39/2015 Ampumaurheilu Lautakuntamenettely – Uudelleen käsittely – Uusi selvitys
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 39/2015
29.10.2015 Diaarinro 13/2015
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 17.3.2015 nro 6/2015
ASIA
Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö
MUUTOKSENHAKIJA
Pohjois-Hämeen Ampujat ry
TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksen päätös
Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallitus oli päätöksellään 11.12.2014 erottanut H:n ja L:n seuran jäsenyydestä. Päätös oli perustunut siihen, että H:n ja L:n oli katsottu menetelleen seurademokratian vastaisesti ja väheksyneen seuran jäseniä toimiessaan seuran ja seuraan kuuluvan haulikkokerhon hallituksissa. Lisäksi H:n ja L:n oli katsottu antaneen vääriä tietoja hallituksessa ja hallituksen päätöksistä seuran jäsenille sekä aiheuttaneen jäsenistön päätösten vastaisilla toimilla seuralle vahinkoa. Edelleen H:n ja L:n oli katsottu vahingoittaneen seuran mainetta ja toimintaa perustamalla kilpailevan seuran.
Valitusasian käsittely oikeusturvalautakunnassa
H ja L vaativat yhteisessä valituksessaan, että seuran hallituksen erottamispäätös 11.12.2014 kumotaan ja että seura velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset lautakuntakulunsa asiassa.
Pääasiallisina perusteinaan H ja L esittivät, että erottamiselle ei ollut ollut seuran sääntöjen eikä yhdistyslain mukaisia perusteita. H ja L eivät olleet toimineet heitä sitovien päätösten vastaisesti eikä heidän toimintansa ollut vahingoittanut yhdistystä. Toisen seuran perustaminen tai toiseen seuraan kuuluminen ei ollut vahingoittanut tai haitannut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaa. He eivät myöskään olleet puhuneet halventavasti haulikkokerhon muista jäsenistä.
Seura vaati, että valitus hylätään. Erottamiselle oli ollut asianmukaiset perusteet. Seuran haulikkokerhon puheenjohtaja oli laatinut vuonna 2014 selvityksen H:n ja L:n toiminnasta. Erottamispäätös perustui tähän selvitykseen.
Oikeusturvalautakunnan päätös
Oikeusturvalautakunta ratkaisi asian päätöksessään 17.3.2015 nro 6/2015 valittajien hyväksi ja kumosi valituksen kohteena olleen päätöksen. Oikeusturvalautakunnan päätöksen mukaan asiassa oli oikeusturvalautakunnassa kysymys muun ohella siitä, oliko asiassa esitetty riittävät perusteet seuran jäsenyydestä erottamiselle.
Päätöksensä perusteluissa oikeusturvalautakunta totesi aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä viitaten, että jäsenen erottaminen kokonaan yhdistyksestä oli ankara seuraamus. Lautakunta otti asiassa huomioon sen, että Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n säännöissä erottamiskynnystä oli jonkin verran madallettu yhdistyslain tasosta. Yhdistyslaissa edellytettiin, että jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n sääntöjen mukaan erottaminen oli mahdollista myös silloin, kun toiminta ainoastaan vahingoitti seuran toimintaa ilman, että kysymys oli seuran toiminnan huomattavasta vahingoittamisesta. Lautakunta kuitenkin totesi, että erottaminen ei saanut olla vapaaseen harkintaan perustuvaa, vaan seuran toiminnan vahingoittaminen tuli olla arvioitavissa objektiivisesti.
Seuran hallitus oli vedonnut erottamisperusteena haulikkokerhon puheenjohtajan selvityksestä ilmeneviin seuraaviin seikkoihin:
· H:n ja L:n toiminta päätettäessä ensin haulikkoradan sulkemisesta joulukuun 2013 ja helmikuun 2014 väliseksi ajaksi ja toiminta myöhemmin tämän päätöksen muuttamisen yhteydessä. Selvityksessä oli esitetty näkemyksiä H:n ja L:n toiminnasta päätöksentekoon liittyen.
· H:n ja L:n halventava kielenkäyttö haulikkokerhon jäsenistä.
· Selvityksessä oli käyty läpi myös kevään 2014 osalta sitä, oliko haulikkokerhon ylimääräinen kokous kutsuttu asianmukaisesti koolle ja miten H oli tähän liittyen menetellyt.
