9/2016 Yleisurheilu Yhdistyksen päätös - Valmennusryhmän valinta - Esteellisyys - Sääntöjen vastaisuus - Tarkoituksenmukaisuusharkinta - Syrjintä Lautakuntamenettely - Lautakunnan toimivalta


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 9/2016

24.3.2016    Diaarinro 39/2015


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Urheiluliitto ry:n vuoden 2016 valmennusryhmien valintaa koskeva päätös 1.10.2015


ASIA            

Valmennusryhmien valinta


MUUTOKSENHAKIJA

T


KUULTAVA

Suomen Urheiluliitto ry


SUOMEN URHEILULIITTO RY:N PÄÄTÖS

Suomen Urheiluliitto ry:n (jäljempänä Urheiluliitto) on 1.10.2015 julkaisemassaan päätöksessä valinnut urheilijat liiton valmennusryhmiin vuodeksi 2016. Valittujen urheilijoiden joukossa ei ole ollut pikajuoksija T.


VALITUS PERUSTEINEEN

T on valituksessaan vaatinut, että Urheiluliiton päätöstä 1.10.2015 muutetaan siten, että T valitaan EM-ryhmä 2016 -valmennusryhmään.  Lisäksi T on vaatinut, että Urheiluliitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 11.736,71 eurolla korkoineen.


Perusteinaan T on lausunut, että päätös jättää hänet kaikkien valmennusryhmien ulkopuolelle on häntä kohtaan syrjivä. T:n ohella päätöksellä on syrjitty myös kaikkia muita naispikajuoksijoita, koska naisten viestijoukkuetta ja siihen kuuluvia urheilijoita ei ole valittu valmennusryhmiin, vaikka naisten viestijoukkue on menestynyt arvokilpailuissa yhtä hyvin kuin miesten joukkue. Miespikajuoksijoista EM-ryhmä 2016 -valmennusryhmään on valittu kuusi urheilijaa, vaikka kukaan heistä ei ole täyttänyt valintapäätöksessä mainittuja valintakriteereitä. Valintapäätös on siten selvästi T:tä ja muita naispikajuoksijoita kohtaan syrjivä.


T on kehittynyt juoksijana tasaisesti eikä valituksen kohteena olevalle päätökselle ole osoitettavissa mitään urheilullista perustetta. Valintapäätöksen on ilmoitettu perustuneen harkintaan. Asiassa käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmenee, että valintaan on vaikuttanut se, että T:tä ei ollut valittu aikaisemmin EM-ryhmään. Päätöstä ei ole voitu perustaa tällaiseen seikkaan. Päätökseen on lisäksi saattanut vaikuttaa myös T:n vakaumus sekä se, että T edustaa Työväen Urheiluliitto TUL ry:een kuuluvaa urheiluseuraa. T:tä syrjivänä valintapäätöksen on katsottava olevan Urheiluliiton sääntöjen vastainen. Näin ollen päätöstä tulee muuttaa vaaditulla tavalla.


Vielä T on lausunut, että valintapäätöstä rasittaa menettelyvirhe, koska päätöksestä ei ilmene, onko pikajuoksujen lajivalmentaja osallistunut päätöksen valmisteluun. Valintaperusteiden mukaan näin on ollut. Lajivalmentaja on ollut esteellinen osallistumaan kysymyksessä olevan päätöksen valmisteluun, koska hänen omat henkilökohtaiset valmennettavansa ovat tavoitelleet paikkoja valmennusryhmissä ja tulleet myös valituiksi.  

 

VASTAUS JA VASTAUKSEN TÄYDENNYS PERUSTEINEEN

Urheiluliitto on vastauksessaan ja sitä täydentävässä kirjelmässään ensisijaisesti vaatinut, että valitus jätetään Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Toissijaisesti Urheiluliitto on vaatinut, että asia siirretään Urheiluliiton sovittelulautakunnan käsiteltäväksi ja viimesijaisesti, että valitus hylätään. Lisäksi Urheiluliitto on vaatinut, että T velvoitetaan korvaamaan Urheiluliiton lautakuntakulut asiassa 500 eurolla.


Perusteinaan Urheiluliitto on esittänyt, että Urheiluliiton sääntöjen kohdan 6.4 mukaan muut kuin kohdassa 6.2 mainitut liiton ja sen jäsenten sekä jäsenyhdistyksen jäsenten kilpailu- ja järjestöasioita koskevat riitaisuudet ratkaisee sovittelulautakunta. Riitaisuus on saatettava sovittelulautakunnan käsiteltäväksi kuukauden kuluessa aiheen ilmaantumisesta. Koska T ei ole hakenut muutosta valmennusryhmien valintaan sovittelulautakunnalta, oikeusturvalautakunta ei voi ottaa valitusta tutkittavakseen. Mikäli oikeusturvalautakunta katsoo, että Urheiluliiton olisi tullut osoittaa T:n liitolle toimittama oikaisupyyntö sovittelulautakunnan käsiteltäväksi, tulee oikeusturvalautakunnan siirtää asia sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. 


Lisäksi Urheiluliitto on todennut, että valmennusryhmien valinnat kuuluvat valmennusjohtajan vastuulle. T ei ollut täyttänyt asetettuja valintakriteereitä, joten hänet olisi voitu valita valmennusryhmään vain valmennusjohtajan harkintavaltaan kuuluvalla päätöksellä. Valmennusjohtaja ei ole menetellyt ilmoitettujen valintakriteereiden vastaisesti eikä syrjivästi jättäessään T:n valitsematta valmennusryhmiin. Tehdyt valinnat ovat olleet perusteltuja. Urheiluliitto ei ollut ollut tietoinen T:n vakaumuksesta valmennusryhmiä valittaessa. Myöskään T:n edustamalla seuralla ei ole ollut vaikutusta valintoihin.


Vielä Urheiluliitto on lausunut, että se kiistää T:n lautakuntakulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja pitää vaatimusta myös määrältään asian laatuun nähden kohtuuttomana.              


VASTASELITYS JA LISÄLAUSUMA

T on Urheiluliiton vastauksen ja sen täydennyksen johdosta antamissaan vastaselityksessä ja lisälausumassa todennut, että valituksen tutkiminen kuuluu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja että valitus tulee hyväksyä.  


T on hakenut muutosta kysymyksessä olevaan Urheiluliiton valmennusjohtajan valintaratkaisuun 1.10.2015 Urheiluliitolle osoittamallaan muutosvaatimuksella. Tämän jälkeen muutosvaatimusta on täydennetty ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa Urheiluliiton kanssa sovintoratkaisuun pääsemiseksi.


Urheiluliiton säännöissä ei ole määrätty muutoksenhausta valmennusjohtajan tekemään päätökseen. T on vaatinut päätöksen oikaisemista Urheiluliitolta luottaen siihen, että asia käsitellään liitossa asianmukaisesti. Mikäli Urheiluliitto olisi aikaisemmin katsonut, että asia olisi tullut saattaa liiton sovittelulautakunnan käsiteltäväksi, olisi tästä tullut ilmoittaa T:lle tai siirtää asia sovittelulautakunnan käsiteltäväksi. Näin ei ollut toimittu, vaikka asiassa oli käyty paljon kirjeenvaihtoa Urheiluliiton toimitusjohtajan ja T:n asiamiehen välillä. Urheiluliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota vasta vastatessaan T:n valitukseen oikeusturvalautakunnassa.


Urheiluliiton sääntöjen 6 §:n otsikon mukaan kysymyksessä oleva sääntökohta koskee liitosta eroamista, erottamista ja muita kurinpitotoimia. Urheiluliiton vastauksessaan vetoama sääntöjen 6.4 kohta ei siten sovellu käsiteltävänä olevaan riitaisuuteen, jossa on kysymys valmennusjohtajan tekemästä valmennusryhmien valintaa koskevasta päätöksestä. Koska kysymys ei ole kurinpidosta, kilpailuasiasta eikä järjestöasiasta, sanottu sääntökohta ei tule sovellettavaksi. Tulkinnanvaraista sääntökohtaa ei voida tulkita urheilijan vahingoksi. T on käyttänyt asiassa kaikki muutoksenhakumahdollisuudet, joihin turvautumista häneltä on kohtuudella voitu vaatia, joten hänen valituksensa tulee tutkia.


Valmennusryhmien valinnan valmisteluun oli osallistunut pikajuoksun lajivalmentaja, vaikka valmennusryhmiin on valittu hänen valmentamiaan urheilijoita. Päätöksentekoon on siten osallistunut esteellinen henkilö.


Valmennusryhmiin valituista pikajuoksijoista yksikään ei ollut täyttänyt asetettuja valintakriteereitä. T:tä on syrjitty valinnoissa, koska valmennusryhmiin on valittu samantasoisia ja T:tä heikompia miesjuoksijoita ja samantasoinen naisjuoksija. Syrjintä käy ilmi myös siitä, että EM-ryhmään 2016 on valittu miespikaviestijoukkue, mutta ei naisten joukkuetta, vaikka joukkueet ovat menestyneet yhtä hyvin.


Vielä T on lausunut kiistävänsä Urheiluliiton lautakuntakulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Asialla on T:lle tärkeä merkitys, joten Urheiluliitto tulee velvoittaa korvaamaan T:n kohtuulliset ja tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet lautakuntakulut kokonaisuudessaan. T:lle on aiheutunut tarpeettomia kuluja Urheiluliiton esittämästä aiheettomasta toimivaltaväitteestä.       

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisut

 

Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 


Oikeusturvalautakunnan toimivalta


Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 1 momentin mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys 1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, 2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista tai 3) päätöksen sääntöjen vastaisuudesta, kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastaisuudesta, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.


Asiassa on riidatonta, että valittaessa urheilijoita Urheiluliiton valmennusryhmiin vuodeksi 2016 on sovellettu Urheiluliiton kotisivuillaan julkaisemia valintakriteereitä (Valmennusryhmät 2016 ja valintaperusteet). Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on Urheiluliiton etukäteen asettamista täsmällisistä, selkeinä pidettävistä ja yleisesti sovellettavista kirjallisista valintakriteereistä. Näin ollen kriteerit myös sitovat Urheiluliittoa sen päättäessä valmennusryhmiin valittavista urheilijoista. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymys on edellä selostetussa oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun asiaan rinnastettavasta asiasta. Tätä tulkintaa tukevat myös urheilijan oikeusturvaa koskevat näkökohdat.


Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että lautakunta voi lähtökohtaisesti sääntöjensä 3 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla arvioida sitä, onko T:n valitsematta jättäminen tapahtunut asetettujen valintakriteerien vastaisesti eli onko valintapäätös ollut lajiliiton sääntöjen vastainen (ks. myös UOL 23/2014, 24/2014 ja 25/2015).


Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaan valituksen ottaminen tutkittavaksi edellyttää myös sitä, että kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty. Urheiluliitto on vastauksessaan katsonut, että T ei ollut käyttänyt ennen asian saattamista oikeusturvalautakunnan ratkaistavaksi liiton sisäisiä muutoksenhakukeinoja. 


Oikeusturvalautakunta toteaa, että Urheiluliiton sääntöjen 6 § sisältää muun ohella määräyksiä muutoksenhausta tiettyihin Urheiluliiton päätöksiin. Otsikon mukaan kysymyksessä oleva sääntökohta koskee liitosta eroamista, erottamista ja muita kurinpitotoimia. Sääntöjen kohdan 6.2. mukaan hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan viiden (5) kuukauden kuluttua sen erääntymisestä. Kohdassa 6.4. on puolestaan todettu, että muut kuin kohdassa 6.2. mainitut liiton ja sen jäsenten sekä jäsenyhdistyksen jäsenten kilpailu- ja järjestöasioita koskevat riitaisuudet ratkaisee sovittelulautakunta. Riitaisuus on saatettava sovittelulautakunnan käsiteltäväksi kuukauden kuluessa aiheen ilmaantumisesta.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa ei ole kysymys liitosta eroamisesta, erottamisesta eikä kurinpidosta, vaan urheilijoiden valitsemisesta valmennusryhmiin. Oikeusturvalautakunta katsoo, että mikäli kysymyksessä olevaa sääntökohtaa olisi tarkoitettu sovellettavan myös riitautettaessa kysymyksessä olevan kaltainen valintapäätös, olisi tästä muutoksenhaun määräaikasidonnaisuus huomioon ottaen tullut mainita jo valintapäätöksessä. Tällöin olisi myös ollut asianmukaista, että T:n Urheiluliiton sääntöjen kohdan 6.4. mukaisen määräajan kuluessa Urheiluliitolle tekemä oikaisuvaatimus olisi ohjattu suoraan sanotun sovittelulautakunnan käsiteltäväksi.


Ottaen edellä lausutun ohella huomioon sen, että sääntöjen 6 §:n mukainen muutoksenhakumenettely on noussut esille vasta oikeusturvalautakunnassa, vaikka asiassa on esitetyn selvityksen perusteella käyty T:n asiamiehen ja Urheiluliiton välillä runsaasti kirjeenvaihtoa jo ennen lautakuntakäsittelyä, oikeusturvalautakunta katsoo, että Urheiluliiton säännöissä mainittua sovittelulautakuntamenettelyä ei ole pidettävä sellaisena oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:ssä tarkoitettuna muutoksenhakumahdollisuutena, jota urheilijan olisi tullut osata tässä asiassa käyttää.


Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen tutkiminen kuuluu lautakunnan toimivaltaan. Näin ollen lautakunta tutkii valituksen.


Pääasiaratkaisun perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

Urheiluliiton valmennusjohtaja on 1.10.2015 valinnut urheilijat liiton valmennusryhmiin vuodeksi 2016. Valitsematta jäänyt T on valituksessaan katsonut, että asian valmisteluun on osallistunut esteellinen henkilö ja että valintapäätös on T:tä kohtaan syrjivä.


Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko Urheiluliiton päätöksenteossa rikottu esteellisyyttä koskevia sääntöjä ja onko päätös tämän johdosta poistettava. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko T:tä syrjitty valintamenettelyssä.  


Esteellisyyttä koskeva väite

 

T on valituksessaan ja vastaselityksessään todennut, että Urheiluliiton pikajuoksun lajivalmentaja on osallistunut valmennusryhmiä koskevan valintapäätöksen valmisteluun siitä huolimatta, että hän toimii myös osan valmennusryhmiin valituista urheilijoista henkilökohtaisena valmentajana ja on siten ollut asiassa esteellinen. Urheiluliitto on tältä osin lausunut, että valintakriteereiden asettamisesta, asian valmistelusta ja valintojen tekemisestä on vastannut valmennusjohtaja.


Yhdistyslain 37 §:n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Yhdistyksen säännöissä ei voida lieventää esteellisyyssääntelyn tasoa laissa säädetystä.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavaksi tulevien Valintaperusteet 2016 -valintakriteereiden mukaan Urheiluliiton valmennusryhmien valinnoista vastaa valmennusjohtaja. Lisäksi valintakriteereissä on todettu, että lajivalmentajat osallistuvat omalta osaltaan kaikkien ryhmien valmisteluun. 


Oikeuskirjallisuudessa on esimerkiksi arvokilpailuvalintojen osalta todettu, että esteellisyys ei tule arvokilpailuja koskevassa valinnassa arvioitavaksi sellaisessa tilanteessa, jossa lajin päävalmentajaa kuullaan päätöksenteossa asiantuntijana, eikä välttämättä silloinkaan vaikka hänellä olisi ehdolla olevien joukossa henkilökohtaisia valmennettavia (Halila: Oikeudellistuva urheilu 2006, s. 414).


Oikeusturvalautakunta toteaa, että Urheiluliiton lajivalmentajan tosiasiallinen rooli valmennusryhmiä koskevassa valintamenettelyssä on jäänyt asiassa epäselväksi. Lopullisen valintapäätöksen on kuitenkin riidattomasti tehnyt Urheiluliiton valmennusjohtaja. Oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että Urheiluliiton päätöksentekomenettelyssä olisi tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta valintapäätös tulisi poistaa.


Valintapäätöstä koskeva arviointi


Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaessa urheilijoita lajiliiton valmennusryhmiin kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava lajiliitto valitsee valmennusryhmiin urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden liitto arvioi voivan menestyä tulevissa arvokilpailuissa joko lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä.


Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko lajiliiton päätös tarkoituksenmukainen. Silloin, kun valinnat kuitenkin tehdään asianmukaisesti tehdyn päätöksen perusteella ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden mukaisesti, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee valinnassa noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti. Päätös voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty (ks. esimerkiksi UOL 13/2009).


Sovellettavaksi tulevien valintakriteereiden mukaan EM-ryhmään 2016 valitaan kaikki yleisen sarjan urheilijat, jotka ovat 25. joukossa kenttälajeissa tai 30. joukossa juoksulajeissa riisutussa Euroopan tilastossa. Lisäksi valitaan kaikki 22- ja 19-sarjan Euroopan riisutussa tilastossa 10. joukossa olevat urheilijat. Ryhmää voidaan valintakriteereiden mukaan täydentää valmennusjohtajan päätöksellä. EM-ryhmän vanhemmille urheilijoille on asetettu minimitavoite selviytyä toiselle kierrokselle EM-kilpailuissa Amsterdamissa vuonna 2016. Nuorempien osalta vastaavaan saavutukseen pitäisi yltää EM-kilpailuissa vuonna 2018.


Lisäksi valintaperusteissa on todettu, niitä lajiensa kärkiurheilijoita, jotka eivät pääse EM-ryhmään, voidaan tukea lajikohtaisilla ratkaisuilla ja että myös halli- / talvikaudella 2016 oheisen taulukon tulosrajat tehneet urheilijat valitaan EM-ryhmään. Kesällä 2016 tulosrajan tehneet urheilijat saavat valintaperusteiden mukaan valmennustuen takautuvasti. 


Asiassa on riidatonta, että T ei ole saavuttanut missään lajissa valintaperusteissa asetettuja tulosrajoja. Kysymys on siten siitä, onko valmennusjohtajan harkintavaltaan kuuluva päätös olla valitsematta T:tä EM-ryhmään ollut ilman hyväksyttävää syytä T:tä syrjivä.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavien valintakriteereiden perusteella vallinnat suorittavalla valmennusjohtajalla on laaja harkintavalta hänen päättäessään siitä, täydennetäänkö valmennusryhmiä sellaisilla urheilijoilla, jotka eivät ole saavuttaneet asetettuja tulosrajoja. Näiden urheilijoiden valinta on siten jäänyt lähtökohtaisesti yhdistyksen autonomian varaan. T on katsonut, että häntä oli syrjitty valinnoissa, koska valmennusryhmiin on valittu samantasoisia ja T:tä heikompia miesjuoksijoita ja hänen kanssaan samantasoinen naisjuoksija. Lisäksi T on todennut, että syrjintä käy ilmi myös siitä, että EM-ryhmään on valittu miespikaviestijoukkue, mutta ei naisten joukkuetta, vaikka joukkueet ovat menestyneet yhtä hyvin. Lisäksi T on katsonut, että häntä oli syrjitty uskonnollisen vakaumuksensa ja edustamansa seuran vuoksi.


Arvioitaessa samantasoisen naispikajuoksijan ja vastaavalla tavalla menestyneen miespikajuoksijan valintaa ja sitä, onko harkintavaltaa valintapäätöstä tehtäessä käytetty väärin, oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan. Urheiluliitto on perustellut T:n kanssa vuonna 2015 saavutettujen tulosten kanssa samantasoisen naispikajuoksijan ja T:n kanssa samaa ikäluokkaa olevan miespikajuoksijan valitsemista valmennusryhmään sillä, että nämä kaksi pikajuoksijaa olivat jo edellisellä kaudella kuuluneet valmennusryhmiin ja että valinta tehdään vakiintuneesti kahdeksi vuodeksi. Näiden kahden T:n mainitseman juoksijan kohdalla tilanne on siten ollut erilainen kuin T:n kohdalla, joka ei ollut kuulunut aikaisemmin valmennusryhmään. Arvioitavana ei nyt ole se, miten valinnat ovat edellisinä vuosina tapahtuneet, joten aikaisemman vuoden valinnalle voidaan antaa Urheiluliiton ilmoittama ja hyväksyttävänä pidettävä merkitys. Urheiluliiton ei voida katsoa käyttäneen tältä osin harkintavaltaansa väärin tai asiattomin perustein.


T on todennut myös, että häntä lukuun ottamatta kaikki muut nuorten 21-vuotta EM-kilpailuissa pistesijoille sijoittuneet juoksijat oli valittu valmennusryhmiin. Urheiluliiton vastineessa on todettu näiden muiden juoksijoiden sijoittuminen Euroopan tilastoissa ja tuotu esiin muutoinkin ne syyt, joiden perusteella Urheiluliitto on valintapäätöksen tehnyt. Urheiluliiton esittämät perusteet ovat asialliset eikä oikeusturvalautakunnalla ole aihetta epäillä valintapäätöksen tältä osin perustuneen muihin kuin nyt ilmoitettuihin urheilullisiin ja hyväksyttäviin perusteisiin. Urheiluliiton ei tältäkään osin voida katsoa käyttäneen harkintavaltaansa väärin tai asiattomin perustein.  Oikeusturvalautakunta toteaa, että myöskään se, että toistaiseksi vain miesten pikaviestijoukkue on valittu valmennusryhmiin, ei osoita sitä, että T olisi jätetty valitsematta valmennusryhmiin hänen sukupuolestaan johtuvasta tai muutoin epäasiallisesta syystä.


Vielä T on katsonut, että hänen valitsematta jättämiseen oli vaikuttanut hänen uskonnollinen vakaumuksensa ja hänen edustamansa TUL:oon kuulunut seuransa. Näiden syiden johdosta Urheiluliitto on todennut, ettei sen tiedossa ollut ollut T:n uskonnollinen vakaumus, joten se ei ollut voinut vaikuttaa valintaa. Tätä ilmoitusta ei ole syytä epäillä. Urheiluliitto on myös todennut, että T:n edustama seura on TUL:n lisäksi Urheiluliiton jäsenseura eikä T:n edustamalla seuralla ollut ollut vaikutusta valintapäätökseen. Tätäkään ilmoitusta ei ole syytä epäillä. Urheiluliiton ei siten voida katsoa syrjineen T:tä.


Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että T:tä olisi syrjitty valintoja tehtäessä.


Johtopäätökset


Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että yhdistykselle kuuluvaa harkintavaltaa olisi käytetty asiassa väärin. Asiassa ei ole ilmennyt, että T:tä olisi syrjitty valintapäätöstä tehtäessä hänen sukupuolensa, seuransa, vakaumuksensa tai muun epäasiallisen syyn perusteella. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan syytä muuttaa valituksen kohteena olevaa päätöstä. Valitus on siten hylättävä.


Lautakuntakulut


Asian näin päättyessä T:n lautakuntakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään ja T velvoitetaan korvaamaan Urheiluliiton kohtuulliset lautakuntakulut asiassa vaaditun mukaisesti.


Päätöslauselma


Valitus ja T:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.


T velvoitetaan korvaamaan Suomen Urheiluliitto ry:n lautakuntakulut 500 eurolla.


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala                                Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Jarmo Hirvonen, Tapio Rantala ja Thomas Stenius.