45/2023 Nyrkkeily – Kurinpito – Epäasiallinen käytös – Kurinpitomenettely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 45/2023
16.11.2023                              
Diaarinro 18/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan päätös 24.2.2023 asiassa KKPV 2022-009-N

ASIA                 
Nyrkkeily – Kurinpito – Epäasiallinen käytös – Kurinpitomenettely

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT

B

Suomen Nyrkkeilyliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Nyrkkeilijä A (valittaja) on 9.4.2022 tehnyt Suomen Nyrkkeilyliitto ry:lle kurinpitoilmoituksen X ry:n puheenjohtajana ja valmentajana toimivasta ja A:n henkilökohtaisena nyrkkeilyvalmentajana vuoden 2021 aikana toimineesta B:stä (valmentaja). A:n kurinpitoilmoituksen mukaan B oli

1) 13. – 14.8.2021 käyttäytynyt ensimmäisen kerran epäasiallisesti A:ta kohtaan, kun B oli ilmoittanut A:lle muun muassa lopettavansa tämän valmentamisen. Kurinpitoilmoituksensa myöhemmässä täsmennyksessä A on esittänyt valmennussuhteen päättämisen perusteena olleen A:n aloittama seurustelusuhde toisen nyrkkeilijän kanssa,

2) 19.11.2021 puhunut alatyylisesti ja kommentoinut joidenkin kamppailusalilla olleiden naisten ulkonäköä,

3) 20.11.2021 nyrkkeily- ja potkunyrkkeilykilpailuissa yllättäen purrut A:ta olkapäähän. A:n myöhemmän ilmoituksensa täsmennyksen mukaan B oli hiipinyt hänen taakseen ja purrut häntä seksuaalisävytteisesti ilman, että purema olisi A:ta satuttanut,

4) 20.11.2021 puhunut A:sta alentavasti illallisella, johon B:n ja A:n lisäksi oli osallistunut kaksi muuta henkilöä,

5) 29.11.2021 lähettänyt A:lle WhatsApp-viestin, jolla B oli ilmoittanut päättävänsä A:n valmentamisen,

6) joulukuussa 2021 potkunyrkkeilyharjoitusten jälkeen yllättäen heittänyt A:ta päin tämän seuran toimistohuoneeseen palauttamat seurapaidat sekä

7) käyttäytynyt yleisesti asiattomasti sosiaalisessa mediassa, kommentoinut ainakin yhden kerran A:n pakaroita ilmaisten niiden olevan hyvät, käyttäytynyt välillä aggressiivisesti harjoituksissa ääntään korottamalla ja kiroilemalla sekä todennut harjoitustilanteessa avoimesti, ettei hän tykkää ruotsin kielestä. Lisäksi B oli käyttänyt hyväksi A:n haavoittuvaa tilaa pitämällä yksityistreenejä ja katteettomasti uskottelemalla A:lla olevan mahdollisuuksia hyvään ammattilaisuraan.

Kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunta (jatkossa kurinpitovaliokunta) on päätöksellään 6.6.2022 jättänyt edellä yksilöidyn A:n kurinpitoilmoituksen tutkimatta. A on valittanut päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka on päätöksellään 20.9.2022 nro 23 (UOL 23/2022) kumonnut kurinpitopäätöksen ja palauttanut asian kurinpitovaliokunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Kurinpitovaliokunta on tämän jälkeen ottanut A:n kurinpitoilmoituksen käsiteltäväkseen ja 23.10.2022 pyytänyt SUEK ry:ltä tutkinta-apua. Kurinpitomenettelyyn liittyen asiassa on haastateltu henkilökohtaisesti A:ta ja B:tä sekä viittä muuta henkilöä. A ja B ovat esittäneet todistajien kuulemisia ja vaatineet suullista käsittelyä. Kurinpitovaliokunta on kuitenkin käsitellyt kurinpitoasian kirjallisesti katsoen, että ”asian ratkaiseminen ei riipu todistelun uskottavuudesta vaan ensisijaisesti kyse on sen arvioimisesta, riittävätkö esitetyt väitteet ja niihin annetut vastaukset siihen, että asiassa voidaan arvioida, täyttyvätkö asiassa väitettyjen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen tunnusmerkistöt kurinpitomääräysten valossa”.

Kurinpitovaliokunta on tulkinnut A:n kurinpitoilmoituksessaan katsoneen, että B oli menetellyt vastoin kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 2.1 §:n c-kohtaa (epäurheilijamainen käytös), f-kohtaa (liiton etua vahingoittava toiminta) ja j-kohtaa (seksuaalinen tai muu häirintä ym.). Kurinpitovaliokunnan päätöksen mukaan A on asiassa vaatinut, että B määrätään toimintakieltoon.

Kurinpitovaliokunta on päätöksellään 24.2.2023 hylännyt kaikki A:n kurinpitoilmoituksessa tekemät väitteet seuraavin keskeisin perusteluin:

1) A ja B olivat 13. – 14.8.2021 Jyväskylässä keskustelleet A:n parisuhteeseen liittyvistä seikoista. A oli ilmoittanut seurustelevansa erään henkilön kanssa. Kurinpitovaliokunta on katsonut, että B oli loukkaantunut tästä ja ilmoittanut lopettavansa A:n valmentamisen. A ja B olivat seuraavana päivänä kuitenkin sopineet asian. Kurinpitovaliokunta on katsonut, etteivät nämä tapahtumat ole merkinneet kurinpitomääräyksissä tarkoitettua sääntörikkomusta.

2) B oli 19.11.2021 Vaasassa esittänyt Aatamiin ja Eevaan liittyviä vitsejä talkootöissä olleille aikuisikäisille naisille. A oli kokenut tilanteessa myötähäpeää ja eräs toinen paikalla olleista naisista oli kokenut puheet oudoiksi, mutta ne eivät olleet ahdistaneet häntä. Kurinpitovaliokunta on katsonut, että B:n puheiden voidaan katsoa sisältäneen epäasiallisia piirteitä, mutta kysymys ei kuitenkaan ole ollut kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta epäasiallisesta käytöksestä ottaen huomioon yksilölle kuuluva sananvapaus sekä puheiden tapahtumapaikka ja -aika.

3) B oli 20.11.2021 Vaasassa hiipinyt A:n taakse ja purrut tätä olkapäähän. A oli pitänyt tätä tekoa seksuaalissävytteisenä ja B vuorostaan leikkisänä. A ja B olivat viettäneet kyseisen päivän aikana paljon aikaa yhdessä ja muun muassa halailleet toisiaan toistuvasti. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei tekoa ollut tehty vahingoittamistarkoituksessa ja ettei se ollut epäurheilijamaista käytöstä, mutta tekoa oli arvioitava sukupuolisen häirinnän kriteerien perusteella. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei kysymys ollut kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta häirinnästä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä. Johtopäätöstä tehdessään kurinpitovaliokunta on viitannut asianosaisten läheiseen kanssakäymiseen ja A:n aloitteellisuuteen B:tä halatessaan kyseisen päivän aikana.

4) B oli 20.11.2021 Vaasassa illallisen aikana esittänyt flirttailevia kommentteja A:lle. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei näissä puheissa ollut kysymys kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta häirinnästä ottaen huomioon A:n ja B:n päivänaikainen läheinen kanssakäyminen.

5) B oli 29.11.2021 päättänyt valmennussuhteen A:han. A:n käsityksen mukaan tämä oli johtunut hänen vastauksestaan B:lle siitä, että hän pitää nyrkkeilyn ja romantiikan erillään toisistaan, ja siitä, että B oli tullut tietoiseksi A:n miesystävästä. B on vuorostaan ilmoittanut yhteistyön päättymisen syyksi ennen kaikkea A:n käyttäytymisen harjoitussalilla. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei näissä tapahtumissa ole ollut kysymys kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta sääntörikkomuksesta.

6) B oli joulukuussa 2021 heittänyt A:n laatikossa palauttamat harjoituspaidat takaisin A:lle. A oli kokenut heiton tulleen häntä kohti häneen kuitenkaan osumatta, kun taas B on katsonut heittäneensä paidat A:n harjoituskassin viereen. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei näissä tapahtumissa ole ollut kysymys kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta sääntörikkomuksesta.

7) Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei muissakaan kurinpitoilmoituksen mukaisissa tapahtumissa ole ollut kysymys siitä, että B olisi menetellyt epäurheilijamaisesti, liiton etua vahingoittavalla tavalla taikka A:ta seksuaalisesti tai muutoin häiriten taikka tätä syrjien.

VALITUS JA SEN TÄYDENNYKSET PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan päätös kumotaan, kurinpitomenettelyn kohteena ollut B määrätään toimitsijakieltoon ja että B ja Suomen Nyrkkeilyliitto ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa.

Menettelyvirheet

Kurinpitovaliokunta ja sen puolesta SUEK ry ei ollut tutkiessaan A:n esittämiä häirintäväitteitä suorittanut tutkintaa ammattimaisesti. Kuulemisissa tutkija oli käyttäytynyt A:ta kohtaan ylimielisesti, epäempaattisesti ja syyllistävästi. Kurinpitomenettelyn kuulemiset oli toimitettu vain alkuperäisen kurinpitoilmoituksen ja sen liitteiden sekä B:n antaman vastineen perusteella. Käsittelyssä ei ollut otettu huomioon urheilun oikeusturvalautakunnan valitusaineistoa (UOL 21/2022) ennen asian palautusta kurinpitovaliokuntaan eli A:n valitusta 6.7.2022, B:n vastinetta 11.7.2022 eikä A:n vastaselitystä 2.9.2022. Tutkinta ja kuulemiset oli siten suoritettu puutteellisin tiedoin. A oli 18.11.2022 kurinpitokuulemisensa jälkeen toimittanut puuttuneen materiaalin kurinpitovaliokunnan puolesta tutkinnan suorittaneelle SUEK ry:lle ilman, että tätä olisi seurannut täydentäviä kuulemisia.

Kurinpitoseuraamuksen edellytykset

Kurinpitovaliokunnan päätös on virheellinen ja se on arviointeineen merkinnyt uhrin vastuullistamista häiritsijän toiminnasta. Kurinpitopäätös on tehty puutteellisin tiedoin sivuuttamalla tosiseikat ja tekemällä B:lle suosiollisia oletuksia. Kurinpitomenettelyssä kuullut henkilöt eivät ole olleet todistamassa B:n häirintää, joten se, etteivät he ole sellaisesta kertoneet, ei osoita, etteikö B olisi kohdellut A:ta häiritsevästi. B:n oma kertomus ilmoitettujen häirintätilanteiden tapahtumienkulusta on paikoin muuttunut ja on muutoin olennaisilta osiltaan epäuskottava.

A on kurinpitovaliokunnassa esittänyt riittävän näytön siitä, että B on A:n henkilökohtaisena valmentajana ja muutoinkin kohdistanut A:han häirintää ja käyttäytynyt pitkäkestoisesti häiritsevästi ja epäasiallisesti. Se, että kurinpitomääräyksiä ei ole laadittu pitkäkestoisia häirintätapauksia ajatellen, ei voi johtaa siihen, ettei häirinnästä seuraisi rangaistusta.

B:n häiritsevän käyttäytymisen kohteeksi joutuminen on heikentänyt A:n psyykkistä hyvinvointia ja aiheuttanut kärsimystä myös A:n perheelle. A on B:n menettelyn vuoksi joutunut eroamaan yhteistyötä B:n seuran kanssa harjoittavasta potkunyrkkeilyseurasta, jota A on edustanut kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi A on samasta syystä menettänyt useita harrastusystäviä urheilulajinsa parissa.

B on

1) 13. – 14.8.2021 Jyväskylässä uhannut lopettaa A:n valmentamisen, missä menettelyssä on ollut kysymys tasa-arvolain vastaisesta menettelystä eli perhesuhteiden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä.

2) 19.11.2021 Vaasassa nyrkkeilykisojen valmistelutoimien yhteydessä B:n edustaman järjestävän seuran säännöllisessä harjoittelupaikassa käyttänyt epäasiallista puhetta A:n ja erään toisen naisnyrkkeilyharrastajan läsnä ollessa ja heihin kohdistuen sanoessaan ”Kaikki meni pilalle Aatamin ja Eevan kanssa, kun Eevan pimpistä alkoi tulla verta.” A on kokenut tilanteessa ahdistusta ja myötähäpeää valmentajansa sanoista. Puheiden aika tai paikka ei tee niistä asiallisia; seksuaalissävytteiset ja häiritsevät puheet eivät kuulu yksilön sananvapauteen.

3) 20.11.2021 Vaasassa seksuaalisesti häirinnyt A:ta. B on vastineessaan urheilun oikeusturvalautakunnalle asiassa UOL 21/2022 tunnustanut purreensa A:ta olkapäästä nyrkkeilykisojen yhteydessä, mutta myöhemmin kurinpitokuulemisessa muuttanut kertomustaan kiistäen puremisen ja selittänyt koskeneensa leikkisästi takaapäin halaamisen yhteydessä huulillaan A:n olkapäitä. Pureminen oli ollut epäasiallinen ja kahden muun mieshenkilön läsnä ollessa merkinnyt maskuliinista reviirinmerkintää. Urheilija A on kokenut valmentajansa puremisen seksuaalissävytteiseksi ja käytökseksi, joka ei olisi missään olosuhteissa hyväksyttävää valmentajalta. Lisäksi B on itse kertonut uskoneensa, että hänen ja A:n välillä on muutakin kuin pelkkä valmennus- ja ystävyyssuhde. Muutoin B:n kertomus tapahtumista on pitkälti paikkansapitämätön. Se, että A on aikaisemmin pitänyt B:tä ystävänään ja halannut tätä useita kertoja, ei ole antanut oikeutta B:lle häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kurinpitopäätöksessä on perusteetta ja virheellisesti katsottu, että A olisi ulkopuolisten silmin ollut ”hyvin läheisesti tekemisissä” B:n kanssa kyseisenä ajankohtana. A on toiminut tapahtuma-aikana potkunyrkkeilykisoissa arvostelutuomarina ja seuranneissa nyrkkeilykisoissa kulma-avustajana ottelijoille. Puremisen ajankohtana A on ollut miesystävänsä seurassa seuraamassa nyrkkeilykisoja.

4) 20.11.2021 Vaasassa illallisella, jossa on ollut läsnä muitakin henkilöitä kuin A ja B, käydyssä keskustelussa esittänyt A:lle useita flirttailevia kommentteja sanoen muun muassa, että ”sä et oo musta vielä romanttista puolta nähnytkään”, mihin A on vastannut seuraavasti: ”Olen ajatellut pitäväni nyrkkeilyn ja romantiikan erillään.” A on siis reagoinut B:n epäasiallisiin ja häiritseviin puheisiin antamatta aihetta niille.

5) 29.11.2021 Vaasassa uhannut päättää hänen ja A:n valmennussuhteen, kun A ei ollut kiinnostunut B:stä romanttisesti.

6) joulukuussa 2021 Vaasassa harjoitusten jälkeen dramaattisesti ja aggressiivisesti heittänyt A:ta kohti tämän palauttamat seurapaidat mitään sanomatta.

7) valmentajalle ja auktoriteettiasemassa olevalle epäsopivalla tavalla käyttäytynyt julkisesti ja sosiaalisessa mediassa.

VALMENTAJAN VASTAUS PERUSTEINEEN

B on vastauksessaan vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta tai että valitus toissijaisesti hylätään perusteettomana taikka että valituksen tullessa joltain osin hyväksytyksi B jätetään kurinpitorangaistukseen tuomitsematta.

Valittaja on kritisoinut kurinpitomenettelyä ja SUEK ry:n toimintaa siinä katsoen, ettei SUEK ry tutkintaa hoitaessaan ollut hoitanut tehtäväänsä asianmukaisella tavalla ja että sillä oli ollut kurinpitomenettelyssä käytössään vain osa valittajan toimittamasta materiaalista. Toisaalta valittaja on tuonut esiin, että hän oli 18.11.2022 toimitetun haastattelun jälkeen toimittanut puuttuneen materiaalin SUEK ry:lle, joten tutkinnassa on ollut koko aineisto eikä valittajan menettelyvirheväitteelle ole perusteita.

B ei ole missään tilanteessa käyttäytynyt epäurheilijamaisesti eikä syyllistynyt liiton etua vahingoittavaan toimintaan taikka seksuaaliseen häirintään, muuhun häirintään, syrjintään, johonkin rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn seksuaalirikokseen, muuhun epäasialliseen käytökseen tai kurinpitomääräysten 2 §:n kohdassa 1j mainittuun rikoslakirikokseen.

B toimii X ry:n (X tai XX, jatkossa seura) puheenjohtajana ja valmentajana. B:llä ei ole ollut ammattinyrkkeilyyn oikeuttavaa valmentaja- tai toimitsijalisenssiä vuoden 2016 jälkeen. Valittaja ei ollut X-seuran jäsen eikä kilpailulisenssin omaava nyrkkeilijä. Sen sijaan valittaja oli elo-marraskuussa 2021 osallistunut seuran harjoituksiin B:n luvalla, koska valittajalla oli ollut seuran harjoittelupaikkana olleelle kuntosalille voimassa ollut jäsenyys. B oli vastikkeettomasti toiminut valittajan nyrkkeilyvalmentajana seuran kilpaharjoitusten ohessa ja vapaa-ajallaan. Valittaja oli vielä kevääseen 2022 saakka potkunyrkkeilyharrastuksensa vuoksi viettänyt aikaa samalla harjoittelusalilla kuin B.

B:n ja valittaja A:n välillä oli ollut helmikuun lopulla 2021 alkanut ystävyyssuhde. Osapuolet olivatkin viettäneet paljon aikaa yhdessä vapaa-ajallaan keväästä syksyyn vuonna 2021, mihin ajanjaksoon oli sisältynyt yhteisiä hotelliyöpymisiä, yöpyminen valittajan asunnolla, valittajan pyynnöstä toteutettua hierontaa alusvaatteissa, valittajan toimesta tehtyä aamukahvin tarjoilemista sänkyyn, valittajan ruoanlaittoa B:lle sekä kummankin aloitteesta tapahtuneita halaamisia ja poskelle suutelemisia. B:llä ei ole missään vaiheessa tämän ystävyyssuhteen aikana ollut tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti aikomusta loukata valittajan henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.

B ei ole tarkoittanut käytöksensä olevan luonteeltaan seksuaalista tai vahingoittavaa. Hän ei ole tiennyt eikä hänen ole tullutkaan tietää hänen käyttäytymisensä olevan ei-toivottua. Valittaja ei ole missään vaiheessa ystävyyssuhteen aikana tuonut esiin kokevansa B:n häneen kohdistaman käytöksen olevan loukkaavaa, vastenmielistä tai häiritsevää. Valittaja ei ole myöskään pyytänyt B:tä lopettamaan käytöstään. Sen sijaan B on ollut se henkilö, joka on halunnut hänen ja valittajan välisen yhteistyön loppuvan, koska B on kokenut A:n harjoittelusalissa olevan käytöksen halauksineen, hieronnan haluamisineen ja erityiskohtelua toivovana sopimattomaksi ja häiritseväksi.

Sitä vastaan, että valittaja olisi oikeasti kokenut B:n käytöksen seksuaalisesti häiritseväksi tai asiattomaksi, puhuu valittajan ikä, elämänkokemus ja muu käytös huomioon ottaen se, että valittaja on halunnut jatkaa B:n vetämässä harjoituksissa myös sen jälkeen, kun B itse on todennut yhteistyön täytyvän loppua. Myös B:n yhteistyön päättymistä koskevan ilmoituksen jälkeiset valittajan viestit 29.11.2021 B:lle puhuvat valittajan uhriutumisen eikä seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutumisen puolesta: ”Miten olet ajatellut tämän vaikuttavan sun toimintaan nyrkkeilyssä tulevaisuudessa. Tällainen ratkaisu ei välttämättä kestä julkituloa”.

Valittajan näkemyksen mukaan hän on tullut kohdelluksi epäasianmukaisesti B:n lisäksi myös SUEK ry:n ja päätöksen tehneen kurinpitovaliokunnan toimesta. Myös valittajan näkemys todistajien lausumien epäluotettavuudesta ja siitä, että vain valittaja itse voi määritellä sen, onko hän tullut kohdelluksi epäasiallisesti ja onko hän kokenut B:n käytöksen luonteeltaan seksuaaliseksi ja epätoivotuksi, osoittavat sen, miten valittaja mieltää asiat tällä hetkellä.

Valittajan useiden B:tä syyllistävien väitteiden tueksi ei ole näyttöä. Valittajan väite siitä, että B olisi maalaillut kuvaa mahdollisesta ammattinyrkkeilyurasta, on epäuskottava jo lähtökohdiltaan ottaen huomioon, ettei B ole toiminut ammattinyrkkeilyn parissa valmentajana, managerina, promoottorina tai minään muunakaan toimihenkilönä alkuvuoden 2016 jälkeen ja ettei B:n edustama seurakaan ole mukana ammattinyrkkeilyssä. Lisäksi valittajalla ei ole ollut ammattinyrkkeilyyn oikeuttavaa ottelulisenssiä eikä hän sellaista ollut anonut, valittajalla ei ole ollut sponsori- tai ottelusopimuksia eivätkä valittajan nyrkkeilytaidot vuonna 2021 olleet ammattilaisuraa edellyttävällä tasolla.

B on leikkimielisesti nyrkkeilytapahtuman jälkeisissä talkoissa kiittäessään paikalla olleita henkilöitä ollut purevinaan valittajaa, mutta kysymys ei ole ollut mistään valittajan väittämästä miehisen reviirin merkitsemisestä. B oli kiittänyt valittajaa, halannut tätä ja leikkipuraissut valittajaa olkapäähän. Tapahtuneen leikkimielistä luonnetta tukee myös vähän ennen väitettyä puremista otettu kuva valittajasta ja B:stä yhdessä nyrkkeilytapahtuman viimeisen ottelun aikana kehäkulmassa. Tämän jälkeen talkoolaiset, valittaja ja B mukaan lukien, olivat menneet yhdessä syömään ilman, että valittaja olisi millään tavoin reagoinut B:n toimintaan.

Asiassa ei ole näyttöä siitä, että B olisi sosiaalisessa mediassa tai muutoinkaan kommentoinut toistenkaan naisurheilijoiden kuvia häiritsevästi tai epäasiallisesti. Päinvastoin, valittajan nimenomaisesti viittaama naisurheilija on suhtautunut B:hen myönteisesti. Myös valittaja oli kommentoinnillaan osoittanut suhtautuneensa myönteisesti B:n suljetuilla Meta- ja Instagram-tileillään tekemiin sosiaalisen median julkaisuihin. B oli kertonut talkootyön yhteydessä 40-vuotiaille naishenkilöille Aatami ja Eeva -aiheisen vitsin, jolle paikallaolijat olivat nauraneet ja josta kukaan ei ollut ilmoittanut pahastuneensa.

B ei ollut harjoitusten yhteydessä kommentoinut valittajan pakaroita eikä nöyryyttänyt, kiusannut ketään tai haukkunut ketään harjoituksissa. B ei ole valmennuksessaan käyttänyt kirosanoja.

Valittaja on ottanut yhteyttä useisiin B:n ystäväpiirin henkilöihin, nyrkkeilyharrastuksen ystäviin ja valmennettaviin esittäen näille B:stä valheellista tietoa. Lisäksi valittaja on sosiaalisessa mediassa ja mitä ilmeisimmin myös valtamediassa tuonut esiin kokemansa seksuaalisen häirinnän siten, että B on ollut tiedoista tunnistettavissa. Valittaja on toiminut näin saattaakseen B:n mahdollisimman huonoon valoon ja estääkseen tämän valinnan Suomen miesten nyrkkeilymaajoukkueen EM-kilpailujen joukkueenjohtajaksi. Valittaja on myös perustanut kilpailevan potkunyrkkeilyseuran ja ottaessaan yhteyttä B:n valmennettaviin markkinoinut tätä tuoden esille aikaisemmin kokemaansa epäasiallista kohtelua. Tämä valittajan menettely on vaikuttanut B:n psyykkiseen terveydentilaan sitä heikentävästi siten, että B:n on täytynyt turvautua terveydenalan ammattilaisen apuun ja jäädä sairaslomalle.

LIITON VASTAUS JA SEN TÄYDENNYKSET PERUSTEINEEN

Suomen Nyrkkeilyliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta, jossa jäsenten enemmistöllä on oikeustieteellinen koulutus ja jossa suurimmalla osalla jäsenistä ei ole sidonnaisuutta nyrkkeilyyn. Kurinpitovaliokunnan päätöksen oikeellisuutta ei ole syytä epäillä.

VASTASELITYS

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä.

Menettelyvirhe

Valittajalle on vasta oikeusturvalautakunnan käsittelyn yhteydessä toimitettu tiedoksi B:n kurinpitoilmoituksen johdosta antama vastine.

Kurinpitoseuraamuksen edellytykset

Valittajan ja B:n välisessä suhteessa ei ole aluksi ollut mitään tavanomaisesta valmentajan ja valmennettavan tai ystävysten välisestä suhteesta poikkeavaa. He eivät ole olleet läheisissä tunnelmissa nyrkkeilykisoissa 20.11.2021 eivätkä muutoinkaan.

Kurinpitovaliokunnan ratkaisu merkitsee valmennettavan vastuullistamista siitä, miten valmentaja voi oikeutetusti häntä kohdella. Sen tulkitseminen, onko uhri kokenut häirintää, ei ole arvioitavissa objektiivisin kriteerein. Kurinpitopäätöksessä on keskitytty kaikkien muiden henkilöiden paitsi valittajan kertomuksen mukaiseen kokemukseen siitä, onko kysymys häirinnästä vai ei. Kurinpitopäätös ei ole perustunut kokonaisharkintaan siitä, minkälainen käyttäytyminen on katsottava häirinnäksi.

LAUSUMAT

B on antanut lausumansa toistaen vaatimuksensa ja niiden perusteet sekä lausuen lisäksi, etteivät valittajan häirintäväitteet saa tukea esitetystä todistelusta.

Suomen Nyrkkeilyliitto ry on antanut lausumansa ja tuonut esiin, että kurinpitomenettelyssä SUEK ry, jolla on kokemusta vastaavanlaisten asioiden tutkinnasta, on antanut tukea kurinpitovaliokunnalle asian käsittelyssä. Menettely on ollut puolueetonta ja asianmukaista.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisut                   

Valituksen tutkiminen

B on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta. B ei ole kuitenkaan esittänyt tarkempia perusteita sille, miksi näin tulisi tehdä. B:n vaatimuksen hyläten oikeusturvalautakunta katsoo, että oikea-aikaisesti tehty ja yksilöity valitus on tutkittava oikeusturvalautakunnassa.

Asian kirjallinen tai suullinen käsittelytapa

Valittaja on valituksessaan ja B vastauksessaan vaatinut asiassa suullisen käsittelyn toimittamista urheilun oikeusturvalautakunnassa. Kumpikin asianosainen on nimennyt oikeusturvalautakunnassa kuultaviksi lukuisia todistajia. Valittaja on kuitenkin myöhemmin valituksen täydennyksissään ja vastaselityksessään muuttanut suhtautumistaan ja ilmoittanut, että asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä ja jopa vastustanut suullisen käsittelyn toimittamista. B on puolestaan lausumassaan ilmoittanut vaativansa ehdollisesti suullisen käsittelyn toimittamista itsensä ja nimeämiensä todistajien kuulemiseksi siinä tapauksessa, ettei valitusta hylättäisi ja ettei suullisen käsittelyn toimittamista katsottaisi tarpeettomaksi.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan lautakunta toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi.

Kurinpitovaliokunta ei ole toimittanut asiassa varsinaista suullista kurinpitokäsittelyä, mutta kurinpitoilmoituksen käsittelyssä SUEK ry on asiaa tutkiessaan ennen kurinpitovaliokunnan omaa käsittelymenettelyä kuullut henkilökohtaisesti valittajaa ja B:tä sekä viittä muuta henkilöä. Oikeusturvalautakunnassa B on nimennyt kuultavaksi itsensä lisäksi 11 muuta henkilöä omasta valmennustavastaan ja osittain myös valittajan käytöksestä B:tä kohtaan. Oikeusturvalautakunta toteaa, että mainitut todistusteemat koskevat lähinnä vain edellä kurinpitoilmoituksen kohdan 7 väitteitä B:n aggressiivisesta ja kiroilevasta ja ennakkoluuloisesta käyttäytymisestä harjoituksissa sekä B:n ja valittajan välisten yksityistreenien luonteesta. B:n vastauksesta tai lausumasta ei ilmene, miltä osin nimetyillä henkilöillä olisi omakohtaisia havaintoja kurinpitoilmoituksessa väitetyistä tapahtumista tai väitteiden paikkansapitämättömyydestä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on jo kurinpitovaliokunnassa tosiasiassa ollut kysymys näytön riittävyyden eli näytöstä tehtävien johtopäätösten ohella tietyiltä osin myös näytön arvioinnista, erityisesti kuultujen henkilöiden kertomusten luotettavuuden arvioinnista ja kokonaisnäytön punninnasta. Tätä taustaa vasten on ongelmallista, ettei kurinpitovaliokunnassa ole toimitettu suullista käsittelyä. Kuitenkin aikaisemmin lausutut seikat ja se huomioon ottaen, että asiassa on taltioitu yhteensä seitsemän henkilön kertomukset kurinpitoilmoitukseen liittyen eikä suullista käsittelyä vaativa B ole riitauttanut kurinpitopäätökseen tai erilliseen kuulemismuistioon kirjattuja todistajien kertomia seikkoja, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen asiassa ole tarpeellista, kun valittajakin on vastustanut suullisen käsittelyn toimittamista. Näin ollen B:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta oikeusturvalautakunnassa hylätään.

Pääasiaratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Valitus koskee kurinpitoasiaa, jossa valittaja on vaatinut nyrkkeilyvalmentajanaan toimineen B:n määräämistä toimintakieltoon esittäen useita erilaisia väitteitä B:n epäurheilijamaisesta käytöksestä, liiton etua vahingoittavasta toiminnasta ja ennen kaikkea seksuaalisesta tai muunlaisesta häirinnästä taikka epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Asiassa on kysymys sen arvioinnista, onko B:n näytetty menetelleen siten kuin valittaja on kurinpitoilmoituksessa väittänyt. Siinä tapauksessa, että B olisi ainakin joltakin osin menetellyt väitetyin tavoin, kysymys on vielä sen arvioinnista, onko hän tullut rikkoneeksi kamppailulajiliittojen yhteisiä kurinpitomääräyksiä ja, jos niin, onko hänet tämän vuoksi kurinpitovaliokunnan vapauttava päätös kumoten määrättävä jonkin mittaiseen toimintakieltoon tai muuhun lievempään kurinpitoseuraamukseen.

2. Sovellettavat kurinpito- ja muut säännökset

2.1. Liiton kurinpitomenettelyä koskevat säännökset

Vuonna 2021 voimassa olleiden kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 6 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitoasiassa kurinpitovaliokunnan tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä aineistoa. Saman säännöksen 5 kohdan mukaan kurinpitovaliokunta voi harkintansa mukaan hankkia lisäselvityksiä tai kutsua asianosaisen henkilökohtaisesti kuultavaksi.

2.2. Epäasiallista käyttäytymistä koskevat säännökset

Vuonna 2021 voimassa olleiden kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 2 §:n mukaan rangaista voidaan sitä, joka

- c) kilpailuissa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa tai kamppailulajin harjoittelussa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta käyttäytyy epäurheilijamaisesti;

- f) syyllistyy liiton etua vahingoittavaan toimintaan;

- j) syyllistyy kilpailussa tai sen ulkopuolella seksuaaliseen tai muuhun häirintään, syrjintään tai johonkin rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn seksuaalirikokseen. Rangaista voidaan myös sitä, joka kilpailussa tai sen ulkopuolella syyllistyy muuhun epäasialliseen käytökseen tai sellaiseen rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikokseen, joka tekoon johtaneet olosuhteet, tekotapa ja tekijän syyllisyys huomioon ottaen osoittavat hänen tulleen ilmeisen sopimattomaksi ottamaan vastaan tai antamaan kamppailulajien koulutusta tai valmennusta tai osallistumaan kilpailuihin tai muilla tavoin osallistumaan liiton tai sen jäsenten alaiseen toimintaan. Tämän kohdan mukainen rangaistavuus ulottuu myös tekoihin, joilla ei ole yhteyttä henkilön kilpailu- tai harjoittelutoimintaan.

Kurinpitomääräysten 3 §:n 1 kohdan mukaan rangaistuslajeja ovat a) varoitus, b) seuraamusmaksu, c) kilpailukohtainen, määräaikainen tai väliaikainen kilpailu- tai toimitsijakielto sekö d) toimintakielto, joka sulkee kaikesta liiton ja sen jäsenyhteisöjen alaisesta kilpailu-, tapahtuma- ja harjoitustoiminnasta määräaikaisesti tai väliaikaisesti. Saman säännöksen 3 kohdan mukaan kilpailu- tai toimitsijakielto on voimassa kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa. Neljännen kohdan mukaan toimitsijakieltoon määrätty henkilö ei saa toimia virallisiin kilpailuihin tai otteluihin liittyvissä tehtävissä, joihin lasketaan myös kilpaileminen. Kuudennen kohdan mukaan vakavissa tapauksissa kamppailulajien yhteinen kurinpitovaliokunta voi päätöksessään ulottaa kilpailu-, toimitsija- tai toimintakiellon koskemaan myös muiden näiden sääntöjen alaisten kamppailulajiliittojen toimintaa.

