29/ 2015 Jääkiekko -Kurinpito - Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 29/2015

25.8.2015                   Diaarinro 21/2015

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 24.4.2015 (nro 23/2014-15)

ASIA         

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

O, edustajanaan huoltajansa J

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS

Kurinpitäjän päätös

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 17.3.2015 määrännyt O:lle kolmen sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut 15.3.2015 pelatusta ottelusta laadittuun otteluvalvojan raporttiin sekä videoleikkeeseen, joiden perusteella kurinpitäjä on katsonut, että O oli taklannut kiekkoon kurottavaa vastustajajoukkueen pelaajaa kovalla vauhdilla tahallisesti päähän.

Valitusvaliokunnan päätös

O on valittanut valitusvaliokuntaan ja todennut valituksessaan, että aineiston tarkempi ja yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa, että kysymys oli ollut tahattomasta törmäyksestä kiekontavoittelutilanteessa, minkä vuoksi kurinpitäjän päätös tuli kumota.

Valitusvaliokunta on päätöksessään todennut, että Jääkiekkoliitto suhtautuu ankarasti pään ja niskan alueelle kohdistuviin taklauksiin. Liiton sääntöjen mukaan kaikki päähän kohdistuvat taklaukset ja iskut ovat kiellettyjä ja rangaistavia. Edelleen valitusvaliokunta on todennut, että esitetyn aineiston perusteella kysymys on sääntökohdassa 124 tarkoitetusta tilanteesta, mihin nähden kurinpitäjän määräämä lisärangaistus on perusteltu. Valitusvaliokunta lyhensi kuitenkin määrätyn rangaistuksen yhden sarjaottelun mittaiseksi. Rangaistuksen muuttaminen perustui vakiintuneeseen rangaistuskäytäntöön samankaltaisissa tilanteissa.

VALITUS PERUSTEINEEN

O on valituksessaan vaatinut, että Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja että Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan O:n lautakuntakulut 200 eurolla.  

Perusteinaan O on lausunut, että päätös perustuu mielipiteen kaltaiseen näkemykseen todistusaineistosta eikä seikkaperäiseen ja yksityiskohtaiseen pysäytyskuviin perustuvaan arvioon. Urheilijan rankaiseminen päähän kohdistuneesta taklauksesta ilman luotettavia todisteita on vakava rike urheilijan oikeusturvaa kohtaan.

Rangaistus perustuu videomateriaaliin, jota ei ollut toimitettu O:lle. Jääkiekkoliitto ei ollut ilmoittanut O:lle videon alkuperää eikä toimittanut videota O:n nähtäväksi.

Taklauksen kohdistuminen ensi vaiheessa päähän on jäänyt näyttämättä. Tapahtumainkulku on selvitettävissä riittävän tarkasti ainoastaan videon pysäytyskuvista. Pysäytyskuvien perusteella taklaus osuu ensin olkapäähän. Jäällä olleet tuomarit olivat havainneet tämän ja pitäneet taklausta sallittuna.       

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa otteluvalvoja oli laatinut ottelun tapahtumista raportin, jonka perusteella kurinpitäjä oli määrännyt kurinpitorangaistuksen. Valitusvaliokunnalla oli ollut asiaa käsitellessään käytössä sama aineisto kuin valittajalla. Tämän vuoksi valituksessa esitetty väite, jonka mukaan valitusvaliokunnan ratkaisu oli perustunut videomateriaaliin, jonka lähdettä ei ollut esitetty valittajalle, on perusteeton.

Valitusvaliokunta on käsitellyt asian liiton kilpailusääntöjen mukaisesti ja antanut siinä sääntöjen mukaisen ratkaisun. O:lle ei ollut jätetty toimittamatta päätöksenteossa käytettyä aineistoa. Näin ollen asiassa esitetyt vaatimukset tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomina. 

VASTASELITYS

O on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että Jääkiekkoliitto on edellyttänyt, että ottelut kuvataan ja kurinpitäjälle lähetetään videoleike ottelusta aina silloin, kun ottelussa tuomitaan jollekulle ottelurangaistus. Jääkiekkoliiton väite, jonka mukaan O:lle oli toimitettu kysymyksessä oleva videoleike, on perusteeton. Jääkiekkoliitto ei ollut toimittanut videoleikettä O:lle missään käyttökelpoisessa muodossa.

Ottelun erotuomarit olivat todenneet, että tilanteessa ei ollut tapahtunut rikettä.  Otteluvalvojan videomateriaalin perusteella tekemät johtopäätökset olivat virheellisiä ja teoriassakin mahdottomia. Koska valitusvaliokunnan ratkaisu perustuu otteluvalvojan raporttiin, myös valitusvaliokunnan ratkaisu on virheellinen. Ratkaisu ei perustu luotettavaan todistusaineistoon.

LISÄLAUSUMA       

Jääkiekkoliitto on O:n vastaselityksen johdosta antamassaan lisälausumassa todennut, että otteluiden kuvaaminen on kotijoukkueen vastuulla ja aineisto tallennetaan LiveArena-palveluun. Kurinpitäjälle toimitettava videoleike koostetaan aina ottelussa kuvatusta LiveArena-tallenteesta.

O:n valitukseensa valitusvaliokunnalle liittämä pysäytyskuvasarja on koostettu samasta LiveArena-aineistosta, jonka perusteella kurinpitäjä oli asiaa arvioinut. Kurinpitäjällä, valitusvaliokunnalla ja O:lla on siten ollut käytettävissään sama videoaineisto. Muita videoita ottelusta ei Jääkiekkoliiton käsityksen mukaan ollut kuvattu. Näin ollen asiassa ei ole kysymys valituksen perusteena olevan videoaineiston saatavuudesta, vaan siitä, miten tapahtumia on kysymyksessä olevan videoleikkeen perusteella tulkittava.  

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

Pääasiaratkaisu

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on 17.3.2015 määrännyt O:lle 15.3.2015 pelatussa ottelussa tapahtuneen päähän kohdistuneen taklauksen perusteella kolmen sarjaottelun pelikiellon. Päätös on perustunut otteluvalvojan raporttiin sekä videoleikkeeseen. O:n valituksen johdosta Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on muuttanut pelikiellon yhden sarjaottelun mittaiseksi. Edellä mainitun aineiston ohella ratkaisu on perustunut vakiintuneeseen rangaistuskäytäntöön.

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko asian käsittelyssä Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnassa tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi valituksen kohteena oleva päätös tulisi kumota. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko päätös Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen.

Kurinpitomenettelyn arviointi

O on valituksessaan ja vastaselityksessään todennut, että hänelle ei ollut toimitettu kurinpitoseuraamuksen määräämisen perusteena ollutta videoleikettä, minkä vuoksi hän oli joutunut puolustautumaan asiassa hyödyntämällä maksullisesta LiveArena-palvelusta hankkimaansa aineistoa. Jääkiekkoliitto on tältä osin lausunut, että asiassa ei ollut menetelty virheellisesti, koska O:n valituksen perusteella O:lla oli ollut käytettävissään sama videoaineisto kuin valitusvaliokunnalla.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kohdistettaessa henkilöön kurinpitotoimia tämän kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate. Kuulemisvelvoitetta tulee noudattaa siitä huolimatta, määrätäänkö siitä asianomaisen lajiliiton säännöissä vai ei (ks. UOL 16/2015 ja siinä mainitut tapaukset). Kuulemisen yhteydessä asianosaiselle on annettava kaikki siihen mennessä kertynyt aineisto, josta hänelle on varattava tilaisuus lausua (ks. UOL 5/2008 ja 1/2009).  

Oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että O:lle oli toimitettu edellä mainitusta LiveArena-tallenteesta koostettu videoleike, jonka perusteella Jääkiekkoliiton kurinpitäjä ja valitusvaliokunta olivat asiaa arvioineet. Kuulemisvelvoitteen asianmukaisen täyttämisen kannalta riittävänä ei ole pidettävä sitä, että kurinpitorangaistuksen kohteena olevalla henkilöllä on pääsy maksulliseen palveluun, jonka sisältämästä aineistosta kurinpitorangaistuksen perusteena oleva videomateriaali on koostettu. Kuulemisvelvoitteen täyttämiseksi kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle tulee luovuttaa sama aineisto, joka kurinpitäjälle on toimitettu tai jonka tämä on asian käsittelemistä varten hankkinut. Näihin seikkoihin nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton menettely sen asiaa käsitellessä ei ole ollut kuulemisvelvoitteen kannalta asianmukaista.        

Oikeusturvalautakunnalle toimitetun aineiston perusteella O:lla on viimeistään asiaa valitusvaliokunnassa käsiteltäessä ollut käytettävissään sama LiveArena-palvelun videoaineisto, jonka perusteella Jääkiekkoliiton kurinpitäjä ja valitusvaliokunta ovat asiaa arvioineet. O on siten tosiasiassa voinut lausua valitusvaliokunnassa kaikesta siitä aineistosta, jonka perusteella asia on ratkaistu. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusvaliokunnan päätöstä ei ole syytä kumota eikä asiaa palauttaa valitusvaliokuntaan uudelleen käsiteltäväksi edellä selostetun kuulemisvirheen johdosta. Oikeusturvalautakunta ottaa asian välittömästi ratkaistavakseen.

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2014 - 2015 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija joukkue tai seura, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Sama koskee myös tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista.

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2014 - 2018 kohdassa 124 käsitellään pään tai niskan alueelle kohdistunutta taklausta. Sääntökohtaan kirjatun määritelmän mukaan kysymys on pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta, kun pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten.

Sääntökohdan 124 i mukaan ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Jokainen tahaton tai tahallinen suora osuma vastustajan pään tai kaulan alueelle tulee rangaista.

Sääntökohdan 124 ii mukaan pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, tuomitaan yksi seuraavista: (1) pieni rangaistus ja käytösrangaistus; (2) iso rangaistus ja pelirangaistus; (3) ottelurangaistus.

Sääntökohdan 124 iii mukaan pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa pään tai niskan alueelle kohdistuneen taklauksen seurauksena, tuomitaan ottelurangaistus.

Sääntökohdan 124 iv mukaan pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

1. Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle;

2. Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen kenttäpelaaja iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;

3. Kenttäpelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

4. Kenttäpelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

5. Kenttäpelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

Sääntökohdan 124 vi mukaan, jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta ei tuomita.

Oikeusturvalautakunnan kannanotto

Jääkiekkoliitto on toimittanut oikeusturvalautakunnalle videotallenteen, jonka perusteella liiton kurinpitäjä ja valitusvaliokunta ovat asiaa arvioineet. Tallenne osoittaa, että O taklaa tilanteessa keskialueella kovalla vauhdilla vastustajajoukkueen pelaajaa päähän. O ei piittaa tilanteessa ulottuvillaan olevasta kiekosta, vaan pyrkii luistelulinjaa muuttaen vain taklaamaan toista pelaajaa. Taklauksen kohteena ollut pelaaja kurottaa taklaushetkellä kiekkoon, johon myös hänen katseensa on kohdistunut. Tallenteen perusteella vaikuttaa siltä, että taklatuksi tullut pelaaja ei ole tilanteessa varautunut siihen, että O taklaa häntä sen sijaan, että tavoittelisi kiekkoa.

Kurotusliikkeen vuoksi taklauksen kohteena olleen pelaajan pää on taklaushetkellä tavanomaista matalammalla ja edempänä. Toisin kuin O on valituksessaan väittänyt, edestä tuleva taklaus osuu ensin taklauksen kohteena ollutta pelaajaa päähän. Kysymys ei siten ole sellaisesta edellä selostetussa sääntökohdassa 124 vi tarkoitetusta tilanteesta, jossa muuhun osaan vartaloa ensin osuva isku tai kontakti liukuu tämän jälkeen pään tai niskan alueelle.   

Taklauksen kohteena ollut pelaaja on kyennyt taklauksen jälkeen jatkamaan pelaamista samassa ottelussa. Tästä huolimatta oikeusturvalautakunta katsoo, että O:n taklaus on ollut piittaamaton ja vaarallinen. Sääntökohdan 124 iii perusteella O:lle on siten tullut määrätä päähän kohdistuneen taklauksen johdosta ottelurangaistus. Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 rangaistus on voitu määrätä siitä riippumatta, että jäällä olleet erotuomarit eivät olleet havainneet tilanteessa rikettä.    

Johtopäätökset

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että taklaamalla tahallaan toista pelaajaa kovalla nopeudella päähän O on vaarantanut rangaistavalla tavalla taklauksen kohteena olleen pelaajan. Valituksen kohteena oleva päätös ei ole Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia menettelyvirheitä, joiden vuoksi päätös tulisi kumota. Näin ollen valitus hylätään.

Lautakuntakulut

Asian näin päättyessä O:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

O:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jarmo Hirvonen                      Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jarmo Hirvonen, Johanna Lahti, Marja Ramm-Schmidt, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius.