11/2007 Jääkiekko: Kurinpito - Pelikielto


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS                            Nro 11/2007

12.11.2007                       Dnro 9/2007  


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liigan kurinpitoryhmän päätös 30.10.2007, jolla valittaja on määrätty viiden ottelun pelikieltoon. 


ASIA            

Pelikielto  


MUUTOKSENHAKIJA

Matt Nickerson


KUULTAVA

SM-Liiga Oy  


VALITUS 

Matt Nickerson on vaatinut, että hänelle 13. 15. ja 17. 11. 2007 pelattaviin otteluihin määrätyt pelikiellot poistetaan ja että 1. ja 3.11.2007  pelatuissa otteluissa kärsityt pelikiellot todetaan aiheettomiksi. Vielä Nickerson on vaatinut, että kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanon määrätään keskeytettäväksi ennen 13.11.2007 pelattavaa ottelua.

Valituksen perusteeksi on Nickerson on esittänyt, että pelikielto on määrätty virheellisessä menettelyssä.

Pelikielto on määrätty SM-liiga Oy:n kurinpitomenettelyn täydentäviä rangaistuksia koskevien määräysten perusteella (sääntö 510). Sääntökohdan mukaan kurinpitorangaistun määräämistä koskeva menettely alkaa siten, että otteluvalvoja voi pyytää täydentävää rangaistusta koskevan menettelyn aloittamista. Mikäli otteluvalvoja tällaisen pyynnön tekee, on siitä tehtävä merkintä ottelun pöytäkirjaan ja ilmoitettava asiasta molemmille joukkueille välittömästi ottelun jälkeen.

Nickersonille määrätty pelikielto liittyy 27.10.2007 pelattuun otteluun. Menettelyssä on tapahtunut kaksi virhettä:

(1) Ottelun pöytäkirjassa ei ole merkintää siitä, että SM-liigan otteluvalvoja olisi pyytänyt kurinpitokäsittelyä säännön 510 perusteella.

(2) Joukkueille ei ole välittömästi ottelun jälkeen ilmoitettu asiasta. 


VASTAUS

SM-Liiga Oy vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä. Jääkiekkoliiton ja SM-liigan kilpailusäännöt eivät aivan tarkkaan määrittele toimenpiteitä sen tai monen muunkaan asian osalta ilman organisaation omaa tulkintaa asiassa.

Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä § 7.3.1.5. ei edellytetä säännön 510 käytön yhteydessä sen merkitsemistä ottelupöytäkirjaan.  SM-liigan kurinpitomenettelyn ohjeistuksessa ”Täydentävät rangaistukset(sääntö 510)” on sitä kuitenkin tarkennettu otteluvalvojan osalta, koska aikaisemmin seurat olivat itse halunneet käsittelyyn sellaisia ottelutapahtumia, joista erotuomari ei rangaistuksia antanut. Tämän takia edellytykseksi asetettiin, että täydentäviä rangaistuksia koskeva menettely voitiin käynnistää vain otteluvalvojan aloitteesta. Mutta jos kyse on tapahtumista, joita otteluvalvoja ei ole itse nähnyt, otteluvalvoja ei voi menettelyä käynnistää. Tällöin päätösvalta menettelyn aloittamisesta on SM-liigan toimitusjohtajalla asemavaltuutensa perusteella.

Liigan toimitusjohtaja on pyytänyt asian tutkimista maanantaiaamuna 29.10.2007. Asiasta on tuolloin lähetetty valittajan joukkueelle selvityspyyntö. Kurinpitomenettely on käynnistynyt siten, että välittömästi 27.10.2007 pelatun ottelun jälkeen SM-liigan erotuomarijohtaja on ilmoittanut SM-Liigan toimitusjohtajalle, että ottelun erotuomaritoiminnan ns. C-tarkkailija toiminut henkilö oli nähnyt tuolloin pelikiellossa olleen valittajan tulevan pukukoppikäytävälle ja tönäisseen siellä yhtä vastustajajoukkueen pelaajaa.

Tämän lausunnon perusteella toimitusjohtaja on päättänyt heti ensimmäisenä arkipäivänä aamulla pyytää asiasta selvitystä valittajalta ja hänen joukkueeltaan.  Annetuissa selvityksissä ei kiistetty tapahtuman todenperäisyyttä.  

Koska kyseessä oli pelikiellossa oleva pelaaja, pyysi toimitusjohtaja liigan kurinpitäjää tutkimaan ja käsittelemään asiaa pelaajan osalta. Ottelun viralliselle otteluvalvojalle on kerrottu asiasta ja hän on tehnyt siitä merkinnän otteluvalvojan raporttiin, mutta hän ei voinut tehdä asiasta merkintää ottelupöytäkirjaan, koska ei ole sitä itse nähnyt.

Kurinpitopäätöksen selostusosassa on siten virhe, kun siinä sanotaan otteluvalvojan saattaneen asian kurinpitäjän käsiteltäväksi. Asiassa on kuitenkin kiistatonta, että valittaja on rikkonut Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä sekä SM-liigan kurinpitosääntöjä vakavalla tavalla ja on urheilun sekä yleisen moraalikäsityksen vastaista, mikäli päätöstä muutetaan vähäisen muotovirheen vuoksi.     


VASTASELITYS

Nickerson on vastaselityksessä toistanut aiemmat perusteensa ja esittänyt lisäksi, että SM-liiga laatii itse omat sääntönsä, joten SM-liigan tulee kantaa vastuu niiden epäselvyyksistä. Kun sääntöjä ei ole noudatettu, ei rangaistusta voida määrätä. 


PÄÄTÖS

Suullinen käsittely

Asiassa ei ole toimitettu suullista käsittelyä, koska asianosaiset eivät ole sitä pyytäneet, eikä asia laatunsa vuoksi ole sitä edellyttänyt. 


Pääasiaratkaisun perustelut

(1) Menettelysäännöt ja menettely tässä tapauksessa

Valittajalle määrätty pelikielto perustuu täydentäviä rangaistuksia koskevaan sääntöön (sääntö 510). SM-liigan kurinpitomenettelyä koskeviin sääntöihin on sisällytetty Suomen jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohta 7.3.1.5, jonka mukaan kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tapaus, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari määrännyt tästä rangaistusta.

SM-liigan kurinpitomenettelyä koskevissa määräyksissä todetaan, että päätöksen säännön 510 käytöstä tekee yksin SM-liigan otteluvalvoja. Edelleen säännöissä määrätään, että, jos otteluvalvoja pyytää kurinpitokäsittelyä säännön 510 perusteella, on siitä tehtävä merkintä ottelun pöytäkirjaan ja ilmoitettava molemmille joukkueille välittömästi ottelun jälkeen. Samansisältöiset määräykset sisältyvät Suomen jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohtaan 6.1.5.

Käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että kurinpitokäsittely ei ole käynnistynyt otteluvalvojan pyynnöstä, eikä ottelupöytäkirjaan ole tehty merkintää pyynnöstä. Ilmoitus kurinpitokäsittelystä on annettu joukkueille lauantaina pelattua ottelua seuraavana maanantaina. On siten selvää, että asian käsittelyssä on tapahtunut valituksessa vedotut menettelyvirheet. 

(2) Menettelysääntöjen tarkoituksenmukaisuus

Täydentäviä rangaistuksia koskevan menettelyn käynnistämisen sitominen otteluvalvojan aloitevaltaan on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukainen. On kuitenkin tilanteita, joissa on riidatta tapahtunut säännössä 510 tarkoitettu rike, jota otteluvalvoja ei kuitenkaan ole voinut havaita tai ei ole jostain satunnaisesta syystä itse nähnyt. Säännön soveltamista koskeva sellainen ohje, että otteluvalvoja voisi tehdä asiasta merkinnän ja käynnistää menettelyn vain omin silmin nähdyistä tapahtumista, voi johtaa näissä tilanteissa oikeuskäsityksiä loukkaavaan lopputulokseen. Tämän takia tällaista soveltamisohjetta voidaan painavasti arvostella. Tarkoituksenmukaisempi voisi olla esimerkiksi sellainen ohje, että tällaisissa tilanteissa otteluvalvoja voisi kirjata asian myös ottelun muiden virallisten toimihenkilöiden havaintojen perusteella ja tällä perusteella käynnistää säännön 510 tarkoittaman menettelyn. 

(3) Urheilun oikeusturvalautakunnan arvio menettelysääntöjen noudattamatta jättämisestä tässä tapauksessa

Menettelysääntöjen noudattamatta jättämisen merkitystä on arvioitava lähinnä sen perusteella, onko asianosaisten oikeusturva vaarantunut sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi. Säännön 510 soveltamista koskevilla menettelysäännöksillä on ilmeisesti suurelta osin pyritty turvaamaan menettelyn joutuisuutta, kun asia voidaan saattaa kurinpitäjän käsiteltäväksi yksin otteluvalvojan päätöksellä ja joukkueille ilmoitetaan asiasta heti ottelun jälkeen.

Käsiteltävässä asiassa menettely on kuitenkin käynnistynyt säännöistä poikkeavalla tavalla. Valittajan oikeuturva ei kuitenkaan ole vaarantunut yksin sen vuoksi, että asian on saattanut kurinpitäjän käsiteltäväksi muu henkilö kuin otteluvalvoja. Jos otteluvalvojan katsotaan edellä kerrotuin tavoin voivan käynnistää menettely muiden kuin omakohtaisten havaintojen perusteella, olisi otteluvalvojalla ollut käsiteltävässä tapauksessa vain välittävä rooli menettelyn käynnistämisessä. Näiltä osin väärä etenemisjärjestys ei oikeusturvalautakunnan arvion mukaan ole vaarantanut valittajan oikeusturvaa. Samoin on arvioitava ottelupöytäkirjaan tekemättä jäänyttä huomautusmerkintää.

Menettelyn käynnistämistä koskeva ilmoitus on asiassa kuitenkin selvästi viivästynyt. Toisaalta asiassa ei ole edes väitetty, että valittajan kuulemisessa ennen pelikiellon määräämistä olisi joitakin puutteita. Valituksessa ei myöskään ole tuotu esiin, että ilmoituksen viivästyminen olisi vaikuttanut käsittelyaikatauluun tai menettelyyn muutoinkaan tavalla, joka olisi saattanut vaikuttaa kurinpitopäätöksen sisältöön.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei sinänsä riidattomien menettelyvirheiden perusteella ole syytä poistaa valittajalle määrättyä pelikieltoa. Tapahtuneiden virheiden vuoksi lautakunta kuitenkin pitää valitusta aiheellisena ja valitusmaksu sen vuoksi palautetaan valittajalle.


Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.  


Pertti Välimäki                              Pasi Kumpula 

puheenjohtaja                              sihteeri  


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Risto Riitesuo ja Magnus Ståhlberg.