16/2022 Maastohiihto - Kurinpito – Dopingrikkomus – Antidopingsäännöstöön sitoutuminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                          

PÄÄTÖS   Nro 16/2022
20.6.2022 
Diaarinro 8/2022

 

                                                                                                                                   

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätös 1.3.2022

 

ASIA                
Dopingrikkomuksen johdosta määrättävä urheilun toimintakielto

 

MUUTOKSENHAKIJA 
A

 

KUULTAVA
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

 

ASIAN TAUSTA

A:lle on tehty dopingtesti kilpailun ulkopuolella Rovaniemellä 20.7.2021. Testin A-näytteen perusteella tulos on ollut positiivinen ja näyte on sisältänyt drostanolonin aineenvaihduntatuotetta 3a-hydroxy-2α-methyl-5α-androstan-17-one, joka kuuluu WADA:n Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2021 luokkaan S1. anaboliset aineet, sekä meldoniumia, joka kuuluu luettelon luokkaan S4.3 hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit. Kumpikaan mainituista aineista ei ole erikseen määritelty aine. Kysymyksessä olevat aineet ovat kiellettyjä kaikkina aikoina. A ei ole vaatinut B-näytteen analysoimista. Hän on saanut tiedoksi positiivisen testituloksen 27.8.2021 ja ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa sanotusta päivästä lukien.

 

ANTIDOPINGASIOIDEN KURINPITOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1.3.2022

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on päätöksessään 1.3.2022 katsonut, että A on syyllistynyt 1.1.2021 voimaan tulleen Suomen antidopingsäännöstön 2 artiklassa määriteltyyn dopingrikkomukseen, koska hänen antamastaan näytteestä on löytynyt kiellettyjä aineita.

Asiassa on ollut riidatonta, että A ei ollut ollut testaushetkellä 20.7.2021 antidopingsäännöstössä tarkoitettu kansainvälinen urheilija eikä kansallisen tason urheilija, vaan säännöstössä tarkoitettu muu urheilija. Lisäksi riidattomaksi on kirjattu, että A:lla ei ollut ollut testipäivänä 20.7.2021 voimassa olevaa lisenssiä ja että A ei ollut kuulunut testaushetkellä rekisteröityyn testauspooliin. Edelleen päätöksessä on kirjattu riidattomaksi, että A:lla ei ollut ollut ruotsalaisen hiihtoseura Nordic Athlete SK:n (jäljempänä NASK) kanssa kummankin osapuolen allekirjoittamaa kirjallista sopimusta ja että A oli ilmoittanut NASK:lle kesällä 2021 suullisesti haluavansa lopettaa urheilemisen. Vielä riidatonta on ollut, että A ei ollut kilpaillut toukokuun 2021 jälkeen ja että hän ei ollut ollut 31.5.2021 jälkeen enää aikaisemman seuransa Taivalkosken Metsä-Veikot 85 ry:n jäsen.

Edellä riidattomiksi todetuista seikoista huolimatta Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on katsonut, että Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

(jäljempänä SUEK) on voinut soveltaa antidopingsäännöstöä A:han heinäkuussa 2021 ja tuoda tämän ”Urheilija”-määritelmän piiriin. Lisäksi kurinpitolautakunta on katsonut, että esitetyn selvityksen perusteella A:lla oli ollut testausajankohtana 20.7.2021 voimassaoleva urheilijasopimus Ruotsin hiihtoliiton jäsenseuran NASK:n kanssa. Näin ollen A:han on voitu soveltaa myös Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n antidopingsäännöstöä. Koska A ei ole osoittanut, että hänen dopingrikkomuksensa ei ole ollut tahallinen, A:lle on määrätty hänen dopingrikkomuksestaan 4 vuoden urheilun toimintakielto. 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitolautakunnan päätös kumotaan. Lisäksi A on vaatinut, että hänen suorittamansa valitusmaksu palautetaan ja että SUEK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 11.129 eurolla.

Perusteinaan A on lausunut, että SUEK:lla ei ole ollut toimivaltaa testata häntä eivätkä antidopingsäännöstön säännökset ole koskeneet häntä enää heinäkuussa 2021, koska hän oli lopettanut uransa jo tätä aikaisemmin.

Lisäksi A on esittänyt, että asiaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä on otettu vastaan kirjallisina todisteina SUEK:n laatimia haastattelumuistioita, vaikka kysymyksessä olevia SUEK:n haastattelemia henkilöitä ei ole kuultu henkilökohtaisesti suullisessa käsittelyssä. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta esittää mainituille henkilöille kysymyksiä. Jo tällä perusteella valituksen kohteena oleva päätös on kumottava. 

A:n lisenssi on riidattomasti päättynyt 31.5.2021. Tämän jälkeen hän ei ole kilpaillut eikä häntä siten ole voitu pitää urheilijana, joka kilpailee kansainvälisen tai kansallisen tason alapuolella ja joka siten olisi voitu valita testattavaksi kilpailun ulkopuolella heinäkuussa 2021. SUEK:lla on tullut olla toimivalta valita urheilija testattavaksi sillä hetkellä, kun testi on tehty. Tässä tapauksessa näin ei ole ollut. A ei ole ollut sitoutunut testaushetkellä antidopingsäännöstöön millään tavalla eikä hän ole ollut tuolloin kilpaileva urheilija, vaan uransa jo lopettanut urheilija. A:lla ei myöskään ole ollut mitään velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle uransa lopettamisesta, koska hänet on riidattomasti poistettu testauspoolista jo vuonna 2019. Antidopingsäännöstöä ei ole voitu soveltaa A:han heinäkuussa 2021 eikä häntä siten ole voitu valita sen nojalla testattavaksi kilpailun ulkopuolella. Näin ollen valituksen kohteena oleva päätös on kumottava.

A:han ei ole voitu soveltaa myöskään FIS:n antidopingsääntöjä. A:lla ei ole ollut testaushetkellä 20.7.2021 voimassaolevaa sopimusta minkään kansallisen hiihtoliiton jäsenseuran kanssa. A on itse allekirjoittanut sopimuksen ruotsalaisen ammattilaisjoukkue NASK:n kanssa huhtikuussa 2021. Seuran puolesta sopimusta ei ole allekirjoitettu. Kesällä 2021 A on alkanut epäröimään uransa jatkamista ja ilmoittanut seuran edustajalle juhannuksen aikoihin järjestetyllä leirillä, että hän lopettaa uransa. Seuran edustaja on asiaa käsiteltäessä kirjallisesti kuultaessa vahvistanut sanotun. Lisäksi A:n 5.7.2021 lähettämä sähköpostiviesti vahvistaa sen, että sopimusta NASK:n kanssa ei ainakaan tuolloin enää ole ollut. NASK:n edustaja on myös kertonut, että seura ei ole maksanut A:lle sopimuksen perusteella mitään ja että seura ei siten ole noudattanut sopimusta. Pelkästään se seikka, että A on osallistunut NASK:n leirille kesäkuussa 2021, ei osoita sitä, että hänellä olisi ollut seuran kanssa sopimus edes kesäkuussa 2021. Lisäksi on huomattava, että NASK on kansainvälisen tason ammattilaisjoukkue. Asiassa on riidatonta, että A ei ole ollut kansainvälisen eikä edes kansallisen tason urheilija testaushetkellä 20.7.2021. SUEK ei siten voi vedota asiassa siihen, että A:lla olisi ollut testaushetkellä kansainvälisen tason urheilijasopimus. FIS:n sisällöltään Suomen antidopingsäännöstöä vastaavia antidopingsääntöjä ei siten voida soveltaa esillä olevassa asiassa.

SUEK on menettelyllään aiheuttanut A:lle merkittävät lautakuntakulut. Kurinpitolautakunnan päätöksen tullessa kumotuksi SUEK tulee velvoittaa korvaamaan A:lle asiassa aiheutuneet lautakuntakulut täysimääräisesti. Valituksen tullessa hyväksytyksi myös valitusmaksu tulee palauttaa.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

SUEK on vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan SUEK:lle aiheutuneet lautakuntakulut 500 eurolla.

Perusteinaan SUEK on lausunut, että kurinpitolautakunnan ratkaisu on perusteltu ja Suomen antidopingsäännöstön mukainen.

A:lla on ollut mahdollisuus esittää SUEK:n haastattelemille henkilöille kysymyksiä kirjallisesti tai suullisesti, nimeämällä heidät asiassa kuultaviksi. Lisäksi A on voinut esittää käsityksensä kysymyksessä olevien henkilöiden kertomuksista ja asiaa kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä. A oli myös hyväksynyt asian käsittelemisen kirjallisesti. 

Vain kansainvälinen lajiliitto voi määritellä urheilijat kansainvälisen tason urheilijoiksi. FIS ei ole määritellyt VISMA Ski Classic -sarjaan osallistuvia urheilijoita kansainvälisen tason urheilijoiksi. Sillä sinänsä, onko urheilijalla kansainvälinen urheilijasopimus, ei ole asiaa arvioitaessa mitään merkitystä.

Kansallinen antidopingorganisaatio määrittelee urheilijat kansallisen tason urheilijoiksi. Antidopingsäännöstön mukaan kansallisen tason urheilijoiksi katsotaan urheilijat, joilla on oikeus kilpailla virallisissa kilpailuissa ja jotka eivät ole kansainvälisen tason urheilijoita. Koska A:lla ei ole ollut heinäkuussa 2021 voimassaolevaa lisenssiä, häntä ei ole voitu pitää myöskään kansallisen tason urheilijana.

Muulla kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilijalla tarkoitetaan antidopingsäännöstössä henkilöä, joka osallistuu urheiluun kansainvälisellä tai kansallisella tasolla tai jonka kansallinen antidopingorganisaatio on päättänyt tuoda ”urheilija”-määritelmän piiriin. On selvää, että A on ollut urheilija antidopingsäännöstössä tarkoitetulla tavalla. Hän on ilmoittanut julkisesti tehneensä sopimuksen ruotsalaisen ammattilaistallin kanssa ja panostavansa kovasti seuraavaan kauteen. Uransa lopettamisesta A oli ilmoittanut vasta syyskuussa 2021, saatuaan tiedon positiivisesta dopingtestituloksesta. Ennen lopettamisilmoitusta syyskuussa 2021 edes A:n suksitalli ei ollut ollut tietoinen siitä, että A ei ole jatkamassa uraansa. On myös huomattava, että A:lla olisi ollut dopingtestausten ja testauksen yrityksen aikana kolme kertaa mahdollisuus ilmoittaa SUEK:lle, että hän ei ole enää urheilija, mutta hän oli vain suostunut testeihin asiaa esille nostamatta.

A:n on katsottava sitoutuneen antidopingsäännöstöön ainakin hiljaisesti, suostumalla dopingtesteihin ja olemalla itse aktiivinen omassa urheilijan roolissaan, kuten ilmoittautumalla kilpailuihin ja menemällä sopimusseuransa edustajaksi 26.8.2021 Trollhättaniin aikomuksenaan osallistua samana viikonloppuna käytyyn Alliansloppet-kilpailuun. Näin ollen SUEK:lla on ollut toimivalta testata A:ta ja se on valinnut näin tehdä. Se, että kysymyksessä oleva henkilö myös kilpailee, ei ole edellytys sille, että häntä voidaan pitää antidopingsäännöstössä tarkoitettuna urheilijana.

A:lla on ollut sopimussuhde ruotsalaisen NASK:n kanssa vielä heinäkuussa 2021, kun hänet on testattu. Sähköpostiviestissä, jossa A on ilmaissut haluavansa lopettaa uransa, on ollut väärä osoite eikä se ole koskaan tavoittanut seuran edustajaa. Lisäksi edes sanotussa viestissä ei mainita mitään sopimuksen purkamisesta. A oli myös jo aikaisemmin ilmoittanut seuralle suullisesti haluavansa lopettaa uransa, mutta seura ei ollut tähän suostunut ja asia oli jäänyt avoimeksi. Selvää on, että sopimus ei pääty siihen, että toinen osapuoli laiminlyö täyttää suoritusvelvollisuutensa. A:n ja NASK:n välisen sopimuksen mukaan seuran palkanmaksuvelvoite olisi lisäksi alkanut vasta 1.9.2021. 

A on selvästi jatkanut toimintaansa huippu-urheilijana harjoittelemalla ja jopa ilmoittautumalla kilpailuihin kesällä 2021. Hän on selvästi mieltänyt itse olevansa urheilija, joka on sitoutunut antidopingsäännöstöön. Säännöksen, joka mahdollistaa muun kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilijan ottamisen antidopingsäännöstön piiriin, yhtenä tavoitteena on se, että myös tilapäisesti lisenssittömiä urheilijoita voidaan testata.

Vielä SUEK on todennut, että on epätodennäköistä, että A olisi käyttänyt anabolisia steroideja ja meldoniumia, mikäli hän olisi jo tehnyt päätöksen uransa lopettamisesta ja siirtymisestä tavalliseksi kuntourheilijaksi.

 

VASTASELITYS

A on SUEK:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi A on todennut, että hänen asiamiehensä oli ilmoittanut kurinpitolautakunnalle, että kirjallinen menettely valiokunnassa sopii A:lle. Hän ei kuitenkaan ollut ilmoittanut, että A hyväksyy kirjallisten haastattelumuistioiden käyttämisen asiassa todisteina. SUEK on tulkinnut haastattelemiensa henkilöiden kertomuksia ristiriitaisesti, minkä vuoksi kurinpitolautakunta ilmeisesti päätti lopulta toimittaa asiassa suullisen käsittelyn. SUEK ei kuitenkaan kutsunut ketään kuultavaksi suullisessa käsittelyssä, vaikka sillä on asiassa näyttötaakka siitä, että A oli testaushetkellä sitoutunut antidopingsäännöstöön. SUEK:n olisi tullut kutsua kuultaviksi ne henkilöt, joiden kertomuksiin se asiassa vetoaa, jotta myös A olisi voinut esittää näille kysymyksiä. Asiaa käsiteltäessä ei myöskään olisi tullut ottaa vastaan vieraskielisiä kirjallisia todisteita. Asian käsittely ei ole ollut oikeudenmukainen.

A:lla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle uransa lopettamisesta eikä tehtyjen dopingtestien yhteydessä myöskään siitä, että hän ei ole enää antidopingsäännöstössä tarkoitettu urheilija. Testiin osallistumisesta ei seuraa, että urheilija tulisi sitoutuneeksi antidopingsäännöstöön. A ei ollut kesällä 2021 ilmoittautunut itse yhteenkään kilpailuun eikä hän ollut mennyt Trollhättaniin NASK:n edustajana eikä aikomuksin osallistua siellä järjestettyyn kilpailuun. Hiljaista sitoutumista antidopingsäännöstöön ei ole tapahtunut.

A:lla ei ole ollut kirjallista sopimusta NASK:n kanssa, koska seura ei ole allekirjoittanut sopimusta. Lisäksi seuran edustaja on selvästi todennut, että seura ei ole noudattanut sopimusta. FIS:n lisenssikausi alkaa vuosittain 1.7. Näin ollen siitä seikasta, että A on osallistunut NASK:n harjoitusleirille kesäkuussa 2021, ei voida päätellä, että hänellä olisi ollut voimassaoleva sopimus kaudelle 2021-2022. Kesäkuussa 2021 sopimus ei joka tapauksessa ollut vielä voimassa. Lisäksi A on esittänyt, että hän ei ole osallistunut seuran järjestämiin, kutsumiin tai hyväksymiin tapahtumiin taikka muihin toimintoihin ainakaan kesäkuun 2021 jälkeen eikä hänellä ole ollut voimassaolevaa urheilijasopimusta NASK:n kanssa ainakaan kesäkuun 2021 jälkeen. Näin ollen FIS:n antidopingsääntöjä ei voida soveltaa A:han.       

Vielä A on todennut, että SUEK ei voi vedota asiassa A:n kansainväliseen urheilijasopimukseen enää sen jälkeen, kun se on väittänyt, että A on ollut heinäkuussa 2021 muu kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilija.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu            

A on asiassa esittänyt, että asiaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä ei olisi tullut ottaa vastaan asiaa käsiteltäessä hankittuja kirjallisia haastattelumuistioita, koska haastateltuja henkilöitä ei ollut kuultu kurinpitolautakunnan suullisessa käsittelyssä. Lisäksi A on esittänyt, että asiaa käsiteltäessä ei olisi tullut ottaa vastaan muuta kuin suomenkielistä kirjallista aineistoa. Samoilla perusteilla A on katsonut, että edellä yksilöityä aineistoa ei tule ottaa vastaan asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valitusasiat käsitellään oikeusturvalautakunnassa pääosin kirjallisessa menettelyssä, vaikka myös suullisen käsittelyn toimittaminen on lautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan mahdollista silloin, kun lautakunta katsoo sen olevan tarpeellista. Valitusasiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä otetaan yleensä vastaan sama näyttö, jonka asianosaiset ovat esittäneet valituksen kohteena olevan ratkaisun antamiseen johtaneessa menettelyssä. Jäljempää tästä päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein Antidopingasioiden kurinpitolautakunta ei ole menetellyt väärin ottaessaan vastaan edellä mainitun kirjallisen ja osin vieraskielisen aineiston. Samoilla perusteilla myös oikeusturvalautakunta ottaa asiaa käsitellessään vastaan kysymyksessä olevan selvityksen.   

 

Pääasiaratkaisun perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

A:lle on kilpailun ulkopuolella Rovaniemellä 20.7.2021 tehdyn dopingtestin tulos on ollut positiivinen. A:n antama näyte on sisältänyt drostanolonin aineenvaihduntatuotetta 3a-hydroxy-2α-methyl-5α-androstan-17-one, joka kuuluu WADA:n Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2021 luokkaan S1. anaboliset aineet, sekä meldoniumia, joka kuuluu luettelon luokkaan S4.3 hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit. Kumpikaan mainituista aineista ei ole erikseen määritelty aine. Kysymyksessä olevat aineet ovat kiellettyjä kaikkina aikoina. A ei ole vaatinut B-näytteen analysoimista. Hän on saanut tiedon positiivisesta testituloksesta 27.8.2021 ja ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa sanotusta päivästä lukien. Koska A ei ole osoittanut, että hänen dopingrikkomuksensa ei ole ollut tahallinen, Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on määrännyt A:lle mainitusta dopingrikkomuksesta 4 vuoden urheilun toimintakiellon.  

A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko A ollut sitoutunut Suomen kansallisen antidopingsäännöstön tai FIS:n antidopingsäännöstön soveltamiseen testaushetkellä 20.7.2021. Tarkemmin kysymys on siitä, onko A ollut testaushetkellä Suomen antidopingsäännöstössä tarkoitettu urheilija, jonka ottamisesta antidopingsäännöstön piiriin ja siten myös testaamisesta SUEK on voinut toimivaltansa puitteissa päättää. Mikäli näin ei katsota olleen, asiassa on vielä arvioitava, onko A ollut testaushetkellä sitoutunut FIS:n antidopingsäännöstöön voimassaolevan urheilijasopimuksen ruotsalaisen ammattilaisjoukkue NASK:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella.     

 

Väitetyt menettelyvirheet

A on valituksessaan ja vastaselityksessään oikeusturvalautakunnassa todennut, että asiaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä ei olisi tullut ottaa vastaan asiaa käsiteltäessä hankittuja kirjallisia haastattelumuistioita, koska haastateltuja henkilöitä ei ollut kuultu kurinpitolautakunnan suullisessa käsittelyssä. Lisäksi A on esittänyt, että asiaa käsiteltäessä ei olisi tullut ottaa vastaan muuta kuin suomenkielistä kirjallista aineistoa. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan. 