Kurinpitosäännösten lisäksi eri laeissa on seksuaalista tai muunlaista häirintää koskevia säännöksiä. Esimerkiksi vuoden 2021 syksyllä voimassa olleen rikoslain 20 luvun 5 a §:n (509/2014) mukaan se, joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lisäksi perustuslain 6 §:n 2 momentissa ja yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletään syrjintä eli henkilön asettaminen ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan muun muassa kielen, mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan lisäksi syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Säännöksen 2 momentista ilmenee, että välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on muun muassa häirintä. Yhdenvertaisuuslain 14 §:n 1 momentin (1325/2014) mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Tasa-arvolain vastaista syrjintää on seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella (ks. myös UOL 8/2022).

3. Kurinpitomenettely ja sen väitetyt virheet

Valituksen mukaan kurinpitomenettely SUEK ry:n tutkintoineen ei ole ollut ammattimaista, kun SUEK ry:n tutkija oli käyttäytynyt valittajaa kohtaan ylimielisesti, epäempaattisesti ja syyllistävästi. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn tulee olla osapuolten kannalta tasapuolista ja asianmukaista siten, että selvittämisessä ja kuulemisessa kaikkia asianosaisia ja kuultavia kohdellaan kunnioittavasti ja heidän täysimääräisen menettelyyn osallistumisensa parhaiten mahdollistavalla tavalla ottaen huomioon usein asian arkaluontoinen tai henkisiä voimavaroja vaativa luonne. Käsillä olevassa asiassa ei ole selvitystä siitä, että kurinpitomenettelyssä valittajaa tai muitakaan henkilöitä olisi kohdeltu epäasiallisella tavalla. SUEK ry:n toimittamaa valittajan kuulemisesta ei ole selvitetty olevan ääni- tai videotallennetta taikka sellaista transkriptiopöytäkirjaa, josta valittajan kuulemisen sisällön yksityiskohdat ilmenevät. Oikeusturvalautakunta myös kiinnittää huomiota siihen, ettei valittaja ole yksilöinyt sitä, miten hänen epäasialliseksi kokemansa kohtelu kurinpitokuulemisessaan olisi vaikuttanut kurinpitomenettelyyn, asian selvittelyyn tai kurinpitopäätöksen lopputulokseen.

Valituksen mukaan kurinpitomenettelyssä on tapahtunut virhe myös, koska asian tutkiminen ja kurinpitokuulemiset on toimitettu puutteellisin tiedoin, kun asian käsittelijöillä ei ole ollut käytettävissä muun muassa kaikkia dokumentteja oikeusturvalautakunnan aikaisemmasta asian käsittelystä. Oikeusturvalautakunta tältä osin toteaa, että kurinpitomenettelyssä tulee ottaa vastaan kaikki asian ratkaisemisen kannalta olennainen, asiaan liittyvä selvitys sekä ratkaisun tekemiseen vaadittavien seikkojen ollessa vajavaiset hankittava tarvittava lisäselvitys. Toisaalta kurinpitoasian osapuolilla on velvollisuus omalta osaltaan tuoda esille niitä seikkoja ja selvityksiä, joita osapuolet pitävät oman asiansa kannalta merkityksellisinä ja joista he ovat tietoisia. Käsillä olevassa asiassa valittaja on puutteellista asiakirja-aineistoa koskevan väitteensä lisäksi toisaalta tuonut esiin, että hän oli 18.11.2022 toimittanut mielestään puuttuneen kirjallisen aineiston SUEK ry:n kurinpitotutkijoille. Lisäksi valittajalla on oikeusturvalautakunnan käsittelyn aikana ollut mahdollisuus toimittaa kaikki olennaiseksi katsomansa asiakirjat. Valittaja onkin toimittanut oikeusturvalautakunnalle suuren lukumäärän dokumentteja valituksensa tueksi. Valituksesta ei ilmene, etteikö valittajalla olisi kirjallisesti ja suullisesti ollut kurinpitomenettelyssä mahdollisuutta tuoda esille kaikki näkemyksensä ja esittää haluamansa asiakirjat väitteidensä tueksi ja etteikö jo ennen kurinpitopäätöstäkin asiassa olisi ollut ratkaisuntekijöiden käytettävissä kaikki olennainen asiakirja-aineisto.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitomenettelyssä ole tapahtunut virhettä. Valitus on siten näiltä osin hylättävä.

4. Oikeusturvalautakunnan arviointi valittajan häirintä- ym. väitteistä

4.1. Valmentajan uhkaus lopettaa valittajan valmentaminen 13. – 14.8.2021

Asiassa on kurinpitopäätöksen, SUEK ry:n kuulemismuistion sekä oikeusturvalautakunnalle annettujen asianosaisten lausumien perusteella selvitetty, että valittaja ja B olivat 13. – 14.8.2021 Jyväskylässä ollessaan eräällä nyrkkeilymatkalla keskustelleet keskenään. Valittaja oli tuolloin heidän ollessaan erään hotellin aulabaarissa ilmoittanut B:lle tapailevansa nimeltä mainitsemaansa nyrkkeilijää. B oli loukkaantunut ilmoituksesta, mistä syystä hän oli ilmoittanut lopettavansa A:n valmentamisen. B:llä oli kuluneen kesän tapahtumien perusteella ollut sellainen kuvitelma, että valittaja oli antanut ymmärtää heidän välillään voivan olla jotakin enemmänkin kuin ystävyyttä. Valittaja ja B olivat kuitenkin seuraavana päivänä sopineet asian ja heidän yhteistyönsä oli näin ollen jatkunut.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että myös aikuisurheilijan valmentajalta tulee auktoriteettiasemansa perusteella edellyttää tarkkaa harkintaa siitä, miten hän käyttäytyy ja suhtautuu valmennettavaan urheilijaansa. Niin valmentajalla kuin urheilijalla on tyypillisesti vapaasti oikeus irtautua keskinäisestä yhteistyöstä, jolleivat he ole keskenään toisin sopineet. Valmentajan epäasiallisista syistä tapahtuva valmentamissuhteen päättäminen urheilijan kanssa voi kuitenkin merkitä esimerkiksi urheilijan syrjintää tai häirintää.

Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan ja B:n heti tapahtumaa seuranneena päivänä sovittua keskinäisen yhteistyönsä jatkumisesta valittajakaan ei ole tuolloin kokenut B:n valmentajana mitä ilmeisimmin tunteiden vallassa tehtyä toteutumatonta ja muuhun kuin hyväksyttävään syyhyn perustuvaa uhkausta lopettaa valittajan valmentaminen laissa tarkoitettuna syrjintänä tai häirintänä. Vaikka näin ei olisikaan, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kysymys ole ollut mainituista tai muistakaan edellä selostetuissa kurinpitomääräyksissä tarkoitetuista rikkomuksista siitä syystä, että kysymys on ollut yhdestä yksittäisestä tapahtumakerrasta ja että osapuolten yhteistyö on kuitenkin vielä jatkunut entisellään keskeytymättömästi. Oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tätä tilannetta toisin kuin mitä kurinpitovaliokunta on arvioinut.

4.2. Valmentajan seuran talkootöissä 19.11.2021 esittämä vitsi

Asiassa on riidatonta, että B, valittaja ja eräitä muita henkilöitä oli ollut seuran talkootöissä nyrkkeilykilpailuja edeltävänä päivänä 19.11.2021 Vaasassa seuran nyrkkeilysalilla. Asiassa on kurinpitopäätökseen ja -muistioon kirjattujen kertomusten perusteella selvitetty, että B oli tällöin valittajan kuullen kertonut eräälle naisnyrkkeilijälle Aatami ja Eeva -aiheisen vitsin siitä, kuinka kaikki oli mennyt pilalle, kun naisen emättimestä oli alkanut vuotaa verta. Naisnyrkkeilijä oli pitänyt vitsiä sopimattomana, kaksimieleisenä ja outona muttei kuitenkaan ahdistavana. Valittaja oli kokenut tilanteessa myötähäpeää ja poistunut paikalta.

Oikeuskäytännössä (KKO 2005:137 kohta 7) on kiinnitetty huomiota urheiluelämässä hyväksyttävään kielenkäyttöön lausumalla muun muassa, että urheilukilpailuihin saattaa toisinaan liittyä normaalia karkeampaa kielenkäyttöä sekä sopivuudeltaan kyseenalaisia sanavalintoja. Vihamielisiä, halventavia tai loukkaavia ilmaisuja saattavat käyttää muut kilpailijat tai yleisö. Varsinkin fyysistä kontaktia sisältävissä urheilulajeissa, kuten kamppailulajeissa, kilpailijoiden tai valmentajienkin tunnetila saattaa toisinaan johtaa käyttämään muista henkilöistä ilmaisuja, jotka muissa yhteyksissä eivät ole tavanomaisia eivätkä hyväksyttäviä. Urheilukilpailuihin osallistujat ovat käytännöstä yleensä tietoisia ja osaavat siihen jossain määrin varautua.

Tässä asiassa kysymys on kilpailutoiminnan ulkopuolella seuran miesvalmentajan naisurheilijalle kertomasta ilmeisen seksistisestä virkkeestä osana vitsiä, jonka muu sisältö on jäänyt epäselväksi. Olosuhteet ovat olleet sellaiset, ettei kamppailu-urheilussakaan ehkä hieman sallivammasta kielenkäytöstä huolimatta B:n hauskoiksi tarkoitettujen kärjistettyjen naissukupuoleen liittyvien väheksyvien puheiden ole selvitetty olevan tavanomaisia tai odotettuja. B:n seksistinen puhe on tapahtunut seuratalkoiden yhteydessä eikä paineistetussa kilpailutilanteessa, jossa harkintakyvyn hetkellinen pettäminen on ymmärrettävämpää. Nämä seikat viittaavat siihen, että puhetta on pidettävä herkemmin loukkaavana. Tästä huolimatta kyseinen urheilija ei ole kuitenkaan kokenut B:n sopimattomia puheita ahdistavina. Myöskään sivusta tilannetta seurannut valittaja ei ole ahdistunut B:n puheista, vaikka hän onkin kertomansa myötähäpeän vuoksi poistunut paikalta.

Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kysymys on ollut seksistisestä vitsistä eikä vastakkaisen sukupuolen edustajaan kohdistuneesta henkilökohtaisesta seksuaalisesta kommentoinnista. Lisäksi vitsi on esitetty tutulle eikä vieraalle henkilöllä ja vapaamuotoisessa tilanteessa. Asiassa ei ole tarkempaa selvitystä B:n käyttämän huumorin sisällöstä, mikä vaikeuttaa sen arviointia, onko huumoria pidettävä sopimattomana. B:n puheet kuitenkin vaikuttavat tilanteeseen epäonnistuneilta ja epäasiallisilta. Oikeusturvalautakunta antaa kuitenkin arvioinnissaan painoarvoa sille, ettei täysi-ikäinen naisurheilija eikä täysi-ikäinen valittaja itsekään ole kokenut B:n puheita ahdistavina vaan lähinnä epäonnistuneena ja epäasiallisena huumorina. Kumpikaan B:n puheet kuulleista naishenkilöistä ei ole reagoinut kielteisesti B:n puheisiin kyseisenä ajankohtana siten, että B:llä olisi ollut mahdollisuus tämä havaita ja käytöstään tuolloin korjata tai sitä pyytää anteeksi. Toisin sanoen, B:n epäonnistuneita sanoja on tapahtuma-ajankohtana mitä ilmeisimmin pidetty loukkaavuudeltaan tai häiritsevyydeltään vähäisinä. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta hyväksyy kurinpitolautakunnan johtopäätöksen siitä, ettei kysymys ole kurinpitomääräysten mukaisesta muusta epäasiallisesta käytöksestä. Kysymys ei ole muutoinkaan sellaisesta olennaisesta ja vaikuttavasta käyttäytymisestä, joka rikkoisi edellä selostettuja kurinpitosääntöjä.

4.3. Valmentajan puraiseminen urheilijan olkapäästä 20.11.2021

Asiassa on kurinpitomenettelyssä valittajan kurinpitovaliokunnan muistioon kirjatulla kertomuksella näytetty, että valittaja oli ollut miesystävänsä ja erään toisen nyrkkeilijän kanssa seuraamassa seuransa salissa nyrkkeilykisoja 20.11.2021. Valittajan ja B:n kirjatuilla yhdensuuntaisilla kertomuksilla on selvitetty, että B oli kilpailujen päätyttyä lähestynyt valittajaa takaa päin. Valittajan kertomuksen ja kurinpitopäätöksen mukaan B oli purrut valittajaa olkapäähän, kun taas B itse on vastauksessaan esittänyt, että hän oli ollut purevinaan tai ”leikkipuraissut” valittajaa olkapäähän. B:n kirjatun kertomuksen mukaan hän oli myös puraisunsa lisäksi halannut valittajaa ja kiittänyt tätä järjestelyistä, mitä seikkaa valittaja ei ole valituksessaan tai vastaselityksessään kiistänyt kertoen tapahtumienkulusta itse toisin. Asiassa on edelleen valittajan seurassa olleen nyrkkeilijän kirjatulla kertomuksella tullut näytetyksi, että valittaja ja B olivat kyseisen illan aikana viihtyneet hyvin yhdessä ja halanneet toisiaan ainakin 3-4 kertaa. B:n selvityksellä on myös tullut osoitetuksi, että valittaja ja B olivat yhdessä eräiden muiden seuran talkootyöläisten kanssa menneet yhdessä syömään ravintolaan tapahtuneen jälkeen, mistä tapahtumista on kysymys tämän päätöksen perustelujen seuraavassa kohdassa (jaksossa 4.4).

Oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa tulee ennen kaikkea arvioitavaksi se, onko B:n valittajaan kohdistuva fyysinen kosketus arvioitava luonteeltaan seksuaaliseksi vai ystävälliseksi eleeksi. Oikeuskäytännössä (KKO 2020:38 kohdat 16-17) on arvioitaessa sitä, onko ruumiillinen kosketus ollut seksuaalisesti olennaista ollakseen seksuaalista ahdistelua, kiinnitetty muun muassa huomiota siihen, onko kosketus kohdistunut toisen kehon osiin, joita tyypillisesti pidetään seksuaalisesti merkityksellisinä, tai onko kosketus tehty tällaisella kehonosalla. Lisäksi arvioinnissa on annettu arvoa sille, onko kosketus ollut liikkeeltään kiihottavaksi tarkoitettua, onko kosketus tapahtunut vaatteiden päältä vai alta ja onko kosketus ollut sosiaaliselta tilanteeltaan intiimiä. Myös samanaikaiselle muulle menettelylle, mukaan lukien puheille, on annettu merkitystä arvioitaessa koskettelun seksuaalisesti olennaista luonnetta.

Tässä tapauksessa B:n suulla tapahtunut puraisu tai jonkinlainen näykkäisy on kohdistunut valittajan olkapäähän. Mikään näistä kehonosista ei sellaisenaan ole erityisen seksuaalinen luonteeltaan, vaikka suuta ja erityisesti naisen paljasta olkapäätä voidaan ainakin tietyissä tilanteissa pitää seksuaalisesti olennaisina kehonosina. Tarkemmin siitä, kuinka pitkäaikainen tai minkälainen suualuekosketus olkapäähän on ollut, ei ole esitetty. Asiassa ei ole myöskään selvitystä siitä, onko kosketus tapahtunut paljaalle iholle vai kohdistunut olkapään päällä olleeseen vaatekappaleeseen. Se, että koskettaminen on tapahtunut muiden henkilöiden läsnä ollessa, on omiaan enemmän puhumaan sen puolesta, ettei kosketusta ole ainakaan tarkoitettu seksuaaliseksi, vaikkakaan muiden henkilöiden läsnäolo ei poissuljekaan sitä, etteikö kysymyksessä olisi ollut tai tarkoitettu olevan intiimi ele. Asiassa ei ole selvitetty, että B olisi olkapäähän puraistessaan puhunut valittajalle mitään seksuaalista. Asiassa on sen sijaan selvitetty, että B oli puraisutilanteessa halannut valittajaa ja kiittänyt tämän työpanosta nyrkkeilykisoissa, mikä enemmän viittaa siihen, ettei puremista ole pidettävä luonteeltaan seksuaalisena. Se, että valittaja ja B olivat saman päivän aikana ja ilmeisesti myös tapahtuneen jälkeen valittajankin aloitteesta halailleet toisiaan sekä viettäneet aikaa yhdessä ravintolassa muiden kanssa, osoittaa, että heidän välinen suhteensa on ollut tavanomaista valmentajan ja urheilijan välistä valmennussuhdetta selvästi läheisempi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kukaan ulkopuolinen ollut nähnyt puremistilannetta – valittajaa ja B:tä lukuun ottamatta. Valittaja on kokenut tilanteen jälkikäteen seksuaalisena, B ystävällisenä eleenä. Se, ettei valittaja ole heti B:n puraisun jälkeen tai viiveelläkään ennen kuin muutaman kuukauden kuluttua kurinpitoilmoituksen tehtyään reagoinut tapahtuneeseen tavalla, joka viittaisi jotakin tahdonvastaista tai epätyypillistä tapahtuneen, viittaa osaltaan jossain määrin siihen, ettei kysymys ole ollut seksuaalisesti olennaisesta menettelystä. Toisaalta epätoivottujen seksuaalisten tekojen kohteeksi joutuneet henkilöt eivät läheskään aina käyttäydy rationaalisella tavalla, mistä syystä viimeksi mainitulle seikalle ei voida kokonaisarviossa antaa suurta painoarvoa.

On selvää, että kyseisenlainen menettely ei ole tavanomaista käytöstä valmennussuhteessa. B:n menettelyssä on piirteitä, jotka viittaavat siihen, että kysymys on ollut seksuaalisesti olennaista toiminnasta. Samaan aikaan asiassa on kuitenkin käynyt ilmi, että valittajan ja B:n välinen kanssakäyminen on ollut läheisempää kuin tavanomaisessa valmennussuhteessa ja että B:n menettelyn tarkoitukselle on seksuaalisen luonteen sijasta myös toinen uskottava selitys. Kun vielä otetaan huomioon ne edellä selostetut menettelyä koskevat selvittämättömät seikat ja se, että B puraisun yhteydessä halannut ja kiittänyt valittajaa talkoojärjestelyistä, oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen epäselväksi se, onko B:n menettelyä kokonaisuutena arvioiden pidettävä seksuaalisesti olennaisena kosketteluna ja siten kurinpitomääräyksissä kiellettynä häirintänä. Koska B:n puraisun ei ole näytetty sattuneen valittajaa eivätkä olosuhteet muutoinkaan puhu sen puolesta, B:n menettelyssä ei ole ollut kysymys myöskään fyysisestä vahingoittamistarkoituksesta. B:n menettelyn tulkitsemista ystävällisenä eleenä, joka ei ole selvästi ylittänyt tai poikennut hänen ja valittajan välisestä muusta tiiviistä kanssakäymisestä, ei voida riittävällä varmuudella poissulkea. Tästä syystä B:n sinänsä poikkeuksellista menettelyä ei voida pitää myöskään kurinpitomääräyksissä tarkoitettuna muuna epäasiallisena käytöksenä. B:n syyllistymisestä kurinpitomääräysten vastaiseen menettelyyn on jäänyt varteenotettava epäily. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tilannetta toisin kuin mitä kurinpitovaliokunta on arvioinut.

4.4. Valmentajan puheet ravintolaillallisella 20.11.2021

Asiassa on kurinpitopäätöksen, valituksen ja B:n siihen antaman vastauksen perusteella riidatonta, että B oli perustelujen edellisessä jaksossa (4.3.) tarkoitetun tapahtuman ja nyrkkeilytapahtuman jälkeen yhdessä valittajan ja muiden seuran talkootyölaisten kanssa mennyt ravintolaillalliselle, missä B oli esittänyt flirttailevia kommentteja valittajalle, mm. ”sä et oo musta vielä romanttista puolta nähnytkään”. Toisen samassa seurueessa olleen naisurheilijan kirjatulla kertomuksella on selvitetty, että valittaja oli vastannut tällaisiin B:n puheisiin tavalla, josta oli käynyt hyvin ilmi, ettei valittaja ollut B:n puheista kiinnostunut. Lisäksi kertomuksella on näytetty, että jossain vaiheessa iltaa B oli alkanut punnertaa, kertonut olevansa äitien suosiossa ja että valittajan tulisi esitellä äitinsä B:lle. Valittajan tekemän kurinpitoilmoituksen mukaan B:n puheet olivat olleet alentavia.

Oikeusturvalautakunta viittaa edellä perustelujen jaksossa 4.2. lausuttuun hyväksyttävän kielenkäytön rajoista. Tässä kohden kysymys on ollut urheilutapahtuman jälkeisestä samaa seuraa edustaneiden ja toistensa kanssa melko tiiviissä kanssakäymisessä olleiden henkilöiden vapaamuotoisesta illanvietosta ravintolassa. Tällöin hyväksyttävän käyttäytymisen rajoja on arvioitava muun muassa suhteessa siihen, minkälainen kanssakäyminen on ollut osapuolille tavanomaista aikaisemmin. B:n menettely on kuitenkin urheiluoikeudellisen kurinpidon arvioinnin kohteena siksi, että hän on tuolloin toiminut valittajan nyrkkeilyvalmentajana, vaikkakaan B:n ja valittajan vuorovaikutuksessa ei ole tuolloin ollut kysymys valmennussuhteeseen tai edes urheiluun liittyvistä seikoista.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan on näytetty suhtautuneen torjuvasti B:hen tämän puhuessa valittajalle romanttisista piirteistään sanomalla tälle muun muassa ”olen ajatellut pitäväni nyrkkeilyn ja romantiikan erillään”, mikä viittaa siihen, että B:n olisi tämän perusteella tullut kyseisessä tilanteessa ymmärtää, että hänen puheensa koetaan epätoivottavina. Toisaalta asiassa on B:n esittämänä tullut esille, että hänen ja valittajan välille oli samana ajanjaksona tai edeltävästi kuulunut yhteisiä hotelliyöpymisiä, yöpyminen valittajan asunnolla, valittajan pyynnöstä toteutettua hierontaa alusvaatteissa, valittajan toimesta tehtyä aamukahvin tarjoilemista sänkyyn, valittajan ruoanlaittoa B:lle sekä kummankin aloitteesta tapahtuneita halaamisia ja poskelle suutelemisia. Valittaja ei ollut kiistänyt tällaisia tapahtumia vaan sen sijaan katsonut, että kysymys oli ollut valmennus- eikä edes ystävyyssuhteesta. Oikeusturvalautakunta ei voi yhtyä valittajan edellä mainittuun käsitykseen. Valittajan ja B:n tiivis ja tyypillisen valmennussuhteen rajat selvästi ylittävä kanssakäyminen on ilmennyt heidän välisestään puhelinviestittelystään, kummankin osapuolen yhteisiä hetkiä koskevista sosiaalisen median julkaisuista sekä yhden naisnyrkkeilijän kirjatusta kertomuksesta, jonka mukaan hän oli asianosaisten halailujen ym. perusteella ollut jopa siinä uskossa, että valittaja ja B seurustelivat keskenään.

Asiassa ei ole kovinkaan selkeää ja tarkkaa selvitystä B:n puheista valittajalle kyseisen ravintolaillallisen aikana eikä siitäkään, miten ja missä vaiheessa valittaja on niihin kielteisesti suhtautunut. Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan ja paikalla olleen naisurheilijan kertomuksella näytetyt B:n romanttissävytteiset puheet valittajalle eivät ole olleet kovinkaan suorasukaisia eivätkä henkilökohtaisia vaan korkeintaankin vihjailevia. Valittaja ja B ovat tunteneet toisensa entuudestaan ja kyseisenä päivänä halailleet useamman kerran. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon B:n puheiden sävy, niiden tarkemmin näyttämättä jäänyt sisältö ja valittajan kulloinen suhtautuminen niihin oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut riittävällä varmuudella näytetyksi, että kysymys olisi kurinpitomääräysten 2 §:n j-kohdan mukaisesta kilpailun ulkopuolisesta seksuaalisesta tai muunlaisesta häirinnästä taikka epäasiallisesta käytöksestä eikä muustakaan kurinpitomääräysten rikkomisesta. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tilannetta toisin kuin mitä kurinpitovaliokunta on arvioinut.

