29/2021 Yleisurheilu Kurinpito - Väliaikainen urheilun toimintakielto - Toimintakiellon rikkominen

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 29/2021

 

                                                                                                      18.11.2021 Diaarinro 15/2021

 

 

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätös 3.6.2021

 

ASIA             Toimintakiellon rikkominen

 

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVAT

 

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

 

 

ASIAN TAUSTA JA ANTIDOPINGASIOIDEN KURINPITOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 3.6.2021

 

A:n 5.8.2020 antama dopingnäyte on sisältänyt urheilussa kiellettyä ainetta. Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan (jäljempänä kurinpitolautakunta) käsitellessä A:n kysymyksessä olevaa epäiltyä dopingrikkomusta koskevaa asiaa A on omasta aloitteestaan hyväksynyt sen, että hänet asetetaan väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 13.10.2020 lukien.

 

Kurinpitolautakunta on päätöksessään 22.1.2021 katsonut, että A on syyllistynyt 1.1.2015 voimaan tulleen Suomen Antidopingsäännöstön (jäljempänä Säännöstö 2015) 2 §:ssä tarkoitettuun dopingrikkomukseen. Tämän rikkomuksen johdosta A:lle on määrätty kolmen kuukauden urheilun toimintakielto. Päätöksessä on todettu, että A on kärsinyt hänelle määrätyn seuraamuksen vapaaehtoisen väliaikaisen toimintakieltonsa aikana.  

 

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (jäljempänä SUEK) on käynnistänyt 2.3.2021 tutkinnan, jonka kohteena on ollut A:n epäilty väliaikaisen urheilun toimintakiellon rikkominen. Tutkinnan perusteella SUEK on syytekirjelmässään 31.3.2021 katsonut, että A on rikkonut väliaikaista toimintakieltoaan osallistumalla sen aikana julkista rahoitusta saavan Tampereen Urheiluakatemian järjestämiin harjoituksiin, joista oli vastannut akatemian fysiikkavalmentaja B. Lisäksi SUEK on katsonut A:n rikkoneen väliaikaista toimintakieltoaan sillä perusteella, että B oli laatinut A:lle väliaikaisen toimintakiellon aikana henkilökohtaisen harjoitusohjelman. Seuraamuskannanottona SUEK on esittänyt, että A:n ei tule saada hyvitystä kärsimästään väliaikaisesta toimintakiellosta, jota hänen oli katsottava rikkoneen.

 

A on SUEK:n syytteen johdosta antamassaan vastauksessa kiistänyt rikkoneensa väliaikaista toimintakieltoaan. Hän oli selvittänyt väliaikaisen toimintakiellon sisällön ja siitä seuraavat rajoitukset ennen toimintakieltoon vapaaehtoisesti jäämistä ja noudattanut sanottuja rajoituksia tarkasti. Sovellettavien antidopingmääräysten (Säännöstö 2015) mukaan A ei ollut rikkonut väliaikaista toimintakieltoa eikä hänelle siten tullut määrätä sen päätyttyä uutta kolmen kuukauden toimintakieltoa.    

 

Kurinpitolautakunta on päätöksessään 3.6.2021 katsonut, että A on rikkonut väliaikaista urheilun toimintakieltoa käyttämällä toimintakiellon aikana julkista rahoitusta saavan Tampereen Urheiluakatemian palveluita ja osallistumalla harjoituksiin, joissa on ollut läsnä akatemian valmentaja B. Väliaikaisen toimintakiellon aikana A on ollut velvollinen pidättäytymään kilpailutoiminnan ohella myös organisoituun harjoitteluun osallistumisesta siitä huolimatta, että A:n allekirjoittamassa ilmoituksessa ja SUEK:n lomakepohjassa on viitattu vain Säännöstön 2015 kohtaan 7.9.6, jossa ei ole erikseen mainittu harjoitustapahtumiin osallistumista. A:n tuottamuksen asteen ja olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen kurinpitolautakunta on kuitenkin katsonut, että A:lle ei tule määrätä väliaikaisen toimintakiellon rikkomisesta uutta toimintakieltoa.  

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena olevaa kurinpitolautakunnan päätöstä muutetaan siltä osin kuin A:n on päätöksessä katsottu rikkoneen väliaikaista urheilun toimintakieltoa ja että Urheilun oikeusturvalautakunta vahvistaa, että A ei ole rikkonut sanottua toimintakieltoa. Lisäksi A on vaatinut, että SUEK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 2.730 eurolla.

 

Perusteinaan A on lausunut, että hän oli noudattanut väliaikaista urheilun toimintakieltoa allekirjoittamansa väliaikaisen toimintakiellon sitoumuksen sekä asiassa sovellettavan Säännöstön 2015 määräysten mukaisesti. Kurinpitolautakunnan syyksilukeva päätös on perustunut väärän sääntökohdan soveltamiseen. Joka tapauksessa sovellettavien sääntöjen epäselvyydestä ja mahdollisesta virheellisyydestä sekä SUEK:n virheellisestä toiminnasta väliaikaisen toimintakiellon sisältöä koskevaa sitoumusta laadittaessa seuraa, että A:n ei ole katsottava rikkoneen väliaikaista urheilun toimintakieltoaan.

 

Sovellettavat sääntömääräykset ja niiden tulkinta

 

Sovellettavan Säännöstön 2015 väliaikaista urheilun toimintakieltoa koskeva kohta 7.9.6 on sanamuodoltaan suppeampi kuin saman säännöstön kohta 10.12.1, joka koskee varsinaista urheilun toimintakieltoa. Ensin mainittu sääntökohta ei rajoita lainkaan harjoittelemista väliaikaisen toimintakiellon aikana. A:n käsityksen mukaan asiassa tulee soveltaa vain väliaikaista urheilun toimintakieltoa koskevaa sääntökohtaa 7.9.6, koska kysymys on ollut väliaikaisesta toimintakiellosta. Hän ei siten ole voinut rikkoa väliaikaista toimintakieltoaan osallistumalla sen aikana tiettyihin harjoituksiin.

 

Lisäksi asiassa on huomattava, että myös SUEK:n A:lle toimittaman vapaaehtoisen väliaikaisen toimintakiellon hyväksymistä koskevan lomakkeen mukaan urheilija ei saa väliaikaisen toimintakiellon aikana osallistua säännöstöön sitoutuneen urheilujärjestön tai muun yhteisön järjestämiin kilpailuihin tai muihin urheilutapahtumiin kilpailijana tai toimitsijana ennen kuin hänen tapauksensa on käsitelty. Allekirjoittamalla kysymyksessä olevan lomakkeen A on siten sitoutunut siihen, että hän ei osallistu väliaikaisen toimintakieltonsa aikana kilpailuihin ja urheilutapahtumiin kilpailijana eikä toimitsijana. Näin A on myös menetellyt.

 

Toisin kuin kurinpitolautakunta on asiaa arvioinut, Maailman antidopingsäännöstön (jäljempänä WADC) määräyksillä ei ole tarkoitettu estää antamasta kansallisella tasolla väljempiä sääntömääräyksiä väliaikaista urheilun toimintakieltoa koskien. Tältä osin WADC:n määräykset jättävät kansallisille organisaatioille harkintavaltaa. Tämä perustuu muun muassa siihen, että testausjärjestelyt ovat eri maissa erilaisia. Sovellettavaksi tulevassa Säännöstössä 2015 mainittua harkintavaltaa on käytetty säätämällä eri tavoin väliaikaisesta toimintakiellosta ja toimintakiellosta. Väliaikaisen toimintakiellon kohdalla tarkoituksena on nimenomaisesti ollut rajoittaa urheilijan kilpailemista. Kurinpitolautakunnan ratkaisussa todetulla WADC:n ensisijaisuudella ei siten ole asiassa merkitystä.     

            

Lisäksi A on lausunut, että valituksen kohteena oleva kurinpitolautakunnan päätös on legaliteettiperiaatteen ja yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden vastainen. Se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, on määriteltävä riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä. Näin ei tässä tapauksessa ole. Lisäksi legaliteettiperiaatteesta seuraa, että seuraamukset eivät saa olla epämääräisiä eikä toimintakiellon tarkkaa sisältöä siten voida määrittää vasta jälkikäteen. Toimintakieltoa ei myöskään voida laajentaa jälkikäteen analogialla.

 

On selvää, että urheilijan menettelyn rangaistavuus ei voi perustua vapaamuotoisiin sähköpostiviesteihin, joita urheilijalle on lähetetty vapaaehtoisen väliaikaisen toimintakiellon alkamisen jälkeen. SUEK:n sähköpostitse toimittamassa lisäohjeistuksessa ei toisaalta ollut mainittu, että A:n allekirjoittamassa sitoumuksessa olisi ollut virhe. Legaliteettiperiaatteen vaatimuksia ei voida ohittaa myöskään vetoamalla WADC:n ensisijaisuuteen eikä järjestelmän eri antidopingsäännöstöjen sääntömääräysten yhdenmukaista tulkintaa koskevaan tavoitteeseen.

 

Vakiintuneiden sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden mukaan epäselvää sopimusehtoa tulee tulkita laatijan vahingoksi. Tätä tulkintaohjetta korostaa asiassa se, että kysymys on vakioehdosta. Selvää siten on, että epäselvää sääntökohtaa ei voida tässä tapauksessa tulkita A:n vahingoksi.

 

On riidatonta, että Säännöstö 2015 on ollut sanamuotonsa osalta ristiriidassa ylikansallisen antidopingsääntelyn kanssa. Ristiriidasta on vastuussa kansallisen säännöstön laatija, joka lisäksi on lähettänyt urheilijoille vuosien ajan vapaaehtoisen väliaikaisen toimintakiellon hyväksymistä koskevia lomakkeita, joiden mukaan sanottu toimintakielto ei koske ja rajoita harjoittelua. Urheilija ei voi joutua kantamaan vastuuta säännöstön laatijan virheellisestä ja harhaanjohtavasta menettelystä.

 

Urheilijan lähtökohtaisen velvollisuuden tuntea häntä velvoittava antidopingsäännöstö ei voida tulkita kattavan myös poikkeukselliset ristiriitatilanteet kansallisen ja kansainvälisen antidopingsäännöstön välillä. On huomattava, että myöskään SUEK ei ollut ollut tietoinen kysymyksessä olevasta ristiriidasta, mikä ilmenee sen käyttämästä lomakkeesta. Urheilijalla ei ole velvollisuutta selvittää, onko hänen SUEK:lta saamansa ohjeistus mahdollisesti virheellistä, vaan hänen on voitava luottaa SUEK:lta saamiensa ohjeiden oikeellisuuteen. Näin ollen myöskään A:n velvollisuudella tuntea antidopingsäännöstö ei ole asiassa merkitystä.   

 

A:n toiminta väliaikaisen toimintakiellon aikana

 

Edellä lausutulla tavalla A:n menettelyä tulee arvioida Säännöstön 2015 kohdan 7.9.6 vaatimusten mukaisesti. Sanotun sääntökohdan perusteella harjoitteluun ei kohdistu väliaikaisen toimintakiellon aikana mitään rajoituksia. Koska A:n ei ole edes väitetty osallistuneen väliaikaisen toimintakieltonsa aikana yhteenkään urheilutapahtumaan kilpailijana tai toimitsijana, hänen ei voida katsoa rikkoneen väliaikaista toimintakieltoaan. Lisäksi A on todennut, että koska Tampereen Urheiluakatemia ei ole sitoutunut antidopingsäännöstöön, kysymyksessä oleva sääntökohta ei ole koskenut mitään sen järjestämiä tapahtumia. Tälläkään perusteella A ei ole rikkonut väliaikaista toimintakieltoaan.     

 

Mikäli oikeusturvalautakunta päätyisi vastoin A:n käsitystä katsomaan, että myös väliaikaiseen toimintakieltoon voidaan soveltaa Säännöstön 2015 kohtaa 10.12.1, ei A:n menettely tässäkään tapauksessa ole ollut toimintakiellon vastaista. Jotta rikkomuksesta olisi voinut olla kysymys, olisi A:n täytynyt osallistua Tampereen Urheiluakatemian suunnittelemaan, ohjaamaan ja valvomaan akatemian omaan tapahtumaan tai tapahtumiin. Näin ei ole tapahtunut.     

 

Tampereen Urheiluakatemian palveluksessa työskentelevä valmentaja B oli ollut konsultoivana asiantuntijana mukana A:n harjoitusryhmän voimaharjoituksissa A:n väliaikaisen toimintakiellon aikana. Voimaharjoitukset eivät olleet olleet B:n järjestämiä. Harjoitusryhmän urheilijoilla on toinen valmentaja, jonka pyynnöstä akatemian valmentaja B oli ollut harjoituksissa läsnä urheilijoiden tukena. B:n harjoitusryhmän urheilijoiden hyväksi käyttämästä ajasta oli sovittu urheilijoiden valmentajan ja Tampereen Urheiluakatemian välillä. A ei ollut päättänyt asiasta.

 

Kysymyksessä olevia voimaharjoituksia ei ollut järjestetty Tampereen Urheiluakatemian tiloissa, vaan Tampereen kaupungin yleisesti harjoitteluun osoittamissa tiloissa. Yksinomaan B:n läsnäolo harjoituksissa ei tee harjoituksista Tampereen Urheiluakatemian järjestämää tapahtumaa. Kysymys ei ole ollut Säännöstön 2015 kohdassa 10.12.1 tarkoitetulla tavalla Tampereen Urheiluakatemian järjestämästä ja akatemian tai akatemian valmentajan suunnittelemasta, ohjaamasta tai valvomasta tapahtumasta. Tätä johtopäätöstä on tukenut osaltaan myös urheilijoiden suullinen kuuleminen kurinpitolautakunnassa. Kuultujen urheilijoiden kertomusten mukaan harjoitusryhmä järjestää itse omat voimaharjoituksensa sekä harjoituksen ajankohdan että sisällön osalta.

 

Voimaharjoitusten aikana urheilijat olivat halutessaan voineet hyödyntää B:n asiantuntemusta, mutta A ei ollut toimintakieltonsa aikana näin tehnyt. B ei myöskään ollut ohjannut A:n harjoituksia millään tavoin, vaan ainoastaan kirjannut tuloksia ylös omaan henkilökohtaiseen muistikirjaansa. Voimaharjoitukset oli myös järjestetty riippumatta siitä, oliko B paikalla vai ei, eikä tämän ja urheilijoiden välillä ollut ollut mitään sopimussuhdetta. B:n rooli oli ollut erityisesti urheilijoiden valmentajaa, ei urheilijoita tukeva.

 

On riidatonta, että B oli laatinut A:lle tämän henkilökohtaisen valmentajan aloitteesta ja kehotuksesta harjoitusohjelman tammikuun 2021 alussa. A ja B olivat käyneet ohjelmaa yhdessä läpi 12.1.2021 eli A:n väliaikaisen toimintakiellon viimeisenä päivänä. A ei ollut noudattanut ohjelmaa eikä tehnyt sen mukaisia harjoituksia toimintakieltonsa aikana. A:n ei siten voida katsoa osallistuneen Tampereen Urheiluakatemian järjestämään toimintaan ja rikkoneen näin toimintakieltoaan myöskään sillä perusteella, että akatemian valmentaja B oli laatinut hänelle tammikuussa 2021 A:n valmentajan pyynnöstä harjoitusohjelman.  

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

SUEK on vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan SUEK:n lautakuntakulut asiassa 500 eurolla.

 

Perusteinaan SUEK on esittänyt, että kurinpitolautakunnan ratkaisu on Suomen antidopingsäännöstön mukainen. SUEK oli ilmoittanut A:lle hyvin selkeästi sähköpostilla päivää ennen kuin A oli hyväksynyt vapaaehtoisesti väliaikaisen urheilun toimintakiellon, minkä sisältöinen toimintakielto on ja mitä rajoituksia se sisältää. A:lle sähköpostilla 12.10.2020 ja 14.10.2020 annetut tarkentavat ohjeet ovat olleet antidopingsäännöstössä tarkoitettuja erillisiä toimintaohjeita, joita SUEK on ollut toimivaltainen urheilijalle antamaan.

 

Annetuilla kirjallisilla toimintaohjeilla on täydennetty väliaikaisen toimintakiellon hyväksymistä koskevan lomakepohjan puutteellisuutta. Saamiensa ohjeiden perusteella A:lla on ollut koko väliaikaisen toimintakieltonsa ajan tieto siitä, että hän ei saa toimintakiellon aikana esimerkiksi osallistua Tampereen Urheiluakatemian valmentajan ohjaamiin harjoituksiin. On huomattava, että A olisi voinut perua suostumuksensa vapaaehtoiseen väliaikaiseen toimintakieltoon vielä toimintakiellon voimaantulon jälkeen, saatuaan 14.10.2020 tarkempia toimintaohjeita. Näin hän ei kuitenkaan ole tehnyt.

 

Kaikissa lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan A on kaiken aikaa ilmoittanut itse tienneensä, että väliaikainen toimintakielto koskee myös harjoittelua akatemiavalmentajan kanssa. Toimintakiellon sisältö ei siten ole ollut epäselvä urheilijalle missään vaiheessa.

 

Toimintakiellon sisältö perustuu Säännöstöön 2015. Säännöstön kohta 7.9.6 ei ole kaikilta osin pätevä, koska se on ristiriidassa WADC:n kanssa. Ristiriitatilanteessa WADC:n sääntömääräys syrjäyttää Säännöstön kohtien 20.4 ja 20.5 perusteella sen kanssa ristiriitaisen kansallisen säännöstön sääntömääräyksen. Sen vuoksi SUEK ei ole vedonnut mainittuun sääntökohtaan 7.9.6 missään käsittelyn vaiheessa.

 

Vastaanottamalla julkista rahoitusta saavan Tampereen Urheiluakatemian tukipalveluita väliaikaisen toimintakieltonsa aikana A on rikkonut väliaikaista toimintakieltoaan. Kurinpitolautakunnan päätöstä ei siten tule muuttaa valituksessa vaaditulla tavalla.

 

Vielä SUEK on todennut, että A:n asiassa vetoama asiantuntijalausunto tulee jättää huomiotta, koska sen laatinut asiantuntija on painostanut SUEK:ia asian käsittelyn aikana epäasiallisesti ja koska kysymyksessä olevaa asiantuntijaa ei voida pitää tässä asiassa asiantuntijalta edellytettävällä tavalla puolueettomana ja objektiivisesti asiaa arvioivana asiantuntijana. Lisäksi lausunnon perusteella on selvää, että sen laatinut asiantuntija on tarkoituksellisesti tai tietämättömyyttään ymmärtänyt Antidopingsäännöstön asian ratkaisemisen kannalta merkitykselliset kohdat ja valmisteluprosessin väärin.          

  

 

 VASTASELITYS

 

A on SUEK:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi A on todennut, että SUEK:n vastauksessaan erillisiksi toimintaohjeiksi yksilöimiä sähköpostiviestejä ei ollut lähetetty A:lle oma-aloitteisesti, vaan vasta A:n tai hänen edustajansa tiedusteltua ohjeita. Toinen sähköpostiviesteistä on lisäksi lähetetty vasta toimintakiellon alkamisen jälkeen. Kummassakaan viestissä ei myöskään todeta, että kysymys olisi virheellisen ja puutteellisen sääntölomakkeen ja virheellisen antidopingsäännöstön sääntökohdan korjaamisesta tai oikaisemisesta.

 

Kysymyksessä olevia sähköpostiviestejä ei voida pitää Säännöstössä 2015 tarkoitettuina erillisinä toimintaohjeina, koska toimintaohjeella ei voida poiketa tietyn sääntökohdan sanamuodosta, vaan antaa ainoastaan sääntökohdan tulkintaa koskevia täsmentäviä ohjeita. Tästä ei ole kysymys silloin, kun toimintaohje on ristiriidassa tietyn voimassa olevan antidopingsäännöstön sääntömääräyksen sanamuodon kanssa. Näin ollen sähköpostiviestit 12.10. ja 14.10.2020 eivät ole olleet Säännöstössä 2015 tarkoitettuja erillisiä toimintaohjeita. Joka tapauksessa vapaamuotoiset toimintaohjeet eivät ole voineet ohittaa A:n ja SUEK:n välistä sopimusta ja Säännöstön 2015 sanamuotoa. Semminkin, kun jälkimmäinen sähköpostiviesteistä oli lähetetty vasta sen jälkeen, kun A jo oli allekirjoittanut sitovan sopimuksen. Tässä vaiheessa sopimuksen muuttaminen yksipuolisesti ei enää ole ollut mahdollista. A:n väliaikaista toimintakieltoa tulee arvioida vain Säännöstön 2015 kohdan 7.9.6 sekä A:n allekirjoittaman sitoumuksen perusteella.

 

Se, että Säännöstössä 2015 olisi virhe, ei ole uskottavaa. Esitetyn selvityksen perusteella väliaikaisen toimintakiellon sisällöstä on säädetty tietoisesti varsinaisesta toimintakiellosta poikkeavalla tavalla. Sovellettavaa sääntökohtaa ei voida tulkita asiassa muutoin kuin sen sanamuodon mukaisesti. Kansainvälisen säännöstön ensisijaisuus ei oikeuta muunlaista tulkintaa, koska WADC sallii nimenomaisesti tässä tilanteessa poikkeavan kansallisen sääntelyn. Muutoinkaan urheilijalta ei voida kohtuudella edellyttää kahden eri säännöstön vertailemista keskenään. Urheilijoiden oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että kansalliseen antidopingtoimintaan ja SUEK:lle annettuihin sitoumuksiin voidaan luottaa.  

 

A on noudattanut toimintakieltoaan ja menetellyt sen aikana sillä tavalla kuin hän on kohtuudella voinut ymmärtää toimintakiellon edellyttävän. Hän on arvioinut, että yksin akatemian valmentajan läsnäolo harjoituksissa ei ole voinut tehdä harjoituksesta toimintakiellon vastaista.      

 

Lisäksi A on lausunut, että asiantuntijalausunnon asiassa antanut asiantuntija ei ole asiaan eikä asianosaisiin sellaisessa suhteessa, että hänen puolueettomuutensa asiantuntijana olisi vaarantunut. Asiantuntija on vain ollut SUEK:n kanssa sääntötulkinnasta eri mieltä ja kritisoinut SUEK:n menettelyä tällä perusteella. Julkista rahoitusta saavan SUEK:n toimintaa tulee voida kritisoida varsin vapaasti.        

 

Vielä A on todennut, että ottaen huomioon asian merkityksen A:lle sekä SUEK:n menettelyn asiassa olisi kohtuutonta, mikäli A joutuisi osaksikaan vastaamaan omista lautakuntakuluistaan asiassa.

 

 

ANNETUT LISÄLAUSUMAT

                     

Asianosaiset ovat toimittaneet asiassa oma-aloitteisesti 3.9.2021 ja 28.9.2021 lisälausumat, jotka on otettu huomioon asiaa ratkaistaessa.  

                     

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

A:n 5.8.2020 antama dopingnäyte on sisältänyt urheilussa kiellettyä ainetta.

Kurinpitolautakunnan käsitellessä asiaa A on jäänyt vapaaehtoisesti

väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 13.10.2020 alkaen.

 

Kurinpitolautakunta on päätöksessään 22.1.2021 katsonut A:n syyllistyneen

dopingrikkomukseen ja määrännyt hänelle seuraamuksena tästä rikkomuksesta kolmen kuukauden urheilun toimintakiellon. Päätöksessä on todettu, että A on kärsinyt hänelle määrätyn seuraamuksen väliaikaisen toimintakieltonsa aikana.

 

SUEK on syytekirjelmässään 31.3.2021 katsonut, että A on rikkonut

väliaikaista toimintakieltoaan, minkä vuoksi hänen ei tulisi saada väliaikaisen

toimintakiellon kärsimisestä hyvitystä. A on kiistänyt toimintakiellon

rikkomisen. Kurinpitolautakunta on päätöksessään 3.6.2021 katsonut, että A

on rikkonut väliaikaista toimintakieltoaan käyttämällä toimintakiellon aikana

julkista rahoitusta saavan Tampereen Urheiluakatemian palveluita ja osallistumalla toimintakiellon aikana harjoituksiin, joissa on ollut läsnä akatemian valmentaja.

 

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys

ensinnäkin siitä, minkälaisia osallistumisrajoituksia vapaaehtoisesti väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 13.10.2020 asettumisesta on A:lle seurannut eli mikä on ollut kysymyksessä olevan toimintakiellon sisältö. Mikäli väliaikainen urheilun toimintakielto on koskenut myös muuta kuin kilpailutoimintaa, asiassa on toiseksi kysymys siitä, onko A rikkonut väliaikaista toimintakieltoaan menettelemällä siihen sisältyvien osallistumisrajoitusten vastaisesti.

 

Sovellettavat antidopingsäännöt 

 

Sovellettavaksi tulevan 1.1.2015 lukien voimassa olleen Suomen antidopingsäännöstön (Säännöstö 2015) johdannossa on todettu, että Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry voi antaa Maailman antidopingsäännöstöön tai tähän säännöstöön perustuvia erillisiä toimintaohjeita.

 

Säännöstön 2015 kohdan 7.9.6 mukaan väliaikaisen urheilun toimintakiellon

aikana urheilija tai muu henkilö ei saa:

 

(a) edustaa urheilujärjestöä tai muuta säännöstöön sitoutunutta yhteisöä

kilpailussa missään säännöstöön sitoutuneessa lajissa; eikä

 

(b) osallistua säännöstöön sitoutuneen urheilujärjestön tai muun yhteisön

järjestämiin kilpailuihin tai muihin urheilutapahtumiin kilpailijana tai toimitsijana.

 

Säännöstön 2015 kohdan 10.12.1 mukaan urheilun toimintakieltoon määrätty

urheilija tai muu henkilö ei saa urheilun toimintakiellon aikana osallistua missään

ominaisuudessa mihinkään kilpailu- tai muuhun toimintaan, jonka on järjestänyt

tai valtuuttanut mikään Maailman antidopingsäännöstöön tai tähän säännöstöön

sitoutunut kansainvälinen tai kansallinen urheilujärjestö tai tällaisen jäsenjärjestö

tai -seura tai jokin ammattilaissarja tai jokin kansainvälisen tai kansallisen tason

urheilutapahtumien järjestäjätaho, eikä myöskään kansallisen tai sitä ylemmän

tason toimintaan, jota rahoitetaan julkisista varoista, lukuun ottamatta

auktorisoitua antidopingkoulutusta tai kuntoutusohjelmia.

 

Säännöstön 2015 kohdan 10.12.2 mukaan poikkeuksena kohtaan 10.12.1

urheilija voi palata harjoittelemaan joukkueensa kanssa tai käyttää seuran tai

muun säännöstöön sitoutuneen organisaation harjoittelupuitteita urheilun

toimintakiellon viimeisen kahden kuukauden tai viimeisen neljänneksen aikana,

sen mukaan, kumpi näistä vaihtoehdoista on lyhyempi.

 

Säännöstön 2015 kohdan 10.12.3 mukaan, mikäli urheilun toimintakieltoon

määrätty urheilija tai muu henkilö rikkoo kohdan 10.12.1 mukaista

osallistumiskieltoa, hänen kilpailutuloksensa on hylättävä ja hänelle aiemmin

määrättyyn urheilun toimintakieltoon on lisättävä alkuperäisen urheilun

toimintakiellon pituinen aika, joka alkaa alkuperäisen urheilun toimintakiellon

lopusta lukien. Tällaista uutta urheilun toimintakieltoa voidaan muuttaa urheilijan

tai muun henkilön tuottamuksen asteen ja tapauksen olosuhteiden perusteella. Päätöksen siitä, onko osallistumiskieltoa rikottu tai onko jatketun urheilun

toimintakiellon muuttamiseen syytä, tekee Valvontalautakunta (tai se antidopingorganisaatio, jonka tulosten käsittelyn perusteella alkuperäinen urheilun toimintakielto määrättiin). Päätöksestä voi valittaa kohdan 13 mukaisesti.

 

Säännöstön 2015 kohdan 20.4 mukaan Maailman antidopingsäännöstöä ja

kansainvälisiä standardeja pidetään erottamattomana osana tätä säännöstöä, ja

ne jäävät ristiriitatilanteissa voimaan.

 

Säännöstön 2015 kohdan 20.5 mukaan Suomen antidopingsäännöstö noudattaa

Maailman antidopingsäännöstöä ja sitä tulee tulkita niin, että se on yhtäpitävä

Maailman antidopingsäännöstön määräysten kanssa. Johdanto ja liitteet ovat

erottamaton osa tätä antidopingsäännöstöä.

 

Säännöstön 2015 kohtien 20.6 ja 21.2 mukaan Maailman antidopingsäännöstön

määräyksiä koskevia kommentteja käytetään kokonaisuudessaan tämän

säännöstön ja Maailman antidopingsäännöstön tulkitsemiseen.

 

Säännöstön 2015 kohdan 21.6 mukaan Maailman antidopingohjelman

tarkoitusta, laajuutta ja organisaatiota sekä Maailman antidopingsäännöstöä ja

sen liitettä 1: MÄÄRITELMÄT ja liitettä 2: ESIMERKKEJÄ ARTIKLAN 10

SOVELTAMISESTA pidetään Maailman antidopingsäännöstön erottamattomina

osina.

 

Säännöstön 2015 liitteen 1, Määritelmät kohdan urheilun toimintakielto mukaan

urheilun toimintakielto (lneligibility) tarkoittaa sitä, että dopingrikkomuksen takia

urheilija tai muu henkilö ei saa tietyn ajanjakson aikana osallistua mihinkään

kilpailuun tai muuhun urheilutoimintaan tai ole oikeutettu taloudelliseen tukeen

kohdassa 10.12.1 säädetyllä tavalla.

 

Saman liitteen 1, Määritelmät kohdan väliaikainen urheilun toimintakielto

mukaan väliaikainen urheilun toimintakielto (Provisional suspension) tarkoittaa

sitä, että urheilija tai muu henkilö ei saa väliaikaisesti osallistua mihinkään

kilpailuun tai urheilutoimintaan ennen kuin kohdan 8 mukaisen käsittelyn

lopullinen päätös on annettu.

 

Maailman antidopingsäännöstön 2015 (WADC 2015) kohdissa 7.9.1 ja 7.9.2 ovat pakollista ja valinnaista väliaikaista toimintakieltoa koskevat sääntömääräykset. Kohdan 7.9.2 mukaan ” A Signatory may adopt rules, applicable to any Event for which the Signatory is the ruling body or to any team selection process for which the Signatory is responsible or where the Signatory is the applicable International Federation or has results management authority over the alleged anti-doping rule violation, permitting Provisional Suspensions to be imposed for anti-doping rule violations not covered by Article 7.9.1 prior to analysis of the Athlete’s B Sample or final hearing as described in Article 8.

 

WADC 2015 liitteen 1, Definitions kohdan Provisional suspension mukaan

“Provisional Suspension means the Athlete or other Person is barred temporarily

from participating in any Competition or activity prior to the final decision at a

hearing conducted under Article 8.”

 

Lisäksi WADC 2015 kohdassa 23.2.2 on todettu, että “the following Articles as applicable to the scope of the anti-doping activity which the Anti-Doping Organization performs must be implemented by Signatories without substantive change (allowing for any non-substantive changes to the language in order to refer to the organization's name, sport, section numbers, etc.):

 

 

·         Appendix 1 - Definitions

 

No additional provision may be added to a Signatory's rules which changes the

effect of the Articles enumerated in this Article. A Signatory's rules must

expressly acknowledge the Commentary of the Code and endow the

Commentary with the same status that it has in the Code.

 

Väliaikaisen urheilun toimintakiellon sisältöä koskeva oikeusturvalautakunnan arviointi

 

A on valituksessaan ja vastaselityksessään katsonut, että väliaikainen

urheilun toimintakielto on hänen 13.10.2020 allekirjoittamansa SUEK:n lomakkeen ja sovellettavan Säännöstön 2015 kohdan 7.9.6 perusteella koskenut

vain kilpailutoimintaa. SUEK puolestaan on katsonut, että kurinpitolautakunnan

päätöksessä 3.6.2021 todetulla tavalla väliaikainen urheilun toimintakielto koskee

kilpailutoiminnan ohella myös muuta urheilutoimintaa, jonka on järjestänyt antidopingsäännöstöön sitoutunut tai julkista rahoitusta saava yhteisö. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

A:n asiassa esittämää tukee ensinnäkin SUEK:n hänelle toimittama

väliaikaisen urheilun toimintakiellon hyväksymistä koskeva lomake, jonka mukaan urheilija ei saa väliaikaisen toimintakiellon aikana edustaa urheilujärjestöä tai

muuta antidopingsäännöstöön sitoutunutta yhteisöä kilpailussa missään

antidopingsäännöstöön sitoutuneessa lajissa eikä osallistua

antidopingsäännöstöön sitoutuneen urheilujärjestön tai muun yhteisön

järjestämiin kilpailuihin tai muihin urheilutapahtumiin kilpailijana tai toimitsijana

ennen kuin hänen tapauksensa on käsitelty. Lomake vastaa tältä osin

sanamuodoltaan edellä selostettua Säännöstön 2015 kohtaa 7.9.6. Lisäksi A:n esittämää tukee jossain määrin asiassa esitetty oikeudelliseksi asiantuntijalausunnoksi nimetty kirjoitus, jonka mukaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja määräysten perusteella väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa oleva urheilija ei voi rikkoa toimintakieltoaan harjoittelemalla. Asiassa ei ole ilmennyt estettä ottaa huomioon sanotussa kirjoituksessa esitettyä.  

 

SUEK:n asiassa esittämää kantaa puolestaan tukee etenkin Säännöstön 2015

liitteen 1, Määritelmät väliaikaisen urheilun toimintakiellon sisältöä koskeva määritelmä, jonka mukaan urheilija tai muu henkilö ei saa väliaikaisen urheilun toimintakiellon aikana osallistua mihinkään kilpailuun tai urheilutoimintaan ennen kuin kohdan 8 mukaisen käsittelyn lopullinen päätös on annettu.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että WADC 2015 ei sisällä kansallisen Säännöstön

2015 kohtaa 7.9.6 vastaavaa sääntömääräystä. WADC 2015 kohdan 7.9.2 perusteella kansallisella antidopingorganisaatiolla on toimivalta päättää siitä, voidaanko urheilija määrätä käsiteltävänä olevan kaltaisessa tapauksessa dopingrikkomusta koskevan tutkinnan ja asian käsittelyn aikana väliaikaiseen toimintakieltoon (provisional suspension). On kuitenkin huomattava, että WADC 2015 sisältää sisällöltään edellä selostettua Säännöstön 2015 väliaikaisen urheilun toimintakiellon määritelmää vastaavan määritelmän, jonka perusteella väliaikainen urheilun toimintakielto kattaa varsinaisen toimintakiellon tavoin kilpailutoiminnan ohella myös muun urheilutoiminnan (”any Competition or activity”). Kansallisen antidopingorganisaation toimivaltaan kuuluu siten WADC 2015 säännöstön perusteella siitä päättäminen, voidaanko dopingrikkomuksesta epäilty urheilija määrätä mainitussa sääntökohdassa 7.9.2 tarkoitetuissa tilanteissa ennen asian ratkaisemista väliaikaiseen toimintakieltoon. Sen sijaan siitä, mikä on tässä tarkoitetun väliaikaisen toimintakiellon keskeinen sisältö, ei voida määrätä kansallisella tasolla WADC 2015 säännöstön määräyksistä poikkeavasti.        

 

Säännöstön 2015 kohtien 20.4 ja 20.5 perusteella WADC 2015 liitteineen sekä

Säännöstön 2015 johdanto ja liitteet ovat erottamaton osa Säännöstöä 2015.

Lisäksi kohdan 20.4 perusteella mahdollisessa ristiriitatilanteessa noudatetaan

kansallisen sääntelyn sijasta WADC:n määräyksiä. Sovellettavaa sääntelyä on

siten tulkittava kokonaisuutena, ottaen erillisten sääntömääräysten ohella

huomioon myös kansallisen ja kansainvälisen säännöstön liitteissä olevat

käsitteiden määritelmät sekä sen, että Säännöstön 2015 kohdan 20.5 mukaan

kansallista antidopingsäännöstöä tulee tulkita niin, että se on yhtäpitävä

Maailman antidopingsäännöstön määräysten kanssa.

 

WADC 2015 kohdan 23.2.2 perusteella kansallisella antidopingorganisaatiolla ei ole oikeutta antaa sisällöltään merkittävästi muiden ohella WADC:n määritelmäosiossa säädetystä poikkeavia sääntömääräyksiä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kansallisen antidopingsäännöstön sääntömääräys, jonka perusteella väliaikainen toimintakielto voisi rajoittaa varsinaisesta toimintakiellosta poiketen vain väliaikaiseen toimintakieltoon määrätyn tai siihen vapaaehtoisesti asettuneen urheilijan kilpailutoimintaa, poikkeaisi sisällöltään merkittävästi siitä, minkälainen sisältö väliaikaisella toimintakiellolla WADA:n järjestelmässä ja WADC 2015 säännöstössä on. Edellä mainitun WADC 2015 kohdan 23.2.2 perusteella kansallisella antidopingorganisaatiolla ei siten ole ollut oikeutta antaa sellaista sääntömääräystä, jonka perusteella urheilija voidaan määrätä tai hän voi asettua vapaaehtoisesti dopingrikkomusta koskevan asian käsittelyn aikana vain kilpailutoimintaa rajoittavaan toimintakieltoon.

 

Lisäksi on huomattava, että urheilijan kärsimä väliaikainen toimintakielto otetaan hyvityksenä huomioon määrättäessä asian käsittelyn päätyttyä urheilijalle varsinainen toimintakielto. Mikäli väliaikaisesta toimintakiellosta seuraavat rajoitukset olisivat olennaisesti varsinaisen toimintakiellon rajoituksia lievempiä, urheilija hyötyisi perusteetta siitä, että hän kärsii toimintakieltonsa tai osan siitä väliaikaisena asian käsittelyn kestäessä. Sanottu koskee etenkin tapauksia, joissa urheilija tietää tai on varsin varma siitä, että hänelle tullaan määräämään tutkinnan päätyttyä urheilun toimintakielto.

 

Kokonaisuutena edellä mainitun kansallisen ja kansainvälisen sääntelyn sekä

muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että

Säännöstön 2015 kohta 7.9.6 olisi kirjoitettu tietoisesti vastoin saman säännöstön

sekä sen esikuvan WADC 2015:n väliaikaisen urheilun toimintakiellon samansisältöisiä määritelmiä. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että sanottu sääntökohta on jäänyt epähuomiossa sisällöltään puutteelliseksi ja sanamuotonsa osalta sellaisenaan muun sääntelyn kanssa ristiriitaiseksi.

 

Säännöstön 2015 johdanto-osiossa on todettu, että Suomen

Antidopingtoimikunta ADT ry voi antaa Maailman antidopingsäännöstöön tai

tähän säännöstöön perustuvia erillisiä toimintaohjeita. Asiassa ei ole ilmennyt,

että erillisen toimintaohjeen tulisi täyttää tietyt muotovaatimukset. Näin ollen erillisiä toimintaohjeita on voitu antaa esimerkiksi sähköpostitse.

 

Esitetyn selvityksen perusteella A:n asiamies on 9.10.2020 A:n vielä

harkitessa väliaikaisen toimintakiellon hyväksymistä tiedustellut

nimenomaisesti sähköpostilla SUEK:lta, onko urheilijalle ohjetta siitä, rajaako

väliaikainen urheilun toimintakielto urheilijan oikeutta harjoitteluun. Vastauksena

tähän tiedusteluun SUEK:n lakiasiainjohtaja on 12.10.2020 ilmoittanut, että

urheilija saa harjoitella, mutta ei voi osallistua harjoitusleirille tai harjoitukseen,

jonka on järjestänyt kansallinen lajiliitto tai sen jäsenseura tai taho, joka saa

rahoitusta julkisista varoista. Vastauksessa on lisäksi mainittu, että sanottu käy

parhaiten nykysäännöstössä ilmi Maailman antidopingsäännöstön kohdasta

10.12.1 ja sen kommenttiosuudesta, joka on kopioitu kysymyksessä olevaan

sähköpostiviestiin. Mainitussa kommenttiosuudessa on muun ohella todettu, että

”For example, subject to Article 10.12.2 below, an lneligible Athlete cannot

participate in a training camp, exhibition or practice organized by his or her

National Federation or a club which is a member of that National Federation or

which is funded by a governmental agency.”

 

Lisäksi SUEK:n lakiasiainjohtaja on vielä sähköpostiviestissä 14.10.2020

täsmentävästi todennut, että ”Jäsenseura on kai aika selvä, eli ei saa osallistua

sen tai sen valmentajan ohjaamiin harjoituksiin. Taho voi olla esim.

akatemia, joka saa rahoitusta julkisista varoista. Eli merkitsevänä tekijänä on

tuossa tapauksessa rahoituksen saaminen julkisista varoista.” Kysymyksessä oleva viesti on lähetetty A:n jo asetuttua vapaaehtoisesti väliaikaiseen toimintakieltoon. Sisällöltään viesti vastaa kuitenkin aikaisempaa ohjeistusta eikä sillä ole muutettu eikä tarkoitettu muuttaa A:n toimintakiellon sisältöä miltään osin. Viestissä on lähinnä todettu, että julkista rahoitusta saavia tahoja ovat esimerkiksi akatemiat, mistä A:n myös täytyy olettaa olleen tietoinen ottaen huomioon sen, että kurinpitolautakunnan päätöksen perusteella A on kurinpitolautakunnassa henkilökohtaisesti kuultuna muun ohella todennut, että akatemia on ollut mukana hänen elämässään 15 vuotta ja hän on hyödyntänyt urheilu-uransa aikana erilaisia sen tarjoamia palveluita.  

 

Johtopäätöksenä edellä lausutusta oikeusturvalautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen perusteella väliaikainen urheilun toimintakielto, johon A on vapaaehtoisesti 13.10.2020 asettunut, on sisältänyt varsinaisen urheilun toimintakiellon tavoin myös muuhun kansallisen lajiliiton tai sen jäsenseuran taikka sellaisen tahon, joka saa rahoitusta julkisista varoista, järjestämään urheilutoimintaan osallistumisen.

 

A:n menettelyä koskeva arviointi

 

A on asiassa katsonut, että vaikka väliaikainen urheilun toimintakielto, johon hän oli vapaaehtoisesti asettunut, olisikin varsinaisen urheilun toimintakiellon tavoin koskenut myös muuta urheilutoimintaa kuin kilpailemista, hän ei ole rikkonut kysymyksessä olevaa toimintakieltoa. SUEK puolestaan on katsonut, että osallistumalla Tampereen Urheiluakatemian valmentajan ohjaamiin harjoituksiin ja vastaanottamalla tämän laatiman harjoitusohjelman A:n on katsottava toimineen väliaikaisesta urheilun toimintakiellosta seuraavien rajoitusten vastaisesti. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Niin kuin edellä on todettu, A:n väliaikainen urheilun toimintakielto on sisältänyt muun ohella kiellon osallistua julkista rahoitusta vastaanottavan tahon järjestämään urheilutoimintaan. Vaikka selvää on, että urheilijan on tunnettava kokonaisuudessaan se antidopingsäännöstö, jonka noudattamiseen hän on sitoutunut, käsiteltävänä olevassa tapauksessa sovellettavien sääntömääräysten ja väliaikaisen toimintakiellon sisältöä on ollut omiaan hämärtämään Säännöstön 2015 kohdan 7.9.6 puutteellinen sanamuoto sekä sitä vastaava SUEK:n käyttämä lomake. Sanotut puutteet on kuitenkin korjattu erillisellä toimintaohjeella, joka on annettu 12.10.2020 eli A:n vielä harkitessa väliaikaiseen toimintakieltoon asettumista. Väliaikaista toimintakieltoa koskevan sitoumuksen 13.10.2020 vapaaehtoisesti allekirjoittaessaan A on siten tiennyt, mitä rajoituksia hänen toimintaansa väliaikaisen toimintakiellon aikana kohdistuu. Tämä ilmenee muun ohella siitä, että A on asiaa kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä henkilökohtaisesti kuultaessa todennut tienneensä, että akatemian harjoituksiin ei saa osallistua.     

 

Asiassa on riidatonta, että A on osallistunut 14.10., 21.10., 30.10., 3.11., 10.11., 17.11., 20.11., 27.11. ja 2.12.2020 voimaharjoituksiin, joissa on ainakin pääosin ollut läsnä myös Tampereen Urheiluakatemian valmentaja B, joka ei ollut ollut tietoinen siitä, että A oli ollut kysymyksessä olevana ajanjaksona väliaikaisessa toimintakiellossa. Lisäksi riidatonta on, että B on toimittanut A:lle 4.1.2021 voimaharjoitusohjelman, jonka hän on käynyt A:n kanssa läpi 12.1.2021. Siitä, että A olisi hyödyntänyt kysymyksessä olevaa ohjelmaa väliaikaisen toimintakieltonsa aikana, ei ole esitetty mitään selvitystä.

 

Kurinpitolautakunnassa kuullun A:n ja muiden samaan harjoitusryhmään kuuluvien urheilijoiden henkilökohtaisen valmentajan kertomuksen mukaan hän oli suunnitellut yhdessä B:n kanssa valmentamiensa urheilijoiden voimaharjoittelun. B oli laatinut varsinaisen punttitreeniohjelman ja katsonut harjoituksissa urheilijoiden nostotekniikat sekä pitänyt kirjaa muun muassa wattimääristä harjoitusten aikana. Kysymys oli B:n osalta ollut Tampereen Urheiluakatemian tarjoamasta palvelusta, jota urheilijoiden henkilökohtainen valmentaja oli pitänyt urheilijoilleen hyödyllisenä ja tarpeellisena. Siitä, miten paljon B on mukana urheilijoiden harjoittelussa, oli sovittu urheilijoiden henkilökohtaisen valmentajan ja akatemian edustajan välillä vuonna 2019 siten, että B olisi urheilijoiden käytettävissä noin neljän tunnin ajan viikossa. B:n tavoin myöskään A:n henkilökohtainen valmentaja ei ollut ollut tietoinen A:n väliaikaisesta urheilun toimintakiellosta.

 

B on kurinpitolautakunnassa henkilökohtaisesti kuultuna kertonut, että hän oli toiminut tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla urheilijoiden henkilökohtaisen valmentajan valmennustiimissä fysiikkavalmentajana ja erityisesti voimaharjoittelussa. Hänen tehtävänään oli ollut varmistaa se, että voimaharjoittelun laatu pysyi korkeana. B oli ollut yhteisen suunnitelman mukaisesti harjoituksissa paikalla ja seurannut, että asetetut tavoitteet olivat toteutuneet. Urheilijoiden henkilökohtainen valmentaja oli nojannut B:n osaamiseen voimaharjoittelussa ja hän oli kokenut olevansa kiinteä osa valmennustiimiä. Lisäksi B on kertonut, että A oli pyytänyt häntä laatimaan itselleen voimaharjoitusohjelman vuodenvaihteessa 2020 - 2021. B oli laatinut ohjelman ja se oli käyty yhdessä A:n kanssa läpi liike liikkeeltä 12.1.2021.

 

Tampereen Urheiluakatemian edustajan kertomuksen kurinpitolautakunnassa mukaan akatemian asiantuntijapalvelut oli tarkoitettu akatemiaurheilijoille ja heidän valmentajilleen. Asiantuntijat olivat osa valmennustiimejä ja tarpeet asiantuntijapalveluiden käyttämiseen olivat lähteneet valmennusprosesseista käsin. Urheiluakatemian edustajan kertomuksen mukaan B oli ollut tiivis osa A:n henkilökohtaisen valmentajan valmennustiimiä ja tämä oli kokenut B:n roolin tärkeäksi.

 

Muista kurinpitolautakunnassa henkilökohtaisesti kuulluista A:n kanssa samaan harjoitusryhmään kuuluneista urheilijoista myös C ja D ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että B oli ollut säännöllisesti läsnä heidän harjoituksissaan ja kuulunut heidän valmennustiimiinsä.   

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n väliaikainen urheilun toimintakielto ei ole koskenut henkilökohtaista harjoittelua ja kunnon ylläpitämistä sinänsä. Kiellettyä on ollut vain tiettyjen tahojen, kuten julkista rahoitusta saavan Tampereen Urheiluakatemian organisoimaan urheilutoimintaan osallistuminen.

 

Esitetyn selvityksen perusteella edellä yksilöidyt voimaharjoitukset, joihin A oli loppuvuodesta 2020 osallistunut, olivat olleet A:n henkilökohtaisen valmentajan vetämän yksityisen harjoitusryhmän yhteisharjoituksia. Asiassa on kuitenkin arvioitava, onko kysymyksessä oleviin harjoituksiin väliaikaisen toimintakiellon aikana osallistuminen ollut kiellettyä siitä syystä, että harjoituksia oli ollut suunnittelemassa ja niissä oli ollut läsnä myös Tampereen Urheiluakatemian valmentaja B.

 

Esitetyn selvityksen perusteella A:n valmentajan vetämä harjoitusryhmä, johon A on kuulunut, oli vastaanottanut kysymyksessä olevalla tarkastelujaksolla asiantuntijapalveluita Tampereen Urheiluakatemialta. Tarkemmin kysymys on ollut siitä, että eräs akatemian valmentaja B oli toiminut osa-aikaisesti osana A:n valmentajan johtamaa valmennustiimiä ja kantanut valmennuksellisen päävastuun urheilijoiden voimaharjoittelusta.

 

Silloin, kun kysymys on joukkueurheilusta, järjestettyyn toimintaan osallistuminen tai siihen osallistumisesta pidättäytyminen on yleensä ongelmitta todettavissa. Yksilöurheilussa vastaava rajanveto on kuitenkin usein vaikeampi tehdä. Selvää on, että yksin se, että julkista rahoitusta saavan yhteisön palveluksessa toimiva henkilö on harjoitukseen millään tavoin osallistumatta sattumalta läsnä samassa tilassa, jossa toimintakiellossa oleva urheilija harjoittelee, ei lähtökohtaisesti vielä muodosta rikkomusta. Tilanne on kuitenkin toinen, mikäli kysymys on siitä, että toimintakiellossa oleva urheilija ottaa vastaan ja hyödyntää harjoittelussaan antidopingsäännöstön noudattamiseen sitoutuneen tai julkista rahoitusta saavan yhteisön tarjoamia valmentautumiseen liittyviä palveluita.

 

Keskeinen osa yksilöurheilijan osaamisen ja ominaisuuksien kehittämistä ja kilpailuihin valmistautumista ovat erilaiset asiantuntijapalvelut, kuten erityisosaamista tietyltä urheilijan kannalta tärkeältä osa-alueelta omaavan valmentajan tarjoamat palvelut. Sillä sinänsä, missä edellä tarkoitettuja palveluita tarjotaan ja otetaan vastaan, ei ole toimintakiellon väitettyä rikkomista arvioitaessa olennaista merkitystä. Sen sijaan merkityksellistä on arvioida, minkä tahojen tarjoamia palveluita toimintakiellossa oleva urheilija on toimintakiellossa ollessaan harjoittelussaan hyödyntänyt.

 

Esitetyn selvityksen perusteella B ei ollut ollut läsnä A:n voimaharjoituksissa kertaluonteisesti tai sattumalta, vaan A:n henkilökohtaisen valmentajan kanssa sovitulla tavalla säännöllisesti. B:n tehtävänä oli ollut tukea urheilijoita omalla erityisosaamisellaan ja toimia näin osana A:n valmennustiimiä. Valmentajien kertomusten perusteella B oli suunnitellut yhdessä henkilökohtaisen valmentajan kanssa A:n voimaharjoittelun ja valvonut harjoittelua erityisesti nostotekniikan ja suoritustehojen osalta henkilökohtaisesti harjoitusten aikana. Siltä osin kuin B on osallistunut sovitulla tavalla A:n voimaharjoitteluun, kysymys on ollut julkista rahoitusta saavan tahon järjestämästä urheilutoiminnasta. Asiassa ei ole ilmennyt, että A olisi pidättäytynyt vastaanottamasta kysymyksessä olevaa palvelua väliaikaiseen toimintakieltoon vapaaehtoisesti asetuttuaan. Akatemian tarjoamaa asiantuntijapalvelua hyödyntämällä A:n on siten katsottava rikkoneen väliaikaiseen toimintakieltoon sisältyvää osallistumisrajoitusta siitä huolimatta, että harjoitukset eivät ole olleet vain Tampereen Urheiluakatemian tai akatemian valmentajan B:n järjestämiä, vaan niiden suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut myös muita henkilöitä, mukaan lukien A:n henkilökohtainen valmentaja ja A itse.

 

B:n kertomuksen perusteella hän oli laatinut A:lle tämän pyynnöstä voimaharjoitusohjelman, jonka hän oli toimittanut A:lle tammikuun 2021 alussa. B ja A olivat tavanneet ja käyneet ohjelman kohta kohdalta läpi 12.1.2021, A:n vielä ollessa väliaikaisessa toimintakiellossa. Pyytämällä harjoitusohjelman ja käymällä sitä ohjelman laatijan kanssa läpi väliaikaisen toimintakiellon aikana A:n on katsottava rikkoneen toimintakieltoon sisältynyttä osallistumisrajoitusta. A on siten rikkonut väliaikaista toimintakieltoaan myös pyytämällä ja vastaanottamalla toimintakiellon aikana toimintakiellosta tietämättömän B:n laatiman voimaharjoitusohjelman.  

 

Johtopäätökset

 

Väliaikainen urheilun toimintakielto, johon A on vapaaehtoisesti 13.10.2020 asettunut, on sisältänyt varsinaisen urheilun toimintakiellon tavoin myös muuhun kansallisen lajiliiton tai sen jäsenseuran taikka sellaisen tahon, joka saa rahoitusta julkisista varoista, järjestämään urheilutoimintaan osallistumisen. Väliaikaiseen toimintakieltoon asettumisesta päättäessään A on tiennyt, mitä osallistumisrajoituksia väliaikainen toimintakielto sisältää. Tästä huolimatta hän on hyväksynyt 13.10.2020 alkaneen väliaikaisen toimintakiellon ja ollut toimintakiellossa vapaaehtoisesti tammikuulle 2021 asti.

 

Osallistumalla väliaikaisen toimintakiellon aikana julkista rahoitusta saavan Tampereen Urheiluakatemian valmentajan yhdessä A:n henkilökohtaisen valmentajan kanssa suunnittelemiin ja valvomiin voimaharjoituksiin sekä pyytämällä ja vastaanottamalla sanotun valmentajan laatiman voimaharjoitusohjelman A on rikkonut väliaikaiseen toimintakieltoon sisältynyttä osallistumisrajoitusta. Näin ollen A:n valitus on hylättävä.  

 

Lautakuntakulut

 

A:n valitus hylätään. Asian näin päättyessä myös A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

 

Niin kuin edellä on todettu, sovellettavien sääntöjen ja väliaikaisen toimintakiellon sisältöä on ollut omiaan hämärtämään Säännöstön 2015 kohdan 7.9.6 puutteellinen sanamuoto sekä sitä vastaava SUEK:n käyttämä lomake. SUEK:n menettelyn voidaan katsoa osaltaan vaikuttaneen tarpeeseen saada asia käsiteltäväksi oikeusturvalautakunnassa siitä huolimatta, että mainitut puutteet oli tässä tapauksessa korjattu erillisellä toimintaohjeella. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että A:ta ei tule velvoittaa korvaamaan SUEK:n lautakuntakuntakuluja asiassa osaksikaan, vaan asianosaiset saavat vastata omista lautakuntakuluistaan.

 

 

Päätöslauselma

 

A:n valitus hylätään.

 

Asianosaisten lautakuntakulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään ja asianosaiset saavat pitää lautakuntakulunsa asiassa vahinkonaan.   

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                              Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Johanna Karvinen, Timo Pennanen ja Hilkka Salmenkylä

 

 

 

Muutoksenhaku

 

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Urheilun kansainväliseltä välitystuomioistuimelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.