· Haulikkoradan ja asekaapin avaimia ei ollut palautettu sen jälkeen, kun H oli jäänyt pois haulikkokerhon hallituksesta. Haulikkokerho oli vaihtanut haulikkoradan lukot ja tästä oli aiheutunut 4 500 euron kustannus.
· H ei ollut ollut käytettävissä Sako-Beretta GP-kilpailun johtajaksi, vaikka hän oli kilpailun järjestämisoikeutta anottaessa suostunut tehtävään.
· H ja L olivat seuran kustantamina osallistuneet SAL:n ylituomarikoulutukseen.
· H ja L olivat perustaneet uuden ampumaseuran, vaikka he olivat olleet edelleen Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksessa.
· L oli edustanut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:tä SAL:n Hämeen alueen syyskokouksessa. L oli esittänyt liittovaltuustoon H:ta eikä Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n ehdokasta.
Edellä mainittuja seikkoja arvioidessaan oikeusturvalautakunta totesi, että H:n ja L:n toiminta haulikkoradan sulkemiseen liittyen oli ollut varsin tavanomaista yhdistystoimintaan liittyvää päätöksentekoa. Eri intressipiirit olivat pyrkineet saavuttamaan omasta näkökulmastaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Seuran luottamushenkilöiden luottamus ja toiminta seuran hallinnollisissa tehtävissä arvioitiin valittaessa henkilöitä seuran hallintoon. Näissä valinnoissa voitiin arvioida henkilöiden nauttimaa luottamusta, mutta valinnat oli pidettävä erillään seuran jäsenyydestä ja jäsenyydestä erottamisesta. Haulikkoradan sulkemiseen talvikauden 2013 - 2014 ajaksi ja siihen liittyvään päätöksentekomenettelyyn ei ollut näytetty liittyneen sellaisia piirteitä, joiden olisi voitu katsoa olevan seuran toimintaa vahingoittavaa sillä tavoin, että menettely olisi ollut riittävää oikeuttaakseen seurasta erottamiseen.
Haulikkoradan avainten palauttamisen osalta oikeusturvalautakunta totesi, että H:n ja L:n näkemykset erosivat haulikkokerhon puheenjohtajan laatimasta selvityksestä. Lautakunta katsoi jääneen näyttämättä, että avainten palauttamiseen olisi liittynyt sellaisia piirteitä, joiden perusteella erottamista olisi voitu pitää perusteltuna.
Väitetyn halventavan puhetavan osalta lautakunta katsoi, että H:n ja L:n käyttämien ilmauksien sisältö ja se tilanne, jossa väitettyä puhetapaa olisi käytetty, olivat jääneet tarkemmin selvittämättä. Haulikkokerhon puheenjohtajan laatiman selvityksen mukaan keskustelu oli tapahtunut seuran hallituksen kokouksen yhteydessä, jossa oli keskusteltu haulikkoradan sulkemisesta ja siitä, ketkä olivat tätä sulkemista vastustaneet. Halventavan puhetavan kohteena olleet henkilöt eivät olleet olleet läsnä kysymyksessä olleessa tilaisuudessa. Lisäksi lautakunta totesi, että vaikka H:n ja L:n kielenkäyttö olisi ollut selvityksessä esitetyn mukaista, tätä ei olisi voitu pitää riittävänä perusteena seuran jäsenyydestä erottamiseen.
Edelleen oikeusturvalautakunta katsoi, että H:n menettelyyn Sako-Beretta GP kilpailun johtajan tehtävään liittyen tai H:n ja L:n osallistumiseen SAL:n ylituomarikoulutukseen taikka heidän toimintaansa Suomen Ampumaurheiluliiton Hämeen alueen syyskokouksessa ei ollut myöskään näytetty liittyneen sellaisia piirteitä, joiden perusteella seuran toiminnalle olisi voitu katsoa aiheutuneen sellaista vahinkoa, jonka perusteella erottaminen olisi ollut perusteltua.