4.5. Valmennuksen lopettamisesta ilmoittava WhatsApp-viesti 29.11.2021

Asiassa on selvitetty, että B oli 29.11.2021 klo 14.56 alkaen lähettänyt valittajalle WhatsApp-viestejä, jossa B oli ilmoittanut lopettavansa valittajan nyrkkeilyvalmentamisen: ”Moikka, ei ole helppoa sulle ilmoittaa, mutta olen pitkään harkittuani päättänyt että meidän yhteistyö on nyt ohitse. Syitä on useita. [O]ma käytöksesi on siihen johtanut.” Asianosaiset ovat olleet erimielisiä ilmoituksen taustalla olevista todellisista syistä. Valittaja on pitänyt B:n ilmoituksen syynä sitä, että valittaja oli muun muassa perustelujen edellisissä jaksoissa (4.4.) kuvatuin tavoin suhtautunut torjuvasti valittajan romanttisiin puheisiin ja siitä, että B oli tullut tietoiseksi valittajan miesystävästä (4.1.). B on vuorostaan ilmoittanut yhteistyön päättymisen syyksi valittajan oman käyttäytymisen seuran harjoitussalilla.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että B:n lähettämien viestien sanamuoto viittaa hänen käsityksensä mukaisiin syihin yhteistyön loppumisesta valittajan kanssa. Kahden naisnyrkkeilijän kertomukset siitä, että valittaja oli vienyt paljon aikaa B:ltä harjoituksissa, tukevat jossain määrin B:n kertomusta. Vaikka valittajan väitteen mukaiset motiivit, jotka toteennäytettyinä voisivat tarkoittaa kurinpitomääräysten vastaista valmentajan käyttäytymistä, ovat mahdolliset, niiden tueksi ei ole esitetty muuta selvitystä kuin valittajan oma käsitys. B:n kiistäessä valittajan väitteen asiassa ei ole näytetty yhteistyön päättymistä koskevan ilmoituksen merkitsevän kurinpitomääräyksissä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä tai muutakaan rikkomusta. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tilannetta toisin kuin mitä kurinpitovaliokunta on arvioinut.

4.6. Valittajan palauttamien seurapaitojen heittäminen takaisin joulukuussa 2021

Asiassa on selvitetty, että valittaja oli joulukuussa 2021 palauttanut potkunyrkkeilyharjoitustensa jälkeen B:lle tämän edustamaa seuraa koskevat harjoituspaidat laatikossa. Asiassa kuullun naisnyrkkeilijän kirjatulla kertomuksella on näytetty, että valittaja oli paketoinut omat vanhat treenipaitansa joululahjapaketteihin ja tuonut paketit B:lle lahjaksi. Asianosaiset ovat olleet erimielisiä siitä, mitä on tämän jälkeen tapahtunut. Valittajan mukaan B oli heittänyt kyseiset laatikossa olleet harjoituspaidat takaisin valittajaa kohti, kun taas B on katsonut heittäneensä ne valittajan harjoituskassin viereen.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että B olisi heittänyt tai tarkoittanut heittää valittajan palauttamat seurapaidat takaisin valittajalle tavalla, joka tarkoittaisi kurinpitomääräysten mukaista epäasiallista käyttäytymistä tai muuta sääntörikkomusta. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tilannetta toisin kuin mitä kurinpitovaliokunta on arvioinut.

4.7. Valmentajan julkaisemien sosiaalisen median viestien asiallisuus ja valmentajan käyttäytyminen muutoinkin harjoituksissa tms.

Asiassa on väitetty, että B olisi yleisesti ottaenkin käyttäytynyt valmentaja-asemalleen epäasiallisesti sosiaalisessa mediassa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan esittämillä lukuisilla näyttökuvilla B:n sosiaalisen median julkaisuista on näytetty B:n julkaisseen huumoritarkoituksessa muun muassa eri TV-ohjelmista ilmeneviä otteita kommentoiden niitä korostetun seksuaalipitoisella tavalla. Lisäksi B on sosiaalisessa mediassa kehunut aikuisen naisnyrkkeilijän kehoa. Asiassa on valittajan ja erään naisnyrkkeilijän kirjatulla kertomuksella tullut näytetyksi, että B oli jossakin tilanteessa sanonut valittajalle, että tämän takapuoli näyttää hyvältä ja muutoinkin kehunut tämän ulkonäköä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei esitetyistä B:n sosiaalisen median julkaisuista tai keskusteluista ole kuitenkaan ilmennyt, että kommentoinnin kohteena oleva, B:n valmennuspiiriin kuuluva henkilö olisi suhtautunut tähän B:n värikkääseen ja henkilökohtaiseen puheeseen tai viestintään kielteisesti. Myöskään valittajan ei ole näytetty suhtautuneen B:n ulkonäköpuheisiin kielteisesti. Kuten edellä perusteluissa on selostettu, valittajan ja B:n välinen suhde on pitänyt sisällään piirteitä, jotka läheisyydeltään ole tyypillisiä valmennussuhteelle.

Asiassa on myös valittajan ja B:n puheet kuulleen naisnyrkkeilijän kertomuksilla näytetty B:n harjoituksissa ilmaisseen, ettei hän tykkää ruotsin kielestä. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kurinpitoilmoituksessa tällaisena ilmoitettu käyttäytyminen merkitse syrjivää tai muutoinkaan epäasiallista suhtautumista kenenkään. Asiassa ei ole väitetty, että B olisi kielen perusteella ilman hyväksyttävää syytä asettanut valittajan tai jonkun muun epäedullisempaan asemaan. B:n muilta osin epäasiallisiksi väitetyt kuntosalipuheet ovat jääneet näyttämättä.

Asiassa ei ole tullut kurinpitoilmoituksessa väitetyin tavoin tullut näytetyksi, että B olisi käyttänyt hyväksi valittajan haavoittuvaa tilaa pitämällä yksityistreenejä ja katteettomasti uskottelemalla tällä olevan mahdollisuuksia hyvään ammattilaisuraan. Valittajan väitteelle ei ole tältä osin löytynyt muiden henkilöiden kertomuksista tai asiakirjoista tukea.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei B:n yksityiselämään liittyvillä sosiaalisen median julkaisuilla ole merkitystä arvioitaessa hänen menettelynsä asianmukaisuutta valmentajana. B:n nyrkkeilyynkin liittyvät sosiaalisen median julkaisujen ja harjoitussalipuheiden voidaan ulkonäkökommentointia koskevilta osin todeta olevan tyylillisesti tai sisällöltään ”ylilyöviä” tai valmentajan tehtävään tyypillisesti kuulumattomia. Edellä lausutuista syistä niiden ei ole kuitenkaan näytetty merkitsevän sitä, että B olisi menetellyt epäurheilijamaisesti, liiton etua vahingoittavalla tavalla taikka valittajaa seksuaalisesti tai muutoin häiriten taikka valittajaa jollakin perusteella ilman hyväksyttävää syytä syrjien. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tilannetta toisin kuin mitä kurinpitovaliokunta on arvioinut.

4.8. Oikeusturvalautakunnan arvioinnin johtopäätös

Edellä lausutuin perustein valmentaja B:n käyttäytymiseen voidaan muutamilta kohdin kohdistaa perusteltua kritiikkiä. Oikeusturvalautakunta ei ole kuitenkaan katsonut asiassa näytetyn hänen menetelleen kurinpitomääräysten vastaisesti. Jotta henkilön voitaisiin katsoa syyllistyneen häirintään tai muuhun kurinpitomääräyksissä yksilöityyn kurinpitoseuraamuksen tyypillisesti ansaitsevaan käyttäytymiseen, kurinpitoilmoituksessa on tullut määritellä yksityiskohtaisesti arvioinnin kohteeksi ilmoitettava käyttäytyminen ja sen tueksi on oltava riittävän vakuuttavaa, muut vaihtoehtoiset tapahtumienkulut poissulkevaa näyttöä. Tällaista riittävää näyttöä asiassa ei ole esitetty eikä oikeusturvalautakunnalla ole aihetta kurinpitovaliokunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.

5. Lautakuntakulut ja valitusmaksu

Valituksen tultua hylätyksi valittajan vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta on hylättävä.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 kohdan nojalla valitusmaksu voidaan palauttaa valittajalle siinä tilanteessa, että siihen muutoin on erityisen painavia syitä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että häirintätilanteista ilmoittaminen on urheiluelämän kannalta erityisen tärkeää eivätkä taloudelliset syyt saisi muodostua esteeksi oikeuden hakemiselle tällaisissa asioissa. Vaikka tässä asiassa valitus on hylätty kokonaisuudessaan, kurinpitoilmoituksen ja sittemmin myös valittamista oikeusturvalautakuntaan voidaan pitää inhimillisistä syistä ja edellä lausutuista kurinpitoilmoituksen kohteena olleen henkilön menettelyyn liittyvistä yksityiskohdista katsoen ymmärrettävänä. Näin ollen oikeusturvalautakunta poikkeuksellisesti katsoo olevan erityisen painavia syitä valitusmaksun palauttamiselle valittajalle tässä yksittäistapauksessa.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan valittajalle.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                           

Teemu Vanhanen
Sihteeri                                                                                                           

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen.