19/2018 Jääkiekko Kurinpito – Pelikielto – Pelikiellon mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 19/2018

 

                                                                                                      22.10.2018 Diaarinro 19/2018

 

 

 

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 8.10.2018 Nro 7/2018-2019

 

ASIA           

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

Jääkiekon SM-liiga Oy

 

 

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

 

Jääkiekon SM-liiga Oy:n (jatkossa myös Liiga) kurinpitodelegaatio on päätöksellään 8.10.2018 määrännyt Pelicansin pelaajalle A:lle neljän (4) ottelun pelikiellon Ilveksen pelaajan B:n päähän kohdistuneesta taklauksesta 6.10.2018 pelatussa Pelicansin ja Ilveksen välisessä ottelussa.

 

B on loukkaantunut tilanteessa. Ottelun erotuomarit eivät olleet tuominneet taklauksesta rangaistusta, mutta kierroksen päävideotuomari oli asettanut tilanteen kurinpitokäsittelyyn.

 

Päätöksen perusteluiden mukaan B oli saanut pitkän avaussyötön Ilveksen puolustusalueella ja jakanut kiekon yhdellä kosketuksella laitaan Ilveksen hyökkääjälle. A oli lukenut avaussyötön ja tullut kentän painottomalta puolelta kohti B:tä. A oli taklannut kiekollisena pidettävää B:tä osittain ns. puun takaa ilman, että B oli ehtinyt siihen varautua. Kurinpitodelegaation videotallenteelta tekemien havaintojen mukaan A:n taklaus oli suuntautunut ylöspäin ja kohdistunut voimakkaasti B:n päähän ja vartaloon. Taklauksesta oli aiheutunut voimakas kontakti B:n päähän.

 

Kurinpitodelegaatio on edelleen todennut, että jääkiekkoon kuuluvat myös voimakkaat avojään taklaukset, mutta ne pitää pystyä suorittamaan sääntöjen sallimalla tavalla. Liiga on halunnut korostuneesti vähentää päähän kohdistuneita taklauksia ja sen vuoksi ennen kauden alkua oli linjattu, että päähän kohdistuneena taklauksena pidetään kaikkia taklauksia, joissa ensimmäinen kontakti tapahtuu taklatun pelaajan päähän. Lisäksi päähän kohdistuneena taklauksena pidetään taklauksia, joissa ensimmäisenä vartaloon kohdistuvan taklauksen jälkeen taklaus kohdistuu myös päähän. Tilanteessa, jossa pelaaja pääsee taklaamaan vastustajaa, joka ei ole osuvasta taklauksesta tietoinen, taklaajalla on korostunut vastuu siitä, ettei taklaus kohdistu taklattavaa pelaajaa päähän.

 

Rangaistusta mitatessaan kurinpitodelegaatio on todennut, että B oli ennen taklausta suhteellisen matalassa peliasennossa pelattuaan kiekon laitaan. Hänen peliasentonsa ei ollut muuttunut ennen taklausta eikä se ollut vähentänyt A:n vastuuta, koska hän oli päässyt taklaamaan B:tä ”puun takaa” ja kohdistanut taklauksen ylöspäin. Kurinpitodelegaation mukaan A oli vaarantanut vastustajaa piittaamattomasti, minkä vuoksi hänelle oli tullut tuomita ottelurangaistus. Tilanne kokonaisuutena arvioiden, päähän kohdistuneista taklauksista kuluvalla kaudella annetut rangaistukset sekä se huomioon ottaen, että B oli loukkaantunut tilanteessa, kurinpitodelegaatio on pitänyt A:n taklausta neljän ottelun arvoisena tekona.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on lautakunnalle 17.10.2018 toimittamassaan valituksessa vaatinut, että kurinpitodelegaation päätös kumotaan ja hänet vapautetaan määrätystä pelikiellosta ja sakkorangaistuksesta.

 

A:n taklaus oli osunut B:tä olkapäähän eikä osumaa päähän ollut tapahtunut. Kurinpitodelegaation päätös oli perustunut yhdestä kuvakulmasta tehtyyn johtopäätökseen, joka oli ollut virheellinen. Ottelun erotuomaristo oli nähnyt tilanteen hyvin, eikä se ollut pitänyt taklausta edes rangaistuksen arvoisena. Myös Ilveksen päävalmentaja ja B olivat pitäneet taklausta puhtaana.

 

Kurinpitodelegaation päätös vaikutti Pelicansin iskukykyyn, koska A on joukkueen tärkein pelaaja. Lisäksi päätös aiheutti A:lle merkittävän taloudellisen vahingon. A on arvostettu herrasmiespelaaja ja päätös oli hänen maineensa kannalta negatiivinen.

 

Kurinpitopäätös ei ollut myöskään linjassa Liigan aiempien kurinpitopäätösten kanssa. Puhtaiden ja kovien taklausten kitkeminen lajista vaikutti lajin imagoon ja Liigan kiinnostavuuteen. Määrätty pelikielto oli tekoon ja aikaisempaan rangaistuskäytäntöön nähden kohtuuton.

 

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

 

Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt A:n vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään. Siltä osin kuin A:n vaatimukset koskivat palkan pidättämistä, valitus tuli jättää tutkimatta.

 

Liigan kurinpitodelegaatio ei ollut määrännyt A:lle taloudellisia sanktioita vaan ne perustuivat otaksuttavasti A:n ja Pelicansin väliseen työsopimukseen. Liiga ei ollut tässä sopimussuhteessa asianosainen eikä oikeusturvalautakunnalla ollut toimivaltaa asiaa tältä osin käsitellä.

 

A:n taklaus oli ollut jääkiekon kilpailusääntöjen kohdassa 124 tarkoitettu päähän kohdistunut taklaus. Taklaus näkyi ottelun videotallenteelta ja kurinpitodelegaatio oli tulkinnut sitä oikein. A:n taklaus oli osunut ensin ja voimakkaasti taklattavaa pelaajaa päähän. Lisäksi A:n liike oli suuntautunut yläviistoon ja hän oli ojentanut kehoaan ylöspäin.

 

Kurinpitodelegaation päätös oli tehty kentän päädyssä olleen kameran tallentaman kuvamateriaalin perusteella. Delegaation jäsenet olivat olleet tulkinnasta yksimielisiä. Kuvan perusteella taklattavan pelaajan pää oli kääntynyt noin 90 astetta oikealle ennen kuin hänen vartalossaan oli tapahtunut taklauksen seurauksena liikettä. Havainnot oli tehty katsomalla tallennetta hidastettuna kuva kuvalta. Sillä, ettei muiden ottelussa käytettyjen kameroiden kuvamateriaalin perusteella voinut todeta varmasti, osuiko taklaus taklattavan pelaajan päähän, ei ollut kentän päädyssä olleen kameran tallentama huomioon ottaen merkitystä. Merkitystä ei ollut myöskään sillä, mitä vastustajajoukkueen päävalmentaja tai taklattava pelaaja itse olivat tilanteesta myöhemmin lausuneet.

 

Rangaistusharkinnassa kurinpitodelegaatio oli ottanut huomioon sen, että taklattava pelaaja oli taklauksen johdosta loukkaantunut. B oli saanut taklauksesta olkapäävamman lisäksi muitakin vammoja.

 

Liigan tarkoituksena on ollut kuluvalla kaudella korostuneesti vähentää päähän kohdistuneita taklauksia. A:lle määrätty pelikielto oli kurinpitokäytännön ja Liigan linjausten mukainen.

 

VASTASELITYS

 

A ei ole antanut Liigan vastauksen johdosta vastaselitystä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

A on valituksessaan hakenut muutosta myös hänelle määrättyyn sakkoon. Lautakunnan käsityksen mukaan A:n vaatimus perustuu tältä osin Liigan ja pelaajayhdistyksen hyväksymään pelaajasopimukseen sekä Pelicansin ja A:n väliseen työsopimukseen, joita koskevat riitaisuudet käsitellään välimiesoikeudessa tai käräjäoikeudessa. Näin ollen ja kun kurinpitodelegaation päätöksessä ei sakosta tai palkan pidättämisestä ole edes lausuttu, on A:n vaatimukset tältä osin jätettävä tutkimatta.

 

Ratkaisun perustelut

 

Kurinpitomenettelyyn johtanut taklaus ja kysymyksenasettelu

 

Pelicansin ja Ilveksen välisen 6.10.2018 pelatun Liigan ottelun päävideotuomari on saattanut A:n taklauksen kurinpitokäsittelyyn, koska tilanteesta on tullut määrätä ottelurangaistus. Seuranneessa kurinpitokäsittelyssä Liigan kurinpitodelegaatio on määrännyt A:lle neljän ottelun pelikiellon Ilveksen pelaajan B:n päähän kohdistuneesta taklauksesta. B on loukkaantunut tilanteessa.

 

A on valituksessaan kiistänyt, että hänen taklauksensa olisi osunut B:tä päähän. Hänen mukaansa taklaus oli ollut jääkiekon sääntöjen ja hengen mukainen. Lisäksi A on pitänyt määrättyä pelikieltoa pituudeltaan kohtuuttomana ja aiemman kurinpitokäytännön vastaisena.

 

A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko A:n taklaus osunut B:tä päähän ja ollut sääntöjen vastainen. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut pituudeltaan kohtuuton ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Liigan kurinpitosääntöjen 22 §:n mukaan Liigan päävideotuomarin tulee saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn, jos päävideotuomarin arvion mukaan tilanteesta tulisi määrätä ottelurangaistus tai tilanteen käsitteleminen on muusta syystä tarkoituksenmukaista kurinpitokäsittelyssä. Sääntöjen 18 §:n mukaan ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn ja vähintään yhden ottelun toimitsija- tai pelikieltoon. Sääntöjen 10 §:n mukaan kurinpitokäsittelyssä voidaan muun muassa määrätä peli- tai toimitsijakielto tietyksi ottelumääräksi.

 

Jääkiekon sääntökirjan 2018-2022 (päivitetty 4.9.2018) kohdassa 124 määritetään pään tai niskan alueelle kohdistuva taklaus. Sääntökohta kuuluu seuraavasti:

 

MÄÄRITELMÄ: Ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.

 

i.              Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, tuomitaan pieni rangaistus ja käytösrangaistus.

ii.             Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, voidaan myös tuomita joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

iii.            Pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

1.    Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle;

2.    Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen pelaaja iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;

3.    Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

4.    Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

5.    Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

iv.           Jos kiekollinen kiekkoa kuljettava kenttäpelaaja luistelee pää ylhäällä ja odottaa tulevansa taklatuksi, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan.

v.             Jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta ei tuomita.

vi.           Jos kiekkoa kuljettava pelaaja pitää päätään alhaalla, kun hän lähestyy taklaajaansa, taklausta ei rangaista päähän tai niskan alueelle kohdistuvana taklauksena, ellei taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan.

vii.          Jos kenttäpelaaja säilyttää normaalin pelitilanteen mukaisen asentonsa, kun vastustaja törmää häneen, ei seurannutta kontaktia katsota päähän kohdistuvaksi taklaukseksi, ellei Sääntöjen 124 iii tai 124 iv ehtoja rikota.

 

Onko A:n taklaus ollut sääntöjen vastainen?

 

Valituksessa tarkoitettu taklaus näkyy asiassa vedotuista videotallenteista. Lautakunta toteaa, ettei kentän sivusta kuvattujen tallenteiden perusteella voi tehdä varmaa johtopäätöstä siitä, onko A:n taklaus osunut B:tä päähän vai muualle ylävartaloon.

 

Kentän päädyssä sijainneen kameran tallentamasta kuvasta näkyy kuitenkin selvästi, että A suorittaa taklauksen kehoaan ylöspäin ojentaen ja että B:n pää heilahtaa taklauksen johdosta ensin voimakkaasti ja vasta sen jälkeen hänen muu vartalonsa (ks. tältä osin Liigan www-sivuilla oleva tallenne ajassa 00:01:29 – 00:01:38). Tallenteelta ilmenevän perusteella lautakunta katsoo, että A:n taklaus osuu vastoin hänen väittämäänsä B:tä päähän. Liigan kurinpitodelegaation johtopäätös siitä, että A:n taklauksessa on ollut kysymys jääkiekon sääntöjen sääntökohdan 124 tarkoittamasta päähän kohdistuneesta taklauksesta, on siten oikea.

 

Liigan aikaisempi päähän kohdistuneita taklauksia koskeva kurinpitokäytäntö

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että Liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa.

 

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmissa ratkaisuissaan arvioinut päähän kohdistuvia taklauksia ja niiden johdosta kurinpitokäytännössä annettuja rangaistuksia (ks. tältä osin ratkaisut UOL 44/2015 ja UOL 22/2017). Liigan www-sivuilta on nähtävissä myös sellaisia kurinpitopäätöksiä sekä niihin johtaneita taklauksia koskevia tallenteita, joista ei ole lautakuntaan valitettu. Lautakunta on edellä mainituissa kahdessa ratkaisuissaan pitänyt päähän kohdistuvia taklauksia moitittavina ja todennut tällaisiin taklauksiin liittyvän aina riski siitä, että taklauksen kohteeksi joutuva pelaaja loukkaantuu vakavasti. Lautakunta on pitänyt Liigassa omaksuttua kurinpitokäytännön kehittymistä ja ankaroitumista hyväksyttävänä.

 

Päähän kohdistuvat taklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyjä, mutta näissäkin tilanteissa on eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta. Liiga on jo useana kautena ilmoittanut ankaroittavansa kurinpitoseuraamuksia nimenomaan päähän kohdistuvissa taklauksissa. Oikeusturvalautakunnan havaintojen mukaan Liiga on pyrkinyt noudattamaan ilmoittamaansa linjaa. Liiga on myös kuluvalla kaudella antanut päähän kohdistuvista taklauksista pelikieltoja ainakin Kärppien, TPS:n, Ilveksen, Jukureiden, Kalpan ja nyt valituksen kohteena olevan kurinpitopäätöksen tekemisen jälkeen myös Kalpan pelaajille.

 

Lautakunnan johtopäätös

 

Asiassa esitettyä selvitystä sekä päähän kohdistuneita taklauksia koskevaa aikaisempaa kurinpitokäytäntöä kokonaisuutena arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liigan kurinpitodelegaation A:lle määräämää neljän ottelun pelikieltoa voida pitää aikaisempiin kurinpitoratkaisuihin, ankaroituneeseen rangaistustasoon ja A:n taklauksen sääntöjenvastaisuuteen nähden liian ankarana. B on loukkaantunut taklauksen seurauksena eikä kurinpitodelegaation johtopäätös siitä, että A on menetellyt taklaustilanteessa piittaamattomasti, ole siten väärä.

 

Edellä kerrotun perusteella A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 8.10.2018 ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                                                    Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Jarmo Hirvonen ja Mikko Kohtala