15/2023 Jääkiekko - Yhdistys – Kurinpitoseuraamus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 15/2023
2.5.2023                                   
Diaarinro 19/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Kiekko-Espoo ry:n hallituksen kokouksessa 9.3.2023 tehty kurinpitopäätös

ASIA
Yhdistys – Kurinpitoseuraamus

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Kiekko-Espoo ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Kiekko-Espoo ry:n (seura) hallitus on kokouksessaan 9.3.2023 päättänyt antaa A:lle kirjallisen varoituksen seuran sääntöjen 7 §:n mukaisten käyttäytymisnormien vastaisesta toiminnasta A:n ja B:n kohtaamisessa 16.2.2023.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että seuran hallituksen kurinpitopäätös kumotaan ja hänelle annettu varoitus poistetaan. Lisäksi A on vaatinut, että seura velvoitetaan korvaamaan A:lle asian ajamisesta aiheutuneet kulut. Kulujen määräksi A on vastaselityksen antamisen jälkeen ilmoittanut 7 920,50 (sis. alv.).

A:n ja B:n välinen kohtaaminen, johon varoitus oli perustettu, ei ollut liittynyt A:n toimiin valmentajana, vaan kyse oli ollut kahden lapsiaan harjoituksissa kyyditsemässä olleen vanhemman käymästä keskustelusta. B oli eräiden muiden vanhempien kanssa aiemmin levittänyt A:sta perättömiä huhuja. Kohtaamisen aikana A oli pyytänyt B:tä ”lopettamaan paskanjauhamisen minusta”. Kuusi päivää kohtaamisen jälkeen 22.2.2023 A oli saanut seuran toiminnanjohtajalta sähköpostiviestin, jossa yhdistys oli kertonut käynnistävänsä kurinpitomenettelyn. A oli pyydetty kurinpitoryhmän kuultavaksi 27.2.2023. Viestissä oli myös ilmoitettu, että käsittelyssä kuultaisiin A:n ja B:n lisäksi C:tä ja D:tä. Viestissä ei ollut yksilöity A:n väitettyä epäasiallista käyttäytymistä eikä yhdistyksen sääntöjen 7 §:ää, jonka vastaisesti A:n oli epäilty käyttäytyneen. A:lle ei ollut annettu mitään aineistoa, eikä hänelle ollut annettu mahdollisuutta nimetä kuultavia.

A oli tiedustellut, mistä häntä syytettiin, sekä pyytänyt saada hänestä tehdyn valituksen. Hän oli myös pyytänyt saada olla paikalla, kun B:tä kuultaisiin, sekä nimennyt kolme omaa kuultavaa. Kurinpitoryhmän puheenjohtaja oli ilmoittanut A:lle, että kuulemiset pidetään erikseen ja kuulemisesta pidetään pöytäkirjaa, jonka saa jälkikäteen käytettäväkseen. Puheenjohtaja ei ollut toimittanut A:lle B:n valitusta, eikä myöskään kuulemispöytäkirjaa ollut toimitettu jälkeenpäin A:lle. Selvitysryhmä oli pitänyt kuulemiset ilmoituksensa mukaisesti erillisinä 27.2.2023. A ei ollut saanut osallistua käsittelyyn omaa kuulemistaan lukuun ottamatta. Selvitysryhmän puheenjohtaja oli välittänyt A:lle 13.3.2023 sähköpostitse tiedon siitä, mitä hallituksen kokouksessa 9.3.2023 oli päätetty. Viesti oli sisältänyt kurinpitopäätöksen ja A:lle osoitetun varoituksen. A:lle oli toimitettu ainoastaan muistio, jonka pohjalta hallituksen päätös selvitysryhmän puheenjohtajan mukaan oli hänen esittelystään tehty.

Valituksen alaisen kurinpitopäätöksen oli tehnyt seuran hallitus, jonka olisi tullut ottaa itse vastaan näyttö ja tehdä päätös sen perusteella. A:n toistuvista pyynnöistä huolimatta hänelle ei ennen hänen kuulemistaan ollut kerrottu, mikä oli se teko, jonka osalta hänen oli epäilty rikkoneen yhdistyksen sääntöjä. Hänelle oli ainoastaan ilmoitettu, että asia koski hänen ja B:n kohtaamista 16.2.2023 ja että yksityiskohdat eivät olleet olennaisia. A:lle ei ollut missään vaiheessa myöskään yksilöity, minkä sääntökohdan rikkomisen perusteella hänelle oli annettu varoitus, eikä hänelle ollut annettu asian aineistoa eikä siten tilaisuutta lausua asiakirjoista. A:n ei ollut myöskään hänen pyynnöistään huolimatta sallittu olla läsnä muiden kuultavien kuulemisissa. Valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös perustui näin ollen virheelliseen kurinpitomenettelyyn, jossa A:n oikeusturvaa oli loukattu. Myös selvitysryhmän kokoonpano oli ollut kyseenalainen. Ryhmän eräiden jäsenten lapset pelasivat samassa joukkueessa kuin A:ta arvostelleiden vanhempien lapset. Lisäksi itse päätös oli puutteellisesti perusteltu. A:lle lähetetyn päätösmuistion kirjauksessa ei ollut yksilöity sitä, millä tavoin A:n katsottaisiin toimineen yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, eikä yksilöity sääntökohtaa, jonka vastaisesti A olisi toiminut. Muistiossa A:n rikkomusta oli perusteltu seuraavasti:

”B:n voidaan perustellusti katsoa kokeneen tilanteen uhkaavana ja ahdistavana. Saattaessaan B:n kyseisen kaltaiseen tilanteeseen, on A toiminut tavalla, jonka voidaan katsoa rikkoneen seuran sääntöjen 7§ mukaisia käyttäytymisohjeita.”