Vielä oikeusturvalautakunta totesi, että kuulumista kilpailevaan yhdistykseen ei sinänsä voitu pitää yhdistyksen vahingoittamisena. Pelkästä osallistumisesta kilpailevan yhdistyksen perustamiseen ja jäsenyydestä tässä yhdistyksessä ei seurannut, että yhdistykselle aiheutui vahinkoa. Tässä tapauksessa oikeusturvalautakunta katsoi, että uuden seuran perustamista ei sellaisenaan voitu pitää toimenpiteenä, joka olisi vahingoittanut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaa. Asiassa ei ollut uuden seuran perustamisen lisäksi vedottu mihinkään muuhun uuden seuran toiminnassa suoritettuun toimenpiteeseen, jonka olisi voitu katsoa vahingoittaneen Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaa. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoi, että uuden seuran perustamista ei myöskään voitu pitää riittävänä perusteena erottamiselle.
Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta totesi, että erottamispäätökselle ei ollut näytetty olleen yhdistyslain eikä seuran sääntöjen mukaisia perusteita. Näin ollen lautakunta kumosi valituksen kohteena olleen seuran hallituksen päätöksen siltä osin kuin H ja L oli erotettu seuran jäsenyydestä.
HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMISEKSI
Pohjois-Hämeen Ampujat ry (jäljempänä yhdistys) on hakemuksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunnan päätös 17.3.2015 nro 6/2015 kumotaan ja asia käsitellään uudelleen. Lisäksi yhdistys on vaatinut, että H:n ja L:n valitus hylätään ja että H ja L velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen lautakuntakulut asiassa.
Perusteinaan yhdistys on lausunut, että H:n ja L:n erottamiselle oli ollut yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaiset perusteet. Yhdistys on kiinnittänyt huomiota siihen, että haulikkokerhon valittua itselleen uuden puheenjohtajan Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksen tukisäätiö oli sääntöjensä vastaisesti lopettanut tukensa kerholle. Lisäksi yhdistys on todennut, että erottamisperusteita tulee tarkastella kokonaisuutena. H:n ja L:n toiminta oli ollut laajaa, pitkäaikaista ja systemaattista yhdistyksen vahingoittamista ja haittaamista ja myös yhdistysdemokratiaa halveksivaa. Erityisen moitittavaa ja vahingollista oli ollut ampumaradan sulkeminen talvikaudeksi. Erottamispäätöksille oli ollut edellytykset, minkä vuoksi lautakunnan päätös tulee kumota ja erottamispäätökset pysyttää.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Kysymyksenasettelu
Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään kumonnut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksen päätöksen 11.12.2014 siltä osin kuin H ja L oli erotettu seuran jäsenyydestä. Yhdistys on pyytänyt, että oikeusturvalautakunta kumoaa antamansa päätöksen ja käsittelee asian uudelleen.
Uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.
Uudelleen käsittelyä koskevat sääntömääräykset ja niiden tulkinta
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:n 1 momentin mukaan lautakunta voi ottaa käsittelemänsä asian asianosaisen pyynnöstä uudelleen käsiteltäväksi, jos asiassa on saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan uudelleen käsittely on asianosaisen pyynnöstä mahdollista myös, jos käytäntö vastaavia asioita ratkaistaessa joko kotimaassa tai ulkomailla on olennaisesti muuttunut.
Lautakunnan päätökset on tarkoitettu lopullisiksi, minkä vuoksi niistä ei ole mahdollista valittaa. Uudelleen käsittely on poikkeuksellinen menettely, johon voidaan ryhtyä ainoastaan lautakunnan säännöissä erikseen määritetyissä tilanteissa (ks. esim. UOL 29/2011 ja UOL 1/2012).
Arvioitaessa uudelleen käsittelyn edellytysten täyttymistä vertailukohtia ja tulkinta-apua voidaan saada ylimääräistä muutoksenhakua koskevista säännöistä ja periaatteista. Oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkoitetun uuden asiaan vaikuttavan selvityksen ilmeneminen voi oikeuttaa purkamaan myös yleisen tuomioistuimen tai hallintotuomioistuimen lainvoiman saaneen ratkaisun. Kun ylimääräinen muutoksenhaku perustuu uuteen selvitykseen, yleisen tuomioistuimen lainvoimainen ratkaisu voidaan purkaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 - 15 §:n mukaisessa järjestyksessä. Hallintolainkäytössä kysymykseen tulee päätöksen purkaminen hallintolainkäyttölain 63 §:ssä säädetyin edellytyksin.
Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien periaatteiden mukaan lainvoimaisen ratkaisun purkaminen edellyttää erikseen säädettyjen purkuperusteiden täyttymistä. Oikeusrauhan vuoksi lainvoimaisiin ratkaisuihin puututaan vain poikkeuksellisesti. Kynnys tähän on korkea. Purkuperusteissa erotetaan yhtäältä tosiseikkoja koskevat perusteet, joita ovat uusi selvitys tai selvitys, joka osoittaa aikaisemman selvityksen virheelliseksi, ja toisaalta väärää oikeudellista arviointia koskeva peruste, jolla tarkoitetaan, että asiassa annettu ratkaisu perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunnan säännöissä tarkoitettu uuteen selvitykseen perustuva uudelleen käsittelyn peruste tarkoittaa lähinnä tosiasioita koskevaa selvitystä, siis uutta seikkaa tai uutta todistetta. Uuden selvityksen ei sen sijaan ole katsottu voivan tarkoittaa asian uutta oikeudellista arviointia.
Myös ylimääräisessä muutoksenhaussa uudella selvityksellä on vakiintuneesti tarkoitettu sellaista tosiasiaselvitystä, joka on ollut olemassa jo varsinaista ratkaisua tehtäessä. Niin sanottua jälkisattumusta eli varsinaisen ratkaisun tekemisen jälkeen syntynyttä tosiseikkaa ei yleensä hyväksytä lainvoimaisen ratkaisun purkamisen perusteeksi. Lainvoimaisen ratkaisun purkamisessa arvioinnin kohteena on se, perustuiko aikaisempi ratkaisu asianmukaiseen ratkaisuhetkellä olemassa olleeseen selvitykseen. Samaa periaatetta on perusteltua noudattaa myös oikeusturvalautakunnassa uudelleen käsittelyn edellytyksiä arvioitaessa.
Niin ikään ylimääräistä muutoksenhakua koskeva pääperiaate on, että uusi selvitys on sellaista, johon hakija ei ole voinut ilman omaa syytään vedota asian varsinaisessa käsittelyssä. Asianmukainen oikeudenhoito vaatii, että asianosaiset suhtautuvat asiansa hoitamiseen alusta alkaen täydellä tarmolla ja vakavuudella. Näin ollen uuteen selvitykseen vetoavan on kyettävä osoittamaan, että selvitykseen vetoamatta jättämiselle aikaisemmassa lautakuntakäsittelyssä on ollut huolellisen ja tarkoituksenmukaisen asianajon vaatimuksetkin huomioon ottaen pätevä syy.
Asian uudelleen käsittelyn edellytysten täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon myös se, minkälaiseen asiaan ja asetelmaan uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö liittyy. Merkitystä on siten sillä, pyytääkö uudelleen käsittelyä esimerkiksi kurinpitoasiassa kurinpitoseuraamukseen määrätty urheilija vai kurinpitoseuraamuksen määrännyt lajiliitto. Kurinpitoseuraamukseen määrätyn urheilijan esittämälle uudelle selvitykselle ei voitane asettaa erityisen tiukkoja vaatimuksia (UOL 29/2011).
Lautakunnan tätä asiaa koskeva kannanotto
Uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön on esittänyt asiassa valittajien vastapuolena kohderatkaisun antamiseen johtaneessa asiassa ollut yhdistys, joka oli päätöksellään erottanut valittajat yhdistyksen jäsenyydestä. Asian uudelleen käsittelyä pyydetään ja kohderatkaisua vaaditaan muutettavaksi siten kurinpitomenettelyn kohteena olleiden yhdistyksen jäsenten vahingoksi.
Uudelleen käsittelyä on pyydetty asiassa sillä perusteella, että toisin kuin oikeusturvalautakunta on asiaa arvioinut, H:n ja L:n erottamispäätöksille oli ollut asianmukaiset perusteet. Hakemukseen on liitetty runsaasti uutta kirjallista todistelua, josta valtaosa koostuu eri henkilöiden H:n ja L:n menettelyä koskevista lausunnoista. Hakemuksella pyritään siten kumoamaan oikeusturvalautakunnan aikaisempi ratkaisu ja saamaan asia käsitellyksi uudelleen lautakunnan sääntöjen 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun uuden selvityksen, joka olisi vaikuttanut asian lopputulokseen olennaisesti, perusteella.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitetystä todistelusta H:n ja L:n menettelyä koskevat lausunnot on kaikki päivätty hakemuksen kohteena olevan oikeusturvalautakunnan päätöksen antopäivän jälkeen. Asiallisesti kysymys on lähinnä vastauksista hakijan tai tämän asiamiehen esittämiin kysymyksiin koskien H:n ja L:n menettelyä vuosina 2013 ja 2014.
Kuten edellä on todettu, uuteen selvitykseen vetoavan on kyettävä osoittamaan, että selvitykseen vetoamatta jättämiselle aikaisemmassa lautakuntakäsittelyssä on ollut huolellisen ja tarkoituksenmukaisen asianajon vaatimukset huomioon ottaen pätevä syy. Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt mitään syytä sille, että sanottuja lausuntoja ja selvitystä ei ollut hankittu ensimmäisen lautakuntakäsittelyn aikana ja esitetty lautakunnalle valitukseen vastattaessa. Näin ollen kysymys ei näiltä osin ole sellaisesta uudesta selvityksestä, jonka perusteella lautakunta voisi käsitellä asian uudelleen.
Esitetyistä kirjallisista todisteista Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös 5.3.2008 ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös 15.4.2010 ovat ratkaisuja asioissa, joissa yhdistys oli ollut asianosaisena. Yhdistyksen on siten katsottava olleen päätöksistä tietoinen vastatessaan 29.1.2015 valitukseen asiassa UOL 1/2015. Asiassa ei ole esitetty pätevää syytä sille, että mainittuihin päätöksiin ei ollut vedottu asiaa aikaisemmin lautakunnassa käsiteltäessä. Sama koskee pöytäkirjoja 11.11.2013, kokousmuistiota 18.11.2013 sekä H:n ilmoitusta 27.3.2014.
Uutena kirjallisena todisteena esitetyn Pirkanmaan ELY-keskuksen tarkastuspöytäkirjan 27.11.2014 jakelumerkintöjen mukaan pöytäkirja oli toimitettu muiden ohella tarkastuksessa läsnä olleelle Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksen puheenjohtajalle. Tältäkään osin asiassa ei ole ilmennyt pätevää syytä sille, että sanottua asiakirjaa ei ollut esitetty aikaisemmassa lautakuntakäsittelyssä. Oikeusturvalautakunnan ei siten ole tarpeen lausua myöskään tämän uuden todisteen mahdollisesta vaikutuksesta asian lopputulokseen.
Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta päätyy katsomaan, että asiassa ei ole esitetty sellaista lautakunnan säännöissä tarkoitettua uutta selvitystä, jonka perusteella asia voitaisiin käsitellä uudelleen. Muilta osin hakemuksessa on kysymys lähinnä siitä, että hakijan käsityksen mukaan oikeusturvalautakunta on arvioinut asiassa esitetyn selvityksen virheellisesti ja päätynyt asiassa väärään lopputulokseen. Kuten edellä on todettu, asiaa ei voida ottaa uudelleen käsiteltäväksi tällä perusteella.
Lautakunta toteaa lopuksi, että käsiteltävänä olevan hakemuksen kohteena olevassa ratkaisussa lautakunta on ottanut kantaa muun ohella siihen, olivatko erottamispäätökset esitetyn selvityksen perusteella yhdistyslain ja seuran sääntöjen vastaisia. Sellaisen menettelyn merkitystä, josta seura on tullut tietoiseksi vasta aikaisemman lautakuntakäsittelyn jälkeen ja joka ei siten ollut ollut seuran hallituksen eikä lautakunnan arvioitavana aikaisemmin, ei voida arvioida nyt käsiteltävänä olevassa, uudelleen käsittelyä koskevaa pyyntöä koskevassa asiassa.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Hakemus on siten hylättävä.
Edellä lausuttuun nähden asiassa ei ole tarpeen pyytää vastauksia H:lta ja L:ltä.
Lautakuntakulut
Asian näin päättyessä Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Päätöslauselma
Hakemus ja Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Jarmo Hirvonen Samuli Sillanpää
puheenjohtaja sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jarmo Hirvonen, Pia Ek, Timo Pennanen, Hannu Rautiainen ja Kristiina Rintala.