8/2021 Ampumaurheilu – Yhdistys – Yhdistyksestä erottaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS Nro 8/2021

3.5.2021 Diaarinro 4/2021

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Lappeenrannan Siluettiampujat ry:n päätös 22.12.2020 erottaa A yhdistyksestä

ASIA

Yhdistyksestä erottaminen

MUUTOKSENHAKIJA

KUULTAVA

Lappeenrannan Siluettiampujat ry

ASIAN TAUSTAA

Lappeenrannan Siluettiampujat ry:n (LaSa ry) sääntöjen 7 §:n mukaan hallitus voi erottaa seurasta jäsenen muun ohella, jos hän esiintyy urheiluhengen vastaisesti. Erotetulla on oikeus vedota erottamispäätöksestä seuran seuraavaan kokouksen.

LaSa ry:n hallitus on 5.11.2020 tekemällään päätöksellä erottanut A:n seurasta sen sääntöjen 7 §:n kohdan 3 mukaisesti. Kokouspöytäkirjan mukaan A:n epäasiallisesta sekä -urheilullisesta käyttäytymisestä oli tullut valituksia. Pöytäkirjan mukaan A oli kutsuttu kuultavaksi ja hänelle oli annettu mahdollisuus osallistua kokoukseen puhelimitse, mutta A ei ollut saapunut paikalle tai halunnut osallistua kokoukseen puhelimitse.

A on 23.11.2020 tehnyt erottamispäätöksestä LaSa ry:n hallitukselle vetoomuksen, jossa hän on pyytänyt, että asia käsitellään mahdollisimman pian ylimääräisessä kokouksessa. A on vetoomuksessa ilmoittanut, että hän ei ollut tiedusteluistaan huolimatta saanut tietoa siitä, mikä hänen tekemisissään on ollut epäurheilijamaista.

A on antanut LaSa ry:n hallitukselle vetoomusasiassa lausuman 16.12.2020, jonka mukaan hän ei ollut saanut tarkempaa erittelyä siitä, miten, missä ja milloin hän oli käyttäytynyt sillä tavalla, että erottamiseen olisi aihetta ryhtyä. A on todennut, että hänen on vaikea puolustautua asiassa, josta hän oli saanut tietoonsa vain yksiselitteisen erottamispäätöksen. A ei oman käsityksensä mukaan ollut käyttäytynyt epäurheilijamaisesti missään asiassa.

LAPPEENRANNAN SILUETTIAMPUJAT RY:N PÄÄTÖS 22.12.2020

LaSa ry on ylimääräisessä kokouksessa 22.12.2020 tekemällään päätöksellä vahvistanut seuran hallituksen päätöksen erottaa A LaSa ry:stä.

Pöytäkirjan liitteeksi on otettu 21.12.2020 päivätty seuran hallituksen esitys A:n erottamiseksi, jonka perusteella puheenjohtaja on pöytäkirjan mukaan esitellyt tapahtumien kulkua.

Esityksen mukaan hallituksen kartoittaessa vapaaehtoisia henkilöitä seuran hallinnollisiin tehtäviin vuodelle 2021 olivat useat seuran toiminnassa aktiivisesti mukana olleet henkilöt kieltäytyneet toimimasta jatkossa seuran hallinnollisissa tehtävissä, vedoten A:n toimintaan seuran sekä sen hallituksen jäsenenä.

Esityksen mukaan hallitus piti asiaa selviteltäessä esiin tulleiden A:n toiminnan epäkohtien johdosta tarpeellisena puuttua epäasialliseen käytökseen. A:n toiminnassa oli aiemminkin nähty ongelmia ja siihen oli yritetty puuttua muun ohella aiempien puheenjohtajien huomautuksilla, mutta tilanne ei ollut korjaantunut. A:n käytös oli yleisesti koettu usein epäasialliseksi ja epäkohteliaaksi. Ongelmia oli ollut erityisesti hänen ollessaan seuran hallituksen jäsen.

Seuran jäsenet olivat esityksen mukaan pyytäneet hallitusta käsittelemään muun ohella seuraavia A:n toimintaan liittyviä seikkoja:

A oli esittänyt perättömiä syytöksiä seuran jäsenistä ja seuran toiminnasta. Syytösten selvittämisen ja perättömiksi toteamisen jälkeen A oli edelleen jatkanut syytösten esittämistä jäsenistölle sekä seuran ulkopuolisille henkilöille.

- A oli syyttänyt seuran rahastonhoitajaa kavalluksesta esittämättä syytökselleen todisteita. Asian selvittämisen jälkeenkin hän oli levittänyt syytöksiään todenperäisinä.

- A oli usein esittänyt seuran hallituksen sekä sen yleisten kokousten tekemien päätösten olevan laittomia. A ei ollut kuitenkaan kysyttäessä toimittanut väitteilleen perusteita, vaan hän oli ainoastaan kehottanut tarkastelemaan yhdistyslakia tai seuran sääntöjä. Mitään virheitä ei kuitenkaan ollut löytynyt, joten tämä on koettu tarkoitukselliseksi seuran toiminnan hankaloittamiseksi.

- A oli esittänyt seuran ampuma-asevastaavien syyllistyvän rikoksiin toimittaessaan patruunoita seuran tilaisuuksissa seuran laina-aseita käyttävien henkilöiden valvottuun käyttöön. Seuran hallitus oli asiaa tarkasteltuaan todennut, että toiminta oli kuulunut ampuma-asekouluttajien lain mukaisiin oikeuksiin.

- A oli uhannut seuran ampuma-asekouluttajaa ja asevastaavaa oikeustoimilla sillä perusteella, ettei ampuma-asekouluttaja puutteellisen näytön johdosta ollut suostunut kirjoittamaan A:lle harrastustodistusta ja että A:n pyyntöön oli reagoitu liian hitaasti. A oli tässä yhteydessä uhannut tekevänsä ilmoituksen, jonka perusteella ampuma-asekouluttaja menettäisi sekä omien aseidensa että seuran aseiden hallinnan. Jälkikäteisessä tarkastelussa tällaiselle ilmoitukselle ei ollut löydetty minkäänlaisia perusteita.

- A oli esittänyt myös toisen seuran ampuma-asekouluttajan toimivan laittomasti, kun hän oli ilmoittanut ampumaradalla voivansa myöntää harrastustodistuksia niitä tarvitseville ja tarvittavat kriteerit täyttäville henkilöille. Seuran hallituksen näkemyksen mukaan tähän ei liittynyt mitään laitonta ja ilmoitus oli siten perätön.

Seuran hallitus on esityksessään todennut, että A:n toiminta on koettu seurassa yleisesti varsin hankalaksi ja erityisesti hänen tapansa uhkailla jäseniä ja seuraa ilman syytä erilaisilla toimenpiteillä ja oikeustoimilla on koettu uhkaavaksi ja ahdistavaksi. Tämä toiminta oli selvästi vaikuttanut seuran jäsenistön halukkuuteen toimia seuran vastuutehtävissä ja siten negatiivisesti seuran toimintaan. A:n epäasiallisesta käytöksestä hallitustyöskentelyssä oli valitettu seuran puheenjohtajalle jo vuonna 2018.

Esityksessä on lisäksi todettu, että A:n oli kerrottu usein mustamaalaavan LaSa ry:tä sekä sen jäseniä ja aiempia vastuuhenkilöitä erilaisissa tilaisuuksissa. Muun ohella siluettiammunnan SM-kilpailuissa A oli haukkunut LaSa ry:n ja sen hallituksen, koska hallitus ei ollut osallistunut kisojen järjestelyjen hoitamiseen hänen haluamallaan tavalla, vaikka kisojen järjestelyvastuu oli ollut hänellä itsellään. Hallitus on esityksessään todennut, että A:n seuralle haitallinen toiminta oli ollut pitkäjänteistä ja systemaattista.

A:n kuulemiseen liittyvistä seikoista hallituksen esitykseen on kirjattu, että seuran puheenjohtaja oli soittanut A:lle 29.10.2020. Noin tunnin kestäneessä puhelussa oli keskusteltu ilmenneistä ongelmista ja puheenjohtaja oli kutsunut A:n keskustelemaan aiheesta hallituksen kokoukseen 5.11.2020, mutta A oli kieltäytynyt selvittämästä asiaa. A:lle oli tarjottu mahdollisuutta osallistua kokoukseen puhelimitse tai vaikuttaa kokouksen päivämäärään, mistä hän oli kieltäytynyt. A:lle oli lähetetty muistutuksena kokouksesta vielä sähköposti sekä soitettu uudestaan 5.11.2020, jolloin hän oli jälleen kieltäytynyt osallistumasta kokoukseen.

Esityksen mukaan A:lle oli 6.11.2020 puhelimitse ilmoitettu hallituksen päätöksestä erottaa hänet LaSa ry:stä esitettyjen seikkojen perusteella. Hallitus piti A:n käytöstä seuran tarkoitusperien ja hyvän urheiluhengen vastaisena. Johtuen A:n haluttomuudesta selvittää asiaa, hallitus ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin erottaa hänet seurasta. Varoitusmenettelyä oli harkittu, mutta A:n piittaamattomuus asian selvittämisestä viittasi siihen, että toiminta jatkuisi edellä kuvatun mukaisena varoituksesta huolimatta.

Esityksessä on todettu vielä, ettei A ollut tiedustellut erottamisensa syitä ja joka tapauksessa perusteista oli keskusteltu hänen kanssaan puhelimitse 29.10.2020 noin tunnin ajan. A:lle oli esityksen mukaan myös tarjottu mahdollisuutta keskustella erottamisen syistä puhelimitse ennen seuran kokousta 22.12.2020, mitä mahdollisuutta A ei ollut käyttänyt.

Pöytäkirjan mukaan A:lle ei ollut muiden asianosaisten henkilösuojan takia toimitettu yksityiskohtaista listaa tapauksista kirjallisesti, vaan ainoastaan kertomusten perusteella tehty päätös. Seuran puheenjohtaja oli kuitenkin pyrkinyt kertomaan päätöksen jälkeen tarkemmat perustelut puhelimitse, mutta A oli sulkenut puhelimen. A:n pyynnöstä kokouksessa esitettyyn selvitykseen oli nyt kirjattu valikoitu määrä tapauksia, joihin löytyi vankat perusteet.

Pöytäkirjan mukaan kokouksessa päätettiin hallituksen esityksen esittelyn jälkeen, että mahdollinen materiaali esitellään kokoukselle ja tiivistetään pöytäkirjaan keskeiset asiat. Arkaluontoista henkilötietoihin tai aseasioihin liittyvää materiaalia ei julkaista sellaisenaan, vaan tällainen mahdollinen liitemateriaali tallennetaan pöytäkirjan mukana seuran arkistoon mahdollista jatkokäyttöä varten.

Pöytäkirjan mukaan A:n käyttäytymistä ja toimintaa on käsitelty kokouksessa olennaisesti hallituksen esityksen perusteella. Keskustelussa on tuotu esiin muun ohella se, että useammat seuran jäsenet ovat ilmoittaneet hallitukselle A:n asiattomista toimintatavoista ja että niihin on pyritty vuosien varrella puuttumaan muun ohella huomautuksin.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että Lappeenrannan Siluettiampujat ry:n päätös hänen erottamisestaan kumotaan. Lisäksi A on vaatinut, että Lappeenrannan Siluettiampujat ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 260 eurolla sekä valitusmaksunsa 250 eurolla.

Perusteinaan A on lausunut, että päätös hänen erottamisestaan LaSa ry:stä on ollut sekä lain että yhdistyksen sääntöjen vastainen. A ei ollut käyttäytynyt epäurheilijamaisesti tai muutenkaan asiattomasti. Hän on toiminnassaan perännyt sääntöjen noudattamista ja asioiden hoitoa turvamääräysten rajoissa sekä tiukassa kontrollissa, koska kyse on aseiden kanssa toimimisesta. A:n on nyt kohdistettu kaikki mahdolliset asiat, joihin hän on vuosien varrella puuttunut, lisäten niihin kaikki mahdolliset huhupuheet ja juorut.

A on esittänyt esimerkkeinä asioista, joihin hän on puuttunut, seuraavat:

- Seuran jäsen oli laittanut ampumaradalle ilmoituksen, jossa oli ilmoitettu harrastustodistuksen olevan seuran jäsenille ilmainen ja maksavan muille 20 euroa. A oli tiedustellut, voiko seuran nimissä tehdä tällaista ”bisnestä”. Tästä oli syntynyt melkoisesti hämminkiä ja A:n oli väitetty esittäneen uhkauksia.

- Seuran pistooliampumakilpailuissa oli ollut seuran ulkopuolisia osallistujia, jotka ampuivat seurasta vuokratuilla aseilla ja patruunoilla. A oli kysynyt, voiko seura harjoittaa toiminnassaan aseiden vuokraamista ja patruunoiden myymistä ulkopuolisille, joilla ei ollut vakuutuksia. Vahingon sattuessa kokemattomille ampujille seuraukset olisivat varmasti vakavat ja A oli ollut huolissaan heidän turvallisuudestaan. Tämäkin oli koettu seuraan kohdistuvaksi uhkailuksi.

- A oli pyytänyt seuran asekouluttajalta harrastustodistusta aseen ostoa varten, ensin soittamalla kyseiselle henkilölle muutaman kerran ja jättämällä hänelle viestin. Kun asia ei edennyt, oli A lähettänyt asekouluttajalle tekstiviestin, jossa hän oli todennut todistuksen antamisen olevan asekouluttajan velvollisuus ja että A katsoi hänen menettelevän lainvastaisesti, mikäli hän ei joko antaisi todistusta tai perustelisi sen epäämistä. A ei edelleenkään ollut saanut asiassa minkäänlaista vastausta.

Nyt yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan oli kirjattu, että asekouluttaja ei voinut kirjoittaa todistusta, koska hän oli kokenut näytön olevan puutteellinen. Tätä hän ei kuitenkaan ollut ilmoittanut A:lle. Asia oli hoidettu huonosti ja A:n oikeuksia loukaten.

A oli hankkinut harrastustodistuksen muualta. Hän oli kertonut edellä mainitun tapauksen poliisille tilanteessa, jossa häneltä oli lupahakemushaastattelussa tiedusteltu syytä sille, että todistus oli hankittu seuran ulkopuoliselta. A ei ollut kuullut asiasta sen jälkeen.

Muukossa vuoden 2016 kesällä järjestettyjen SM-kilpailujen käteiskassa oli jäänyt seuran rahastonhoitajalle. A oli yli vuoden kuluttua tästä kuullut, ettei rahoja ollut vieläkään tilitetty seuralle, jolloin hän oli tiedustellut, oliko joku mahdollisesti kavaltanut rahat. Tämän jälkeen asiaa ryhdyttiin selvittelemään ja rahat tilitettiin seuralle. Tilitarkastuskertomuksiakin oli kaksi kappaletta, joista toinen oli ”töherretty” oikeaksi. Asioita oli seurassa katsottu sormien läpi, kuten toimintatarkastuksen pöytäkirja 26.3.2018 osoitti.

Seuran puheenjohtaja ei A:n tiedusteluista huolimatta ollut missään vaiheessa antanut A:lle tietoa siitä, minkä tekojen perusteella hänet aiottiin erottaa. Seuran puheenjohtaja oli hänen ja A:n välisissä puhelinkeskusteluissa lähinnä puolustellut omia toimiaan.

Puheenjohtaja oli soittanut A:lle 5.11.2020 samana iltana pidettävään kokoukseen liittyen ja kertonut, että kokouksessa käsitellään A:n epäurheilijamaista käytöstä. A:n tiedustelusta huolimatta puheenjohtaja ei kuitenkaan ollut kertonut, miten, missä ja milloin A olisi käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. Kokous ei muiden asioiden takia sopinut A:lle eikä hän osallistunut siihen. A ei ollut saanut kokouksessa 5.11.2020 tehdylle erottamispäätökselle muita kuin pöytäkirjanotteesta ilmenevät perustelut. Seuran puheenjohtaja ei päätöksen jälkeen ollut puhelimitsekaan suostunut kertomaan, mihin A:n tekoon päätös oli perustunut.

Kokouksesta 22.12.2020 laaditun pöytäkirjan maininta siitä, että A:lle olisi annettu useasti mahdollisuus tuoda asiassa esiin oma kantansa ja keskustella siitä rakentavassa hengessä ei pitänyt paikkaansa. Aina A:n puuttuessa johonkin asiaan, hänen oli sanottu uhkailevan tai muuten kiusaavan hallituksen jäseniä. A:lle ei ollut sopinut menettely, jossa hänelle oli annettu mahdollisuus osallistua kokoukseen erottamisensa perusteita tietämättä.

Kuluvaatimusten osalta A on todennut, että hän on joutunut käyttämään asiassa asiantuntijan apua minkä lisäksi hänelle on syntynyt asiassa asianomistajakuluja. Vahinkoa on syntynyt muun ohella siitä, että A oli maksanut jäsenmaksun, jota ei ole palautettu erottamisen myötä.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Lappeenrannan Siluettiampujat ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

A:n erottamiselle on ollut hänen urheiluhengen vastaisen esiintymisensä johdosta yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukainen peruste. Myös erottamismenettely on ollut yhdistyksen sääntöjen sekä yhdistyslain mukainen.

Seuran puheenjohtaja on 29.10.2020 kertonut A:lle hänen erottamiseensa johtaneet asiat, joten A:lla on ollut niistä tieto ennen hallituksen kokousta 5.11.2020. A ei ollut käyttänyt mahdollisuuttaan vaikuttaa kokousajankohtaan tai kokouspaikkaan eikä hän ollut saapunut kokoukseen tai antanut muullakaan tavalla selitystään asiassa.

A ei myöskään puhelinkeskustelussa 6.11.2020 seuran puheenjohtajan kanssa tai myöhemminkään ollut tiedustellut tai halunnut kuulla erottamisensa perusteita.

A:n erottamispäätöksen 5.11.2020 johdosta tekemä vetoomus on käsitelty laillisesti yhdistyksen kokouksessa 22.12.2020. Kokous järjestettiin väljissä ulkotiloissa Muukon ampumaradalla, jossa voitiin säilyttää riittävät etäisyydet osallistujien välillä. Kokous oli laillisesti kokoon kutsuttu, minkä lisäksi siitä oli ilmoitettu A:lle myös henkilökohtaisesti.

A:n urheiluhengen vastainen esiintyminen, uhkaava käytös, seuran toiminnan vaikeuttaminen ja seuran maineen huonontaminen on ollut pitkäkestoista ja jatkunut jo vuosien ajan. Esimerkiksi epämääräisiä ja perustelemattomia uhkailuja poliisilla sekä yksilöimättömiä väitteitä virheistä on tapahtunut jo vuosina 2017 ja 2018. A:n käytökseen on pyydetty puuttumaan. Koska hän ei ole muuttanut käytöstään, on hallitus lopulta joutunut erottamaan hänet yhdistyksestä.

A:n urheiluhengen vastaisesta esiintymisestä ja hänen aiheuttamastaan pelon ilmapiiristä johtuen seuran on vaikea löytää jäseniä hallitukseen ja muihin tehtäviin. Erottamispäätöstä ei tule kumota, jotta LaSa ry:n toiminta voi jatkua.

Erottaminen ei ole myöskään A:n kannalta kohtuutonta, koska hän kuuluu myös muihin ampumaseuroihin ja voi jatkaa harrastustaan ja kilpailutoimintaa niissä.

Vaatimus yhdistyksestä erotetun jäsenen jäsenmaksun palauttamisesta on LaSa ry:n sääntöjen vastainen.

VASTASELITYS

A on Lappeenrannan Siluettiampujat ry:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut saaneensa erottamisensa perusteet tietoonsa vasta 5.3.2021, jolloin kokouksen 22.12.2020 pöytäkirja oli toimitettu hänelle. Seuran puheenjohtaja ei ollut väittämällään tavalla kertonut erottamisperusteita A:lle puhelimitse.

Suurin osa asiassa esitetyistä syytteistä oli huhupuhetta, jolle ei ole esitetty asiallista todenperäisyyttä.

A ei ole vaatinut jäsenmaksuaan takaisin, vaan hän on todennut sen olevan hänelle syntynyttä vahinkoa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Maksun palauttamista koskevan vaatimuksen tutkiminen

Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, b) kurinpitoseuraamuksesta, c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen.

Siltä osin kuin A on vaatinut hänelle jäsenmaksun suorittamisesta aiheutunutta vahinkoa korvattavaksi asiassa ei ole kysymys sellaisesta yhdistyksen päätöstä koskevasta valitusasiasta kuin oikeusturvalautakunnan säännöissä on tarkoitettu. Näin ollen A:n vahingonkorvausta koskeva vaatimus jätetään lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

LaSa ry:n hallitus on kokouksessaan 5.11.2020 käsitellyt A:n erottamista yhdistyksen jäsenyydestä.

Asiassa on riidatonta, että A on kutsuttu kokoukseen puhelimitse 29.10.2020, missä yhteydessä hänelle on ilmoitettu, että kokouksessa käsitellään hänen epäurheilijamaista käytöstään. Riidatonta on, että A:lle ei ennen kokousta ole toimitettu kirjallisesti yksilöityä tietoa siitä, mihin tekoihin tai toimintaan väite urheiluhengen vastaisesta esiintymisestä on perustunut.

A ei ole osallistunut kokoukseen tai lausunut muutenkaan näkemystään asiassa.

A:lle annettuun hallituksen kokouksen 5.11.2020 pöytäkirjanotteeseen on kirjattu, että A:n epäasiallisesta sekä -urheilullisesta käytöksestä on tullut valituksia ja että hänet on päätetty erottaa yhdistyksen sääntöjen 7 §:n 3 kohdan mukaisesti. Riidatonta on, että A ei ole saanut erottamispäätökselle muita kirjallisia perusteluja.

A on tehnyt erottamispäätöksen johdosta LaSa ry:lle seuran sääntöjen tarkoittaman vetoomuksen sekä antanut asiassa lausuman, joita on käsitelty yhdistyksen kokouksessa 22.12.2020.

A on riidattomasti kutsuttu yhdistyksen kokoukseen ja hänelle on ilmoitettu, että siinä käsitellään hänen vetoomustaan. Riidatonta on, ettei A:lle ole ennen yhdistyksen kokousta toimitettu kirjallisesti tietoa siitä, mihin tekoihin tai toimintaan väite urheiluhengen vastaisesta esiintymisestä on perustunut. Ennen yhdistyksen kokousta A:n tiedossa ei ole ollut, minkä aineiston perusteella asiaa käsitellään.

A ei ole osallistunut yhdistyksen kokoukseen.

Yhdistyksen kokous on päätöksellään vahvistanut A:n erottamista koskevan hallituksen päätöksen. A on saanut erottamistaan koskevan päätöksen perusteet kirjallisesti tietoonsa 5.3.2021, jolloin yhdistyksen kokouksen 22.12.2020 pöytäkirja on toimitettu hänelle.

A:n valituksen perusteella asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko hänelle varattu riittävä tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä. Lisäksi kysymys on siitä, onko A:n erottamiselle yhdistyksen jäsenyydestä ollut seuran sääntöjen tarkoittamat riittävät perusteet.

A:n kuuleminen

Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan jäsenen erottamista koskevassa päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Pykälän 2 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.

Yhdistyksen jäsenen oikeussuojan kannalta on tärkeää, että hänellä on tilaisuus antaa selityksensä erottamisharkinnan perusteena olevista seikoista ennen päätöksen tekemistä. Asianmukainen kuuleminen edellyttää sitä, että asianomaiselle ilmoitetaan se hänen menettelynsä, joka on tutkinnan kohteena, määräys, jonka rikkomisesta katsotaan olevan kyse ja tosiseikasto, joka on asian arvioinnin perusteena (Halila, Heikki ja Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus, 2017 s. 255-257 ja Riitesuo, Risto: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, 2001 s. 360 sekä UOL 15/2017).

Yhdistyslaissa ei ole säädetty siitä, millä tavoin kuuleminen tulee toteuttaa, eli onko asianomaiselle varattava tilaisuus kirjallisen lausuman antamiseen, vai pidetäänkö riittävänä suullista kutsumista. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeusturvalautakunnan käytännössä on katsottu, että kuuleminen on mahdollista suorittaa kirjallisesti tai suullisesti (Riitesuo, s. 364-365 sekä UOL 15/2017 ja UOL 6/2015).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tilaisuus selityksen antamiseen tulee antaa siten, että aikaa selityksen antamiseen on riittävästi. Kuulemisvelvoitteen asianmukainen täyttäminen on tässä asiassa edellyttänyt sitä, että A:lle on hyvissä ajoin ennen erottamisasian käsittelyä ilmoitettu ne konkreettiset teot ja menettelyt, joihin hänen erottamistaan koskeva arviointi on perustunut.

A:lle ei ole ennen hallituksen kokousta 5.11.2020 tai yhdistyksen kokousta 22.12.2020 kirjallisesti ilmoitettu sitä konkreettista menettelyä ja olosuhteita, joihin erottamisasian käsittely on perustunut. Erottamisen perusteena ollut menettely ei käy ilmi myöskään A:lle toimitetuista hallituksen päätöksen 5.11.2020 perusteluista. A:n tiedossa ei ole ollut myöskään se, minkä aineiston perusteella erottamisasiaa yhdistyksen kokouksessa käsitellään. Erottamisen perusteet on kirjallisesti toimitettu A:lle ensimmäisen kerran vasta 5.3.2021.

LaSa ry on kuitenkin väittänyt, että yhdistyksen puheenjohtaja on ilmoittanut A:lle tämän urheiluhengen vastaisena esiintymisenä pidettävän menettelyn puhelimitse 29.10.2020, eli ennen erottamisasian käsittelyä hallituksen kokouksessa.

A on kiistänyt saaneensa erottamisperusteita missään vaiheessa puhelimitse tietoonsa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että LaSa ry:n väite yhdistyksen puheenjohtajan ja A:n välisen puhelinkeskustelun 29.10.2020 sisällöstä on jäänyt epämääräiseksi muun ohella sen osalta, kuinka yksilöidysti A:n erottamisasiassa arvioitavana ollut menettely olisi hänelle puhelun yhteydessä ilmoitettu ja olisiko siinä nimenomaisesti ilmoitettu erottamispäätöksen 22.12.2020 perusteena todetut seikat.

LaSa ry:n väitettä vastaan puhuu lisäksi se, että A on yhdistyksen hallituksen tekemää erottamispäätöstä koskevassa vetoomuksessaan 23.11.2020 sekä sen käsittelyssä antamassaan lausumassa 16.12.2020 vedonnut siihen, ettei hän ollut saanut tietoa erottamisperusteena olleesta menettelystään ja ettei hän tästä syystä voinut puolustautua asiassa. Tämä on myös kirjattu hallituksen yhdistyksen kokoukselle tekemään esitykseen 21.12.2020. Tästä huolimatta yhdistys ei A:n vetoomuksen ja lausuman jälkeenkään ole toimittanut hänelle tietoa konkreettisista erottamisperusteista erottamisasian käsittelemiseksi yhdistyksen kokouksessa.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, ettei yhdistys ole näyttänyt ilmoittaneensa A:lle erottamisarvioinnin perusteena ollutta menettelyä etukäteen siten, että A:lla olisi ollut aito mahdollisuus antaa erottamisperusteeksi asetetuista tapahtumista vastine ja lausua oma käsityksensä niistä. Yhdistyksen kokouksessa 22.12.2020 on käsitelty hallituksen esityskirjelmää, jossa erottamisperusteita on kuvailtu, mutta tästä A:lla ei ole ollut tietoa harkitessaan osallistumista kokoukseen. Kuulemisessa tapahtuneen menettelyvirheen arvioinnissa ei siten ole merkitystä sillä, ettei A ole osallistunut hallituksen tai yhdistyksen kokoukseen, joissa hänen erottamistaan on käsitelty taikka sillä, onko hän mahdollisesti muutoin ollut tietoinen toimintatapoihinsa kohdistuvasta tyytymättömyydestä.

A:n kuulemista koskeva johtopäätös

Edellä todetun perusteella lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että A:lle olisi varattu yhdistyslain 15 §:n 2 momentin tarkoittama asianmukainen tilaisuus selvityksen antamiseen erottamiseensa johtaneista seikoista.

Erottamisperusteen arviointi

(a) Lähtökohtia

Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla perusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottaa jäsen muun ohella, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

LaSa ry:n sääntöjen 7 §:n mukaan hallitus voi erottaa seurasta jäsenen muun ohella, jos hän esiintyy urheiluhengen vastaisesti.

Erottaminen yhdistyslain 14 §:n mukaisella perusteella vaatii menettelyä, jolla yhdistystä on tosiasiallisesti vahingoitettu. Kysymys ei ole tältä osin välttämättä siitä, että menettelystä aiheutuisi korvattavaa vahinkoa, mutta toiminnan on tullut johtaa yhdistyksen kannalta epäedulliseen seuraukseen. (Halila – Tarasti, s. 222). Huomattavan vahingon aiheuttamista yhdistykselle ei ole kuitenkaan esimerkiksi se, että merkittävä osa jäsenistä ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä, jos joukkoon sopimattomaksi katsottua ei eroteta. Tällöinkin erottaminen on mahdollista, jos jäsenen menettely samalla täyttää lain tai sääntöjen mukaisen erottamisperusteen (Halila – Tarasti, s. 227-228 ja UOL 15/2017).

Kuten oikeuskirjallisuudessa ja oikeusturvalautakunnan aiemmassa käytännössä (Riitesuo, s. 192-196 ja UOL 32/2011) on todettu, yhdistystoimintaan kuuluu myös se, että yhdistyksen sisällä voi olla sisäinen oppositio. Tällainen oppositio voi vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa eikä kaikkea oppositiotoiminnan aiheuttamaa haittaa ja vaivaa voida katsoa yhdistyksen vahingoittamiseksi. Myös yhdistyksen sisäinen kritiikki ja yhdistyksen johtohenkilöiden yhdistyksen sisäinen asiallinen kritiikki on lähtökohtaisesti hyväksyttävää. Perättömien tietojen levittäminen julkisuuteen voi sen sijaan olla yhdistystä vahingoittavaa toimintaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että jäsenen erottaminen kokonaan yhdistyksestä on ankara seuraamus. Jäsenten oikeussuojan tarpeen vuoksi vain yhdistystä huomattavasti vahingoittava toiminta voi yhdistyslain 14 §:n nojalla johtaa erottamiseen (Halila – Tarasti, s. 213).

Yhdistys voi kuitenkin säännöissä alentaa erottamiskynnystä yhdistyslain 14 §:stä ilmenevästä. Yhdistyksen säännöissään vahvistamat erottamisperusteet eivät kuitenkaan saa olla kohtuuttomia eivätkä ristiriidassa lainsäädännön kanssa (ks. UOL 32/2011). LaSa ry:n säännöissä erottamisen kynnystä on laskettu siten, että sääntöjen mukaan urheiluhengen vastaisesti esiintyminen voi muodostaa erottamisperusteen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheiluhengen vastainen esiintyminen on varsin laaja ja tulkinnanvarainen erottamisperuste, mistä syystä yhdistyksen jäsenten saattaa olla vaikeaa ennakoida niitä menettelyitä, jotka voivat johtaa yhdistyksestä erottamiseen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että erottamisperusteen soveltaminen edellytykseksi on asetettava se, että esiintymisen urheiluhengen vastaisuus on riittävän selvää, eikä tulkinnanvaraista tai mielipidekysymys.

Oikeusturvalautakunta on arvioidessaan yhdistyksestä erottamista epäurheilijamaista käyttäytymistä koskevalla perusteella todennut, että epäurheilijamaisella käyttäytymisellä viitataan yleensä vilpilliseen tai urheilun arvojen vastaiseen menettelyyn itse kysymyksessä olevaa lajia harrastettaessa, kuten kilpailuissa. Sen sijaan epäurheilijamaisena käyttäytymisenä ei voida pitää kaikkea muuta käyttäytymistä eikä edes kaikkea lainvastaista menettelyä (UOL 8/2008). Lautakunta toteaa, että sama koskee myös tässä arvioitavana olevaa urheiluhengen vastaista esiintymistä.

(b) Kysymyksessä olevat erottamisperusteet

Erottamispäätöksessä sekä LaSa ry:n oikeusturvalautakunnalle antamassa vastineessa on vedottu erottamisperusteena erityisesti siihen, että A on systemaattisesti esittänyt perättömiä ja usein myös perustelemattomia väitteitä seuran toimihenkilöiden ja seuran toiminnan lainvastaisuudesta sekä virheellisyydestä. A:n käytökseen on todettu kuuluneen muun ohella toisten henkilöiden haukkuminen sekä perättömien asioiden levittäminen ja hänen käytöstään on pidetty yleisesti asiattomana, hankalana ja uhkaavana. A:n menettely on yhdistyksen mukaan koettu kiusaamiseksi ja se on hankaloittanut yhdistyksen ja sen jäsenten toimintaa sekä johtanut muun ohella siihen, että seuran jäsenet ovat olleet haluttomia ottamaan vastaan tehtäviä seuran toimihenkilöinä. A:n on lisäksi todettu arvostelleen seuran toimintaa ja esittäneen siihen liittyviä syytöksiä myös seuran ulkopuolisille tahoille.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erottamisperusteena vedotuissa seikoissa on siten kysymys A:n esittämästä arvostelusta sekä muusta menettelystä, joka on pääosin kohdistunut seuran hallinnon ja toiminnan hoitamiseen ja järjestämiseen. Erottamisperusteena on tosin osaltaan vedottu myös hänen käytökseensä esimerkiksi kilpailutilanteissa, mutta enimmäkseen kysymys ei ole ollut sellaisesta menettelystä, jonka voitaisiin edellä todettu huomioon ottaen katsoa selvästi kuuluvan LaSa ry:n säännöissä erottamisperusteeksi määrätyn urheiluhengen vastaisen esiintymisen piiriin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on pikemminkin sellaisesta menettelystä, joka kuuluu yhdistyslain 14 §:n mukaisen erottamisperusteen, eli yhdistyksen huomattavaa vahingoittamista koskevan arvioinnin piiriin, miltä osin kynnys yhdistyksestä erottamiselle on korkea.

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että A:n erottamisperusteena vedottu menettely on osaltaan kuvattu niin yleisellä ja yksilöimättömällä tavalla, ettei siitä ilmene tarkemmin minkälaisesta menettelystä on kyse ja mihin konkreettisiin tapahtumiin menettely on liittynyt. Tällaiset, esimerkiksi yleisesti kiusaamista, uhkailua tai asiatonta käytöstä koskevat väitteet eivät sellaisenaan voi muodostaa perustetta yhdistyksestä erottamiselle, vaan päätöksen tueksi on esitettävä riittävät, konkreettisesti kuvatusta menettelystä johtuvat perusteet.

Erottamisperusteina on edeltä ilmenevän mukaisesti yksilöity seuraavat seikat:

- A oli syyttänyt seuran rahastonhoitajaa kavalluksesta esittämättä syytökselleen todisteita.

- A oli esittänyt seuran ampuma-asevastaavien syyllistyvän rikoksiin toimittaessaan patruunoita seuran tilaisuuksissa seuran laina-aseita käyttävien henkilöiden valvottuun käyttöön.

- A oli esittänyt seuran ampuma-asekouluttajan toimivan laittomasti, kun hän oli ilmoittanut ampumaradalla voivansa myöntää harrastustodistuksia niitä tarvitseville ja tarvittavat kriteerit täyttäville henkilöille.

(b.1) Rahastonhoitajaan sekä ampuma-asekouluttajiin ja asevastaavaan kohdistuneet syytökset

Oikeusturvalautakunta toteaa tältä osin ensiksi, että A on myöntänyt tiedustelleensa seuran käteiskassavarojen mahdollista kavallusta vuonna 2017 tilanteessa, jossa varojen tilittäminen seuralle oli kestänyt yli vuoden.

LaSa ry on vedonnut näyttönä tältä osin A:n 27.3.2018 lähettämään, seuran vuoden 2017 toiminnantarkastuskertomusta koskevaan sähköpostiviestiin, jossa A on todennut, että ”tämä vaikuttaa siltä, että on tehty talousrikos ja sen tutkiminen kuuluu poliisille”. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mihin viestin liitteenä olleeseen asiakirjaan A on viestissään viitannut, mutta viestin päiväyksen ja aikaisen aamuun viittaavan ajankohdan perusteella oikeusturvalautakunta päättelee, että kysymyksessä on ollut A:n valitukseen liitetty, X:n laatima asiakirja ”toimintakertomuksen pöytäkirja”, jonka päiväys on 26.3.2018.

Asiakirjassa on todettu muun ohella, että käteiskassakirjanpito puuttuu ja ettei tästä syystä voida tietää, onko joku käyttänyt kassaa omiin tarkoituksiinsa vai ei. Siinä on todettu edelleen, että rahaa liikkuu jopa tuhansia euroja ilman kirjanpitoa ja että käteiskassakirjanpito on pakko ottaa käyttöön. Lisäksi on todettu, että lakia rikotaan ilman kassakirjanpitoa, jos käteistä liikutellaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n edeltä ilmenevä reaktio asiakirjaan on ollut voimakas, mutta viestin esitystapa on kuitenkin asiallinen ja sillä on ollut selkeä liityntä asiakirjan sisältöön. A:n viestistä ilmenevää menettelyä erottamisperusteena arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, että lopullisessa toiminnantarkastuskertomuksessa käteiskassakirjanpidon puuttumiseen on viitattu eri ilmaisuilla.

Seuran ampuma-asevastaavaan liittyvässä tilanteessa A on ilmoittanut tiedustelleensa turvallisuussyistä, voitiinko seuran toiminnassa vuokrata aseita ja myydä patruunoita seuran ulkopuolisille tahoille, joilla ei ollut vakuutuksia. Yhdistyksen kokouksen 22.12.2020 pöytäkirjaan on tähän liittyen kirjattu, että A oli julkisesti muun ohella seurakilpailuissa syyttänyt useaan otteeseen seuran asevastaavia rikollisesta toiminnasta heidän luovuttaessaan patruunoita seuran valvotuissa tapahtumissa seuran jäsenille, joilla ei ole omaa asetta.

A on ilmoittanut vastaavasti tiedustelleensa menettelyn asianmukaisuutta myös tilanteessa, jossa seuran ampuma-asekouluttaja oli ilmoittanut tarjoavansa harrastustodistuksia seuran ulkopuolisille maksua vastaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sittemmin perusteettomiksikin osoittautuvien väärinkäytösepäilysten ilmaiseminen tai seurassa noudatettavan menettelyn asianmukaisuuden kyseenalaistaminen on lähtökohtaisesti sallittua. Tällaista menettelyä ei sellaisenaan voida pitää urheiluhengen vastaisena esiintymisenä eikä muutenkaan perusteena yhdistyksestä erottamiselle. Asianosaiset ovat kuvanneet A:n menettelyä edellä viitatuissa tilanteissa eri tavoin ja melko yleisellä tasolla. Asiassa ei ole toiminnantarkastuskertomusta koskevaa sähköpostiviestiä lukuun ottamatta esitetty sellaista näyttöä, josta A:n menettely niissä kävisi tarkemmin ilmi. Asiassa on siten näiltä osin jäänyt näyttämättä muun ohella se, millä tavalla väitetty rikossyytösten esittäminen olisi tapahtunut.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n asiassa selvitetyksi tullut menettely ole edellä viitatuissa tilanteissa merkinnyt erottamisperusteena pidettävää urheiluhengen vastaista esiintymistä.

(b.2) Harrastustodistuksen hakemiseen liittyvä menettely

LaSa ry on esittänyt näyttönä tältä osin A:n ja seuran edustajan välistä tekstiviestikirjeenvaihtoa, joka on koskenut A:n pyyntöä saada harrastustodistus aseenhankintalupahakemusta varten. Viesteistä käy ilmi, että A on pyytänyt harrastustodistusta toukokuussa 2017. Asian käsittely on ollut kesken 17.9.2017, jolloin A on pyytänyt yhdistyksen edustajaa lähettämään harrastustodistuksen hänen osoitteeseensa, jotta hän saisi aseenhankintalupaprosessin käyntiin. A on viestissä todennut, että ”minä nyt vielä muistutan siitä, että tällä voi olla hyvin kauaskantoisia seurauksia, kun poliisi haastattelee minua ja saa tietää kuinka seurassa asioita hoidetaan.” Viestiketjusta ei ilmene, että seuran edustaja olisi ilmaissut A:lle sen sittemmin erottamispäätöksessä esiin tuodun seikan, että perusteena harrastustodistuksen epäämiselle on ollut puutteellinen näyttö.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A on edeltä ilmenevän mukaisesti ilmaissut tyytymättömyytensä harrastustodistusasian etenemiseen ja siinä yhteydessä uhannut saattaa yhdistyksen toimintatavan poliisin tietoon. A on omankin ilmoituksensa mukaisesti haastattelussa kertonut poliisille harrastustodistuksen antamiseen liittyvästä viiveestä, kun häneltä oli tiedusteltu syytä sille, että harrastustodistus oli hankittu seuran ulkopuoliselta taholta. Yhdistyksen kokouspöytäkirjaan 22.12.2020 kirjatun mukaan tapaus oli päättynyt poliisin kanssa tehtyyn konsultaatioon asevastaavien toiminnasta sekä seuran hallituksen selvityksiin omasta toiminnastaan, minkä oli todettu olleen lain mukaista.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seuran edustaja on voinut perustellusti kokea A:n viittauksen poliisille tehtävään ilmoitukseen ja sen mahdollisiin seuraamuksiin painostavana. Ilmoitusta lainvastaisena pitämänsä menettelyn saattamisesta poliisin tietoon ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voida pitää urheiluhengen vastaisena esiintymisenä. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n menettely ole muutenkaan esimerkiksi hänen kielenkäyttönsä perusteella tai asian lupahaastattelussa mainitsemisen johdosta ollut sillä tavoin asiatonta, että sitä voitaisiin pitää yhdistyksestä erottamisen perusteena.

LaSa ry on oikeusturvalautakunnassa lisäksi vedonnut näyttönä huhtikuussa 2018 käytyyn sähköpostikirjeenvaihtoon, jossa A on esittänyt tarkemmin perustelemattomia väitteitä seuran kokouspöytäkirjassa olleista virheistä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että erityisesti perustelemattomien virheväitteiden esittäminen aiheuttaa yhdistyksen toimihenkilöille ylimääräistä työtä ja vaivaa. Määrällisesti merkittävä ja kiusantekomielessä tapahtuvana tällainen menettely voi joissakin olosuhteissa muodostaa jopa perusteen yhdistyksen jäsenyydestä erottamiselle.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että tässä asiassa esitetystä selvityksestä ilmenevä A:n menettely ei kuitenkaan ole merkinnyt urheiluhengen vastaista esiintymistä eikä se muutenkaan ole erikseen tai kokonaisuutena arvioiden ollut sellaista, esimerkiksi seuran toimihenkilöille kohtuutonta työtä ja vaivaa aiheuttavaa sekä epäasiallisiin vaikuttimiin perustuvaa menettelyä, johon yhdistyksen jäsenyydestä erottaminen voitaisiin perustaa.

Johtopäätös erottamisperusteesta

Edellä todetuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että yhdistyksen kokouksen päätöksessä esitetyt perusteet A:n erottamiselle eivät ole yksittäisinä eivätkä kokonaisuutena arvioiden muodostaneet yhdistyksestä erottamisen perusteena pidettävää urheiluhengen vastaista menettelyä.

Erottamispäätökselle ei siten ole näytetty olleen yhdistyslain 14 §:n tai seuran sääntöjen 7 §:n mukaisia perusteita.

LaSa ry:n kokouksen päätös 22.12.2020 on näin ollen kumottava.

Lautakuntakulut ja valitusmaksu

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Asian näin päättyessä LaSa ry velvoitetaan korvaamaan A:lle lautakunnassa aiheutuneet kulut vaaditun mukaisesti 260 eurolla.

Kun valitusmaksu valituksen menestyessä palautetaan A:lle, asiassa ei ole tarpeen lausua sen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Lappeenrannan Siluettiampujat ry:n kokouksen päätös 22.12.2020 erottaa A seuran jäsenyydestä kumotaan.

Lappeenrannan Siluettiampujat ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut 260 eurolla.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala Sanna Holkeri

puheenjohtaja sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Mika Palmgren ja Karin Rosenlew.