20/2023 Cheerleading - Yhdistys – Jäsenoikeuksien rajoittaminen – Sukupuoli - Syrjintä

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 20/2023
30.5.2023                                 
Diaarinro 17/2023

 
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallituksen päätös 26.3.2023

ASIA                
Jäsenoikeuksien rajoittaminen

MUUTOKSENHAKIJA

 B

KUULTAVAT
Suomen Cheerleadingliitto ry
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

SUOMEN CHEERLEADINGLIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS 26.3.2023

Suomen Cheerleadingliitto ry:n (jäljempänä Cheerleadingliitto) hallitus on päätöksessään 26.3.2023 päättänyt, että Cheerleadingliitto ei voi myöntää A:lle kilpailulupaa liiton alaisissa kilpailuissa toisen sukupuolen edustajana. Päätös on perustunut siihen, että Cheerleadingliiton hallituksella ei ole liiton sääntöjen mukaista menettelytapaa eikä riittävää asiantuntemusta määritellä henkilön sukupuolta joksikin muuksi kuin hänen oikeudellinen sukupuolensa on, eikä hallitus siten voi tehdä A:n pyytämää päätöstä, joka mahdollistaisi A:n kilpailemisen miehenä liiton alaisissa sarjoissa.

VALITUS PERUSTEINEEN

B on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja A:lle myönnetään oikeus kilpailla Cheerleadingissa miehenä.

Perusteinaan B on esittänyt, että Cheerleadingliitto on valituksen kohteena olevalla päätöksellä rajoittanut perusteetta ja sukupuolen perusteella syrjivällä tavalla B:n jäsenen A:n oikeutta kilpailla liiton alaisissa kilpailuissa. A on cheerleadingia harrastava, hormonikorvaushoidot lääkärin valvonnassa aloittanut transmies. Hän on biologisesti naiseksi syntymässä määritelty henkilö, jolla on vielä toistaiseksi naisen henkilötunnus.

Cheerleading on laji, jota voidaan harrastaa lähtökohtaisesti kaikissa joukkueissa sukupuolesta riippumatta. Lajissa ei ole erillisiä miesten sarjoja, vaan sarjajako noudattaa sukupuolijakoa naiset, naiset + miehet ja ei määritelty. Sukupuolijakoon otetaan kilpailusäännöissä kantaa vasta SM-tasolla, jossa voivat kilpailla naisista koostuvat joukkueet ja sekajoukkueet. Suurimmassa osassa kilpailusarjoja ei ole sukupuoleen liittyviä rajoituksia. Näin on esimerkiksi siinä kilpailusarjassa, johon A:n joukkue osallistuu.

A on siirtynyt alkuvuodesta 2023 alkeisjoukkueesta kilpailusarjaan osallistuvaan joukkueeseen. Siirtymisensä jälkeen A on ollut helmikuussa 2023 yhteydessä Cheerleadingliittoon selvittääkseen hormonikorvaushoitojen vaikutusta kilpailemiseen. Liitto on tässä yhteydessä kehottanut A:ta ottamaan yhteyttä SUEK:iin, jonka lääketieteellinen asiantuntija on todennut, että A:lla on transmiehenä mahdollisuus hakea erivapautta testosteronihoidolle sen jälkeen, kun lajiliitto on myöntänyt hänelle luvan kilpailla miehenä tai miesten sarjassa. Testosteronihoidon alkamisen jälkeen A ei voi kilpailla naisena eikä naisten sarjassa, sillä naiselle ei voida myöntää erivapautta testosteronihoidolle WADA:n ohjeistuksen mukaan. Cheerleading ei kuulu SUEK:n kansallisen tasomäärittelyn piiriin, mikä mahdollistaa SUEK:lta saadun tiedon mukaan sen, että erivapautta voi hakea takautuvasti vielä mahdollisen dopingtestin jälkeenkin, mutta lajiliiton on tullut myöntää urheilijalle oikeus kilpailla miehenä.

Kilpailemisella esimerkiksi miehenä, naisena tai muun sukupuolisena ei ole merkitystä A:n joukkueen kilpailusarjassa. Tästä huolimatta Cheerleadingliitto on ilmoittanut, että se ei voi myöntää A:lle lupaa miehenä kilpailemiseen. Liitto on perustellut kantaansa muun muassa sillä, että liiton kilpailusääntöjen mukaan kilpailijoilla tulee olla lisenssi, joka on linkitetty kilpailijan henkilötunnukseen. Liiton käyttämä kilpailujärjestelmä poimii henkilön sukupuolen hänen henkilötunnuksestaan. Liiton ilmoituksen mukaan se ei voi tehdä erillistä päätöstä siitä, että henkilö voisi kilpailla muun kuin juridisen sukupuolensa edustajana. Kilpailusäännöissä ei kuitenkaan oteta kilpailijan sukupuoleen kantaa ennen SM-sarjatasoa ja lisenssin osalta säännöissä on määrätty vain, että kilpailijalla tulee olla voimassaoleva lisenssi. A:lla on tämän kauden kilpailuja koskeva voimassaoleva lisenssi, eikä hän vaadi lisenssin muuttamista kesken kauden.

Sillä, että liiton kilpailujärjestelmä poimii kilpailijan sukupuolen tämän henkilötunnuksesta, ei tulisi olla mitään merkitystä kilpailuoikeuden saamisen kanssa. Cheerleadingliitto on tuonut asiassa esille sen, että sen alaisissa sekasarjoissa voidaan kilpailla naisena ja miehenä. Huomionarvoista kuitenkin on, että alemmilla sarjatasoilla tätä jaottelua ei ole käytetty, vaan käytetty termi ”ei määritelty” viittaa siihen, että sukupuoleen liittyviä rajoituksia ei ole.

Cheerleadingliiton kilpailusäännöissä on määritelty 43 cheer-kilpailusarjaa, joista kahdeksassa on otettu kantaa sukupuoleen (SM-sarjataso naiset ja sekajoukkueet junioreiden ja aikuisten ikäluokissa). Cheerleadingissa kilpaillaan siten 35:ssä eri cheer-kilpailusarjassa, jossa sukupuolen kohdalla käytetään termiä ”ei määritelty”. Lisäksi kaikki cheer-tanssisarjat kuuluvat mainittuun ”ei määritelty” -kategoriaan aina SM-sarjatasoa myöden.

A:n hormonikorvaushoito sisältää doping-aineiksi luokiteltavia hormonivalmisteita. Hormonikorvaushoito ja siitä seuraavat korkeammat testosteroniarvot eivät kuitenkaan poikkea samassa sarjassa mahdollisesti kilpailevien miesten testosteronitasosta. Hormonikorvaushoito ei siten tuo hänelle mitään kilpailuetua muihin miehiin nähden kaikille sukupuolille avoimessa sarjassa. Näin ollen sille, että A ei voi kilpailla miehenä, ei ole mitään perusteltua syytä.

On selvää, että A:lle ei vastaisuudessa voida myöntää lupaa kilpailla naisena tai naisten sarjoissa, joita on Cheerleadingissa yhteensä 8. Valituksen kohteena oleva päätös evää kuitenkin A:lta ja myös muilta hormonikorvaushoitoja läpikäyviltä transhenkilöiltä mahdollisuuden kilpailla kaikille sukupuolille avoimessa sarjassa.

Cheerleadingliitto on rajoittanut A:n jäsenoikeuksia tulkitsemalla kilpailusääntöjä virheellisesti ja evännyt mahdollisuuden erivapauden hakemiseen sanottuihin virheellisten tulkintojen perusteella. Tämän vuoksi valituksen kohteena oleva päätös on kumottava ja A:lle on myönnettävä oikeus kilpailla miehenä, jotta hän voi hakea erivapautta hormonikorvaushoidolleen.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Cheerleadingliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Cheerleadingliitto on esittänyt, että SUEK:n lääkärin kanssa käydyn keskustelun ja SUEK:n dopingtestausohjeen perusteella SUEK määrittelee avoimissa sarjoissa kilpailevien henkilöiden sukupuolen testaustilanteessa henkilön juridisen sukupuolen mukaisesti. On totta, että Cheerleadingliiton kilpailusäännöt eivät useimpien sarjojen kohdalla määrittele sitä, mitä sukupuolta edustava henkilö sarjassa voi kilpailla. Nämä sarjat ovat avoimia kaikille ja myös A voi vapaasti kilpailla niissä.  Cheerleadingliitto ei kuitenkaan ole katsonut olevansa oikea taho määrittelemään sitä, minkä sukupuolen edustajana kukin urheilija kilpailee.

Cheerleadingliiton hallituksella ei ole riittävää asiantuntemusta määritellä henkilön sukupuolta joksikin toiseksi kuin joksi se on juridisesti määritetty. Tällaisen päätöksen tekemiseen tulisi olla selkeä toimintamalli ja perusteet, jotka pätisivät myös tilanteessa, jossa juridiselta sukupuoleltaan mies omalla ilmoituksellaan haluaisi kilpailla naisten sarjassa. Tällaisia toimintamalleja liitolla ei vielä ole ja tästä syystä A:lle on todettu, että asian selvittämistä jatketaan ja myös juuri voimaan tulleella translain muutoksella tulee olemaan tulevaisuudessa joitakin vaikutuksia asiaan. Myöskään Cheerleadingliiton kansainvälisillä lajiliitoilla ei ole olemassa olevia ohjeistuksia asian suhteen. 

Näillä perusteilla Cheerleadingliiton hallitus on päätynyt katsomaan, että ennen kuin asiaa on selvitetty lisää liitto ei voi antaa urheilijalle kilpailulupaa toisen sukupuolen edustajana, vaan se noudattaa SUEK:n määritelmää siitä, että avoimissa sarjoissa henkilön sukupuoli määräytyy hänen juridisen sukupuolensa mukaisesti.

SUEK on vastauksessaan lausunut, että sen tehtävänä on vastata kansallisesta dopingvalvonnasta Suomessa. Tähän kuuluu muun muassa opastaminen erivapausasioissa sekä erivapauksien myöntäminen kielletyille aineille. SUEK:n lääketieteellinen asiantuntija on vastannut sekä urheilijalle että liitolle, että erivapaus testosteronihoidolle voidaan myöntää sen jälkeen, kun lajiliitto on myöntänyt kilpailuoikeuden miehenä. SUEK:n toimivaltaan ei kuulu sen määritteleminen, millä perusteilla lajiliitto myöntää kilpailuoikeuksia. Tämä kuuluu yksinomaan lajiliiton tehtäväpiiriin, mikä ilmenee myös WADA:n asiaa koskevasta ohjeistuksesta. SUEK ei ole ohjeistanut lajiliittoa siten kuin liitto omassa vastauksessaan antaa ymmärtää. Testaus ei perustu juridiseen sukupuoleen, vaan antidopingtoiminnassa urheilusukupuoli määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan, mihin sarjaan urheilijalla on kilpailuoikeus.

VASTASELITYS

B on vastaselityksessään uudistanut valituksessa esittämänsä.

Lisäksi B on lausunut, että Kansainvälinen Olympiakomitea on 16.11.2021 julkaissut päivitetyn linjauksen koskien sukupuolivähemmistöjen asemaa urheilussa. Uusi linjaus korostaa oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja syrjimättömyyttä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen moninaisuuden perusteella. Linjauksen mukaan kelpoisuusvaatimusten määrittely kuuluu kullekin lajille.

Edellä mainitussa linjauksessa esitetyistä periaatteista useat eivät toteudu valituksen kohteena olevassa päätöksessä. Ensinnäkin osallisuuden periaate ei toteudu, koska tosiasiassa transmiehillä ei ole mahdollisuutta osallistua kaikille avoimiin sarjoihin. Toiseksi haitan ehkäisemisen periaate edellyttää lajiliitoilta sitä, että ne ehkäisevät kelpoisuusvaatimusten tulkinnoista johtuvia negatiivia suoria tai epäsuoria vaikutuksia urheilijan terveyteen tai hyvinvointiin. Estämällä kilpaileminen tämä ei onnistu. Kolmanneksi syrjimättömyyden periaate edellyttää, että kelpoisuusvaatimuksia on toimeenpantava siten, että ne eivät kategorisesti sulje urheilijoita kilpailujen ulkopuolelle urheilijoiden sukupuoli-identiteetin, fyysisen ulkomuodon tai sukupuolen moninaisuuden perusteella. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttyvät ja tämä on oikeudenmukaista, urheilijan tulee saada kilpailla siinä sarjassa, joka on parhaiten linjassa hänen itse määrittelemänsä sukupuoli-identiteetin kanssa.

Oikeudenmukaisuuden periaate merkitsee tässä yhteydessä lähinnä sitä, että urheilija ei saa saada sukupuoli-identiteetin uudesta määrittelystä epäreilua kilpailuetua, josta A:n tai ylipäätään transmiesten kohdalla ei avoimissa sarjoissa ole kyse.

Vastauksessaan ja puhelimitse Cheerleadingliitto on vahvistanut, että SUEK:n dopingtestausohjeen mukaan avoimissa sarjoissa kilpailevien henkilöiden sukupuoli määritellään testaustilanteessa henkilöiden juridisen sukupuolen mukaisesti. Tämän vuoksi liitto katsoo, että se ei voi antaa urheilijalle lupaa kilpailla muun kuin juridisen sukupuolensa edustajana. Käytännössä liiton luvalla kilpailla toisen sukupuolen edustajana ei myöskään tekisi mitään, koska juridisesti naiseksi määritelty henkilö ei voisi hakea takautuvasti erivapautta testosteronihoidolle.

Yhtenä perusteena kysymyksessä olevalle käytännölle SUEK on ilmoittanut, että samaa toimintamallia tulisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vuoksi toteuttaa jokaisen, joka haluaisi luvan kilpailla avoimessa sarjassa, kohdalla eikä liitolla ole mahdollisuutta arvioida asioiden taustalla olevia prosesseja. Ilmeisesti huoli liittyy tältä osin siihen, että juridisesti naiseksi määritellyillä henkilöillä olisi vapaampi mahdollisuus käyttää vilpillisesti testosteronia kaikille avoimessa sarjassa.

SUEK:n edellä mainitut perusteet eivät ole perusteltuja. SUEK:n Cheerleadingliitolle ilmoittama dopingtestausohje estää kategorisesti hormonikorvaushoitoja läpikäyviä transurheilijoita osallistumasta kaikille avoimiin sarjoihin, jos erivapautta ei ole mahdollista saada. Luvan voi ilmeisesti saada miesten sarjaan, mutta ei kaikille sukupuolille avoimeen sarjaan. Tällöin transmiehen on käytännössä oltava jo juridisesti mies, jotta hän saa kilpailla sarjassa, jossa sukupuolta ei ole määritelty.

Lisäksi, vaikka liitto voisikin antaa juridisesti naiseksi määritellyille henkilöille luvan kilpailla avoimessa sarjassa miehinä, tulisi kysymyksessä olevilla kilpailijoilla olla dopingaineeksi luokitellun testosteronin käyttöön erivapauden kriteerit täyttävä lääkärin määräys tai muu kriteerit täyttävä peruste ja heidän tulisi tarvittaessa hakea sen mukaisesti erivapautta hormonihoitoihin mahdollisen dopingtestin varalta. Muutoin he syyllistyisivät dopingrikkomukseen, josta vastuu on urheilijalla, ei lajiliitolla. Pelko siitä, että tällainen käyttäytyminen lisääntyisi myös vilpillisessä mielessä, ei saisi olla perusteena kategoriselle kilpailuista poissulkemiselle. Yhdenvertaisuutta ei ole se, että kaikille asetetaan samat vaatimukset, vaan se, että samassa asemassa olevia henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Huhtikuun 2023 alussa voimaan tullut translaki tuo helpotusta asiaan siten, että oman sukupuolensa voi juridisesti vaihtaa. SUEK:n ohjeistus ja liiton päätös on kuitenkin annettu ennen uuden translain voimaantuloa, mikä tarkoittaa sitä, että A tai kukaan mukaan transmies ei ole voinut kilpailla kaikille avoimissa sarjoissa 31.3.2023 asti. Erikoisen tilanteesta tekee se, että kaikille avoimessa sarjassa transmiehen testosteroniarvojen nousu lääketieteellisistä syistä ei tuo merkittävää kilpailuetua, koska samassa sarjassa on voinut tähänkin asti kilpailla miehenä korkeilla testosteroniarvoilla. SUEK:n dopingtestausohje on siten sulkenut kategorisesti ainakin hormonikorvaushoitoja läpikäyvät transmiehet kaikille sukupuolille avointen sarjojen ulkopuolelle.

Mikäli SUEK:n dopingtestausohje on uuden translain voimaantultua muutettu vastaamaan uutta sääntelyä, sitä tulee myös soveltaa vasta sen jälkeen, kun sukupuoli on juridisesti ollut mahdollista vaihtaa. Käsittelyaika juridisessa sukupuolen vaihtamisessa on 30 vuorokautta, jolloin tosiasiallinen mahdollisuus kilpailla on vasta toukokuussa. Jatkossakaan sukupuolen vaihtamiseen liittyvän prosessin ollessa käynnissä transmiehillä ei kuitenkaan olisi oikeutta kilpailla kaikille avoimissa sarjoissa, vaikka uusi translaki tuokin tähän helpotusta.

Transurheilijoiden asema urheilukilpailuissa vaatii lajikohtaista tarkastelua ja keskustelua pitkäaikaisista linjauksista. Asiaa tarkemmin selvitettäessäkin transurheilijoiden asema on kuitenkin huomioitava asianmukaisesti siten, että se edistää osallisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tämä edellyttää tapauskohtaista harkintaa ja päätöksiä. Jos SUEK:n voimassaoleva dopingtestausohje estää tämän, on syytä tarkastella, onko ohje asianmukainen ja perusteltu.

Tällä hetkellä valituksen kohteena oleva päätös rikkoo A:n jäsenoikeuksia tavalla, jolle ei ole tarpeeksi painavia perusteluja. Lisäksi päätös on ristiriidassa Kansainvälisen olympiakomitean sukupuolivähemmistöjen asemaa koskevan linjauksen kanssa ja johtaa käytännön tasolla syrjintään. Toistaiseksi A ei voi transmiehenä kilpailla cheerleadingissa sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Käytännössä Cheerleadingliiton päätös estää A:n kilpailemisen dopingrikkomukseen syyllistymättä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Cheerleadingliiton hallitus on päätöksessään 26.3.2023 päättänyt, että liitto ei myönnä A:lle kilpailulupaa liiton alaisissa kilpailuissa toisen sukupuolen edustajana. Päätös on perustunut siihen, että Cheerleadingliiton hallituksella ei ole liiton sääntöjen mukaista menettelytapaa eikä riittävää asiantuntemusta määritellä henkilön sukupuolta joksikin muuksi kuin hänen oikeudellinen sukupuolensa on, eikä hallitus siten voi tehdä A:n pyytämää päätöstä, joka oikeuttaisi A:n kilpailemisen miehenä liiton alaisissa sarjoissa.

A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, loukkaako valituksen kohteena oleva päätös syrjimättömyyden periaatetta ja A:n perusoikeuksia.

Sovellettavat sääntömääräykset ja ohjeet

Cheerleadingliiton kilpailusääntöjen 2022-2023 sarjamääräyksiä koskevan kohdan 6. mukaan kilpailuissa käytetään ikään, sukupuoleen, ryhmän tasoon ja esityksen sisältöön (cheer, cheertanssi, pienryhmät) perustuvaa sarjajakoa. Kilpailujen sarjajako määräytyy kilpailujärjestelmän pohjalta. Liiton hallituksella on oikeus päättää SCL:n järjestämien kilpailujen sarjajaosta. Hallituksella on myös oikeus lisätä sarjoja tarpeen mukaan (esim. turvavälisarjat, cheertanssituplat). Myös liiton jäsenseurojen järjestämien kilpailujen sarjajako ja säännöt tulee hyväksyttää hallituksella tai hallituksen valtuuttamalla henkilöllä. Sarjat noudattavat European Cheer Union –liiton sarjajakoa ja turvallisuusmääräyksiä.  

Kilpailusääntöjen kohdan 6.1 mukaan Suomen mestaruus -kilpailuissa kilpailijoiden sukupuoli on määritelty neljässä eri kategoriassa. Muissa liiton alaisissa sarjoissa sukupuolta ei pääsääntöisesti ole määritelty.

WADA:n trans-sukupuolisten urheilijoiden erivapauksia koskevan ohjeen (TUE Physician Guidelines – Transgender Athletes) mukaan kilpailuoikeuden myöntäminen trans-sukupuoliselle urheilijalle tietyssä lajissa on lajiliittojen ja urheilujärjestöjen päätösvaltaan kuuluva asia. Trans-sukupuoliselle urheilijalle voidaan myöntää kysymyksessä olevan ohjeen mukainen erivapaus hormonihoitoihin vasta sen jälkeen, kun lajiliitto on myöntänyt urheilijalle kilpailuoikeuden tiettyyn sarjaan.  

Kansainvälisen olympiakomitean 16.11.2021 julkaiseman sukupuolivähemmistöjen oikeuksia urheilussa koskevan ohjeen mukaan jokaisella tulee sukupuolestaan ja sukupuoli-identiteetistään riippumatta olla oikeus urheilla reilusti turvallisessa ympäristössä, jossa häneen ei kohdistu syrjintää. Urheilijaa ei saa sulkea toiminnan ulkopuolelle yksin hänen sukupuolensa tai sukupuoli-identiteettinsä perusteella.

Sanotun ohjeen kohdan 1.1 mukaan jokaisella tulee olla sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolesta riippumaton oikeus osallistua urheilutoimintaan turvallisesti ja syrjintää kohtaamatta.

Kohdan 1.3 mukaan urheilujärjestöjen tulee toimia yhdessä osallistumismahdollisuuksien kehittämiseksi ja sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi.

Kohdan 1.5 mukaan urheilujärjestöjen on kunnioitettava näitä ohjeita niiden päättäessä asettaa ja tulkitessa kelpoisuusvaatimuksia osallistumiselle korkean tason urheilukilpailuihin miesten tai naisten sarjoissa.

Kohdan 2.1 mukaan urheilijoiden fyysiselle, psyykkiselle ja henkiselle hyvinvoinnille tulee antaa etusija kelpoisuusvaatimuksia asetettaessa.

Kohdan 2.2 mukaan urheilujärjestöjen tulee tunnistaa ja ehkäistä kelpoisuusvaatimusten asettamisesta, täytäntöönpanosta ja tulkinnasta aiheutuvia suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia urheilijoiden terveyteen ja hyvinvointiin 

Kohdan 3.1 mukaan kelpoisuusvaatimukset tulee määritellä ja niitä tulee soveltaa oikeudenmukaisesti ja tavalla, joka ei systemaattisesti sulje urheilijoita kilpailuista heidän sukupuoli-identiteettinsä, fyysisten ominaisuuksiensa tai sukupuolensa perusteella.

Kohdan 3.2 mukaan hyväksyttävät ja oikeudenmukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän urheilijan tulee saada kilpailla sarjassa, joka on parhaiten sopusoinnussa hänen itsensä määrittämän sukupuoli-identiteetin kanssa.           

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Esitetyn selvityksen perusteella A on biologisesti ja toistaiseksi myös oikeudellisesti sukupuoleltaan naiseksi määritelty cheerleadingia harrastava transmies, joka on aloittanut lääkärin valvonnassa alkuvuodesta 2023 hormonikorvaushoidot vaihtaakseen sukupuolensa omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi. WADA:n ohjeistuksen mukaan trans-sukupuoliselle urheilijalle voidaan myöntää erivapaus hormonihoitoihin vasta sen jälkeen, kun lajiliitto on myöntänyt urheilijalle kilpailuoikeuden tiettyyn sarjaan. Testosteronihoitojen vuoksi A ei voi tällä hetkellä osallistua cheerleadingkilpailuihin myöskään naisena. Mikäli Cheerleadingliitto ei myönnä A:lle oikeutta kilpailla sen alaisissa sekajoukkuesarjoissa miehenä, A ei siten voi kilpailla tällä hetkellä lainkaan lajissaan.   

Oikeusturvalautakunta toteaa, että 3.4.2023 voimaan tullut laki sukupuolen vahvistamisesta parantaa merkittävästi myös trans-sukupuolisten urheilijoiden asemaa.

Sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 1 §:n mukaan henkilö vahvistetaan kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän:

1)      esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen;

2)      on täysi-ikäinen; ja

3)      on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hakemuksen tultua vireille Digi- ja väestötietoviraston on viipymättä annettava hakijalle tietoa hakemuksen käsittelystä ja sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Hakijan on nämä tiedot saatuaan kirjallisesti vahvistettava hakemuksensa, kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille. Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa hakijan sukupuolen, kun hakija on vahvistanut hakemuksensa. Jos hakija ei ole vahvistanut hakemusta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus on tullut vireille, hakemus raukeaa.

Edelleen saman pykälän 3 momentin mukaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut henkilön sukupuolen, sen on välittömästi tehtävä merkintä vahvistetusta sukupuolesta väestötietojärjestelmään.

Lain esitöiden mukaan 1 §:n 1 kohdan mukaan henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on VTJ-laissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Selvityksessä olisi kyse henkilön omasta selvityksestä kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa. Sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, joka ei aina vastaa stereotyyppistä tai binääristä käsitystä sukupuolesta. Siten selvityksen sisällölle ei voida asettaa tarkempia vaatimuksia. Selvityksestä tulisi kuitenkin ilmetä, että henkilö kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja että kyse on hakijan näkemyksen mukaan pysyväisluonteisesta kokemuksesta (HE 189/2022 vp s. 89).

Edelleen esitöissä on todettu, että Digi- ja väestötietovirasto voisi vahvistaa hakijan sukupuolen, kun hakija on vahvistanut hakemuksensa. Hakijan sukupuoli vahvistettaisiin, jos 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos selvitys olisi puutteellinen tai hakijan tahtotila epäselvä, olisi Digi- ja väestötietoviraston pyydettävä hallintolain 22 §:n mukaisesti hakijaa täydentämään hakemustaan tai saman lain 31–33 §:n nojalla huolehdittava siitä, että sillä on käytettävissään riittävä selvitys asian ratkaisemisen kannalta olennaisista seikoista. Digi- ja väestötietoviraston harkinta asiassa olisi oikeusharkintaa, joka olisi sidottu 1 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymiseen, toisin sanoen, että hakija on täysi-ikäinen, hänellä on Suomessa asuinpaikka tai Suomen kansalaisuus, ja että hän on esittänyt selvityksen, jonka mukaan hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Digi- ja väestötietovirasto ei käyttäisi hakemuksen käsittelyssä tarkoituksenmukaisuusharkintaa eikä sen tehtävänä olisi esimerkiksi arvioida hakijan sukupuolen kokemusta tai sen pysyvyyttä (HE 189/2022 vp s. 91).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sukupuolen vahvistaminen väestötietojärjestelmään merkitystä poikkeavaksi on uuden lain voimaantultua aikaisempaa yksinkertaisempaa ja nopeampaa. Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuu edeltä ilmenevällä tavalla henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan. Sukupuolen vahvistamista koskevan hakemusmenettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että sukupuolen vahvistamista haetaan tietoon perustuen ja harkiten. Vaikka menettely on luonteeltaan summaarinen eikä päätösharkinta sisällä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, laissa säädettyjen edellytysten on täytyttävä, jotta hakemus voidaan hyväksyä. Ratkaisun asiassa tekee hakijan toimittaman selvityksen perusteella Digi- ja väestötietovirasto.