Asiakirjan urheilijoiden oikeuksista antidopingasioissa kohdan 4.0 mukaan

urheilijoilla on oikeus oikeussuojaan, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi, oikeus oikeudenmukaiseen käsittelyyn oikeudenmukaisessa, puolueettomassa ja toimin­nallisesti riippumattomassa kurinpitolautakunnassa kohtuullisessa ajassa sekä oikea-aikaisesti annettuun ja perusteltuun päätökseen, jossa selostetaan myös ratkaisun perusteet.

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (ks. esim. UOL 8/2017 ja UOL 32/2015). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL 18/2015).

Esitetyn selvityksen perusteella A:lle on annettu kaikki se aineisto, jonka perusteella asiaa on Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa käsitelty. Hänellä on myös ollut aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn antamalla oma vastineensa ja esittämällä kaikki se selvitys, jonka hän on katsonut tarpeelliseksi asiassa esittää. Toisin kuin oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa (oikeudenkäymiskaaren 17 luku 24 §), urheilun kurinpidossa ei ole yleisesti kielletty ottamasta todisteena vastaan kurinpitomenettelyä varten laadittua kirjallista yksityisluonteista kertomusta (ks. esim. UOL 2/2022). Olennaista arvioitaessa sitä, onko kurinpitomenettely ollut oikeudenmukainen, on tältä osin se, onko urheilijalla ollut mahdollisuus esittää käsityksensä kaikesta asiassa esitetystä selvityksestä ja myös oma selvityksensä ja mahdollinen vastatodistelunsa asiassa. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asianosaiset olivat hyväksyneet asian käsittelemisen kurinpitolautakunnassa kirjallisessa menettelyssä.  Kurinpitolautakunnan päätettyä toimittaa asiassa suullinen käsittely A:lla on ollut tilaisuus tulla käsittelyn aikana henkilökohtaisesti kuulluksi sekä kuulla käsittelyssä harkintansa mukaan todistajina myös muita henkilöitä. A:lla on siten ollut kurinpitomenettelyssä tilaisuus esittää käsityksensä kaikesta asiassa esitetystä selvityksestä, tilaisuus tulla itse kuulluksi sekä myös tilaisuus esittää asiassa haluamansa vastanäyttö. Tältä osin kurinpitomenettelyssä ei ole rikottu oikeudenmukaisen käsittelyn vaatimusta.

Asiassa esitetystä kirjallisesta aineistosta osaa ei ole käännetty suomen kielelle. Sanottu koskee sekä A.n että SUEK:n esittämää selvitystä.        

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asian ratkaisemisen kannalta keskeinen kirjallinen aineisto on ollut asiaa kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä pääosin suomenkielistä. A:n sopimus NASK:n kanssa on laadittu ruotsin kielellä ja A:n kirjallisena todisteena esittämä sähköpostiviesti 5.7.2021 on kirjoitettu englanniksi. Ottaen huomioon sen, että asiassa ei sinänsä ole riitaa mainitun sopimuksen sisällöstä, vaan sen voimassaolosta, sekä toisaalta sen, että A:n lyhyt sähköpostiviesti ei ole esitetyn selvityksen perusteella tavoittanut kohdettaan, oikeusturvalautakunta katsoo, että ratkaisun perustaminen kurinpitolautakunnassa osin vieraskieliseen (englanti ja ruotsi) aineistoon ei ole vaarantanut asiaan vaikuttavalla tavalla A:n oikeusturvaa. Semminkin, kun A on itse allekirjoittanut ruotsinkielisen sopimuksen ja laatinut edellä mainitun sähköpostiviestin. Valituksen kohteena olevaa päätöstä ei siten ole kumottava menettelyvirheen perusteella.   


Suomen antidopingsäännöstön soveltaminen 

Suomen antidopingsäännöstön 1.1.2021 kohdan 5.2.1 mukaan SUEK:lla on oikeus tehdä ja teettää dopingtestejä sekä kilpailussa että kilpailun ulkopuolella kaikille tämän antidopingsäännöstön johdannossa (kohta ”Tämän antidopingsäännöstön kattavuus”) mainituille urheilijoille artiklassa 5.3 määritettyjen, urheilutapahtumien testausta koskevien rajoi­tusten puitteissa.

Suomen antidopingsäännöstön kattavuutta koskevan osan d kohdan mukaan tätä antidopingsäännöstöä sovelletaan myös kaikkiin muihin henkilöihin, jotka ovat säännöstön mukaan SUEK:n toimivallan piirissä, mukaan lukien kaikki urheilijat, jotka ovat Suomen kansalaisia tai asukkaita ja urhei­lijat, jotka oleskelevat Suomessa kilpaillakseen, harjoitellakseen tai muusta syystä.

Suomen antidopingsäännöstön Määritelmien mukaan säännöstössä tarkoitettu urheilija on kuka tahansa henkilö, joka osallistuu urheiluun kansainvälisellä tasolla (siten kuin kukin kansainvälinen lajiliitto sen määrittelee) tai kansallisella tasolla (siten kuin kukin kansallinen antidopingorganisaatio sen määrittelee). Antidopingorganisaatio voi har­kintansa mukaan soveltaa antidopingsäännöstöä urheilijaan, joka ei ole kansainvälisen eikä kansallisen tason urheilija, ja näin tuoda kyseisen henkilön ”urheilija”-määritelmän piiriin. Mitä tulee urheilijoihin, jotka eivät ole kansainvälisen eivätkä kansallisen tason urheilijoita, antidopingorganisaatio voi halutessaan tehdä jotakin seuraavista: testata rajoitetusti tai ei ollenkaan, analysoida näytteistä vähemmän kuin koko kiellettyjen aineiden valikoiman, vaa­tia olinpaikkatietoja rajoitetusti tai ei lainkaan tai olla vaatimatta etukäteisiä erivapauksia. Jos kuitenkin antidopingsäännöstön artiklaa 2.1, 2.3 tai 2.5 rikkoo urheilija, jonka antidopingorga­nisaatio on toimivaltansa nojalla valinnut testattavaksi ja joka kilpailee kansainvälisen tai kan­sallisen tason alapuolella, säännöstössä määritetyt seuraamukset on langetettava.

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 5.5.6 mukaan SUEK:n rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija on velvollinen nou­dattamaan Kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin olinpaikkatieto­vaatimuksia, paitsi jos ja kunnes (a) urheilija ilmoittaa kirjallisesti SUEK:lle, että on lopettanut, tai (b) SUEK on ilmoittanut urheilijalle, ettei tämä enää täytä SUEK:n rekisteröityyn testauspooliin kuulumisen kriteerejä.

A on osallistunut toistaiseksi viimeisen kerran hiihtokilpailuun keväällä 2021. Asiassa on riidatonta, että A ei ole kuulunut SUEK:n rekisteröityyn testauspooliin vuoden 2019 jälkeen. Kesällä 2021 A ei ole ollut minkään suomalaisen seuran jäsen eikä hänellä ole ollut voimassaolevaa lisenssiä. Näin ollen A:ta ei ole voitu pitää testaushetkellä 20.7.2021 antidopingsäännöstössä tarkoitettuna kansallisen tason urheilijana. Koska FIS ei ole määritellyt A:ta kansainvälisen tason urheilijaksi, A ei ole ollut kesällä 2021 myöskään antidopingsäännöstössä tarkoitettu kansainvälisen tason urheilija.

Oikeusturvalautakunta tulkitsee SUEK:lle antidopingsäännöstön Määritelmissä uskottua toimivaltaa ottaa muu kuin kansallisen tai kansainvälisen tason urheilija antidopingsäännöstön piiriin Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan tavoin siten, että säännös mahdollistaa ilman lisenssiä olevan uraansa SUEK:n saamien tietojen perusteella jatkavan urheilijan testaamisen harjoituskaudella.

A oli osallistunut hiihtokilpailuihin keväällä 2021. Huhtikuussa 2021 hän oli allekirjoittanut kausia 2021-2022 ja 2022-2023 koskevan urheilijasopimuksen Visma Ski Classic -sarjaan osallistuvan ruotsalaisen NASK:n kanssa. Lapin Kansan artikkelin 3.6.2021 mukaan A oli haastattelussa todennut, että uusi sopimus on merkittävä ja kattaa myös leiritykset ja kesäkisat. Artikkelin mukaan A:n oli tarkoitus olla mukana rullasuksikauden klassikkokisoissa Norjassa ja Ruotsissa sekä rullasuksikisoissa Ylläksellä ja syyskuun SM-kisoissa. Edelleen artikkelin mukaan A oli keskustellut kauden jälkeen valmentajansa kanssa menneestä ja tulevasta ja he olivat päättäneet tietyistä muutoksista harjoitteluun, minkä lisäksi uuden tiimin leirit toisivat omat muutoksensa tekemiseen.

Koska A ei ole kuulunut SUEK:n rekisteröityyn testauspooliin, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle uransa lopettamisesta. Asiassa ei kuitenkaan ole ilmennyt, että A olisi ilmoittanut asiasta myöskään julkisuudessa tai edes omalle suksimerkilleen ja tukijalleen ennen syyskuuta 2021. Ilta-Sanomien artikkelin 17.9.2021 mukaan A oli ilmoittanut lopettamisesta Instagramissa 14.9.2021, mikä oli tullut yllätyksenä sekä A:n tiimille että hänen suksimerkilleen.

Asiassa kirjallisena todisteena esitetyssä sähköpostiviestissä 5.7.2021 A on kirjoittanut, että ”I have been thinking and decided I want to quit like I tried to tell you in Eksjö.” Väärän osoitteen vuoksi viesti ei ole tavoittanut NASK:n edustajaa, jolle viesti oli tarkoitettu. Se osoittaa kuitenkin, että heinäkuussa 2021 A oli itsekin mieltänyt tilanteen sellaiseksi, että hänen on kerrottava lopettamispäätöksestä seuran edustajalle, vaikka asiasta oli keskusteltu jo aikaisemmin.

Ennen dopingtestiä 20.7.2021 A oli ilmoitettu Ylläksellä 16.7.2021 järjestettyyn rullasuksikilpailuun. Lisäksi hänet oli ilmoitettu Trollhättanin Alliansloppet-kilpailuun 28.8.2021. Asiassa on riidatonta, että A ei ollut lopulta osallistunut kumpaankaan mainituista kilpailuista. Kilpailupaikalla hän oli kuitenkin ollut molemmilla kerroilla.

NASK:n edustajan kirjallisen kertomuksen perusteella Trollhättanin kilpailu oli jäänyt A:lta väliin viime hetkellä tapahtuneen sairastumisen vuoksi. Seuran edustajan käsityksen mukaan A:n oli siten ollut tarkoitus osallistua kysymyksessä olevaan kilpailuun. Lisäksi A:n oli seuran edustajan kertomuksen mukaan ollut tarkoitus osallistua kesällä Blink:n kilpailuun, mutta sanottu kilpailu oli myös jäänyt väliin sairastumisen vuoksi. Vielä seuran edustaja on kertonut, että A:n oli ollut tarkoitus allekirjoittaa Visma Ski Classicin antidopingsopimus Trollhättanissa elokuun lopulla, mutta sairastumisen ja ennenaikaisen kotiinlähdön vuoksi se oli jäänyt tekemättä. Vasta kotiin Trollhättanista päästyään A oli ilmoittanut NASK:n edustajalle, että hän on päättänyt lopettaa. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A itse ei ole kertonut uransa lopettamisesta asiaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa eikä myöskään oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä. Tämän vuoksi lopullisen lopettamispäätöksen syntyajankohta jää asiassa epäselväksi. Kokonaisuutena esitetty selvitys ei kuitenkaan viittaa siihen, että A olisi selvästi vetäytynyt kilpailutoiminnasta ja kilpaurheilusta ennen elokuun loppua 2021, jolloin A NASK:n edustajan kertomuksen mukaan oli ilmoittanut asiasta sanotulle seuran edustajalle. Esitetyn selvityksen perusteella SUEK on siten voinut kohdella A:ta heinäkuussa 2021 vielä uuteen kauteen valmistautumassa olevana muuna kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilijana, joka siten on voitu ottaa Suomen antidopingsäännöstön piiriin ja myös testata.      

A on vedonnut asiassa CAS:n tapaukseen CAS 2016/A/4697, Elena Dorofeyeva v. International Tennis Federation. Tapauksessa oli kysymys siitä, voitiinko antidopingsäännöstöä soveltaa tennispelaajan lääkäriin, joka ei ollut sopimusteitse tai muullakaan tavoin nimenomaisesti sitoutunut antidopingsäännöstöön. CAS arvioi asiaa kokonaisuutena ja päätyi arviossaan siihen, että koska lääkäri ei ollut sitoutunut antidopingsäännöstöön sopimusteitse ja koska hän ei myöskään ollut osallistunut urheilukilpailuihin, ITF:llä ei ollut toimivaltaa kohdistaa häneen kurinpidollisia toimia.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsiteltävänä olevassa asiassa ja tapauksessa Dorofeyeva on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mutta myös ratkaisevia eroja, joiden vuoksi tapaukset eivät ole toisiinsa rinnastettavia. Kuten edellä on todettu, A on ollut urheilu-uransa aikana kilpailutoimintaan osallistuva antidopingsäännöstön piiriin kuuluva urheilija. Häneen on siten voitu soveltaa antidopingsäännöstöä sekä kilpailujen yhteydessä että myös harjoituskaudella, kilpailujen ulkopuolella. Lisenssin voimassaolon päättymisen keväällä 2021 jälkeenkin SUEK:lla on ollut toimivalta ottaa A antidopingsäännöstön piiriin siihen asti, kunnes A on päättänyt urheilu-uransa ja vetäytynyt kilpaurheilusta. Esitetyn selvityksen perusteella tämä on tapahtunut aikaisintaan elokuun 2021 lopulla.

 

FIS:n antidopingsäännöstön soveltaminen

FIS:n antidopingsäännöstön kattavuutta koskevan sääntökohdan mukaan

These Anti-Doping Rules shall apply to:

 

[…]

c.                       the following Athletes, Athlete Support Personnel and other Persons:

 

i.                        all Athletes and Athlete Support Personnel who are members of FIS, or of any National Ski Association, or of any member or affiliate organisation of any National Ski Association (including any clubs, teams, associations);

 

ii.                       all Athletes and Athlete Support Personnel who participate in such

capacity in Events, Competitions and other activities organised,

convened, authorised or recognised by FIS, or any National Ski

Association, or by any member or affiliate organisation of any National Ski Association (including any clubs, teams, associations) wherever held;

iii.                     any other Athlete or Athlete Support Personnel or other Person who, by virtue of an accreditation, a licence or other contractual arrangement, or otherwise, is subject to the authority of FIS, or of any National Ski Association, or of any member or affiliate organisation of any National Ski Association (including any clubs, teams, associations), for purposes of anti-doping;

Edellä selostetuista FIS:n antidopingmääräyksistä ilmenee, että määräyksiä sovelletaan muun muassa kaikkiin urheilijoihin, jotka osallistuvat jonkin kansallisen hiihtoliiton jäsenseuran toimintaan sekä urheilijoihin, jotka sopimusjärjestelyn kautta ovat jonkin kansallisen hiihtoliiton jäsenseuran toimivallan alaisia antidopingtoiminnassa. Asiassa on riidatonta, että NASK on Ruotsin hiihtoliiton jäsenseura.

A:n ja NASK:n välisestä sopimuksesta on asiassa esitetty 25.4.2021 päivätty kappale, jossa on vain A:n allekirjoitus. Sekä A Lapin Kansan edellä mainitussa artikkelissa että myös NASK:n edustaja omassa kertomuksessaan ovat kuitenkin kertoneet, että sopimus oli syntynyt. Tätä tukee vahvasti myös A:n käyttäytyminen kesällä 2021. A oli muun muassa osallistunut NASK:n leirille juhannuksen jälkeisellä viikolla ja saapunut myös Trolhättanin kilpailuun, johon hänet oli NASK:n edustajana osallistujaksi ilmoitettu, elokuun 2021 lopulla.

Sopimuksen kohdan 2.5 mukaan urheilijan on noudatettava NASK:n sääntöjä, jotka seuran edustajan mukaan sisältävät muun ohella nollatoleranssia dopingin käytössä koskevat määräykset. Niin kuin edellä on todettu, A:n viesti 5.7.2021, jossa A oli pyrkinyt ilmoittamaan NASK:lle halustaan lopettaa, ei ollut tavoittanut seuran edustajaa. Vaikka aiheesta oli käyty keskusteluja kesäkuussa NASK:n leirillä, NASK:n edustaja oli oman kertomuksensa mukaan saanut tiedon lopettamispäätöksestä A:lta vasta A:n palattua sairastumisen jälkeen kotiin Trollhättanista elokuun lopulla. Asiassa ei ole ilmennyt, että jompikumpi osapuolista olisi nimenomaisesti päättänyt sopimuksen ainakaan tätä aikaisemmin. Näin ollen sopimuksen on katsottava olleen voimassa testaushetkellä 20.7.2021.

Sillä, olisiko NASK:n tullut maksaa A:lle edellä mainitun sopimuksen perusteella kulukorvauksia kesän ajalta ja oliko A sanottuja kulukorvauksia vaatinut, ei ole asiaa arvioitaessa ratkaisevaa merkitystä. Varsinainen palkanmaksu olisi sopimuksen mukaan alkanut joka tapauksessa vasta 1.9.2021, jolloin A oli jo saanut tiedon positiivisesta dopingtestituloksesta ja ilmoittanut uransa päättämisestä NASK:n edustajalle. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A:han on sovellettava myös FIS:n antidopingsäännöstöä.

 

Johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa edellä kerrotuilla perusteilla siten, että A on ollut testaushetkellä 20.7.2021 muu kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilija, jonka SUEK on toimivaltansa puitteissa voinut ottaa antidopingsäännöstön piiriin ja testattavaksi siitä huolimatta, että A ei tuolloin ole ollut minkään suomalaisen seuran jäsen eikä hänen lisenssinsä ole ollut voimassa. Keväällä 2021 solmittu kahden vuoden sopimus ruotsalaisen ammattilaisjoukkue NASK:n kanssa sekä A:n toiminta kesä-, heinä- ja elokuussa 2021 kokonaisuutena osoittavat, että vaikka A oli pohtinut uransa lopettamista ja keskustellut asiasta myös NASK:n edustajan kanssa, hän ei ollut vetäytynyt kilpaurheilusta ainakaan ennen Trollhättanin kilpailua elokuun 2021 lopulla. Näin ollen A:han on voitu soveltaa Suomen antidopingsäännöstöä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lla on ollut voimassaoleva urheilijasopimus Ruotsin hiihtoliiton jäsenseuran NASK:n kanssa vielä elokuussa 2021. Sen vuoksi häneen on voitu soveltaa myös Kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n antidopingsäännöstöä.

Oikeusturvalautakunnassa ei ole ollut enää kysymys A:lle määrätyn urheilun toimintakiellon pituudesta.

Näillä perusteilla valitus on kaikilta osin hylättävä.  

 

Lautakuntakulut

A:n valitus hylätään. Asiassa ei ole perusteita valitusmaksun palauttamiselle eikä SUEK:n velvoittamiselle korvaamaan A:n lautakuntakuluja osaksikaan. A velvoitetaan suorittamaan asian oikeusturvalautakunnassa voittaneelle SUEK:lle korvaukseksi lautakuntakuluista 500 euroa.

   

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A velvoitetaan korvaamaan Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n lautakuntakulut asiassa 500 eurolla.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

Päätös oli yksimielinen.

 

Timo Ojala                                                                          Samuli Sillanpää

Puheenjohtaja                                                                   Sihteeri

                                                                                                                                                                                                                 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Ilkka Lahtinen, Pekka Lindroos ja Tapio Rantala

 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Urheilun kansainväliseltä välitystuomioistuimelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.