35/2023 Iaido- Kurinpito - Arvokilpailuvalinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS
Nro 35/2023
30.8.2023
Diaarinro 33/2023

RATKAISUT, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA

1) Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry:n hallituksen päätös 17.7.2023 A:han kohdistetuista kurinpitoseuraamuksista

2) Suomen Kendoliitto ry:n päätös 30.7.2023 EM-arvokisajoukkueen valinnasta

ASIA
Iaido
Kurinpito
Arvokilpailuvalinta – Valintakriteerit – Valintakriteereiden tulkinta

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT

Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVAT PÄÄTÖKSET

Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry:n jäsen B on 16.6.2023 toimittanut seuran puheenjohtajalle ja Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry:n tasa-arvovastaavalle valituksen, joka on koskenut seuran iaido-vastaavan ja ohjaajan A:n toimintaa. Valituksessaan B on esittänyt kokeneensa toistuvaa epätasa-arvoista, nöyryyttävää, ja uhkaavaa käytöstä A:n toimesta ja kuvaillut kolme erityistä tapausta vuodelta 2023 valituksensa tueksi. Liiton tasa-arvovastaava on pyytänyt seuralta selvitystä.

Seuran puheenjohtaja on kutsunut hallituksen koolle ylimääräiseen kokoukseen 26.6.2023 päättämään selvityksen tekemisestä ja jatkotoimista. A ei ole ollut läsnä kokouksessa. A on 27.6.2023 toimittanut seuran puheenjohtajalle kirjallisen selvityksen ja B:lle lähettämänsä kirjallisen anteeksipyynnön. Seura on 2.7.2023 lähettänyt A:n selvityksen liiton tasa-arvovastaavalle, joka on toimittanut selvityksen B:lle 3.7.2023. Seuran kendovastaava on kuullut A:ta 5.7.2023 ja B:tä 11.7.2023. Liiton tasa-arvovastaava on ollut kuulemisissa läsnä. A:ta kuultaessa paikalla on ollut myös hänen tukihenkilönsä.

Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry:n hallitus on 17.7.2023 pidetyssä kokouksessaan päättänyt seuraavista kurinpitotoimista: 1) Seura päätti antaa A:lle varoituksen tämän toiminnasta. 2) Seura esitti A:lle epäluottamuslauseen ohjaajan roolissa. Hän ei voi toimia ohjaajana seurassa 17.7.2023–31.12.2023. 3) A ei voi jatkaa seuran hallituksen toiminnassa iaido-vastaavana.

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry:n hallitus on käsitellyt asiaa 30.7.2023 pidetyssä kokouksessaan. Liiton hallitus on yhtynyt seuran johtopäätökseen ja katsonut seuran toimenpiteiden olleen tapauksessa riittäviä.

Samassa kokouksessaan 30.7.2023 liiton hallitus on käsitellyt iaidon maajoukkueen valintaa vuoden 2023 EM-kisoihin. Hallitus on päätynyt valitsemaan maajoukkuekokoonpanon, jossa A ei ollut mukana.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että valituksen kohteena olevat päätökset kumotaan ja Ki-Ken-Tai-Icchi ry ja Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa. Asian ajamisesta aiheutuneiden kulujensa määräksi hän on ilmoittanut 641,25 euroa. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että seuraamuksia kohtuullistetaan. Lisäksi hän on vaatinut, että hänelle toimitetaan tallenteet kuulemisista sekä Olympiakomitean toimintasuositukset selvitysmenettelyyn.

Perusteinaan valittaja on esittänyt, ettei seuran päätöksessä tekoja ollut sidottu konkreettisiin sääntökohtiin. Liitolla tai seuralla ei ollut kurinpitosääntöjä, joista olisi voinut etukäteen varmistua, mistä menettelystä kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä. Seuraamus ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa väitettyyn rikkomukseen. Asian käsittelyssä oli tapahtunut useita menettelyvirheitä. Käsittelyyn oli osallistunut esteellisiä henkilöitä. Liitto ei ollut pyynnöistä huolimatta toimittanut hallituksen kokouspöytäkirjoja asian käsittelystä. Seuran sääntöjen mukaan sen hallituksella ei ollut toimivaltaa väliaikaisen toimintakiellon määräämiseen. Sovinnon mahdollisuutta ei ollut selvitetty. Valittajalle oli määrätty kumuloituvia kurinpitotoimia.

Väite siitä, että valittaja oli syrjinyt jodon harrastajia, ei pitänyt paikkaansa. Yhteenveto valittajan selvityksestä sisälsi virheitä ja muunneltua totuutta. Päätöksestä puuttuivat tieto sen tekijöistä, rikotut sääntökohdat ja muutoksenhakuohjaus.

Mitä tuli arvokisavalintaan, maajoukkuevalmentaja oli esittänyt valittajaa vuoden 2023 EM-maajoukkueeseen liiton lajipäällikölle. Liitto päätti kuitenkin 30.7.2023 jättää valittajan maajoukkueesta seuran antaman päätöksen jälkeen. Liiton maajoukkuepäätöstä koskevaa pöytäkirjaa ei ollut pyynnöstä huolimatta toimitettu valittajalle. Maajoukkuevalinnasta olivat olleet päättämässä esteelliset henkilöt.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan seura on esittänyt, että hallituksen päätöksen kohteena oli ollut seuran jäsenen B:n kokema epäasiallinen, painostava ja uhkaava käytös A:n taholta. A oli seuran hallituksen iaido-vastaava ja seuran iaido-ohjaaja ja B aloitteleva harrastaja, ja kyse oli myös faktisen valta-aseman väärinkäytöstä. Tarkoituksena oli ollut antaa aloittelevalle harrastajalle oikeusturvaa, osoittaa seuran noudattavan lajiliiton eettisiä periaatteita, antaa selkeä varoitus ja kohtuullinen seuraamus epäasiallisesta käytöksestä sekä mahdollistaa jatkotoimet vastaavien tapausten ehkäisemiseksi. Selvitys oli perustunut kuulemisiin ja dokumentoituihin viesteihin. Valituksessa ei ollut osoitettu, että selvitys olisi sisältänyt valittajan väittämää ”muunneltua totuutta”. Seuraamukset olivat oikeasuhtaisia ja kohtuullisia. Kyseessä oli määräaikainen, alle kuusi kuukautta kestävä tehtävistä pidättäminen.

Vaikka seuran säännöissä ei ollut kurinpitomenettelyä koskevia sääntöjä, hallituksella oli ollut asiassa toimintavelvollisuus. Säännöissä oli myös yhdistyslain mukainen määräys siitä, että jäsen voidaan erottaa tietyistä painavista syistä. Sallittua lievemmän seuraamuksen käyttäminen oli ollut kohtuullista. Hallitus oli toiminut toimivaltansa ja vastuunsa puitteissa, kun se oli määräaikaisesti poistanut A:n hallituksen iaido-vastaavan tehtävästä ja kieltänyt tätä kyseisenä aikana toimimasta iaido-ohjaajana.

Pääasia, jota selvitys koski, ei liittynyt millään tavalla asiaa käsitelleiden hallituksen jäsenten yleiseen tai yksityiseen etuun. Hallituksen jäsenet eivät olleet olleet esteellisiä asian käsittelyssä.

Päätöksen oli tehnyt hallitus, jonka jäsenet olivat valittajan tiedossa. Osapuolten välinen epäluulo oli heikentänyt sovinnon mahdollisuuksia. Lupa välittää, lupa puuttua -ohjeisto oli ollut helposti löydettävissä internetistä. Tallenteet kuulemisista oli toimitettu oikeusturvalautakunnalle. Valituksen kohteena olevaa päätöstä oli valittajan pyynnöstä täsmennetty.

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry on vastauksessaan lausunut, että liitto ja seura olivat selvittäneet A:han kohdistunutta valitusta tämän väitetystä epäasiallisesta käyttäytymisestä seuran nuorempaa harjoittelijaa kohtaan. Liitto pyysi seuralta ja A:lta selvitystä tapahtuneesta. Seuralle suositeltiin A:n sulkemista seuran toiminnasta Olympiakomitean Lupa välittää, lupa puuttua -ohjeistuksen mukaisesti. A toimitti kirjallisen vastineensa. Lisäksi liitto kuuli A:ta ja B:tä erillisissä kuulemistilaisuuksissa. A:n kuulemiseen osallistui hänen avustajansa. Seura katsoi selvityksensä perusteella A:n käyttäytymisen olleen epäasiallista kahdessa kolmesta B:n kuvailemasta tapahtumasta ja kohdisti A:han kurinpitotoimia. Liitto käsitteli asiaa 30.7.2023 pidetyssä hallituksen kokouksessa, jossa se yhtyi seuran johtopäätökseen ja katsoi seuran toimenpiteiden olevan riittäviä. Samassa kokouksessa käsiteltiin iaidon maajoukkuevalintaa vuoden 2023 EM-kisoihin. Liiton hallitus päätyi valitsemaan maajoukkuekokoonpanon, jossa A ei ollut mukana. Hallitus laati selvityksen tapahtumista ja päätöksestä.

A pyysi liitolta 19.6.2023 ja 30.7.2023 pidettyjen hallituksen kokousten pöytäkirjoja. Pöytäkirjoja ei vielä tuolloin lähetetty, koska niitä ei ollut hyväksytty. Hallituksen kokouksen 19.6.2023 pöytäkirja hyväksyttiin 30.7.2023 ja lähetettiin A:lle 18.8.2023. Kokouksen 30.7.2023 pöytäkirja lähetettiin A:lle 22.8.2023.

Liitto ei ollut ylittänyt toimivaltaansa maajoukkuevalinnan suhteen, kohdistanut A:han kurinpidollisia seuraamuksia tai toiminut asiassa virheellisesti. Yhtenä maajoukkueen valintakriteerinä oli ”sopivuus joukkueeseen”. Kriteeri oli ollut käytössä ainakin vuodesta 2017 lähtien. Maajoukkueurheilijoiden sopimuksessa oli lisäksi erillinen ehto liiton eettisten periaatteiden noudattamisesta. Maajoukkuevalmentaja oli ollut tietoinen vireillä olevasta selvityksestä ja oli ilmoittanut liiton puheenjohtajalle, että mikäli A:n todetaan käyttäytyneen epäasiallisesti harjoittelijaa kohtaan, tämä oli maajoukkuevalmentajan mielestä riittävä perustelu maajoukkueesta pois jättämiseen ”sopivuus joukkueeseen” -kriteerin nojalla. Hallituksen 19.6.2023 pidetyssä kokouksessa liiton iaido-lajipäällikkö ehdotti hallitukselle maajoukkuevalmentajan alkuperäistä esitystä maajoukkueen kokoonpanoksi. Hallitus päätti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. Kokouksessa 30.7.2023 liitto totesi seuran selvityksen perusteella, että A:n toiminta oli liiton eettisten periaatteiden vastaista. Liiton hallitus katsoi, että A:n epäasiallinen toiminta puolsi vaihtoehtoa, jossa A ei ollut mukana maajoukkueessa. Päätös perustui ”sopivuus joukkueeseen” -kriteeriin ja liiton eettisten periaatteiden vastaisiin A:n toimiin.

C ja D eivät olleet olleet esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon, sillä tapaus liittyi A:n B:hen kohdistamaan menettelyyn, ei C:hen tai D:hen. A:n ja D:n konflikti vuosien takaa liittyi B:hen vain välillisesti. A ja D eivät olleet olleet tekemisissä sitten vuoden 2020.

Mitä tuli A:n väitteeseen, jonka mukaan hän ei ollut saanut tietoa ohjeista, liiton tasa-arvo- ja vastuullisuusvastaava oli lähettänyt A:lle seuralle lähettämänsä selvityspyynnön 22.6.2023 ja viitannut siinä Olympiakomitean Lupa välittää, lupa puuttua -ohjeisiin.

A ei ollut lähestynyt liittoa sovinnon mahdollisuuksista. Liiton tasa-arvo- ja vastuullisuusvastaava oli myös B:n kokeman pelon ja epäluottamuksen johdosta katsonut, ettei asianosaisten kohtaamista ollut mielekästä järjestää.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen ja todennut muun ohella seuraavan. Lupa välittää, lupa puuttua -ohjeistus oli toimitettu hänelle vasta asian ollessa vireillä oikeusturvalautakunnassa. Liiton tasa-arvovastaava oli B:n kuulemisessa ohjannut keskustelua D:n ja A:n konfliktiin. Tämä osaltaan tuki valittajan väitettä siitä, että kyseinen konflikti oli vaikuttanut asian käsittelyyn. Lisäksi kuulemisessa ei ollut oltu puolueettomia.

D:n ja A:n välit olivat olleet kireät viimeisen viiden vuoden ajan. Viimeisin sovittelu vuonna 2021 oli päättynyt tuloksettomana. C ja D olivat tietoisina esteellisyydestään toimineet asian käsittelyssä. B oli halunnut vaihtaa A:n harjoittamasta linjasta D:n alaisuuteen.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Valituksen johdosta asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitomenettelyssä ollut sellaisia virheitä tai puutteita, jotka tekisivät valittajalle määrätyt kurinpitoseuraamukset perusteettomiksi. Aluksi on kuitenkin arvioitava, onko oikeusturvalautakunta toimivaltainen tutkimaan valituksen kurinpitoseuraamuksia koskevilta osin. Mikäli oikeusturvalautakunnan katsotaan olevan toimivaltainen, asiassa on arvioitava, ovatko kurinpitoseuraamukset perustuneet valittajaa velvoittaviin sääntömääräyksiin eli onko valittajalle ylipäänsä voitu määrätä kyseiset kurinpitoseuraamukset. Mikäli näin katsotaan olleen, asiassa on kysymys siitä, onko kurinpitoasiassa menetelty asianmukaisesti ja onko päätös perusteltu asianmukaisesti. Mikäli näin katsotaan tapahtuneen, asiassa on vielä arvioitava, onko päätökselle ollut aineellinen peruste ja ovatko seuraamukset olleet oikeudenmukaisessa suhteessa väitettyihin rikkomuksiin.

Toiseksi kysymys on arvokilpailuvalinnan asianmukaisuudesta.

Oikeusturvalautakunnan toimivalta yhdistyksen hallituksen päätöstä koskevan valituksen tutkimiseen

Oikeusturvalautakunta on sen sääntöjen 2 §:n 1 kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, b) kurinpitoseuraamuksesta, c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä.

Kuten edellä on todettu, seuran hallitus on 17.7.2023 pidetyssä kokouksessaan ensinnäkin päättänyt antaa A:lle varoituksen tämän toiminnasta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle annettu varoitus on yksiselitteisesti ollut kurinpitoseuraamus. Siten lautakunta on sääntöjensä nojalla toimivaltainen tutkimaan valituksen varoituksen osalta.

Päätöksensä kohdassa 2 hallitus on esittänyt A:lle epäluottamuslauseen ohjaajan roolissa ja määrännyt, ettei A voi toimia seurassa ohjaajana 17.7.2023 ja 31.12.2023 välisenä aikana. Ottaen huomioon, ettei seuraamusjärjestelmää ollut lainkaan yhdistyksen säännöissä määritelty ja että seura itsekin on mieltänyt mainitut seuraamukset kurinpidollisiksi toimiksi, oikeusturvalautakunta katsoo, että myös kohdan 2 seuraamuksia on pidettävä sellaisina kurinpitotoimina, jotka kuuluvat oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

Kolmanneksi seuran hallitus on päättänyt, ettei A voi jatkaa seuran hallituksen toiminnassa iaido-vastaavana. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kysymys ole lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan alakohdassa b tarkoitetusta kurinpitoseuraamuksesta vaan yhdistyksen hallinnon sisäisestä järjestämisestä. Tällaiset yhdistysautonomian piiriin kuuluvat ratkaisut eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Näin ollen valitus jätetään mainitun seuraamuksen osalta lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Onko valittajalle voitu määrätä kyseiset kurinpitoseuraamukset?

Urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin on kuulunut, että urheilijalle voidaan määrätä vain sellaisissa kurinpitomääräyksissä mainittuja seuraamuksia, joihin hänet on sitoutettu. Perusedellytyksenä kurinpitoseuraamusten määräämiselle on siten se, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, on määritelty riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti urheilijaa velvoittavissa yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä taikka urheilijan ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa. Rangaistavan menettelyn ohella kurinpitoa koskevissa määräyksissä on määriteltävä se, minkälaisia seuraamuksia kielletystä menettelystä voi seurata. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä (ks. esim. UOL 2/2008, 23/2011, 13/2014, UOL 46/2015 ja UOL 24/2021). Myös erilaiset väliaikaismääräykset kurinpitomenettelyä koskevan käsittelyn ajaksi edellyttävät sitä, että tällaisesta mahdollisuudesta on erilliset sääntömääräykset (ks. esimerkiksi UOL 3/2014). Esimerkiksi ratkaisussa UOL 1/2017 kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei katsottu olevan edellytyksiä tilanteessa, jossa säännöissä ei ollut määritelty kurinpitoseuraamuksena minkäänlaista harjoittelu- ja kilpailukieltoa, eikä sellaista katsottu olevan mahdollista määrätä myöskään säännöissä määriteltyä seurasta erottamista lievempänä seuraamuksena.

Oikeuskäytännössä korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1997:165 katsonut, että metsästyskiellon määräämisessä metsästysseuran jäsenelle oli kyse niin voimakkaasta puuttumisesta hänelle yhdistyksen jäsenenä kuuluviin oikeuksiin, että jäsenen oikeusturva edellytti kurinpitomenettelyssä noudatettavan yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen tai yleisen kokouksen määräyksiä eikä kurinpitovalta voinut perustua yhdistyksessä mahdollisesti noudatettuun tapaan. Yhdistyksen johtokunta oli määrätessään jäsenelle metsästyskiellon ylittänyt toimivaltansa ja päätös oli sen vuoksi yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että ennakkopäätöksen KKO 1997:165 jälkeen on selvää, että yhdistyksen jäsenelle voidaan yhdistysoikeudellisessa kurinpidossa määrätä vain säännöissä määriteltyjä rangaistuksia. Mainitun ratkaisun mukaan kurinpitoseuraamusta ei voida enää perustella vain sillä, että seuraamus on lievempi kuin säännöissä samasta teosta määrätty yhdistyksestä erottaminen (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 269). Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kokonaan poissuljettua ei ole se, että jäsenelle määrätään lievempiä seuraamuksia kuin säännoissa tai kurinpitomääräyksissä on määrätty, esimerkiksi julkisen varoituksen asemesta varoitus (Halila – Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 241). Viimeksi mainitusta kannanotosta ei voida kuitenkaan päätellä, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen olisi mahdollista ilman erillisiä sääntömääräyksiä yksin säännöissä olevan erottamista koskevan sääntömääräyksen perusteella.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seura on toiminut liiton ohjeiden mukaisesti ja sinänsä vastuullisesti ryhtyessään ripeästi selvittämään väitettyä A:n epäasiallista menettelyä, jonka seuran jäsen ja valittajan ohjattava valituksessaan oli tuonut esiin. A:lta oli pyydetty kirjallinen vastaus B:n valitukseen ja häntä oli kuultu suullisesti siten, että läsnä kuulemisessa oli ollut myös hänen avustajansa.

Seuran säännöissä ei kuitenkaan ole ollut kurinpitomenettelyä koskevia sääntöjä. Seura on vastauksessaan vedonnut siihen, että se noudattaa toiminnassaan sääntöjensä ohella yhdistyslakia, liiton sääntöjä ja eettisiä periaatteita sekä muita suomalaisen urheiluyhteisön hyväksymiä eettisiä periaatteita ja linjauksia. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei myöskään liiton säännöissä ole erillisiä kurinpitomääräyksiä, eivätkä toisaalta liiton säännöt, jotka tosin velvoittavat jäsenseuroja ja niiden jäseniä, sellaisinaan perusta jäsenseuroille toimivaltaa kurinpitoseuraamusten määräämiselle. Näin ollen A:lle määrätyt kurinpitoseuraamukset eivät ole perustuneet seuran sääntöihin tai kurinpitomääräyksiin, eikä seuraamuksille ole ollut asianmukaista perustaa. Seuran hallituksen päätös on siten kumottava A:lle päätöksen kohdissa 1 ja 2 määrättyjen kurinpitoseuraamusten osalta.

Arvokilpailuvalintaa koskevan päätöksen arviointi

Valittaja on todennut, että maajoukkuevalmentaja oli 21.5.2023 suullisesti esittänyt liiton iaido-lajipäällikölle valittajaa EM-kilpailumaajoukkueeseen, mutta liiton hallitus oli 30.7.2023 pidetyssä kokouksessaan päättänyt jättää valittajan EM-joukkueen ulkopuolelle. Valittaja on katsonut, että kyse oli ollut kurinpidollisesta päätöksestä. Lisäksi valittaja on vedonnut siihen, että hänen pudottamisestaan olivat olleet päättämässä esteelliset henkilöt.

Liitto on vastauksessaan lausunut maajoukkuevalmentajan keskustelleen liiton puheenjohtajan kanssa tapauksesta 18.6.2023 ja todenneen tuolloin, että mikäli selvityksen aikana todetaan A:n käyttäytyneen epäasiallisesti B:tä kohtaan, tämä on maajoukkuevalmentajan käsityksen mukaan riittävä peruste jättää A maajoukkueen ulkopuolelle.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevia päätöksiä, a) jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai b) jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tämän sääntömääräyksen mukaan lautakunnan toimivalta on arvokilpailuvalintoja koskevissa asioissa selvästi suppeampi kuin muissa lautakunnassa käsiteltävissä asioissa. Oikeusturvalautakunta on aikaisemmissaan ratkaisuissaan (esim. UOL 21/2016) todennut, että arvokilpailuvalinnassa on kysymys lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä ja ettei oikeusturvalautakunnan toimivaltaan tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos asianmukaisesti tehdyn päätöksen perusteella ennakkoon on ilmoitettu ja julkistettu ne kriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee valinnassa noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti.

Arvokilpailuvalinta voidaan siten lautakunnassa tutkia vain siltä osin kuin siinä on rikottu selviä valintakriteereitä, tai kun se on syrjivä sääntökohdassa mainitulla tavalla.

Oikeusturvalautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei käy ilmi, että maajoukkuevalinnassa olisi asetettu tai ennakkoon ilmoitettu täsmällisempiä valintakriteerejä kuin ”sopivuus joukkueeseen”. Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa valintakriteerit eivät ole niin selkeästi asetettuja eli niin selviä ja yksiselitteisiä, että tehdyissä valinnoissa voitaisiin todeta niitä jätetyn noudattamatta. Valintakriteerit ovat ilmeisesti jättäneet valitsijalle varsin laajan harkintavallan. Sen arvioiminen, onko liiton hallitus, joka on tehnyt valintapäätöksen, käyttänyt harkintavaltaa tarkoituksenmukaisesti taikka oikein, ei kuulu lautakunnan toimivaltaan. Lautakunta kuitenkin toteaa, että sopivuutta arvioidessaan liiton hallitus on voinut ottaa huomioon liiton ja seuran selvitysmenettelyyn johtaneen An toiminnan.

Asiassa esitetty selvitys ei myöskään osoita, että valintapäätös olisi ollut syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdistyksen hallinnossa tapahtuvaan päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden esteellisyyttä arvioidaan yhdistyslain 37 §:n nojalla, jollei yhdistyksen säännöissä ole määräyksiä tätä tiukemmista esteellisyysperusteista. Asiassa on selvää, että Suomen Kendoseurojen Keskusliiton säännöissä ei ole määrätty esteellisyydestä yhdistyslain 37 §:stä poikkeavalla tavalla. Yhdistyslain 37 §:n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että kurinpitoasioissa päätöksentekijän esteettömyydelle voidaan asettaa tavanomaista yhdistyksen päätöksentekoa pidemmälle meneviä vaatimuksia (ks. esimerkiksi UOL 7/2009 ja UOL 23/2011). Muissa kuin kurinpitoasioissa päätöksentekijän esteellisyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä keskeinen merkitys esteellisyyden arvioinnissa muissa kuin kurinpitoasioissa on yhdistyslain 37 §:n mukaisesti annettu sille, voidaanko päätöksentekijän yksityisen edun katsoa olevan ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa (ks. UOL 2/2020, UOL 13/2013, UOL 4/2013 ja UOL 8/2020).

Liiton hallitus, johon ovat kuuluneet muiden muassa C ja hänen aviopuolisonsa D, on kokouksessaan 30.7.2023 hyväksynyt maajoukkuevalmentajan esittämistä kahdesta vaihtoehdosta maajoukkue-ehdotuksen B, jossa A ei ollut mukana, ja hylännyt vaihtoehdon A, jossa A oli valittujen joukossa. A on valituksessaan viitannut hänen ja D:n väliseen antipatiaan esteellisyysperusteena. A ei ole valituksessaan väittänyt, että hänen tilalleen olisi valittu ketään muuta urheilijaa, eikä oikeusturvalautakunnalle toimitetusta aineistosta ilmene, että A:n valintaa koskeva päätös muutoinkaan olisi vaikuttanut D:n tai C:n yksityiseen etuun. Esitetystä aineistosta ei myöskään yksiselitteisesti ilmene, että D:n ja A:n välillä olisi ollut sellaisia ristiriitoja, jotka olisivat tehneet D:stä ja C:stä esteellisiä päättämään A:n valinnasta. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei myöskään esteellisyyttä koskeva väite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta päätyy siihen, että aihetta arvokilpailuvalintapäätöksen muuttamiseen ei ole.

Lautakuntakulut ja valitusmaksu

A on pääosin voittanut asiansa kurinpitomenettelyä koskevien virheväitteiden ja kurinpitoseuraamusten osalta ja hävinnyt asian arvokisavalinnan osalta. Oikeusturvalautakunta harkitsee sääntöjensä 27 §:n 2 momentin nojalla kohtuulliseksi, että asianosaiset saavat pitää lautakuntakulunsa vahinkonaan. Näin ollen A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä.

Sääntöjensä 12 §:n 2 momentin perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että oikeusturvalautakunnassa suoritettu valitusmaksu on palautettava takaisin asiansa osittain voittaneelle A:lle.

Päätöslauselma

Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry:n hallituksen päätös 17.7.2023 kumotaan A:lle määrätyn varoituksen ja hänelle esitetyn epäluottamuslauseen osalta sekä siltä osin, kuin päätöksessä on määrätty, ettei A voi toimia ohjaajana seurassa 17.7.2023–31.12.2023. Siltä osin, kuin valitus koskee päätöksen kohtaa 3, valitus jätetään tutkimatta.

Muilta osin valitus hylätään.

A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen
puheenjohtaja

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Antti Aine, Hilla Marjoranta, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen

35/2023 Iaido - Kurinpito - Arvokilpailuvalinta – Valintakriteerit – Valintakriteereiden tulkinta