2/2016 Uimahyppy Arvokisavalinta - Valintakriteerit - Valintakriteereiden tulkinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 2/2016

 

                                                                                                     17.1.2016    Diaarinro 2/2016

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Uimaliitto ry:n huippu-uintiurheilun johtoryhmän päätös 5.1.2016

 

ASIA            

Valinta uimahypyn Maailman Cup -kilpailuun

 

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

OL

 

KUULTAVA

 

Suomen Uimaliitto ry

 

 

SUOMEN UIMALIITTO RY:N HUIPPU-UINTIURHEILUN JOHTORYHMÄN PÄÄTÖS

 

Suomen Uimaliitto ry:n (jäljempänä Uimaliitto) huippu-uintiurheilun johtoryhmä on uimahyppyjen asiantuntijaryhmän esityksestä 5.1.2016 päättänyt valita uimahyppyjen olympiakarsintakilpailuun 19. - 24.2.2016 lähteväksi urheilijaksi JK:n.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

OL on valituksessaan vaatinut, että Uimaliiton huippu-uintiurheilun johtoryhmän päätös 5.1.2016 kumotaan siltä osin kuin hänet on jätetty valitsematta suoraan Maailman Cup -kilpailuun 19. - 24.2.2016 ja että hänet valitaan jo annettujen näyttöjen perusteella sanottuun kilpailuun.

 

Perusteinaan OL on lausunut, että valintapäätös on ilmoitettujen valintakriteereiden vastainen.

 

Vuoden 2015 kesäkuussa olympialaisiin 2016 tähtäävien uimahyppääjien tiedossa oli ollut, että olympiakarsintakilpailuna toimivaan Maailman Cup -kilpailuun keväällä 2016 valitaan urheilijat, jotka ovat ylittäneet lajissaan A-pisterajan tai joiden hyppykyvyn uimahyppyjen asiantuntijaryhmä muutoin arvioi sellaiseksi, että urheilijalla arvioidaan olevan mahdollisuus saavuttaa olympiapaikka. Tämän jälkeen 21.9.2015 valintakriteereitä muutettiin muun ohella siten, että valinnan suorittaisi yksin nuorten olympiavalmentaja sekä siten, että A-raja määräytyisi edellisten maailmanmestaruuskilpailujen 18. parhaan tuloksen mukaan. Lisäksi todettiin, että myös kesällä 2015 B-rajan ylittäneet urheilijat valittaisiin karsintakilpailuun, mutta heidän tulisi maksaa kilpailumatkansa itse.

 

Huippu-uintiurheilun johtoryhmä ilmoitti 2.10.2015, että liittohallituksen 21.9.2015 vahvistamia valintakriteereitä ei käytetä, vaan valinnat tehdään alkuperäisten valintakriteereiden perusteella. Tämän jälkeen valintakriteereitä muutettiin kuitenkin vielä uimahyppyjen asiantuntijaryhmän esityksen 17.10.2015 perusteella huippu-uintiurheilun johtoryhmän 23.10.2015 ja liittohallituksen 27.10.2015 tekemillä päätöksillä siten, että B-rajat poistettiin kokonaan ja vaadittavat pisterajat asetettiin niin korkeiksi, että rajan ylittävä urheilija saavuttaisi lähes varmasti olympiapaikan.

 

On urheilijan oikeusturvan vastaista, että valintakriteereitä muutetaan olennaisesti vain kaksi kuukautta ennen valintahetkeä, jolloin lisänäyttöjen antaminen on ongelmallista. Lisäksi uusimmissa valintakriteereissä oli ensimäistä kertaa nimetty vain tietyt kilpailut, joista suurin osa oli jo pidetty, hyväksytyiksi näyttökilpailuiksi. Kriteereitä oli muutettu liian myöhään ja tiedottamatta muutoksista urheilijoille. Muutokset eivät vastanneet liittohallituksen linjaa olympiadin kestävistä valintaperusteista ja ne olivat reilun pelin hengen ja urheilijoiden oikeusturvan vastaisia. Lisäksi valintakriteereitä muutettaessa yksi asiantuntijajäsen oli jäävätty perusteetta päätöksenteosta.               

 

Asiantuntijaryhmän kokouksessa 13.12.2015 oli ollut esillä vaihtoehto, jonka mukaan valinnat olympialaisten karsintakilpailuun olisi tehty alkuperäisten valintakriteereiden perusteella ja kilpailuihin olisi valittu JK, TK, IL, OL ja HM. Uimahypyn asiantuntijaryhmä oli kuitenkin päätöksissään 13.12.2015 ja 3.1.2016 päätynyt esittämään, että vain JK valitaan suoraan olympiakarsintakilpailuun ja muiden urheilijoiden valinta riippuu Madridissa 15. - 17.1.2016 järjestettävissä kilpailuissa annettavista lisänäytöistä. Riittäväksi lisänäytöksi mainitussa kilpailussa OL:lle oli asetettu 382 pistettä miesten kolmen metrin yksilökilpailuista ja 398 pistettä miesten kolmen metrin syncro-kilpailusta.  

 

Asiantuntijaryhmä, jonka esitykseen valintapäätös 5.1.2016 oli perustunut, ei ollut esittänyt OL:ää valittavaksi sen vuoksi, että hän oli antanut parhaat näyttönsä kilpailussa, joka ei ollut liittohallituksen päätöksen 27.10.2015 mukainen hyväksytty näyttökilpailu. Keväällä 2015 OL oli hypännyt Härveli Diving Cupissa miesten kolmen metrin syncro-kilpailussa parinsa JK:n kanssa Maailman Cup -kilpailujen A-rajan ylittävän tuloksen. Lisäksi pari oli sijoittunut uimahypyn EM-kilpailujen loppukilpailuissa yhdeksänneksi, jääden vain kaksikymmentä pistettä neljännestä sijasta. Samoissa EM-kilpailuissa valmennusjohto oli kieltänyt OL:ää osallistumasta yksilölajeihin, minkä vuoksi näyttöjä yksilökyvykkyydestä ei ollut voinut antaa. Universiadeissa OL oli sijoittunut parinsa kanssa kolmen metrin syncro-kilpailussa seitsemänneksi ja kolmen metrin yksilökilpailussa sijalle 15.

 

OL olisi tullut valita olympialaisten karsintakilpailuun suoraan, koska hänen tuloksensa Härveli Diving Cupissa ylitti asetetun A-rajan, joka oli itsenäinen valintaperuste olympiakarsintaan. Mainitussa kilpailussa annetut näytöt olivat riittäneet arvokilpailunäytöksi vuoden 2015 MM-kilpailuihin, joten on täysin epäoikeudenmukaista ja epäloogista, että niitä ei hyväksytä näytöksi olympialaisten karsintakilpailuun.  

 

Alkuperäisissä valintakriteereissä ei ollut mainittu kilpailuja, joissa näytöt tuli antaa. Koska OL oli ylittänyt alkuperäisissä valintakriteereissä määrätyn A-rajan ja koska hänellä oli yksiselitteisesti mahdollisuus saavuttaa karsinnoissa olympiapaikka, hänet olisi tullut valita karsintakilpailuun lisänäyttöjä vaatimatta. Päätös lisänäyttöjen antamisesta ehtona karsintakilpailuun valitsemiselle on tässä tilanteessa valintakriteereiden ja urheilijan oikeusturvan vastaista. Huomionarvoista asiassa on myös se, että OL:n karsintoihin jo valittu pari JK ei voi osallistua karsinnoissa parikilpailuun, koska hänen pariaan OL:ää ei ole valittu. 

 

Valitsematta jättämistä ei voida perustella taloudellisin syin. Taloudelliset seikat eivät lisäksi ole edes asiaan vaikuttavia, koska kaikille valittaville urheilijoille löytyy tarvittaessa yksityinen rahoitus kattamaan karsintakilpailusta aiheutuvat kulut.

 

Näillä perusteilla valituksen kohteena olevaa päätöstä tulee muuttaa ja OL valita karsintakilpailuun. Päätös on myös syrjivä, koska sitä tehtäessä ei ole noudatettu lajiliiton ja Olympiakomitean selkeästi asettamia toimintatapoja.       

 

      

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Uimaliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

 

Perusteinaan Uimaliitto on esittänyt, että valintoja tehtäessä on noudatettu Uimaliiton liittohallituksessa 14.1.2014 hyväksyttyä ja tuolloin myös julkaistua ja tiedotettua valintajärjestelmää.  Valintajärjestelmää oli syksyllä 2015 tarkennettu, mutta tarkennuksista oli luovuttu liittohallituksen päätöksellä 27.10.2015. Samalla oli palattu alkuperäisiin valintakriteereihin.

 

Alkuperäisten valintakriteereiden mukaan uimahyppyjen asiantuntijaryhmä esitti olympiakarsintakilpailuna toimivaan Maailman Cup kilpailuun valittavaksi ne urheilijat, joilla se katsoi olevan mahdollisuus olympiapaikan saavuttamiseen. Tässä tapauksessa kriteerit täytti vain yksi urheilija, jonka valintaa esitettiin ja jonka huippu-uintiurheilun johtoryhmä lopulta kilpailuihin valitsi. Uimahyppyjen arviointiryhmä esitti lisäksi, että Maailman Cupiin valittaisiin ehdollisesti myös neljä urheilijaa, joiden osalta lopullinen valinta jäisi riippumaan Madridin GP-kilpailussa 15. - 17.1.2016 tehdystä tuloksesta. OL oli yksi näistä urheilijoista. Johtoryhmä päätti myös ehdotetusta ehdollisesta valinnasta arviointiryhmän esityksen mukaisesti.    

 

Uimahyppyjen arviointiryhmä oli päättänyt vuoden 2015 arvokilpailujen pisterajat vuoden 2014 lopulla ja pisterajoista sekä näyttökilpailuista oli tiedotettu urheilijoille ja heidän valmentajilleen joulukuussa 2014. Vuoden 2016 Maailman Cupin pisterajoista tai näyttökilpailuista ei tuolloin vielä keskusteltu eikä päätetty. Keväällä 2015 maajoukkueurheilijoiden valmentajille oli kuitenkin suullisesti kerrottu, että kesän 2015 MM-kilpailujen (24.7. - 2.8.2015) jälkeen tehtäisiin tarkemmat valintarajat helmikuun 2016 Maailman Cupiin.

 

Uimahyppyjen arviointiryhmä oli luonut tarkemmat pisterajat 17.10.2015 taatakseen urheilijoille objektiivisen kohtelun valintaprosessissa. Pisterajan saavuttaminen ei vielä kuitenkaan sellaisenaan takaa, että urheilija tulee valituksi Maailman Cupiin, vaan valinnan tekee aina harkintansa mukaan huippu-uintiurheilun johtoryhmä uimahyppyjen arviointiryhmän esityksestä. Liittohallitus vahvisti pisterajat 27.10.2015 ja ne julkaistiin ja tiedotettiin 4.11.2015. Valintaesitys tehtiin 3.1.2016 ja siihen perustuva valintapäätös 5.1.2016, jotta urheilijoilla oli mahdollisuus hakea muutosta valintapäätökseen.

 

Urheilijoille oli tiedotettu sähköpostitse 19.9.2015 mahdollisista Maaliman Cupin näyttökilpailuista ja maajoukkueohjelma, sisältäen sanotut näyttökilpailut, oli lähetetty urheilijoille ja näiden valmentajille 24.9.2015. Tiedottaminen oli muutoinkin ollut aktiivista.

 

OL:ää ei ollut valittu Suomen edustajaksi olympiakarsintakilpailuna toimivaan Maailman Cupiin ilman lisänäyttöjä, koska OL:llä ei ollut arvioitu olevan realistisia mahdollisuuksia saavuttaa olympiapaikkaa Maailman Cup -kilpailuissa. OL ei ole tehnyt riittävän hyviä suorituksia riittävän tasokkaissa kilpailuissa osoittaakseen sen, että hänellä on mahdollisuus saavuttaa olympiapaikka. Mikäli hän saavuttaa 382 pistettä miesten kolmen metrin yksilökilpailussa tai 398 pistettä miesten kolmen metrin syncro-kilpailussa Madridissa 15. - 17.1.2016, asiaa arvioidaan toisin.

 

OL:n valituksessaan mainitsema Härveli Diving Cup ei ole hyväksytty näyttökilpailu Maailman Cup -kilpailuun eikä mihinkään muuhunkaan arvokilpailuun vuonna 2016. Pisterajat Maailman Cupiin asetettiin vasta kesän MM-kilpailujen jälkeen, koska vasta silloin tiedettiin, mikä on maailman kärjen taso. Maailman Cupin valintajärjestelmä perustuu harkintaan, jonka avuksi arviointiryhmä oli luonut pisterajat ja ilmoittanut näyttökilpailut, joissa tulokset oli tullut tehdä. OL:llä on ollut mahdollisuus antaa näyttöjä kesällä ja syksyllä ja nyt vielä tammikuussakin. OL ja tämän valmentaja olivat itsekin myöntäneet, että parikilpailussa olympiapaikkaan on vain teoreettinen mahdollisuus.   

 

 

VASTASELITYS

 

OL on Uimaliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että sovellettavat alkuperäiset valintaperusteet olivat yksiselitteisiä. Tullakseen valituksi urheilijan tuli joko hypätä A-rajan mukainen tulos tai osoittaa potentiaalinsa muulla tavoin. OL olisi tullut valita suoraan olympiakarsintakilpailuna toimivaan Maailman Cup -kilpailuun, koska hän oli ylittänyt A-rajan parihypyssä.

 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

    

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.

 

 

Pääasiaratkaisu

 

Oikeusturvalautakunnan toimivalta ja kysymyksenasettelu

 

Uimaliiton huippu-uintiurheilun johtoryhmä on päätöksellään 5.1.2016 valinnut Suomen edustajaksi Maailman Cup -kilpailuun 19. - 24.2.2016 JK:n.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan oikeusturvalautakunta voi käsitellä valituksen urheilijan valitsematta jättämisestä arvokilpailuihin, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Esitetyn selvityksen perusteella MM-kilpailut ja Maailman Cup kilpaillaan uimahypyissä vuorovuosina. Olympiavuosina Maailman Cup toimii olympialaisten esi- ja karsintakilpailuna. Kukin maa ilmoittaa kilpailuun edustajansa, joiden menestyksen perusteella maa voi saavuttaa olympialaisiin niin sanottuja maapaikkoja. 

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että arvoltaan ja merkitykseltään Maailman Cup rinnastuu olympiavuosina uimahypyissä MM-kilpailuihin. Uimaliiton huippu-uintiurheilun johtoryhmän Maailman Cup -valintoja koskeva päätös on siten lähtökohtaisesti voitu saattaa Urheilun oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valituksen kohteena olevalla päätöksellä ei ole otettu lopullisesti kantaa siihen, ketkä urheilijat edustavat Suomea Maailman Cupissa 19. - 24.2.2016. OL:ää ei ole jätetty valitsematta kysymyksessä olevaan kilpailuun, vaan häneltä on edellytetty lisänäyttöjä tullakseen valituksi. Koska lopullinen päätös Suomen edustajista sanotussa kilpailussa on esitetyn selvityksen perusteella tarkoitus tehdä vasta 17. tai 18.1.2016, jolloin Suomen edustajat kilpailuun tulee viimeistään nimetä, oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo urheilijoiden oikeusturvan edellyttävän sitä, että asia voidaan jo tässä vaiheessa saattaa lautakunnan tutkittavaksi.

 

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen kohteena oleva valintapäätös rinnastuu oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:ssä tarkoitettuun arvokilpailuvalintaan ja että oikeusturvalautakunta voi tutkia kilpailuihin suoraan valitsematta jääneen OL:n valituksen.

 

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011 ja UOL 18/2014 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava yhdistys, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden lajiliitto arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko lajiliiton päätös tarkoituksenmukainen.

 

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti.

 

Tässä asiassa Uimaliitto on 14.1.2014 julkistanut valintaperusteet, joiden perusteella Suomen edustajat MM-kilpailuihin ja Maailman Cupiin valitaan. Valituksen johdosta lautakunnassa on kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva valintapäätös ilmoitettujen valintakriteereiden vastainen.

 

Sovellettavat valintakriteerit ja niiden tulkinta

 

Uimaliiton liittohallituksen päätökseen 10.1.2014 perustuvien alkuperäisten valintakriteereiden (Arvokilpailujen valintajärjestelmä vuosille 2014 – 2016) kohdassa 1 on käsitelty valintoja koskevia yleisperiaatteita. Sanotun kohdan mukaan arvokilpailuihin valitaan urheilija ja/tai joukkue tämän valintajärjestelmän sekä kilpailukohtaisten kriteerien perusteella. Urheilijan/joukkueen valinta tai valitsematta jättäminen perustuu a) saavutettuun aika-/tulosrajaan, b) toiminnanjohtajan valtuuttaman henkilön tai huippu-uintiurheilun johtoryhmän harkintaan ja c) liittohallituksen oikeuteen tehdä muutoksia liiton taloudellisen tilanteen takia. Edelleen saman kohdan mukaan uimahyppyjen näytöt tulee antaa huippu-uintiurheilun johtoryhmän hyväksymässä kansainvälisessä kilpailussa.

 

Lisäksi valintakriteereiden kohdassa MM-kilpailut ja Maailman Cup on todettu seuraavaa:

                     

A-valintaraja on kahden edellisen vastaavan kisan alkukilpailujen 18. tulosten keskiarvo yksilölajeissa ja 10. tulosten keskiarvo parihypyissä. Uimaliitto kattaa matkakustannuksista 100 %. B-valintarajaa ei käytetä.

 

MM-kilpailut ja Maailman Cup kisataan uimahypyissä vuorovuosina. Olympiavuonna Maailman Cup toimii olympialaisten esi- ja karsintakilpailuna. Olympiavuotena uimahyppyjen asiantuntijaryhmä esittää Maailman Cupiin valittavaksi ne urheilijat, joilla nähdään olevan mahdollisuus olympiapaikan saavuttamiseen. Päätöksen valinnasta tekee huippu-uintiurheilun johtoryhmä. Kansainvälinen Olympiakomitea ja Fina määrittelevät uimahyppyjen valintakriteerit ja osallistujamäärät per teline olympialaisiin. Uimaliitto kattaa 100 % urheilijoiden matkakustannuksista.

 

Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että valintapäätöstä tehtäessä on tullut noudattaa edellä selostettuja, 10.1.2014 vahvistettuja ja 14.1.2014 julkistettuja valintakriteereitä. Riitaa on kuitenkin siitä, miten kriteereitä on tulkittava.

 

Uimaliitto on vastineessaan todennut, että kysymyksessä olevia valintakriteereitä on tulkittava siten, että olympiavuonna Maailman Cupiin valittavien urheilijoiden valinta on aina harkinnanvarainen ja perustuu siihen, arvioidaanko urheilijalla olevan mahdollisuuksia saavuttaa kilpailuissa olympiapaikka. OL puolestaan on katsonut, että kilpailuihin tulee samojen valintakriteereiden perusteella valita ne urheilijat, jotka ovat saavuttaneet A-rajan, sekä ne urheilijat, joilla muutoin katsotaan olevan mahdollisuus saavuttaa kilpailuissa olympiapaikka.     

 

Antamassaan lausunnossa uimahyppyjen johtoryhmän entinen puheenjohtaja Vesa Martikkala on todennut, että hän oli esitellyt Uimaliiton hallitukselle valintakriteereitä koskien muiden ohella vuoden 2016 olympialaisia. Martikkalan mukaan olympiavuosien Maailman Cup -valintojen osalta oli päätetty, että edellisten vuosien kilpailujen perusteella määriteltyjä pisterajoja ei noudatettaisi, vaan Maailman Cupiin valittaisiin ilman erityisiä pisterajoja kaikki ne hyppääjät, joilla arvioitaisiin olevan mahdollisuus saavuttaa olympiapaikka.      

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että olympiavuoden Maailman Cup -kilpailu poikkeaa muista Maailman Cup -kilpailuista sikäli, että kilpailu toimii samalla myös olympialaisten karsintakilpailuna. Oletettavasti tästä syystä kysymyksessä olevan kilpailun valintakriteerit poikkeavat muista MM- ja Maailman Cup -kilpailuvalinnoista. Vain olympiavuoden Maailman Cup -kilpailujen osalta valintakriteereissä on todettu, että uimahyppyjen asiantuntijaryhmä esittää Maailman Cupiin valittavaksi ne urheilijat, joilla nähdään olevan mahdollisuus olympiapaikan saavuttamiseen ja että päätöksen valinnasta tekee huippu-uintiurheilun johtoryhmä.

 

Oikeusturvalautakunta tulkitsee valintakriteereitä Uimaliiton esittämän kannan kanssa yhtenevästi siten, että erillisessä kappaleessa valintaperusteissa selostetun A-rajan ei ole tarkoitettu sellaisenaan takaavan valintaa Maailman Cup -kilpailuun olympiavuonna kilpailun toimiessa olympialaisten karsintakilpailuna. Olympiavuoden 2016 Maailman Cup -kilpailuun 19. - 24.2.2016 valitaan edellä selostettujen valintakriteereiden mukaan vain ne urheilijat, joilla katsotaan olevan mahdollisuus olympiapaikan saavuttamiseen sanotussa kilpailussa. Tällaista tulkintaa tukee myös edellä selostettu Martikkalan lausunto. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että valintoja koskevissa yleisperiaatteissa on todettu, että valinnat perustuvat aina myös huippu-uintiurheilun johtoryhmän harkintaan. Tulkinta on siten yhdenmukainen myös valintoja koskevien yleisperiaatteiden kanssa.     

 

Asian arviointi

 

Sovellettaviksi tulevien valintakriteereiden perusteella urheilijat vuoden 2016 Maailman Cupiin valitsee huippu-uintiurheilun johtoryhmä uimahyppyjen asiantuntijaryhmän esityksestä. Ainoana valintakriteerinä on tältä osin mainittu se, että valittavilla urheilijoilla tulee nähdä olevan mahdollisuus olympiapaikan saavuttamiseen. Valintakriteerit antavat siten valinnan suorittajalle varsin laajan harkintavallan päätettäessä siitä, kuka tai ketkä urheilijat Maailman Cupiin Suomea edustamaan valitaan.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että alkuperäisissä valintakriteereissä ei ole mainittu kilpailuja, joissa urheilijan on näyttönsä annettava. Yleisissä valintaperusteissa on kuitenkin mainittu, että uimahyppyjen näytöt tulee antaa huippu-uintiurheilun johtoryhmän hyväksymässä kansainvälisessä kilpailussa.   

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että hyväksyttävien näyttökilpailujen rajaamista kilpailuihin, joista osa oli jo käyty, ja uusien pisterajojen esittämistä vain noin kaksi ja puoli kuukautta ennen viimeistä valintahetkeä ei voida pitää urheilijoiden oikeusturvan kannalta asianmukaisena. Tällainen menettely aiheuttaa lisäksi epävarmuutta ja vaikeuttaa olennaisesti urheilijan valmistautumista kauden tärkeimpiin kilpailuihin. Vaikka Uimaliitto oli vielä syksyllä 2015 määritellyt erilaisia täsmennyksiä valintakriteereihin ja pisterajoihin, muutokset eivät ole koskeneet valintojen yleisperiaatteita, joiden mukaan valintapäätöstä tehtäessä huomioon tulee joka tapauksessa ottaa pisterajan ylittämisen lisäksi huippu-uintiurheilun johtoryhmän arvio menestysmahdollisuuksista. Valintapäätöstä ei ole siten voitu edes täsmennettyjen kriteereiden perusteella tehdä yksin yksittäisessä kilpailussa saavutettujen pisteiden perusteella. Selvää toisaalta on, että urheilijan menestymismahdollisuuksia arvioitaessa huomioon tulee ottaa se, minkälaisessa kilpailussa suoritus on tehty ja mahdollinen pisteraja ylitetty ja että urheilijoiden huomioon otettavien suoritusten tulee olla vertailukelpoisia toisiinsa nähden.     

 

OL on valituksessaan ja vastaselityksessään katsonut, että keväällä 2015 Helsingissä Härveli Diving Cup -kilpailun syncro-kilpailussa aikaisemmin asetetun A-rajan hypättyään hänet olisi tullut valita automaattisesti edustamaan Suomea Maailman Cupin 19. - 24.2.2016 parikilpailuun. Edellä kerrotuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sovellettavien valintakriteereiden perusteella A-rajan ylittäminen ei vielä takaa urheilijalle paikkaa Maailman Cupissa olympiavuonna 2016. Toisaalta oikeusturvalautakunta katsoo, että OL:n suoritus mainitussa kilpailussa on perusteltua ottaa kokonaisarvostelussa asianmukaisella painoarvolla huomioon.    

 

Kuten edellä on todettu, asetetut valintakriteerit jättävät valitsijalle varsin paljon harkintavaltaa ja päätöksen voidaan katsoa olevan niiden vastainen vain siinä tapauksessa, että urheilija selvästi täyttää asetetut kriteerit. Uimaliitto on vastauksessaan todennut, että OL:n osoittama hyppäämisen taso ei vielä riitä selvittämään karsintoja ja saavuttamaan paikkaa olympialaisissa.  

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhtä kilpailua lukuun ottamatta OL ei ole esittänyt asiassa selvitystä kilpailuissa vuoden 2015 aikana saavuttamistaan pistemääristä. Valituksessa mainituista tuloksista etenkin EM-kilpailujen yhdeksäs sija on huomionarvoinen suoritus, mutta kysymyksessä olleiden EM-kilpailujen tulostasosta ja siitä, miten todennäköisesti EM-kilpailuissa osoitettu hyppäämisen taso riittäisi olympiapaikan saamiseen, ei ole esitetty selvitystä. Lisäksi uimahyppyjen johtoryhmän entinen puheenjohtaja Martikkala on lausunnossaan todennut, että hän ei näe, että suomalaisilla olisi realistisia mahdollisuuksia saavuttaa olympiakarsinnoissa maapaikkaa olympialaisiin.

 

Kokonaisuutena ja enemmän selvityksen asiasta puuttuessa oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että OL:llä olisi jo antamiensa näyttöjen perusteella mahdollisuus saavuttaa olympiapaikka tulostasoltaan olennaisesti EM-kilpailuja kovatasoisemmassa Maailman Cup -kilpailussa 19. - 24.2.2016. Asiassa ei siten ole ilmennyt, että päätös jättää OL ilman lisänäyttöjä valitsematta Suomen edustajaksi Maailman Cupiin olisi asetettujen valintakriteereiden vastainen.

 

Johtopäätös

 

Kuten edellä on todettu, sovellettavat valintakriteerit jättävät valitsijalle varsin paljon harkintavaltaa. Asiassa ei ole ilmennyt, että tätä harkintavaltaa olisi käytetty asiassa väärin tai että päätös olisi OL:ää syrjivä. Näin ollen valitus on hylättävä.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Jukka Sippo                                                                 Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Pekka Lindroos, Timo Ojala, Kristiina Rintala ja Thomas Stenius.