VASTAUS PERUSTEINEEN

Kiekko-Espoo ry on vastauksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunta hylkää valituksen ja pysyttää voimassa valituksenalaisen kurinpitopäätöksen. Lisäksi seura on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan asian ajamisesta oikeusturvalautakunnassa aiheutuneet kulut korkoineen. Kulujensa määräksi seura on vastauksen ja lausuman antamisen jälkeen ilmoittanut 4 650 euroa (sis. alv).

Kiekko-Espoo on vastauksessaan todennut, että A:lle oli valituksestakin ilmenevällä tavalla ennen hänen kuulemistaan ilmoitettu, että häntä epäillään yhdistyksen sääntöjen 7 §:n käyttäytymisnormien rikkomisesta A:n ja B:n välisessä kohtaamisessa 16.2.2023. Seuran säännöt eivät kieltäneet ihmisiä olemasta erimielisiä, joten sillä, mitä kohtaamisessa oli sanottu tai oli väitetty sanotun, ei ollut asian käsittelyn kannalta merkitystä. Kuten A:lle oli ennen kuulemistilaisuutta kerrottu, asiassa kyse oli siitä, miten kohtaamisessa oli käyttäydytty. Asia oli riittävällä tavalla yksilöity A:lle, jotta hänellä oli ollut mahdollisuus puolustautua asianmukaisesti. A:lle oli lisäksi vielä selostettu asiaa selvitysryhmän puheenjohtajan 23.2.2023 lähettämässä sähköpostissa. Kaikki asiassa vaihdetut viestit huomioon ottaen A oli ollut varsin hyvin tietoinen siitä, mitä kurinpitomenettely koski, ennen kuin oli ryhtynyt vastaamaan asiaan. B:n lähettämää kirjettä ei ollut toimitettu A:lle, jotta käsittely ei olisi mennyt väittelyksi siitä, mitä osapuolet olivat sanoneet. A:lle oli kuitenkin kerrottu, mitä B oli esittänyt keskustelun koskeneen.

Kuulemistilaisuudessa oli pidetty kirjaa kuultavien kertomasta, ja sekä B:lle että A:lle oli annettu mahdollisuus lukea kommenttinsa suoraan toiminnanjohtajan tietokoneelta sekä antaa omat kommenttinsa ja tarkennuksensa kirjauksiin. A:lla oli ollut hyvin tiedossa, että C:tä ja D:tä oli kuultu ainoastaan tilanteen taustoittamiseksi, ei todistajina. Näin ollen A:lla ei ollut tarvetta mihinkään ”vastakuulusteluun”. Lisäksi hallitus oli A:n pyynnöstä kuullut asiassa jäsentään E:tä.

Sähköpostissa 23.2.2023 A:lle oli myös tarjottu mahdollisuus etukäteen ilmaista kantansa kirjallisesti. A ei kuitenkaan tarttunut tähän tilaisuuteen. A:lle oli ilmoitettu, että asian käsittelyssä noudatetaan A:lle toimitettuja Väestöliiton toimintaohjeita. Osapuolia oli kuultu, ja kuuleminen oli toimitettu ohjeiden mukaisesti luottamuksellisesti siten, että kuulemiset oli pidetty erillisinä. B:n alkuperäisen kirjeen toimittaminen A:lle olisi vaarantanut kurinpitomenettelyn tarkoituksen toteutumisen. Kuulemisesta laadittu muistio oli jälkikäteen toimitettu A:lle. Käsittelyssä ei ollut rikottu asian puolueettoman ja perusteellisen käsittelyn edellyttämiä prosessiperiaatteita. Myöskään välittömyysperiaatetta ei ollut rikottu. Seuran hallitus oli asianmukaisesti siirtänyt asian käsittelyn selvitysryhmälle. Selvitysryhmän ratkaisu oli kirjattu muistioon, joka oli tallennettu asian käsittelyä varten luotuun luottamukselliseen kansioon sekä toimitettu A:lle tämän pyynnöstä. Tehtyään asiassa ratkaisun selvitysryhmä oli 9.3.2023 tuonut sen seuran hallituksen vahvistettavaksi. Selvitysryhmän puheenjohtaja oli suullisesti selostanut hallitukselle keskeiset seikat.  

Käsiteltävä asia erosi oikeusturvalautakunnan päätöksessä UOL 12/2022 esillä olleesta tapauksesta, johon valittaja oli vedonnut. Käsiteltävässä asiassa kuuleminen oli toimitettu ja päätös perusteltu asianmukaisesti. Vaikka oikeusturvalautakunta päätyisi katsomaan, ettei menettely olisi ollut täysin virheetöntä, ei virheiden voitu katsoa olevan niin moninaisia ja vakavia, että päätös tulisi kumota.

A:n väitteet selvitysryhmän jäsenten esteellisyydestä olivat puutteellisia ja harhaanjohtavia.

Hallituksen kurinpitopäätös oli perustunut asian selvittämiseen asianosaisia kuulemalla sekä tästä näytöstä tehtyyn arviointiin. Kun asiaa selostettiin hallitukselle, paikalla olivat koko ajan selvittelyyn osallistunut kolmihenkinen ryhmä ja ryhmän sihteeri. Päätösmuistiossa ei ollut yksilöity yhtään yksittäistä elementtiä A:n käyttäytymisestä, koska kyse ei ollut yksittäisestä teosta vaan 16.2.2023 tapahtuneesta kohtaamisesta kokonaisuutena. Selvitysryhmä oli osapuolia kuultuaan päätynyt arvioimaan tilannetta kokonaisuutena siten, että ilmapiiri kohtaamisessa oli sen kaltainen, että B:llä oli ollut perusteltu syy pitää tilannetta uhkaavana ja ahdistavana. Seura oli katsonut asialliseksi antaa A:lle kirjallisen varoituksen hänen käytöksensä johdosta.

VASTASELITYS

A on antanut asiassa vastaselityksen toistaen valituksessaan esitetyn sekä todeten muun ohella seuraavan.

Kuulemisperiaatetta ei voitu sivuuttaa vetoamalla Väestöliiton ohjeisiin. A:lle ei ollut missään vaiheessa yksilöity sitä, minkä sääntökohdan tai säännöissä luetellun rangaistusperusteen vastaisesti hänen epäiltiin tai katsottiin toimineen. Sääntöjen 7 §:ssä, joka oli mainittu, on lukuisia mahdollisia perusteita rangaistukselle, mutta yksikään niistä ei soveltunut A:n väitetyn epäasiallisen käytöksen osalta. A:lle ei hänen toistuvista pyynnöistään huolimatta annettu aineistoa eikä mahdollisuutta lausua siitä. Hänelle ei myöskään annettu mahdollisuutta olla läsnä muiden kuultavien kuulemisissa. Väite siitä, että A olisi hyväksynyt toiminnanjohtajan kirjaukset kuulemisesta, oli sikäli virheellinen, että A ei ollut tilaisuudessa voinut lukea kirjauksia, koska hänellä ei ollut ollut lukulaseja mukanaan. Mitä tuli väitteeseen siitä, ettei C:tä ja D:tä ollut kuultu todistajina, tästä huolimatta kuulemisperiaate soveltui täysimääräisesti. Mikäli heidän kuulemisellaan ei olisi ollut mitään merkitystä, heitä ei olisi tullut kuulla lainkaan.

Vastauksessa myönnettiin, että hallitus oli tehnyt päätöksen selvitysryhmän puheenjohtajan suullisen selostuksen perusteella. Välittömyysperiaatetta oli siten rikottu. Väite siitä, että hallituksen jäsentä E:tä olisi kuultu osana kurinpitomenettelyä, oli A:lle täysin uusi. Selvitysryhmän kanta oli joka tapauksessa esitetty hallitukselle jo ennen E:n puheenvuoroa. Kurinpitopäätös oli puutteellisesti perusteltu ja virheellinen ja perustui ilmeisesti siihen, miten B oli tilanteen kokenut. Vastauksessa oli lausuttu, että selvitysryhmä oli pitänyt B:n kertomusta luotettavampana. A:lta oli kuitenkin evätty mahdollisuus B:n kertomuksen uskottavuuden ja luotettavuuden kyseenalaistamiseen, kun hänelle ei ollut annettu mahdollisuutta olla kuulemisessa läsnä. Lisäksi kertomusta oli pitänyt luotettavampana selvitysryhmä, ei päätöksen tehnyt hallitus.

Vastauksessa esitetty kuluvaatimus tuli hylätä. Vastauksesta ei ilmennyt, että seura joutuisi maksamaan vaadittua 3 000 euron määrää millekään ulkopuoliselle taholle. Vastauksen oli laatinut selvitysryhmän juristijäsen. Laskua ei ollut esitetty.

LAUSUMAT

Kiekko-Espoo on antanut vastaselityksen johdosta lausuman.

Osapuolet ovat lausuneet toistensa kuluvaatimuksista.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Kiekko-Espoo ry:n hallitus on kokouksessaan 9.3.2023 päättänyt antaa A:lle kirjallisen varoituksen seuran sääntöjen 7 §:n mukaisten käyttäytymisnormien vastaisesta toiminnasta A:n ja B:n kohtaamisessa 16.2.2023. Kurinpitomenettely on toimitettu siten, että hallitus on perustanut asian käsittelyä varten kolmijäsenisen selvitystyöryhmän, joka on asianosaisia sekä eräitä muita henkilöitä kuultuaan tehnyt asiassa päätösesityksen hallitukselle, joka on vahvistanut kurinpitopäätöksen 9.3.2023 pidetyssä kokouksessaan. Kurinpitopäätös on annettu sähköpostitse tiedoksi A:lle 13.3.2023. Päätöksessä on ilmoitettu, että seuran hallitus on käsittelyn jälkeen ja asetetun selvitysryhmän ehdotuksesta päättänyt antaa A:lle varoituksen seuran sääntöjen 7 §:n mukaisten käyttäytymisnormien vastaisesta toiminnasta A:n kohtaamisesta B:n kanssa 16.2.2023.

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko Kiekko-Espoo ry:n hallituksen asettaman selvitystyöryhmän sekä seuran hallituksen kurinpitomenettelyssä loukattu valittajan oikeuksia. Arvioitavaksi tulevat muun muassa, onko valittajalle varattu tilaisuus tulla asianmukaisesti kuulluksi asian käsittelyssä, onko selvitysryhmässä ollut esteellisiä jäseniä, onko kurinpitomenettely muutoin ollut asianmukaista ja onko kurinpitopäätös perusteltu asianmukaisesti.

Asiassa sovellettavat Kiekko-Espoo ry:n säännöt

Kiekko-Espoo ry:n sääntöjen 7 §:ssä määrätään muun muassa kurinpitotoimista. Säännöksen mukaan seuran jäsen sitoutuu noudattamaan

-          seuran sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä

-          niiden järjestöjen, joiden jäsen seura on, sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä

-          urheilun eettisiä periaatteita

-          kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä

-          kilpailutulosten ja -tapahtumien manipuloinnin kieltoa koskevia säännöstöjä

Saman säännöksen mukaan rangaista voidaan seuran jäsentä tai sitä joka on seuran toiminnassa mukana tai joka on kirjallisesti sitoutunut näihin sääntöihin.

Säännöksen mukaan rangaistavaa on:

-          toimiminen tavalla, jonka tunnusmerkit täyttää yhdistyslaissa mainitut erottamisperusteet

-          näiden sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta

-          niiden järjestöjen, joiden jäsenenä seura on, sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta

-          syyllistyminen dopingrikkomukseen

-          toimiminen seuran tarkoitusta vastaan

-          seuran maineen vahingoittaminen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella

-          liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkominen

-          syyllistyminen rikokseen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella, jos rikoksesta on tuomittu ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Säännöksen mukaan liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkomista ovat:

-          huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen

-          julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella

-          tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin

-          epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa

-          väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu

-          urheiluhuijaus, kuten kilpailutilan tai -välineiden manipulointi

-          kilpailutulosten ja -tapahtumien manipulointi tai niiden yritys

-          vedonlyönti omasta kilpailusta joko itse tai edustajan kautta

-          lainvastainen mainonta

-          seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä kaikissa muodoissaan riippumatta siitä seuraako teosta rikosoikeudellinen rangaistus

-          rasistinen käytös seurassa tai sen ulkopuolella

-          lahjonta.

Rangaistuksena voidaan määrätä varoitus, sakko, jäsenoikeuksien määräaikainen rajoittaminen, pelikielto, toimintakielto seuran toiminnasta tai erottaminen seurasta.

Säännöksen mukaan seuran hallitus päättää erottamisesta ja muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista.  Asianosaista on aina kuultava ennen päätöksen tekemistä. Seuran kokous voi hallituksen esityksestä päättää kurinpitovallan siirtämisestä erilliselle kurinpitoelimelle.

Kurinpitomenettely tässä asiassa

Selvitysryhmän esteellisyys

A on pitänyt selvitysryhmän kokoonpanoa kyseenalaisena ja esittänyt perusteiksi, että ryhmän jäsenen F:n poika oli pelannut vuosia seuran 09-ikäluokan joukkueessa, jonka eräiden vanhempien A:han kohdistama arvostelu on asian taustalla. Lisäksi A on todennut, että yksi A:n arvostelijoista on kyseisen joukkueen puheenjohtaja, jonka poika pelaa samassa joukkueessa kuin selvitysryhmän puheenjohtajan poika. Kiekko-Espoo ry on vastauksessaan lausunut, ettei F:n poika pelannut kilpatason joukkueessa, jota tapahtumat koskivat. Selvitysryhmän puheenjohtajan poika taas pelaa 08-ikäluokan joukkueessa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyssä asiaa käsittelevän toimielimen kokoonpanolta on vaadittava kokoonpanon puolueettomuutta, johon kuuluu kokoonpanon jäsenten esteettömyys. Kokoonpanon esteettömyyttä arvioitaessa voidaan soveltaa soveltuvin osin yhdistyksen toimintaa koskevia esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhdistyksen kurinpitomenettelyssä esteellisyyden osalta tulee noudattaa tuomareiden esteellisyyssääntöjä (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 342). Tuomari on muun ohella esteellinen käsittelemään asiaa, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tuomarille tai tämän läheiselle.

A ei ole väittänyt, että F tai selvitysryhmän puheenjohtaja olisivat itse olleet A:ta arvostelleita vanhempia. Asiassa ei ole esitetty muitakaan seikkoja, joista oli pääteltävissä, että kurinpitoseuraamuksesta voitaisiin katsoa olevan odotettavissa erityistä hyötyä asian ratkaisuun osallistuneille. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut ilmi perusteita katsoa ratkaisuun osallistuneita jäseniä esteellisiksi.

Kuuleminen

Seura on todennut, että se oli asian käsittelyssä noudattanut Väestöliiton toimintaohjeita seuroille epäasiallisen käytöksen tapausten käsittelystä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Väestöliiton toimintaohje ja seuran kurinpito ovat kaksi eri asiaa. Väestöliiton toimintaohje ei käsittele seuran kurinpitoa, jonka käsittelyssä on noudatettava kurinpidossa vakiintuneesti noudatettavia yhdistysoikeudellisia sääntöjä ja toimintamalleja, joita oikeusturvalautakunta on lukuisissa ratkaisuissaan arvioinut.  Kurinpitomenettelyn oikeellisuus tulee siten arvioida yhdistysoikeudellisen kurinpidon sääntöjen ja periaatteiden nojalla.

Yhdistyslaissa on säädetty jäsenen kuulemisesta ainoastaan siinä tilanteessa, että jäsen aiotaan erottaa muulla perusteella kuin jäsenmaksun laiminlyömisen vuoksi. Kuulemisperiaate on kuitenkin niin keskeinen periaate, että sitä on noudatettava aina, kun käytetään kurinpitotoimia (Halila, Heikki – Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus, 2017 s. 238).

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään useasti todennut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (ks. esim. UOL 32/2015, UOL 8/2018, UOL 8/2022 ja UOL 12/2022). Kuulemisvelvoite perustuu urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Sen tarkoituksena on taata, että asianosaisella on aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että asianosaiselle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, jonka perusteella kurinpitoasiaa arvioidaan ja johon asiassa annettava päätös perustetaan. Lisäksi kuulemismenettelyssä on selostettava kurinpitomenettelyssä tutkittava tapahtuma tai asianosaisen menettely riittävän yksityiskohtaisesti. Kuulemispyynnössä tulisi myös riittävällä tavalla selostaa tai muuten esittää ne kurinpitomääräykset, joiden nojalla kurinpitoseuraamuksen määräämistä harkitaan (UOL 18/2015).

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen on usein merkinnyt urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä, mistä on tyypillisesti seurannut kurinpitopäätöksen kumoaminen ja kurinpitomenettelyssä määrätyn seuraamuksen poistaminen (ks. esim. UOL 8/2022).

Tässä tapauksessa kurinpitomenettely on edennyt seuraavasti. A:n ja B:n välisen 16.2.2023 tapahtuneen kohtaamisen jälkeen Kiekko-Espoon toiminnanjohtaja on lähettänyt 22.2.2023 A:lle sähköpostiviestin, jossa on todettu, että Kiekko-Espoo ry:n hallituksen tietoon oli saatettu tapahtuma, jonka kuvauksen perusteella oli syytä epäillä, että A oli käyttäytynyt B:tä kohtaan tavalla, joka rikkoi seuran sääntöjen 7 §:n mukaisia käyttäytymisohjeita. Sähköpostiviestin mukaan seuran hallitus oli päättänyt käynnistää asiassa kohdan 7 mukaisen kurinpitomenettelyn, jossa asianosaisille annetaan mahdollisuus kertoa oma kantansa tapahtumiin. Edelleen viestissä on ilmoitettu, että hallituksen käsittelyyn asian valmistelee tapausta varten asetettu kurinpitoryhmä ja että selvityksen saatuaan seuran hallitus tulee tekemään asiassa sääntökohdan 7 mukaisen päätöksen mahdollisista rangaistuksista. Viestissä on kerrottu, että asiassa kuullaan asianosaisten lisäksi myös joukkueenjohtaja C:tä sekä valmennuspäällikkö D:tä. Käsittelypäiväksi on ilmoitettu 27.2.2023, ja viestin mukaan kuultavat pyydettäisiin paikalle porrastetusti siten, että B:tä kuultaisiin klo 18.00 – 18.30, A:ta klo 18.40 – 19.10 sekä C:tä ja D:tä klo 19.15 – 20.00. Sähköpostissa on myös todettu, että kutsuttu voi ilmaista kantansa tapahtumiin myös kirjeitse vastaamalla sähköpostiin, mikäli hän ei pääse paikalle.

A on vastannut viestiin samana päivänä 22.2.2023 sähköpostitse ja pyytänyt saada selvitystä, mistä häntä syytetään. Seuran toiminnanjohtaja on vastannut A:n viestiin toteamalla, että asia koskee A:n ja B:n välistä kohtaamista 16.2.2023 sekä sitä, mitä siinä tilanteessa oli sanottu ja miten käyttäydytty. A on vastauksessaan 23.2.2023 toistanut pyyntönsä saada tietoonsa, mistä häntä syytetään. Hän on myös pyytänyt saada aiempien häneen kohdistuneiden valitusten sisältö nähtäväkseen. Lisäksi A on viestissään vaatinut saada olla paikalla B:tä kuultaessa sekä selvitystä siitä, missä tarkoituksessa C:tä ja D:tä kuullaan. A on myös nimennyt kolme omaa todistajaa ja vaatinut näiden kuulemista. Toiminnanjohtaja on ohjannut A:n viestin selvitysryhmän puheenjohtajalle, joka on 23.2.2023 lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut A:lle muun muassa, että selvitettävä asia koski ainoastaan 16.2.2023 tapahtunutta kohtaamista ja että B oli esittänyt A:n käyttäytyneen tapahtumassa epäasiallisesti sekä tuonut asian hallituksen tietoon. Selvitysryhmän puheenjohtajan viestissä on mainittu, etteivät B:n esittämien väitteiden yksityiskohdat olleet olennaisia sen kannalta, että A pystyisi kertomaan oman versionsa tapahtumista. C:tä ja D:tä oli tarkoitus kuulla taustoittamaan, miksi kyseinen keskustelu ehkä käytiin. Päätös kuitenkin tehtäisiin sen perusteella, mitä keskustelussa tapahtui, eikä tätä kysyttäisi C:ltä tai D:ltä. Viestissä on myös lausuttu, että kuulemiset toteutetaan erillisinä, jotta asia saadaan hyvin selvitettyä ja kaikki osallistujat kokevat tilanteen turvallisena. A on tämän jälkeen 24.2.2023 ottanut yhteyttä vielä seuran hallituksen puheenjohtajaan, joka on sähköpostitse 24.2.2023 lähettämässään vastauksessa kertonut A:lle muun muassa, että asian käsittelyssä noudatetaan Väestöliiton ”Et ole yksin” -ohjeita. Viestissä on ollut linkki kyseisiin ohjeisiin.

Kuulemiset on toimitettu ilmoitetun mukaisesti erillisinä 27.2.2023. Kuulemistilaisuudesta on laadittu pöytäkirja.

Selvitysryhmän puheenjohtaja on 2.3.2023 ilmoittanut A:lle sähköpostitse, että selvitysryhmä oli päättänyt lopettaa asian tutkimisen ja että selvitysryhmä siirtää asian seuran hallituksen päätettäväksi 9.3.2023 pidettävässä kokouksessa. Hallituksen kokouksessa selvitystyöryhmän puheenjohtaja on suullisesti selostanut hallituksen jäsenille, mitä prosessissa oli tapahtunut, mitä asianosaiset olivat kuulemisissa tuoneet esiin, selvitysryhmän näkemyksen kuulemastaan sekä ratkaisun asiassa. Hallituksen jäsen E on kokouksessa käyttänyt hänelle tarjotun mahdollisuuden lausua asiassa A:n puolesta. Selvitysryhmän puheenjohtaja on 13.3.2023 välittänyt seuran hallituksen puolesta A:lle sähköpostitse viestin siitä, mitä hallituksen kokouksessa oli päätetty. Sähköpostiviestiin on sisältynyt päätösmuistion mukainen kirjaus. Lisäksi sähköpostiviestissä on mainittu, että kyseinen viesti on päätösmuistion kirjauksessa mainittu kirjallinen varoitus. Puheenjohtaja on myöhemmin A:n pyynnöstä toimittanut tälle päätösmuistion.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (esim. UOL 5/2008) todennut, että jos kuuleminen suoritetaan suullisesti, se tulee lähtökohtaisesti toimittaa erottamispäätöksen tekemiseen toimivaltaisessa elimessä siten, että läsnä ovat ne toimielimen jäsenet, jotka asian ratkaisevat. Jos kuulemisen toimittaa yksi henkilö muuten kuin toimielimen kokouksessa, menettelystä tulisi laatia pöytäkirja, jonka kuultava hyväksyy. Välittömyyden toteutuminen turvaa osaltaan aineellisen totuuden selvittämistä, mutta on toisaalta myös kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön keskeinen prosessuaalinen oikeusturvan tae. Välittömyydellä varmistetaan asianosaisen oikeus tulla kuulluksi kaikista ratkaisuun vaikuttavista seikoista ja kontradiktorisen periaatteen mukaisesti osallistua ratkaisun pohjana olevaan keskusteluun.

Lautakunta on ratkaisussaan UOL 8/2022 katsonut, ettei kurinpitomenettelyssä ollut tapahtunut menettelyvirhettä, kun tapahtumia oli selvitellyt erillinen selvityshenkilö, jonka raportin pohjalta asiaa oli kurinpitomenettelyssä käsitelty. Tuossa ratkaisussa selvityshenkilön raportin valmistumisen jälkeen kurinpitomenettelyn kohteena ollutta henkilöä oli kuitenkin erikseen kuultu raportista ja ilmoitettu, että asiaa käsitellään raportin perusteella, joten hänellä oli ollut mahdollisuus lausua kaikesta raportissa esille tulleesta.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kuulemisen on toimittanut seuran hallituksen asettama kolmijäseninen selvitysryhmä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, oliko Kiekko-Espoo ry:n kokous hallituksen esityksestä päättänyt kurinpitovallan siirtämisestä selvitysryhmälle seuran sääntöjen 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Selvityksestä kuitenkin ilmenee, että muodollisesti kurinpitopäätöksen on tehnyt seuran hallitus selvitysryhmän ratkaisuehdotuksen pohjalta. Kuulemisista on laadittu pöytäkirja, ratkaisuehdotus on kirjoitettu hallituksen jäsenille jaettuun muistioon, ja selvitysryhmän puheenjohtaja on lisäksi suullisesti selostanut hallituksen kokouksessa selvitysryhmän ratkaisun perusteineen.  Ennen kurinpitopäätöksen tekemistä ei ole kuitenkaan varattu A:lle oikeutta tulla kuulluksi raportista. Päätöksenteko on keskeisesti perustunut B:n ja A:n osin ristiriitaisten kertomusten uskottavuuden arviointiin. Sillä riidanalaiseksi jääneellä seikalla, oliko A hyväksynyt kuulemispöytäkirjan kirjaukset omalta osaltaan, ei ole näissä olosuhteissa ratkaisevaa merkitystä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitomenettely on tältä osin ollut virheellistä.

A:lle ei ollut myöskään toimitettu B:n 16.2.2023 lähettämää sähköpostiviestiä, jonka perusteella kurinpitoasia oli tullut selvitettäväksi. Selvitysryhmän puheenjohtaja on A:lle antamassaan vastauksessa tämän pyyntöön saada aineisto nähtäväkseen todennut, etteivät B:n esittämien väitteiden yksityiskohdat olleet olennaisia sen kannalta, että A pystyisi kertomaan oman versionsa tapahtumista. Kiekko-Espoo ry on oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa vedonnut siihen, että B:n alkuperäisen kirjeen toimittaminen A:lle olisi vaarantanut kurinpitomenettelyn tarkoituksen toteutumisen. Kuten edellä on todettu, asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että asianosaiselle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, jonka perusteella kurinpitoasiaa arvioidaan ja johon asiassa annettava päätös perustetaan. Käsiteltävässä asiassa näin ei ole tapahtunut, eikä A siten ollut saanut tilaisuutta lausua kaikesta kurinpitoasian käsittelyn pohjana olleesta aineistosta.

A on valituksessaan esittänyt, ettei hänelle ollut missään kurinpitoasian käsittelyn vaiheessa yksilöity, minkä säännöissä mainitun rangaistusperusteen vastaisesti hänen epäiltiin tai katsottiin toimineen. Vastauksessaan seura on viitannut edellä selostettuihin A:lle lähetettyihin sähköpostiviesteihin ja lausunut, että A:lle oli nimenomaisesti kerrottu, että kyse oli seuran sääntöjen 7 §:n mukaisten käyttäytymisnormien rikkomisesta kohtaamisessa B:n kanssa 16.2.2023 Matinkylän jäähallilla. Seura on katsonut, ettei asiassa ole merkitystä sillä, ettei kyseisen sääntömääräyksen merkitystä ollut tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti selostettu A:lle. Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että edellä mainitulla tavalla asianosaisen oikeusturvan ja hänen puolustautumismahdollisuuksiensa kannalta on olennaista, että hänelle selostetaan riittävän täsmällisesti, mistä sääntörikkomuksesta häntä epäillään, ja että kurinpitomenettelyssä tutkittavana oleva teko tai tapahtuma yksilöidään riittävän tarkasti. Käsiteltävässä tapauksessa A:lle ei ole ennen kuulemista selostettu, mitä seuran sääntöjen 7 §:ssä mainituista määräyksistä A:n oli epäilty rikkoneen. Tämä on ollut omiaan heikentämään A:n mahdollisuutta vastata asiassa ratkaisuun aidosti vaikuttavalla tavalla.

A:n ei ole myöskään sallittu olla läsnä muiden asiassa kuultujen henkilöiden kuulemisissa, eikä hän siten ole voinut itse kuulustella tai kuulustuttaa näitä henkilöitä selvittääkseen heidän kertomustensa uskottavuutta taikka muutoinkaan vastata kuultavien esittämään. Oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan UOL 19/2022 lausunut, että menettely, jossa muutoksenhakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta riitauttaa todistajien kertomuksia, ei turvaa riittävässä määrin kurinpitomenettelyn kohteena olevan oikeussuojaa. C:n ja D:n kuulemisten osalta Kiekko-Espoo on vastauksessaan esittänyt, ettei heitä ollut kuultu asiassa todistajina, vaan ainoastaan taustan selvittämisen tarkoituksessa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tästä huolimatta A:lle olisi tullut vähintään toimittaa yksityiskohtaiset selostukset kuultujen henkilöiden kertomuksista sekä varata mahdollisuus lausua niistä. Kurinpitomenettely ei tältäkään osin ole täyttänyt asianmukaisen menettelyn vaatimuksia.

A on vedonnut niin ikään siihen, että selvitysryhmä oli kieltäytynyt kuulemasta henkilöitä, joita A oli esittänyt kuultaviksi. A oli esittänyt kuultaviksi kolmea henkilöä, jotka A:n ilmoituksen mukaan olisivat kertoneet B:n puolison A:han kohdistamasta aggressiivisesta lähestymisestä noin puoli tuntia B:n ja A:n kohtaamisen jälkeen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoasiaa käsittelevä elin voi harkintansa mukaan evätä näytön, joka koskee asiaan vaikuttamatonta seikkaa. Lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa A:n nimeämien todistajien kuulematta jättäminen ole merkinnyt harkintavallan väärinkäyttöä.

Kurinpitopäätöksen perusteleminen

Urheilua koskevissa kurinpitoasioissa ovat voimassa tietyt yleiset oikeusturvan vähimmäisedellytykset. Tällaisiin edellytyksiin kuuluvat keskeisesti kurinpitomenettelyn asianosaisen oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti sekä oikeus saada perusteltu päätös. Kurinpitoasioita käsittelevän tahon velvollisuus perustella päätöksensä on olennainen, jotta asianosaisen oikeus hakea muutosta päätökseen voisi tehokkaasti ja täysimääräisesti toteutua. Jollei kurinpitopäätöstä asianmukaisesti perustella, päätöksen kohteena oleva ei tiedä, millä perusteilla hän siihen hakee muutosta, jolloin muutoksenhakuoikeus voi käytännössä kokonaan estyä. Se, kuinka tarkasti päätös on perusteltava, riippuu asian luonteesta.

Selvitysryhmän puheenjohtaja on A:lle 13.3.2023 lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut, että kurinpitoasia on käsitelty seuran hallituksen kokouksessa 9.3.2023 ja että ”alla on päätösmuistion mukainen kirjaus”, jota ei sellaisenaan viety kokouksen pöytäkirjaan osapuolten henkilöllisyyden suojaamiseksi. Kirjaus kuuluu seuraavasti:

”Käsittelyn jälkeen, ja asetetun selvitysryhmän ehdotuksesta, Kiekko-Espoo Ry:n hallitus päättää antaa A:lle kirjallisen varoituksen seuran sääntöjen 7§ mukaisten käyttäytymisnormien vastaisesta toiminnasta kohtaamisessaan B:n kanssa 16.2.2023. 

On erittäin tärkeää, että seuran toiminnassa mukana olevat ihmiset, niin lapset, vanhemmat kuin toimihenkilöt, kokevat seuran toimitilat turvalliseksi paikaksi, johon voi tulla ilman pelkoja. Yhtä tärkeää on, että seuran nimissä toimivien ihmisten käyttäytyminen edistää tätä turvallisuuden tunnetta, niin seuran tiloissa kuin muuallakin. 

Vaikuttaa selvältä, että tapahtuman taustalla vaikuttavat vanhat kaunat kyseisen joukkueen eri taustaisten (BJR vs. EKS) vanhempien välillä. Vaikka tilannetta on joukkueen omasta toimesta koitettu mm. vanhempainkokouksen käsittelyllä ratkaista, siinä ei olla onnistuttu. 

Seuran hallituksen vilpitön toive on, että vastaavia tilanteita ei enää synny, ja, että jos A jatkossa kokee, että nyt kohtaamisessa käsiteltyjä asioita tulee edelleen nostaa esiin, se tehdään tavalla, joka vastaa normaalia aikuisten välistä kanssakäymistä. Sama toive koskee luonnollisesti myös muita toiminnassa mukana olevia ihmisiä.”

A:lle lähetetyssä sähköpostiviestissä ei ole yksilöity niitä seuran sääntöjen 7 §:n käyttäytymisnormeja, joita A:n on katsottu rikkoneen, eikä myöskään selostettu A:n käyttäytymistä, jonka on katsottu olevan sovellettavien normien mukaisesti sanktioitavaa. A:lle on erikseen lähetetty selvitysryhmän muistio, joka on edellä todetusti ollut hallituksen päätöksenteon pohjana. Muistiossa on esitetty lyhyt yhteenveto kuulemisista sekä selvitysryhmän näkemys tapahtuneesta. Siinä on lausuttu, että ”selvitysryhmälle on selvää se, että tilanne on ollut sen verran yllättävä ja kiihkeä, että B:n voidaan perustellusti katsoa kokeneen tilanteen uhkaavana ja ahdistavana. Saattaessaan B:n kyseisen kaltaiseen tilanteeseen, on A toiminut tavalla, jonka voidaan katsoa rikkoneen seuran sääntöjen 7§ mukaisia käyttäytymisohjeita”. Myöskään muistiossa ei ole täsmennetty seuraamuksen pohjana olevien normien sisältöä eikä siten yksityiskohtaisesti arvioitu A:n väitettyä menettelyä suhteessa niihin. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:lla ole ollut yksityiskohtaista tietoa hänelle määrätyn kurinpitorangaistuksen perusteista, kun sitä koskeva seuran hallituksen päätös on annettu. Asiassa on siten tältäkin osin tapahtunut menettelyvirhe.

Johtopäätökset

Kurinpitoasian käsittelyssä tapahtuneet menettelyvirheet koskevat kurinpitomenettelyn keskeisiä oikeusturvan takeita. Menettelyvirheet eivät myöskään ole voineet korjaantua oikeusturvalautakunnassa valituksen yhteydessä. Näin ollen valitus on hyväksyttävä ja A:lle kurinpitoseuraamuksena määrätty varoitus on poistettava.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Valitus hyväksytään ja A voittaa asian oikeusturvalautakunnassa. Kiekko-Espoo on katsonut, ettei seuraa tule velvoittaa korvaamaan A:n kuluja siinäkään tapauksessa, että valitus hyväksyttäisiin. Perusteinaan se on esittänyt, että A on omalla toiminnallaan aiheuttanut prosessin käynnistymisen ja päättänyt aiheuttaa huomattavat kulut, vaikka hänelle on määrätty lievin mahdollinen kurinpitoseuraamus. Lisäksi seura on lausunut, että sen oli vastuullisesti toimivana seurana tullut käsitellä esiin nostettu väite eikä prosessilta siten olisi voitu välttyä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lähtökohtana on hävinneen asianosaisen kulukorvausvelvollisuus. Kuten edellä on todettu, kurinpitoasian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirheitä, jotka on luettava seuran syyksi ja joiden johdosta A:lla on ollut perusteltu aihe hakea muutosta oikeusturvalautakunnalta. Kiekko-Espoo ry on siten velvoitettava korvaamaan A:n kohtuulliset lautakuntakulut. 

A:n kuluvaatimus asiassa on arvonlisäveroineen 7 920,50 euroa. Kuluvaatimus perustuu A:n asiamiehen 350 euron tuntivelvoitukseen ja yhteensä 18,25 tunnin ajankäyttöön.  Seura on antamassaan lausumassa paljoksunut käytettyä tuntihintaa ja pitänyt kohtuullisena tuntiveloituksena 150 euroa.

Tuntipalkkion kohtuullisuuden osalta lautakunta toteaa, että päätöksessä UOL 17/2011 kohtuullisena tuntiveloitusperusteena on pidetty vaadittua 200 euroa tunnilta. Nyt kysymyksessä ollut asia on ollut varsin tavanomainen urheilun seuratoimintaan liittynyt asia, joka ei ole edellyttänyt tavanomaista yhdistysoikeudellista asiantuntemusta suurempaa asiantuntemusta. Asiaan ei ole liittynyt vaativia oikeudellisia tai näytöllisiä kysymyksiä. Asian laatuun ja vaativuuteen nähden käytettyä 350 euron tuntiveloitusperustetta on pidettävä liian suurena. Kohtuulliseksi veloitusperusteeksi lautakunta harkitsee 220 euroa tunnilta.

Asian hoitamiseen on käytetty 18,25 tuntia. Laskuerittelystä ilmenevät toimenpiteet ovat olleet asian hoitamiseksi tarpeellisia ja työmäärä on ollut asian laatuun nähden kohtuullinen.  Näin ollen A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jotka seura on velvollinen hänelle korvaamaan, ovat 4 015 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä eli yhteensä 4 978,60 euroa.

Päätöslauselma

Kiekko-Espoo ry:n hallituksen päätös 9.3.2023 kumotaan ja A:ta koskeva kirjallinen varoitus poistetaan.

Kiekko-Espoo ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 4 978,60 eurolla.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
puheenjohtaja                                                         


Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta, Hilkka Salmenkylä ja Juha Viertola