17/2019 Jääkiekko Valituksen tutkiminen - Lajiliiton sisäisten muutoksenhakukeinojen käyttäminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 17/2019

 

                                                                                                      12.6.2019    Diaarinro 12/2019

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

                      Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 12.4.2019

 

ASIA           

Pelaajaliikennesopimuksen peruuttaminen

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

Helsingin Jääkiekkoklubi ry

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

 

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS JA MUUT ASIAAN LIITTYVÄT RATKAISUT

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) Etelän aluehallitus on 8.3.2019 päättänyt, että Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n (jäljempänä HJK) ja Kiekko-Tiikereiden välisen pelaajaliikennesopimuksen mukainen pelaajaliikenne kielletään vuonna 2006 syntyneiden ja tätä nuorempien pelaajien osalta loppukauden 2018-2019 ajaksi.

 

HJK on valittanut Jääkiekkoliiton Etelän aluehallituksen päätöksestä 8.3.2019 Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan katsoen muun ohella, että päätös on ollut sisällöltään virheellinen eikä siinä ole ollut valitusosoitusta. Valitusvaliokunta on päätöksessään 12.4.2019 kumonnut valituksen kohteena olleen päätöksen 8.3.2019 ja palauttanut asian Etelän aluehallitukseen uudelleen käsiteltäväksi. Valitusvaliokunnan päätös on perustunut siihen, että aluehallituksen päätöksen perustelujen on katsottu olleen puutteelliset, minkä lisäksi päätöksessä ei ollut ollut valitusosoitusta.

 

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on 21.3.2019 määrännyt HJK:lle ja seuran toimihenkilöille kurinpitoseuraamuksia sillä perusteella, että seuran joukkueissa oli pelannut edustusoikeudettomia pelaajia sarjaotteluissa 9.3.2019 ja 10.3.2019. Päätöksessä annetun muutoksenhakuohjauksen mukaan kurinpitopäätöksestä on voitu valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan 7 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

HJK on valituksessaan hakenut muutosta Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätökseen 12.4.2019. Lisäksi HJK on lausunut, että se hakee samalla oikaisua myös Jääkiekkoliiton Etelän aluehallituksen päätökseen 8.3.2019 sekä Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätökseen 21.3.2019.

 

Pääasiallisina perusteinaan HJK on lausunut, että vaikka valitusvaliokunta oli palauttanut asian Etelän aluehallitukseen uudelleen käsiteltäväksi, asiaa ei ole otettu uudelleen käsiteltäväksi. Asialla on tärkeä periaatteellinen merkitys, koska päätöksen 8.3.2019 myötä 2006 ja 2007 syntyneiltä nuorilta pelaajilta evättiin oikeus osallistua aluefinaaleihin. Päätöstä 8.3.2019 olisi tullut tulkita siten, että pelaajaliikennesopimuksen purkamisen seurauksena pelaajat palaavat alkuperäisiin seuroihinsa ja jatkavat niissä kauden loppuun. HJK:lle oli kuitenkin määrätty kurinpitoseuraamuksia sen johdosta, että sen omat pelaajat olivat palanneet edustamaan HJK:ta päätöksen 8.3.2019 antamisen jälkeen. Heti päätöksestä 8.3.2019 tiedon saatuaan HJK oli pyrkinyt selvittämään, miten sanottua päätöstä tulisi tulkita, mutta se ei ollut onnistunut tavoittamaan Jääkiekkoliiton toimihenkilöitä vastauksen tulkintakysymykseen saadakseen.

 

Päätös 8.3.2019 on HJK:n kannalta kohtuuton. HJK on menetellyt pelaajasiirtoasioissa pelaajakeskeisesti ja korostanut kaikissa pelaajaliikennettä koskevissa ratkaisuissaan pelaajien etua. Yhteistyösopimuksilla ei ollut tavoiteltu kilpailullista etua.

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta tai hylätään.

 

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on esittänyt, että valituksen kohteena oleva valitusvaliokunnan päätös on ollut HJK:lle myönteinen. Sen vuoksi siihen kohdistettua valitusta ei tulisi tutkia. Lisäksi Jääkiekkoliitto on lausunut, että kysymyksessä oleva asia on sittemmin käsitelty uudelleen Jääkiekkoliiton Etelän aluehallituksessa, kuten valitusvaliokunta oli päätöksessään määrännyt. Edelleen Jääkiekkoliitto on lausunut, että valituksessa mainitusta kurinpitovaliokunnan päätöksestä 21.3.2019 ei ole valitettu liiton valitusvaliokuntaan eikä sanotun päätöksen oikeellisuutta voida arvioida oikeusturvalautakunnassa tämän asian yhteydessä.

 

Siltä varalta, että valitus kuitenkin tutkitaan, Jääkiekkoliitto on lausunut, että päätöksen 8.3.2019 jälkeen asiassa on menetelty Jääkiekkoliitossa liiton kilpailusääntöjen mukaisesti. Pelaajaliikennesopimuksen peruuttamisen jälkeen pelaajasiirtoja seurasta toiseen ei ole voitu sääntöjen mukaan tehdä. HJK:n sanottua päätöstä koskeva tulkinta on siten virheellinen ja HJK:n valitus on kaikilta osin perusteeton.

        

 

VASTASELITYS

 

HJK on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että Jääkiekkoliiton Etelän aluehallituksen 20.5.2019 antama uusi päätös on myös virheellinen. Lisäksi HJK on lausunut, että valitusvaliokunta ei ollut ottanut kantaa kaikkiin HJK:n valituksessa valitusvaliokunnalle esittämiin väitteisiin päätöksessään 12.4.2019. 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Muutoksenhaun kohteena oleva ratkaisu ja valituksen tutkiminen

 

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan katsonut, että HJK:n valitusta ei tulisi tutkia, koska sen kohteena oleva valitusvaliokunnan päätös 12.4.2019 on ollut HJK:lle myönteinen. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Jotta valitus voitaisiin oikeusturvalautakunnassa tutkia, sen kohteena olevan päätöksen on oltava muutoksenhakijalle vastainen. Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin mukaan valitus voidaan lisäksi ottaa lautakunnassa tutkittavaksi vain, jos kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen ja Suomen antidopingsäännöstön edellyttämät muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty.

 

Valituksen kohteena olevassa Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätöksessä 12.4.2019 valitusvaliokunta on palauttanut asian Jääkiekkoliiton Etelän aluehallitukseen uudelleen käsiteltäväksi. Vaikka päätös ei HJK:n vastaselityksessään lausuman perusteella ole ollut sisällöltään kaikilta osin HJK:n vaatimusten mukainen, päätöksellä ei ole päätetty asian käsittelyä Jääkiekkoliitossa, vaan asia on määrätty käsiteltäväksi uudelleen. Asian käsittely on siten jatkunut.

 

HJK:n valitus on tullut oikeusturvalautakunnassa vireille 7.5.2019 eli ennen kuin asiaa on ehditty käsitellä ja ratkaista uudelleen Jääkiekkoliiton Etelän aluehallituksessa. Asian vireillä ollessa 20.5.2019 Etelän aluehallitus on antanut asiassa uuden päätöksen. Päätöksen mukaan siihen voidaan hakea muutosta Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalta.

 

Oikeusturvalautakunnan tiedossa ei ole, onko Jääkiekkoliiton Etelän aluehallituksen päätökseen 20.5.2019 haettu annetun valitusosoituksen mukaisesti muutosta Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalta. Selvää kuitenkin on, että HJK:n valituksen oikeusturvalautakunnassa vireille tullessa 7.5.2019 kaikkia Jääkiekkoliiton sisäisiä muutoksenhakumahdollisuuksia ei vielä ollut käytetty, vaan asian käsittely Jääkiekkoliitossa on ollut kesken. Näin ollen valitusta ei voida tutkia siltä osin kuin se on kohdistettu Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätökseen 12.4.2019.

 

HJK on valituksessaan kohdistanut vaatimuksia myös Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätökseen 21.3.2019, jossa HJK:lle ja sen toimihenkilöille on määrätty kurinpitoseuraamuksia edustusoikeudettomien pelaajien peluuttamisen perusteella. Jääkiekkoliitto on vastauksessaan katsonut, että muutoksenhaun kohteena oikeusturvalautakunnassa ei voi olla kurinpitovaliokunnan päätös 21.3.2019, koska siihen ei ole annetun muutoksenhakuohjauksen mukaisesti haettu muutosta Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalta. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Edellä selostetun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin perusteella valitusta ei voida oikeusturvalautakunnassa tutkia, mikäli kaikkia asianomaisen lajiliiton sisäisiä muutoksenhakumahdollisuuksia ei ole käytetty. Sanottua sääntökohtaa on tulkittu vakiintuneesti siten, että valitusta ei lähtökohtaisesti voida ottaa oikeusturvalautakunnassa tutkittavaksi, mikäli valituksen kohteena oleva ratkaisu on saatettavissa uudelleen arvioitavaksi liiton sääntöjen mukaisessa sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä ja valittajalla on myös tosiasiassa mahdollisuus saada uusi ratkaisu asiassaan ennen kuin asia menettää merkityksensä (ks. UOL 10/2015). Pääsääntöisesti laiminlyönti hakea muutosta asianomaisen liiton sääntöjen mukaisesti säännöissä mainitulta liiton muutoksenhakuelimeltä estää kuitenkin myöhemmän muutoksenhaun Urheilun oikeusturvalautakunnassa (UOL 9/2012). 

 

Valitusvaliokunnan päätöksen 12.4.2019 perusteella HJK on saanut kurinpitovaliokunnan päätöksen 21.3.2019 tiedoksi ratkaisun antopäivänä. Asiassa ei ole edes väitetty, että HJK ei olisi voinut hakea päätökseen muutosta saamansa valitusosoituksen mukaisesti Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalta 7 vuorokauden kuluessa ratkaisun antamisesta. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunnan sääntöjen 10 §:n 1 momentin mukaan valitus lautakuntaan on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaannista. Saman pykälän 3 momentin mukaan valitus, jota ei ole tehty määräajassa, jätetään tutkimatta. HJK:n valituksen tultua vireille oikeusturvalautakunnassa vasta 7.5.2019 valitus on myös 21.3.2019 tiedoksi saatuun Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätökseen kohdistettuna jätettävä siten joka tapauksessa tutkimatta.  

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus jätetään tutkimatta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                              Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius.