatetusta, kehunut tämän pakaroita ja tarjonnut pakaroihin kohdennettua hierontaa. A on useissa kohdin toistanut fraasin ”varaan sinut seuraavaan elämään”, mitä lausumaa yhdessä muun vihjailevan viestittelyn kanssa voidaan pitää häiritsevänä. Osassa A:n viestejä on myös havaittavissa huomionkaipuuta tai mustasukkaisuutta ilmentäviä sävyjä. Valmentajan ja valmennettavan väliseksi A:n viestittely on ollut luonteeltaan epätyypillistä ja useilta osin urheiluun liittymätöntä.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A on saattanut joltain osin olla toisen valmennettavansa kanssa tehdyn viestinvaihdon osalta siinä uskossa, että viestittelyn sävy on molemminpuolisesti hyväksyttyä, koska valmennettavan jotkin vastaukset ovat voineet olla luettavissa myötämielisiksi. Viestinvaihdosta ei ilmene, että valmennettavat olisivat suoraan kieltäneet tai huomauttaneet A:ta jatkamasta kielenkäyttöään, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että A on voinut jäädä siihen ymmärrykseen, ettei hänen käyttäytymisensä loukkaa valmennettaviensa oikeuksia. Toisaalta A:n seksuaalisviritteinen ja vihjaileva viestittely on ollut aloitteellista ja toistuvaa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että A:n ja valmennettavien väliset ihmissuhteet olisivat olleet luonteeltaan sellaisia, että niihin olisi tyypillisesti ja molemminpuolisesti kuulunut edellä selostetun kaltainen käyttäytyminen, mikä olisi tehnyt A:n lähestymistavasta hyväksyttyä. Kun A:lla ja hänen valmennettavillaan on asiaa nyt jälkikäteen arvioitaessa viestittelyn asianmukaisuudesta eriävät käsitykset, oikeusturvalautakunta katsoo jo valmennussuhteeseen liittyvien vallankäyttöä ja sidonnaisuutta koskevien piirteiden vuoksi perustelluksi antaa valmennettavien käsityksille ja toisiaan vastaaville kokemuksille suurempi painoarvo kuin valmentajan käsitykselle ja kokemuksille samoista asioista ja tilanteista.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että jo A:n kirjallista viestittelyä, jonka hänen kaksi valmennettavaansa ovat mieltäneet häiritseväksi, loukkaavaksi tai epäasianmukaiseksi, voidaan pitää Triathlonliiton sääntöjen ja lain vastaisena epäeettisenä ja seksuaalisesti häiritsevänä toimintana. Asiassa ei sen sijaan ole Triathlonliiton kurinpitovaliokunnan päätösesityksen ja hallituksen päätösten kirjausten perusteella riittävää näyttöä siitä, että A:n menettely olisi ollut muilla tavoin sopimatonta. Viimeksi mainituilta osin kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole ollut perustetta.

 

Oikeusturvalautakunnan johtopäätös

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A on Triathlonliiton kurinpitomääräysten 2 §:n a-kohdan mukaisesti rikkonut liiton toimintasääntöjen 2 §:n 3 momentin säännöstä liikunnan eettisistä arvoista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tasa-arvonlain 7 §:n mukaista seksuaalisen häirinnän kieltoa. Lisäksi A on Triathlonliiton kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohdan mukaisesti kilpailuun liittyvässä harjoitustoiminnassa tai varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella käyttäytynyt epäurheilijamaisesti tai vastoin tasa-arvolain 7 §:n mukaista seksuaalisen häirinnän kieltoa.

 

Kurinpitoseuraamuksena on määrätty kuuden kuukauden mittainen kilpailu- ja toimitsijakielto, jota seuraamuksen lajin ja määrän perusteella ei voida pitää kohtuuttomana tai epäsuhtaisena rangaistuksena.

 

Lautakuntakulut

 

A:n vaatimus siitä, että urheilijat, joiden toimenpidepyynnöt ovat johtaneet kurinpitorangaistukseen, velvoitetaan korvaamaan hänelle aiheutuneet lautakuntakulut, on jätettävä tutkimatta. Oikeusturvalautakunnassa A:n vastapuolena on ollut Triathlonliitto eivätkä hänen entiset valmennettavansa.

 

Oikeusturvalautakunnan valitusmaksun palauttaminen

 

Oikeusturvalautakunta on edellä katsonut kurinpitomenettelyssä tapahtuneen menettelyvirheen. A on virheestä johtuen tietämättömänä itseään koskevan kurinpitopäätöksen yksityiskohtaisista perusteluista valittanut oikeusturvalautakuntaan. A:lla ei siten ole ollut asianmukaista mahdollisuutta arvioida tarvetta sitä, valittaako hän oikeusturvalautakuntaan vai ei. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusmaksun palauttamiselle A:lle on olemassa lautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukainen erityisen painava syy.

 

Päätöslauselma

 

Pääasian osalta valitus hylätään. Suomen Triathlonliitto ry:n päätöstä 1.4.2021 ei muuteta. Määrätty kilpailu- ja toimitsijakielto pysytetään.

 

Muilta osin valitus jätetään tutkimatta.

 

Valitusmaksu palautetaan A:lle.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Ilkka Lahtinen                                                        Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                       Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Pekka Lindroos, Kristiina Rintala, Pekka Timonen ja Juha Viertola