Yksi keskeisimmistä arvoista ja tavoitteista kilpaurheilussa on se, että kilpailu on kaikille ja kaikissa tilanteissa reilua, tasavertaista ja oikeudenmukaista. Tämän tavoitteen toteutumista pyritään edesauttamaan muun ohella sitouttamalla Suomen Olympiakomitea ry:n ja eri lajiliittojen alaisiin kilpailuihin osallistuvat urheilijat noudattamaan voimassaolevia antidopingsääntöjä. Antidopingtoiminta vähentää urheilussa kiellettyjen aineiden väärinkäyttöä ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja sekä tukee puhtaiden urheilijoiden tasavertaista kilpailua.

Cheerleading poikkeaa lajina useimmista muista lajeista sikäli, että yksinomaan naisille tarkoitettujen sarjojen ohella lajissa kilpaillaan sekajoukkuesarjoissa (N+M) sekä sarjoissa, joissa urheilijoiden sukupuolta ei ole määritelty. Sekajoukkuesarjoissa voi lisäksi olla vapaavalintainen määrä kummankin sukupuolen edustajia. Kaikki Cheerleadingliiton alaisiin kilpailuihin osallistuvat urheilijat ovat kuitenkin sitoutuneet noudattamaan Suomen Antidopingsäännöstöä (Cheerleadingliiton kilpailusäännöt kohta 1.5). Hormonihoidoissa käytettävä testosteroni on urheilussa kaikkina aikoina kielletty dopingaine, jota voivat dopingrikkomukseen syyllistymättä käyttää vain erivapauden SUEK:lta testosteronin käyttämiseen saaneet urheilijat. Erivapautta tulee hakea perustellusta lääketieteellisestä syystä ennen testosteronin käytön aloittamista. Erivapaus voidaan myöntää kilpailuoikeuden miehenä tietyssä lajissa saaneelle transmiehelle. Naispuoliselle urheilijalle ei voida myöntää erivapautta testosteronin käyttämiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sukupuolen vahvistamista koskevassa laissa ei edellytetä sitä, että sukupuolen vahvistamista hakeva henkilö olisi hakemuksen jättäessään jo aloittanut hormonikorvaushoidot. Näin ollen trans-sukupuolisen urheilijan on mahdollista kilpailla omassa lajissaan väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen edustajana hakemuksen noin kuukauden kestävän käsittelyn ajan. Tilanne ei tällöin ole ongelmaton, koska urheilija joutuu kilpailemaan sarjassa, joka ei ole parhaalla tavalla sopusoinnussa hänen sukupuoli-identiteettinsä kanssa. Hakemuksen lyhyen käsittelyajan sekä sen, että hakemus on mahdollista tehdä myös lajikohtaisen kilpailukauden ulkopuolella, myötä tilannetta ei kuitenkaan voida tällöin pitää kysymyksessä olevan urheilijan kannalta kohtuuttomana.

Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että sukupuolen vahvistamisesta annetun lain voimaantulosta tietoisena Cheerleadingliiton hallituksen ei voida katsoa loukanneen päätöksellään A:n perusoikeuksia ja syrjimättömyyden periaatetta. Sukupuolen vahvistaminen on uudella lainsäädännöllä osoitettu Digi- ja väestötietoviraston tehtäväksi. Mikäli lajiliitoilta edellytettäisiin urheilijoiden sukupuolta koskevaa itsenäistä päätöksentekoa urheilijoiden omien ilmoitusten ja selvitysten perusteella, tehdyt ratkaisut saattaisivat poiketa tehtävään määrätyn viranomaisen ratkaisuista. Ottaen huomioon lainsäädännön nykytilan tällainen kokonaisratkaisu ei olisi perusteltu.

Johtopäätös

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sukupuolen vahvistamisesta annetun lain voimaantulosta tietoinen Cheerleadingliiton hallitus on voinut kytkeä A:n oikeuden kilpailla liiton alaisissa sarjoissa miehenä A:n väestötietojärjestelmään merkittyyn sukupuoleen ilman, että hallitus näin toimien olisi loukannut syrjimättömyyden periaatetta ja A:n perusoikeuksia. Valitus on siten hylättävä.      

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Päätös oli yksimielinen.

Timo Ojala  
Puheenjohtaja                              

Samuli Sillanpää
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Kristiina Rintala, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä