13/ 2015 Koripallo Kilpailusäännöt - Sääntöjen vastaisuus - Pelaajan edustuskelvottomuus - Seuraamus Oikeustoimilaki - Kohtuullistaminen
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 13/2015
8.5.2015 Diaarinro 16/2015
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 16.4.2015 koskien KTP Basket ry:n joukkueen pelaajan edustuskelvottomuuden seurauksia
ASIA
Pelioikeudettoman pelaajan peluuttaminen
MUUTOKSENHAKIJA
Joensuun Kataja ry
KUULTAVAT
Suomen Koripalloliitto ry
KTP Basket ry
LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS
Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallitus on päätöksellään 16.4.2015 pysyttänyt sääntö- ja kurinpitoyksikön 14.4.2015 tekemän päätöksen lopputuloksen, jolla KTP Basket ry:tä ei määrätty häviämään pelaamiaan kuutta ottelua, joissa se oli peluuttanut edustuskelvotonta pelaajaa ja jolla KTP Basket ry:lle määrättiin kurinpitorangaistuksena kotiedun menettäminen korisliigan puolivälierissä ja välierissä ja lisäksi määrättiin 2 000 euron kurinpitosakko.
KTP Basket ry:n pelaajan JM:n oli katsottu olleen edustuskelvoton kaikkiaan seuraavissa KTP Basket ry:n joukkueen voittamissa kuudessa ottelussa.
· 13.3.2015: KTP Basket – Lapuan Korikobrat (91-86)
· 22.3.2015: Namika Lahti – KTP Basket (73-83)
· 29.3.2015: Kataja Basket – KTP Basket (89-100)
· 1.4.2015: Bisons Loimaa – KTP Basket (65-67)
· 4.4.2015: KTP Basket – Namika Lahti (68-67)
· 11.4.2015: Helsinki Seagulls – KTP Basket (81-87)
Liittohallitus totesi, että seuraamusten tulee olla rikkomuksen tehneen seuran kannalta oikeasuhtaisia ja muiden seurojen kannalta tasapuolisia. Seuraamusten tulisi johtaa myös kilpailullisesti oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Tässä tapauksessa oikeasuhtaiseen, tasapuoliseen ja kilpailullisesti oikeudenmukaiseen seuraamukseen oli mahdollista päästä siten, että otteluiden lopputuloksia ei muuteta ja että rikkomuksen tehnyttä KTP Basket ry:tä rangaistaan kurinpitoseuraamuksilla. Liittohallitus on oikeustoimilain 36 §:n nojalla katsonut, että kilpailusääntöjen 32 §:n ja 56 §:n soveltaminen kysymyksessä olevassa tapauksessa ja KTP Basket ry:n määrääminen häviämään kaikki kuusi ottelua lukemin 0-40 johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Liittohallitus pysytti otteluiden lopputulokset voimassa.
KTP Basket ry määrättiin kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 9 kohdan nojalla menettämään kotietunsa puolivälierissä ja välierissä ja tämän lisäksi KTP Basket ry:lle määrättiin 2 000 euron kurinpitosakko.
VALITUS PERUSTEINEEN
Joensuun Kataja ry on valituksessaan vaatinut, että liittohallituksen päätös kumotaan ja että asiassa määrätään kilpailusääntöjen 32, 56 ja 59 §:n nojalla kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus sellaisenaan tai korkeintaan määrällisesti kohtuullistettuna. Lisäksi Joensuun Kataja ry on vaatinut, että Suomen koripalloliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 1 800 eurolla.
KTP Basket ry:n joukkueen pelaaja JM oli pelannut kuudessa ottelussa ilman pelaajalisenssiä ja hän oli ollut näissä otteluissa edustuskelvoton. JM oli palannut kesken kauden joukkueeseen ja KTP Basket ry oli laiminlyönyt hankkia pelaajalisenssin. Tämä pelaajalisenssin hankkimatta jättäminen ja sitä koskenut laiminlyönti on ollut kokonaan seuran vastuulla. Koripalloliiton kilpailusääntöjen 32 §:n mukaan pelaajalla tulee olla lisenssi, jotta hän on edustuskelpoinen. Koripalloliiton kilpailusääntöjen 56 §:n mukaan, jos joukkueessa on pelannut edustuskelpoisuutta vailla oleva pelaaja, tuomitaan ne joukkueen voittamat ottelut, joissa se on syyllistynyt kyseiseen rikkomukseen, hävityiksi tuloksella 0-40. Sovellettavaksi tulevien sääntömääräysten mukaan KTP Basket ry on määrättävä häviämään edellä todetut kuusi ottelua lukemin 0-40.
Kilpailusääntöjen mukaan edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut joukkue tulee määrätä häviämään ottelut viimeisen 30 päivän ajalta. Koripalloliitto on vakiintuneesti noudattanut kilpailusääntöjen 56 §:ää omassa ratkaisukäytännössään ja näin on menetelty myös oikeusturvalautakunnan ratkaisuissa UOL 4/2010 ja UOL 3/2012. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa Koripalloliitto poikkesi aikaisemmasta käytännöstään ja katsoi, ettei kilpailusäännöissä olevia määräyksiä tule laisinkaan soveltaa. Koripalloliitto käsitteli asiaa ainoastaan kurinpitoasiana. Koripalloliiton päätös on kilpailusääntöjen ja yhdistyslain 33 §:ssä säädetyn jäsenten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus ei ole kohtuuton eikä Koripalloliitto ole aikaisemmassa ratkaisukäytännössään pitänyt sääntöjen mukaista seuraamusta kohtuuttomana. Kilpailusäännöissä oli otettu huomioon kohtuusnäkökulma siten, että otteluiden lopputuloksia oli mahdollista muuttaa taannehtivasti vain 30 päivän ajalta. Kilpailusääntöjen 59 §:ssä oleva 30 päivän aikaraja turvaa sen, ettei otteluiden määrääminen hävityiksi jälkikäteen muodostu kohtuuttomaksi. Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntö ei myöskään puoltanut Koripalloliiton kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamista. Oikeusturvalautakunta ei ratkaisuissaan UOL 4/2010 ja UOL 3/2012 nähnyt perustetta kohtuullistaa Koripalloliiton kilpailusääntöjen 56 §:n mukaista seuraamusta. Oikeusturvalautakunta kohtuullisti lentopalloa koskevassa ratkaisussaan UOL 2/2012 kilpailusääntöjen mukaista seuraamusta. Tuossa tapauksessa seura oli käyttänyt edustuskelvotonta pelaajaa 11 ottelussa eikä lentopallon kilpailusäännöissä ollut aikarajaa sille, miten pitkältä ajalta taannehtivasti ottelun lopputuloksia oli mahdollista muuttaa. Oikeusturvalautakunta kohtuullisti seuraamusta siten, että seura määrättiin menettämään 12 sarjapistettä eli kuuden voitetun ottelun pistemäärää vastaava pistemenetys.
Jos kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus katsottaisiin kohtuuttomaksi, Koripalloliitto on joka tapauksessa suorittanut kohtuullistamisen virheellisesti ja sääntöjen vastaisella tavalla. Koripalloliitto oli jättänyt edustuskelpoisuutta koskevat sääntömääräykset kokonaan soveltamatta ja käsitellyt asiaa kurinpitosääntöjen perusteella. Kysymys ei ollut enää edustuskelpoisuutta koskevien sääntöjen kohtuullistamisesta, vaan kurinpitoseuraamusten määräämisestä kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen asemesta. Koripalloliiton omaksuma menettelytapa johtaa muiden korisliigaseurojen kannalta epäoikeudenmukaisiin ja sattumanvaraisiin seurauksiin. KTP Basket ry määrättiin menettämään kotikenttäetu puolivälierissä ja välierissä, mutta ei enää loppuottelussa tai pronssiottelussa. Tällainen seuraamus ei ole oikeudenmukainen. Kotikenttäedulla on koripallossa suuri urheilullinen ja taloudellinen merkitys. Mahdollinen kohtuullistaminen tulisi tehdä siten, että KTP Basket määrättäisiin häviämään kuutta ottelua vähemmän otteluita tai siten, että otteluiden lopputuloksia ei muuteta, mutta KTP Basket määrättäisiin menettämään 12 sarjapistettä.
VASTAUKSET PERUSTEINEEN
Suomen Koripalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja että Joensuun Kataja ry velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 1 400 eurolla.
Koripalloliitto oli ottanut omasta aloitteestaan käsiteltäväkseen KTP Basket ry:n joukkueen pelaajan JM:n eduskelpoisuutta koskeneen asian. Kilpailusääntöjen 59 §:n mukaan kilpailun järjestäjä voi todeta pelaajan pelanneen edustuskelvottomana. Tämä voi johtaa kurinpitomenettelyyn ja sen lisäksi sillä voi olla vaikutusta ottelun lopputulokseen ja joukkueen sijoittumiseen sarjassa, mikäli rikkomus havaitaan viimeistään 30 päivän kuluessa ottelusta. Koripalloliitto oli määrännyt KTP Basket ry:lle kurinpitosääntöjen nojalla rangaistukseksi kurinpitosakon ja menettämään kotietunsa puolivälierissä ja välierissä. KTP Basket ry:lle ei määrätty pistemenetystä. Tällaista rangaistusta ei voida määrätä enää tämän valitusasian yhteydessä, koska Joensuun Kataja ry ei ollut vaatinut pistemenetystä Koripalloliiton sisäisessä muutoksenhakemuksessa.
Koripalloliitolla on mahdollisuus oikeustoimilain 36 §:n nojalla kohtuullistaa kilpailusääntöjen 56 §:n mukaista seuraamusta. Kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus määrätä edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut joukkue häviämään ottelu lukemin 0-40 ei ole itsessään kohtuuton. Kilpailusääntöjä laadittaessa ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomion kaikkia erilaisia tilanteita. Tässä tapauksessa KTP Basket ry oli pelannut 30 päivän määräajan aikana 10 ottelua eli poikkeuksellisen monta ottelua. Näistä otteluista KTP Basket ry oli voittanut kuusi. Seuraamukseen voi siten vaikuttaa ajankohta ja otteluiden määrä.
Koripalloliitto oli kohtuullistanut seuraamusta siten, että KTP Basket ry:n voittamia otteluita ei määrätty hävityiksi kilpailusääntöjen 56 §:n nojalla lukemin 0-40. Sen sijaan KTP Basket ry:lle määrättiin kurinpitoseuraamuksia edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta. Koripalloliitolla on oikeus yksittäistapauksessa kohtuullistaa seuraamuksia ja kohtuullisuuden arviointi kuuluu Koripalloliiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin. Päätös ei ole oikeustoimilain 36 §:n vastainen eikä Urheilun oikeusturvalautakunta voi omalla harkinnallaan korvata Koripalloliiton harkintaa.
Joensuun Kataja ry:n vetoamissa oikeusturvalautakunnan ratkaisuissa UOL 4/2010 ja UOL 3/2012 tilanne oli ollut erilainen kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa. Koripalloliitto ei ollut menetellyt epäyhdenmukaisesti eikä Joensuun Kataja ry:n yhdenvertaisuutta muihin seuroihin ollut loukattu. KTP Basket ry:lle oli määrätty huomattavasti ankarammat seuraamukset kuin edellä mainituissa kahdessa oikeusturvalautakunnan ratkaisussa.
KTP Basket ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Määrätty seuraamus oli tuntuva ja todennäköisesti taloudellisilta vaikutuksiltaan ankarin suomalaiselle koripalloseuralle määrätty seuraamus. Kurinpitosakon määrä oli 2 000 euroa ja kotiedun menettämisestä oli aiheutunut arviolta 40 000 – 60 000 euron taloudellinen menetys.
VASTASELITYS
Joensuun Kataja ry on vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi, että asiassa ei ole kysymys KTP Basket ry:lle määrätystä kurinpitorangaistuksesta. Valitus perustuu yksin siihen, että KTP Basket ry:lle tulee määrätä kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus. Koripalloliitto oli menetellyt asiassa toisin muissa vastaavissa asioissa ja Koripalloliitto oli loukannut jäsenseurojensa yhdenvertaisuutta.
KTP Basket ry:lle määrätty seuraamus oli lievempi kuin kilpailusääntöjen mukainen seuraamus olisi ollut. Koripalloliitto oli tässä asiassa yllättäen jättänyt soveltamatta kilpailusääntöjen 56 §:ää. Koripalloliiton harkintavaltaa rajoittaa kuitenkin säännöt ja yhdenvertaisuusperiaate. Kilpailusääntöjen sovellettavaksi tuleva 56 § on sisällöltään yksiselitteinen eikä lajiliitto voi jättää noudattamatta omia sääntöjään. Kaikissa muissa tapauksessa Koripalloliitto oli noudattanut kilpailusääntöjen 56 §:ää ja määrännyt sääntöjen mukaisen seuraamuksen edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta. Koripalloliiton päätös oli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Suullinen käsittely
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.
Pääasiaratkaisu
I Tapahtumat ja kysymyksenasettelu
KTP Basket ry:n joukkueen pelaaja JM on Koripalloliiton tarkastelemana 30 päivän ajanjakson aikana pelannut 10 ottelussa ilman pelaajalisenssiä. JM on ollut Koripalloliiton kilpailusääntöjen 32 §:n mukaan edustuskelvoton näissä otteluissa. KTP Basket voitti näistä 10 ottelusta kaikkiaan kuusi ottelua. Koripalloliitto on katsonut, että kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus eli voitettujen otteluiden määrääminen hävityiksi johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Koripalloliitto on pysyttänyt otteluiden lopputulokset. KTP Basket ry:lle on määrätty kurinpitoseuraamuksena kotikenttäedun menettäminen korisliigan puolivälierissä ja välierissä ja lisäksi 2 000 euron kurinpitosakko.
Joensuun Kataja ry:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko Koripalloliiton päätös otteluiden lopputulosten pysyttämisestä kilpailusääntöjen vastainen ja onko Koripalloliitto voinut oikeustoimilain 36 §:n nojalla kohtuullistaa kilpailusääntöjen mukaista seuraamusta valituksen kohteena olevasta päätöksestä ilmenevällä tavalla.
II Sääntömääräykset
Koripalloliiton kilpailusääntöjen 32 §:n 1 momentin mukaan pelaajan edustuskelpoisuuden edellytyksenä on, että pelaajalla on pelaamiseen kysymyksessä olevassa sarjassa oikeuttava voimassa oleva lisenssi. Kilpailusääntöjen 56 §:n mukaan, jos joukkueessa on pelannut edustuskelpoisuutta vailla oleva pelaaja, tuomitaan ne joukkueen voittamat ottelut, joissa se on syyllistynyt kyseiseen rikkomukseen, hävityiksi tuloksella 0 - 40. Kilpailusääntöjen 59 §:n mukaan pelaajan edustuskelvottomuudesta tehty vastalause tai kilpailun järjestäjän omasta aloitteesta tapahtuva edustuskelpoisuuden arviointi voi johtaa ottelun lopputuloksen muuttamiseen, jos edustuskelpoisuuden puuttuminen havaitaan 30 päivän kuluessa ottelusta.
III Kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistaminen
(a) Kohtuullistamisessa huomioon otettavia lähtökohtia
Oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan se, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai sitä alemmanasteisten määräysten tai niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla. Yhdistysoikeudessa on yleisellä tasolla katsottu, että tärkein sovittelukriteeri on yhdistystoiminnan kansanvaltaisuusperiaate (ks. Halila: Toimivaltajako yhdistyksissä, 1993, s. 208 ja Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus, 2011 s. 121). Urheilutoiminnassa joudutaan hakemaan sen toimintaympäristöön soveltuvia kriteerejä, jotka ovat soveltamiskäytännön puuttumisen vuoksi vielä kehittymässä (ks. Välimäki: Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivallasta ja sen jäsenten asemasta, Urheilu ja oikeus 2011, s. 241-242).
Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.
Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä kohtuuttomuuden arvioinnissa merkitystä on annettu ennen muuta niille syille, jotka ovat johtaneet lisenssimaksun tai vastaavan maksamatta jäämiseen, missä vaiheessa edustusoikeuden puuttuminen on havaittu, onko edustuskelpoisuutta vailla olevan pelaajan peluuttaminen ollut tahallista ja onko toiminnalla tavoiteltu kilpailullista etua muihin verrattuna. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään päätynyt kohtuullistamisen osalta seuraaviin ratkaisuihin:
· Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 4/2010 todennut koripalloa koskevassa asiassa, että arvioitaessa sitä, johtaako sääntöjen soveltaminen kohtuuttomuuteen, merkitystä voidaan antaa lähinnä niille seikoille, jotka ovat johtaneet lisenssimaksun maksamatta jäämiseen. Tuossa tapauksessa kohtuuttomana ei pidetty sitä, että seura määrättiin häviämään kaksi ottelua, joissa se oli käyttänyt edustusoikeudetonta pelaajaa.
· Ratkaisussa UOL 2/2012 lentopallon korkeimmalla sarjatasolla pelaava seura oli laiminlyönyt ulkomaalaisen pelaajan kirjaamista koskevan velvollisuuden ja peluuttanut tämän vuoksi edustuskelpoisuutta vailla olevaa pelaajaa kaikkiaan 11 ottelussa. Seura ei ollut pyrkinyt tahallaan peluuttamaan edustusoikeutta vailla olevaa pelaajaa. Pelaaja oli pelannut jo aikaisemmilla kausilla joukkueessa, eikä seuralla olisi ollut vaikeuksia edustuskelpoisuuden vahvistamisessa tällekään kaudelle. Edustusoikeus oli myös saatu vahvistettu pian sen jälkeen, kun edustuskelpoisuuden puuttuminen oli käynyt ilmi. Oikeusturvalautakunta katsoi, että seuran määrääminen häviämään kaikki ottelunsa olisi johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen ja kohtuullisti seuraamusta pysyttämällä otteluiden lopputulokset ja määräämällä edustuskelvotonta pelaajaa peluuttaneelle joukkueelle 12 pisteen menetyksen.
· Ratkaisussa UOL 3/2012 koripalloa koskevassa asiassa seura oli peluuttanut kolmea ulkomaalaista pelaajaa, joiden osalta edustusoikeuden saamiseksi muut velvollisuudet oli hoidettu asianmukaisesti, mutta eräitä tarvittavia dokumentteja ei ollut toimitettu koripalloliittoon. Kahden ottelun lopputuloksen muuttamista ei pidetty kohtuuttomana, vaikka seura ei ollut pyrkinyt tahallaan peluuttamaan edustusoikeutta vailla olevia pelaajia.
· Ratkaisussa UOL 19/2014 korkeimmalla sarjatasolla pelanneen jalkapallojoukkueen huolimattoman menettelyn seurauksena yhtä lukuun ottamatta kaikki joukkueen pelaajat olivat olleet yhdessä ottelussa pelioikeutta vailla. Oikeusturvalautakunta katsoi, että yhden ottelun lopputuloksen muuttaminen ja seuran määrääminen häviämään mainittu ottelu ei ollut suhteeton seuraamus eikä johtanut kohtuuttomuuteen.
Kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamiseen oikeustoimilain 36 §:n nojalla liittyy päätöksentekijälle kuuluvaa harkintavaltaa. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että yhdistyksen tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta (UOL 13/2009 ja 4/2012). Vastaavalla tavalla kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamista voidaan pitää sääntöjen vastaisena, jos kohtuullistamisessa ei ole noudatettu kohtuullistamisessa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita tai aikaisemmin noudatettuja periaatteita taikka kysymys on kielletystä perusoikeuksien loukkaamisesta.
(b) Onko asiassa ollut edellytykset kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamiselle?
KTP Basket ry:n pelaaja JM on tullut kesken kauden joukkueeseen. JM:llä ei ole ollut tarkasteltavana ajanjaksona pelatuissa 10 ottelussa pelaamisessa tarvittavaa lisenssiä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhdistys tai seura on vastuussa toimihenkilöidensä ja työntekijöidensä virheistä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa lisenssin hankkimisen laiminlyönti olisi ollut mahdollista havaita, jos edustusoikeuksia olisi hoidettu huolellisesti ja lisenssin hankkiminen olisi tarkastettu ennen JM:n peluuttamista.
JM:n lisenssin hankkimatta jäämisen syistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Tältä osin lautakunta toteaa, että asiassa on ollut kyse korkeimmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen asioiden hoitamisesta. Näissä asioissa tällaiselta seuralta edellytetään ammattimaista asioiden hoitamista ja asioiden hoitamisen valvontaa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa lisenssin hankkimatta jääminen on johtunut sellaisesta syystä, joka on kokonaan seuran vastuulla. Tämä puoltaisi sitä, että sääntöjen soveltamisen ei voitaisi myöskään katsoa johtavan tässäkään tapauksessa kohtuuttomuuteen. Myös sääntömääräysten yhdenmukainen soveltaminen puoltaisi tällaista tulkintaa.
Koripalloliiton kilpailusääntöjen 59 §:n mukaan pelaajan edustuskelvottomuudella on vaikutusta ottelun lopputulokseen, jos rikkomus havaitaan viimeistään 30 päivän kuluessa ottelusta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tällainen ajallinen rajoitus otteluiden lopputuloksen puuttumiselle on kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamista vastaan puhuva seikka. Sovittelun edellytykset voivat kuitenkin tällaisesta ajallisesta rajoituksesta huolimatta olla erityisistä syistä olemassa esimerkiksi, jos tarkasteltavana 30 päivän ajanjaksona on pelattu tavanomaista enemmän otteluita eikä pelioikeudettoman pelaajan peluuttamisella ole tavoiteltu kilpailullisista hyötyä.
Kysymyksessä olevassa asiassa näyttäisi olevan selvää, että seura ei ole pyrkinyt tahallaan peluuttamaan edustusoikeutta vailla olevaa pelaajaa. Pelaajalisenssin myöntämiseen ei liity myöskään sellaista harkintavaltaa, että pelaajalisenssin saamiseen olisi voinut liittyä epävarmuutta. Lisenssi olikin hankittu sen jälkeen, kun edustuskelpoisuuden puuttuminen oli käynyt ilmi. Kun kysymys on tällaisesta tahattomasta menettelystä, on usein sattumanvaraista, missä ajassa pelioikeuden puuttuminen tulee ilmi. Koripalloliiton kilpailusäännöissä tätä sattumanvaraisuudesta johtuvaa kohtuuttomuutta on edellä todetuin tavoin pyritty estämään sillä, että otteluiden lopputulosten muuttaminen on mahdollista, jos edustuskelvottomuus havaitaan viimeistään 30 päivän kuluttua ottelusta. Tilanne on tältä osin erilainen kuin lentopalloa koskevassa ratkaisussa UOL 2/2012, jossa lentopallon kilpailumääräyksiin tällaista ajallista rajoitusta ei sisältynyt.
Tässä tapauksessa JM:n pelioikeuden puuttuminen oli ilmennyt vasta 10 ottelun jälkeen. KTP Basket oli voittanut pelaamistaan 10 ottelusta kuusi ja nämä kuusi voitettua ottelua olivat kuitenkin kaikki olleet kilpailusääntöjen tarkoittaman 30 päivän aikarajan sisällä. Pelattujen otteluiden määrä 30 päivän aikana on ollut tavanomaista suurempi ja tämä seikka puoltaa kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamista. Tällaisen ottelumäärän määrääminen häviämään taannehtivasti tahattoman virheen johdosta on varsin tuntuva seuraus. Näin monen ottelun lopputuloksen taannehtiva muuttaminen vaikuttaa myös koripalloliigan kilpailulliseen asetelmaan ja sarjan tasapuolisuuteen muidenkin seurojen kannalta. Nyt kysymyksessä oleva tapaus on pelattujen otteluiden lukumäärän perusteella tarkasteltuna erilainen kuin Koripalloliitossa aikaisemmin esillä olleet tapaukset, joten Koripalloliiton päätöksen ei voida katsoa rikkovan yhdenvertaisuusperiaatetta aikaisemmin esillä olleisiin tapauksiin nähden, joissa Koripalloliitto ei ole kohtuullistanut seuraamusta. Nämä näkökohdat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että Koripalloliitolla on ollut harkintavaltansa rajoissa mahdollista kohtuullistaa KTP Basket ry:lle määrättävää seuraamusta.
(c) Kohtuullistamisen lopputuloksen arviointi
Koripalloliitto on katsonut, että KTP Basket ry:lle ei määrätä kilpailusääntöjen 56 §:n tarkoittamaa seuraamusta ja että seuralle määrätään kurinpitosääntöjen nojalla kotikenttäedun menettäminen puolivälierissä ja välierissä sekä lisäksi 2 000 euron kurinpitosakko. Oikeusturvalautakunnassa ei ole nyt arvioitavana se, ovatko määrätyt kurinpitoseuraamukset kurinpitosääntöjen mukaiset. Arvioitavana on sen sijaan se, mikä merkitys näillä seuraamuksilla on harkittaessa sitä, onko kilpailusääntöjen 56 §:n mukainen seuraamus voitu jättää kokonaan määräämättä.
Joensuun Kataja ry on valituksessaan todennut, että kohtuullistaminen tulisi tehdä kilpailusääntöjen sääntökohdan mukaista seuraamusta määrällisesti kohtuullistamalla. Tämä olisi mahdollista tehdä joko siten, että hävittäviksi tuomittavien otteluiden lukumäärää vähennettäisiin tai siten, että otteluiden lopputulosta ei muutettaisi, mutta KTP Basket ry määrättäisiin menettämään saamansa 12 sarjapistettä. Koripalloliitto on katsonut, että pistemenetystä ei voitaisi enää määrätä, koska kurinpitoseuraamusten osalta asiassa ei ole haettu muutosta. Oikeusturvalautakunta toteaa tältä osin, että kilpailusääntöjen 56 §:n kohtuullistamista arvioitaessa estettä ei ole myöskään pistemenetyksen määräämiselle, koska tällöin kysymys on kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamisharkinnasta eikä kurinpitoseuraamuksesta.
Valituksen kohteena olevalla Koripalloliiton ratkaisulla ei ole ollut vaikutusta KTP Basket ry:n sarjapisteisiin eikä sijoitukseen koripalloliigan runkosarjassa. Kilpailullinen vaikutus on koskenut puolivälierän ja välierän kotiedun menettämistä. Arvioitaessa sitä, miten kohtuullistaminen on kussakin tapauksessa suoritettava, tavoitteena on pyrkiä sellaiseen lopputulokseen, joka on mahdollisimman lähellä kilpailusääntöjen mukaista lopputulosta mutta jolla yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus on mahdollista estää. KTP Basket ry on sille määrätyn kurinpitoseuraamuksen johdosta menettänyt kotietunsa puolivälierissä ja välierissä. KTP Basket ry:lle on siten jo aiheutunut todellisia seurauksia pelioikeudettoman pelaajan peluuttamisesta. Määrätyillä kurinpitoseuraamuksilla on ollut urheilullisten vaikutusten lisäksi taloudellisia vaikutuksia. Nämä jo täytäntöönpannut seuraamukset on otettava huomioon arvioitaessa sitä, miten kilpailusääntöjen mukaista seuraamusta kohtuullistetaan.
Kilpailusääntöjen mukaan edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta on lähtökohtaisesti määrättävä kilpailusääntöjen mukainen seuraamus, minkä lisäksi rikkomus voi johtaa myös kurinpitosääntöjen mukaisen kurinpitoseuraamuksen määräämiseen. Koripalloliitto ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa määrännyt lainkaan kilpailusääntöjen mukaista seuraamusta, vaan kurinpitoseuraamuksena on määrätty kotikenttäedun menettäminen, jota sinänsä on pidettävä kilpailullisena seuraamuksena, ja 2 000 euron sakko. Oikeusturvalautakunta katsoo, että jättäessään kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kokonaan määräämättä ja määräämällä sen sijasta yksinomaan kurinpitoseuraamuksen Koripalloliitto ei ole noudattanut niitä oikeudellisia lähtökohtia, joita kilpailusääntöjen mukaisen seuraamuksen kohtuullistamisessa tulisi noudattaa. Kohtuullistamisharkinnassa tulee lisäksi ottaa huomioon se edellä todettu seikka, että kilpailusäännöissä on asetettu ajallinen rajoitus (30 päivää) sille, kuinka pitkältä ajalta ottelun lopputuloksiin tulisi kilpailusääntöjen mukaan kyseessä olevan kaltaisen rikkomuksen kyseessä ollen lähtökohtaisesti puuttua. Tähän nähden ja kun lisäksi otetaan huomioon nyt kysymyksessä olevan rikkomuksen laatu ja kesto, oikeusturvalautakunta katsoo että Koripalloliiton määräämää kurinpitoseuraamusta on yksinään pidettävä selvästi riittämättömänä seuraamuksena. Koripalloliitto on siten kohtuullistamista koskevassa ratkaisussaan ylittänyt harkintavaltansa. Päätöstä on tämän johdosta muutettava.
KTP Basket ry voitti tarkastelun kohteena olleen 30 päivän aikana kuusi ottelua, joissa kokoonpanoon oli kuulunut pelioikeudeton pelaaja. Kilpailullisesti ja muiden seurojen kannalta ongelmallisena voitaisiin pitää sitä, että kaikkien otteluiden lopputulokset muutettaisiin ja KTP Basket ry määrättäisiin häviämään ottelut lukemin 0-40. Tällöin kuusi seuraa saisi kukin kaksi lisäpistettä ja KTP Basket ry menettäisi 12 pistettä. Tällöin kaksi lisäpistettä tulisi sattumanvaraisesti niille joukkueille, jotka ovat hävinneet ottelunsa KTP Basket ry:tä vastaan. Tätäkin ongelmallisempi olisi sellainen seuraamus, että KTP Basket ry määrättäisiin häviämään vain osa otteluista. Tällöin seuraamus hyödyttäisi vain osaa KTP Basket ry:lle hävinneistä joukkueista ja siten vain osa joukkueista saisi sattumanvaraisesti kilpailullista etua.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa oikeudenmukaisena ja kohtuullisena seuraamuksena on pidettävä sitä, että ottelun lopputulokset pidetään voimassa, mutta edustuskelvotonta pelaajaa peluuttaneelle joukkueelle määrätään kohtuullinen pistemenetys vastaavalla tavalla kuin lautakunnan lentopalloa koskevassa ratkaisussa UOL 2/2012. Koripalloliitto ei ole määrännyt pistemenetystä, vaan kilpailullisena seuraamuksena on määrätty kurinpitoseuraamuksena määrätty kotikenttäedun menettäminen. Koripalloliiton päätöstä on tältä osin muutettava.
(d) Kohtuullistaminen
Oikeusturvalautakunta katsoo, että seuraamuksen kohtuullistamisessa on perusteltua pyrkiä siihen, että seuraamus on paitsi rikkomuksen tehneen seuran kannalta oikeasuhtainen myös muiden seurojen kannalta tasapuolinen ja johtaa kilpailullisesti oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Oikeusturvalautakunta katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa oikeasuhtaiseen, tasapuoliseen ja kilpailullisesti oikeudenmukaiseen seuraamukseen on parhaiten päästävissä lieventämällä kilpailusääntöjen mukaista seuraamusta siten, että otteluiden urheilullisiin tuloksiin puuttumisen sijasta rikkomuksen tehnyt seura määrätään menettämään saavuttamiaan sarjapisteitä.
Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausuttujen syiden perusteella ja ottaen huomioon KTP Basket ry:lle määrätyt kurinpitoseuraamukset, että KTP Basket ry:lle kilpailusääntöjen nojalla määrättävää seuraamusta tulee kohtuullistaa siten, että seuraamukseksi määrätään pistemenetys. Oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuulliseksi pistemenetykseksi kuuden (6) pisteen vähennyksen. Pistemenetyksen määrääminen tulee toteuttaa siten, että alun perin pelattujen kaikkien ottelujen lopputulokset pidetään voimassa. Tämän jälkeen edustusoikeudettoman pelaajan peluuttamisesta tulee määrätä KTP Basket ry:lle edellä mainittu kuuden (6) pisteen pistemenetys.
IV Lautakuntakulut
Joensuun Kataja ry:n voittaa valituksen kohtuullistamista koskevan arvioinnin osalta. Oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuulliseksi velvoittaa Koripalloliiton korvaamaan puolet Joensuun Kataja ry:n lautakuntakuluista. Joensuun Kataja ry:n vaatimat lautakuntakulut ovat määrällisesti kohtuulliset.
Päätöslauselma
Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätöstä muutetaan. KTP Basket ry:lle määrätään kuuden (6) pisteen pistemenetys. Suomen Koripalloliitto ry:n tulee laatia tämän päätöksen mukainen runkosarjan sarjataulukko.
Suomen Koripalloliitto ry velvoitetaan korvaamaan Joensuun Kataja ry:n lautakuntakulut 900 eurolla.
Valitusmaksu palautetaan.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Jukka Sippo Timo Ojala
puheenjohtaja sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Antti Aine, Heikki Halila, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.