8/2017 Koripallo Kurinpito – Kilpailukielto – Kurinpitomenettely – Säännöt
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 8/2017
8.3.2017 Diaarinro 28/2016
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 28.10.2016
ASIA
Kilpailukielto
MUUTOKSENHAKIJA
A
KUULTAVA
Suomen Koripalloliitto ry
ASIAN TAUSTAA
Koripallon miesten I divisioona A:ssa pelaavan Porvoon Tarmon päävalmentaja A poistettiin 13.10.2016 pelatussa Järvenpään Koripalloseuran ja Porvoon Tarmon välisessä ottelussa kentältä sen jälkeen, kun hänelle oli tuomittu ottelussa kaksi teknistä virhettä epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi.
A:ta kuultuaan Suomen Koripalloliitto ry:n sääntö- ja kurinpitoyksikkö määräsi 20.10.2016 tekemällään päätöksellä A:n määräaikaiseen kilpailukieltoon 3.11.2016 saakka. Kilpailukielto perustui A:n edellä kerrottuun epäurheilijamaiseen käytökseen ja siihen, että A oli tullut ottelun päätyttyä takaisin pelihalliin ja puhutellut erotuomareita halveksivasti.
A valitti sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksestä Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallitukseen ja vaati päätöksen kumoamista.
SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS 28.10.2016
Liittohallitus kuuli ottelussa paikalla ollutta liiton kilpailutoimenjohtajaa ja muutti A:lle määrätyn kahden viikon kilpailukiellon kahden ottelun kilpailukielloksi ja totesi A:n kärsineen kilpailukiellon 23.10.2016 ja 27.10.2016 pelatuissa Porvoon Tarmon otteluissa. Liittohallitus perusti päätöksensä siihen, että aiemmassa kurinpitokäytännössä ottelun jälkeinen erotuomariin kohdistunut epäasiallinen ja halveksiva kielenkäyttö on aiheuttanut yhden ottelun kilpailukiellon. Koska A oli lisäksi ottelusta erottamisen jälkeen saapunut sääntöjen vastaisesti kentälle puhuttelemaan erotuomareita, määrättiin tästä rikkomuksesta yhden ottelun pelikielto. Muilta osin liittohallitus hylkäsi A:n valituksen. Liittohallitus ei palauttanut A:n maksamaa valitusmaksua, koska kilpailukielto todettiin perusteeltaan oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi.
VALITUS PERUSTEINEEN
A on vaatinut, että Suomen Koripalloliiton liittohallituksen päätös ja hänelle määrätty kilpailukielto kumotaan, ja että liittohallituksen käsittelystä peritty 620 euron valitusmaksu joka tapauksessa palautetaan. Lisäksi hän on vaatinut, että oikeusturvalautakunta velvoittaa Koripalloliiton julkaisemaan julkisen anteeksipyynnön ja maksamaan hänelle korvausta hänen oikeusturvansa loukkaamisesta.
Toisin kuin ottelun erotuomari oli raportissaan kertonut, A ei ollut käyttäytynyt niin ottelun aikana kuin sen jälkeenkään epäurheilijamaisesti tai ottelun erotuomareita halveksivasti. Teknisten virheiden viheltäminen oli sinällään ollut mahdollista, mutta epäurheilijamaisesti tai halveksivasti A ei ollut ottelun aikana käyttäytynyt. Tämä käy ilmi ottelun videotallenteelta sekä paikalla olleiden henkilöiden kertomuksista. Ottelun jälkeen A oli lisäksi keskustellut erotuomarin kanssa ottelun tapahtumista lyhyesti, mutta tämä keskustelu oli käyty hyväksyttävällä tavalla ja normaalilla äänellä eikä A ollut käyttäytynyt tässä yhteydessä aggressiivisesti.
Koripallon viralliset pelisäännöt eivät myöskään kieltäneet pelistä poistetun valmentajan saapumista kentälle pelin päätyttyä. Koripallon sääntöjen mukaan ottelusta poistetun tulee poistua kentältä ottelu loppuajaksi. Ottelu katsotaan puolestaan päättyneeksi, kun summeri soi ja ottelun erotuomari hyväksyy summerin soiton. Näin ollen kurinpitoseuraamuksen perustaminen siihen, että A oli tullut kentälle ottelun päätyttyä, ei perustunut koripallon sääntöihin.
Erotuomariraportissa tai kurinpitopäätöksissä ei ole yksilöity tai eritelty sitä menettelyä, jota on pidetty epäurheilijamaisena tai erotuomareita halveksivana. Tästä johtuen A:lla ei ole ollut mahdollista antaa omaa selitystään tapahtuneesta liiton kurinpitomenettelyn yhteydessä.
Koripalloliiton liittohallitus ei myöskään käsitellyt A:n sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksestä tekemää valitusta ripeästi eikä asianmukaisesti. Porvoon Tarmolla oli valituksen vireilläoloaikana kaksi ottelua, mutta liittohallitus ei keskeyttänyt pelikiellon täytäntöönpanoa käsittelynsä ajaksi. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö ei puolestaan varannut A:lle sääntöjen mukaista viikon määräaikaa vastineen tekemiseen erotuomarin raportin johdosta. Sen sijaan A:n tuli antaa vastineensa kolmen päivän kuluessa.
Liittohallitus oli asiaa käsitellessään lisäksi kuullut ottelussa paikalla ollutta Koripalloliiton kilpailupäällikköä. Kilpailupäällikön lausuntoa ei ole liittohallituksen päätökseen kuitenkaan kirjattu eikä A saanut sitä tiedokseen. A:lta ei myöskään pyydetty lausuntoon vastinetta.
A:lle määrätty kurinpitoseuraamus oli joka tapauksessa aikaisempaan rangaistuskäytäntöön nähden pituudeltaan ankara. Liittohallituksen päätöksestä ei käynyt ilmi, mihin aikaisempiin kurinpitopäätöksiin nyt mitattu rangaistus oli perustunut.
Liittohallituksen valitusmaksu olisi tullut palauttaa, koska liittohallitus muutti sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöstä selkeästi ja koska A:n valituksen tekeminen oli ollut perusteltua.
VALITUKSEEN VASTAAMINEN
Suomen Koripalloliitto ry on vaatinut, että A:n vaatimus kurinpitorangaistuksen kumoamisesta ja valitusmaksun palauttamisesta hylätään ja että vaatimus julkisesta anteeksipyynnöstä ja vahingonkorvausvaatimus jätetään ensisijaisesti tutkimatta tai toissijaisesti hylätään.
Ottelun erotuomarin tekemä raportti sekä liiton kilpailutoimenjohtajan kirjallinen lausunto osoittivat, että A oli käyttäytynyt ottelun aikana epäurheilijamaisesti. A:n oman kertomuksen perusteella oli myös riidatonta, että A oli saapunut kentälle ja puhutellut erotuomareita pian loppuvihellyksen jälkeen. Kuten liittohallituksen päätöksessä on todettu, ottelun jälkeisen epäasiallisen käyttäytymisen johdosta oli yleisesti määrätty yhden ottelun kilpailukielto. Lisäksi siitä, että A oli saapunut heti ottelun jälkeen kentälle ja puhutellut erotuomareita, oli ollut perusteltua määrätä korottavasti yhden ottelun pelikielto. Näin ollen liittohallituksen määräämä kahden ottelun kurinpitorangaistus perustui liiton sääntöihin ja oli vallitsevan rangaistuskäytännön mukainen.
Sääntö- ja kurinpitoyksikkö ei ole tehnyt kurinpitoasian käsittelyn yhteydessä virheitä. A:lle oli ilmoitettu erotuomarin raportista 14.10.2016 ja häneltä oli pyydetty vastine 17.10.2016 kello 12 mennessä. Vastineen antamiselle varattu määräaika oli kurinpitosäännöissä määrättyä viikon määräaikaa lyhyempi, koska asia haluttiin käsitellä kilpailukauden keskellä nopeasti. A myös antoi vastineensa ja se otettiin sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksessä huomioon.
Myös liittohallitus pyrki käsittelemään A:n valituksen pikaisesti. A:n valitus saapui liittohallitukselle 21.10.2016 ja se ratkaistiin 28.10.2016. Liittohallitus hankki lisäksi päätöksenteon tueksi ottelussa sattumalta paikalla olleen kilpailutoimenjohtajan lausunnon. A:lle ei varattu tilaisuutta lausuman antamiseen sanotusta lausunnosta, koska se olisi viivästyttänyt päätöksentekoa. Menettely oli siten tältä osin A:n edun mukainen.
VASTASELITYS
A ei ole käyttänyt hänelle varattua mahdollisuutta antaa Koripalloliiton vastauksen johdosta vastaselitys.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Käsittelyratkaisut
Julkisen anteeksipyynnön julkaisemista ja vahingonkorvausta koskevat vaatimukset
A on vaatinut, että Suomen Koripalloliitto velvoitetaan tapahtuneen johdosta julkaisemaan julkinen anteeksipyyntö ja maksamaan hänelle korvausta. Lisäksi hän on vaatinut, että Koripalloliitto muuttaa omia toimintatapojaan ja rangaistuskäytäntöään.
Urheilun oikeusturvalautakunnan tehtävänä on sen sääntöjen 1 §:n mukaan toimia urheilun riippumattomana valituselimenä. Lautakunnan sääntöjen 3 §:n 1 momentin mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys
1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä;
2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista;
3) siitä, onko päätös sääntöjen vastainen kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen; sääntöjenvastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.
Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n edellä kerrotuissa vaatimuksissa ole kysymys sellaisesta yhdistyksen päätöstä koskevasta valitusasiasta kuin oikeusturvalautakunnan säännöissä on tarkoitettu. Näin ollen A:n vaatimukset on tältä osin jätettävä lautakunnan toimivaltaan kuulumattomina tutkimatta.
Suullinen käsittely
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska se on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.
Pääasiaratkaisun perustelut
1. Tausta ja kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa
Porvoon Tarmon päävalmentaja A on poistettu 13.10.2016 pelatussa Järvenpään Koripalloseuran ja Porvoon Tarmon välisessä ottelussa kentältä sen jälkeen, kun hänelle oli tuomittu ottelussa kaksi teknistä virhettä. Automaattinen pelistä erottaminen on perustunut koripallon pelisääntöihin. Ottelun erotuomari on laatinut tapahtuneesta ottelun jälkeen raportin, jonka mukaan tekniset virheet oli tuomittu erotuomareihin kohdistuneen epäurheilijamaisen ja epäkunnioittavan käytöksen johdosta. Lisäksi raportissa on todettu, että A oli tullut välittömästi pelin jälkeen takaisin kentälle ja yrittänyt epäkunnioittavasti esittää omia henkilökohtaisia käsityksiään erotuomareille.
Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on A:ta kuultuaan määrännyt A:n määräaikaiseen kilpailukieltoon 3.11.2016 saakka. Liiton liittohallitus on ottelussa paikalla ollutta liiton kilpailutoimenjohtajaa kuultuaan muuttanut A:lle määrätyn kilpailukiellon kahden ottelun kilpailukielloksi. Muilta osin liittohallitus on hylännyt A:n valituksen ja päättänyt, ettei A:n maksamaa valitusmaksua palauteta.
A on valituksessaan pitänyt kurinpitomenettelyä menettelyltään virheellisenä, koska:
- Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön vastineen antamiselle varaama määräaika oli ollut liian lyhyt;
- Koripalloliiton liittohallitus ei ollut keskeyttänyt A:lle määrätyn pelikiellon toimeenpanoa valituksen käsittelemisen ajaksi; ja koska
- Koripalloliiton liittohallitus ei ollut antanut hankkimaansa liiton kilpailutoimenjohtajan lausuntoa hänelle tiedoksi ja varannut hänelle mahdollisuutta tulla siitä kuulluksi.
A on lisäksi vedonnut siihen, ettei kurinpitomenettelyn yhteydessä ollut missään vaiheessa eritelty ja yksilöity sitä menettelyä, jota oli pidetty epäurheilijamaisena ja erotuomareita halventavana ja joka oli johtanut kurinpitoseuraamuksen määräämiseen. A on myös katsonut, ettei pelikiellon määräämiselle ollut perusteita ja että hänelle määrätty kurinpitoseuraamus oli joka tapauksessa liian ankara.
2. Kurinpitomenettelyn arviointi
2.1 Menettely sääntö- ja kurinpitoyksikössä, vastineen antamiselle varattu määräaika
Koripalloliiton kurinpitosääntöjen 9 §:n 1 momentin mukaan raportin tai muun rikkomuksesta tehdyn ilmoituksen johdosta on rikkomuksesta epäillylle välittömästi varattava mahdollisuus antaa vastine. Rikkomuksesta epäillylle on toimitettava kopio raportista tai muusta ilmoituksesta. Kirjallinen vastine on toimitettava viikon kuluessa vastinepyynnön tiedoksi saamisesta uhalla, että asia voidaan ratkaista ilman sitä.
Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (ks. esimerkiksi UOL 32/2015). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL18/2015). Kuulemiseen tulee lisäksi varata kohtuullinen aika. Kohtuullisen ajan vaatimus vaihtelee käsiteltävän asian luonteen perusteella, mutta kurinpitoasioissa yleensä riittävänä ilman asianosaisen suostumusta ei voida pitää vain päivän tai kahden määräaikaa (UOL 7/2014).
A:lle on varattu vastineen antamiselle noin kolmen päivän määräaika. A on antanut vastineensa määräajassa eikä hän ole pyytänyt lisäaikaa lausuman antamiseen. Näin ollen ja kun kysymys on lisäksi ollut mahdollisen pelikiellon määräämisestä kesken kilpailukauden, lautakunta katsoo, että A:lla on ollut asianmukainen tilaisuus lausuman antamiseen Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön kurinpitomenettelyssä.
2.2 Menettely liittohallituksessa
2.2.1 Kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämättä jättäminen
Koripalloliiton kurinpitosääntöjen 14 §:n mukaan kurinpitosääntöjen nojalla määrätty rangaistus pannaan täytäntöön, vaikka siihen haettaisiin muutosta valittamalla liittohallitukselle tai sääntö- ja kurinpitoyksikölle. Nämä voivat kuitenkin määrätä rangaistuksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi jo ennen valituksen ratkaisemista.
Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kurinpitosäännöistä ilmene niitä perusteita, joilla täytäntöönpanon keskeyttäminen on mahdollista. Säännöt antavat siten Koripalloliiton liittohallitukselle ja sääntö- ja kurinpitoyksikölle laajan harkintavallan niiden päättäessä, onko määrätyn kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano syytä keskeyttää. Pakkoa keskeyttämiseen ei kuitenkaan ole. Näin ollen ja ottaen lisäksi huomioon, että liittohallituskin on määrännyt A:lle kurinpitorangaistuksena kilpailukiellon ja että liittohallitus on ehtinyt ratkaista asian ennen kilpailukiellon päättymistä seuranneen ottelun pelaamista, ei liittohallitus ole käyttänyt harkintavaltaansa väärin, kun se ei ole sääntö- ja kurinpitoyksikön määräämän pelikiellon täytäntöönpanoa A:n vaatimalla tavalla kieltänyt.
2.2.2 Kilpailutoimenjohtajan lausunnon käyttäminen liittohallituksessa
Koripalloliiton liittohallitus on ratkaisustaan ilmenevällä tavalla kuullut A:n kurinpitoasiaa käsitellessään ottelussa paikalla ollutta liiton kilpailutoimenjohtajaa. Kuuleminen on tapahtunut siten, että kilpailutoimenjohtaja on antanut liittohallitukselle kirjallisen lausunnon ottelun tapahtumista.
Kuten edellä on kohdassa 2.1 todettu, asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Kuulemisvelvollisuus koskee siten myös ratkaisuelimen itsensä hankkimaa aineistoa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että liittohallituksen olisi tullut antaa kilpailutoimenjohtajan lausunto tiedoksi A:lle ja varata hänelle tilaisuus esittää siitä oma näkemyksensä. Tällaista mahdollisuutta A:lle ei ole kuitenkaan varattu. Näin ollen liittohallitus on menetellyt tältä osin virheellisesti.
3. Pelikiellon määräämisen edellytykset
3.1 Kilpailutoimenjohtajan lausunnon käyttäminen oikeusturvalautakunnassa
Edellä kerrottu kuulemisessa tapahtunut virhe on oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä johtanut yleisesti siihen, että kurinpitomenettelyssä määrätty kurinpitorangaistus on jo sen vuoksi kumottu. Ottaen kuitenkin huomioon, että A:lle määrätty kurinpitoseuraamus on ollut jo heti liittohallituksen ratkaisun antamisen jälkeen kärsitty, ja että kilpailutoimenjohtajan lausunto on annettu A:lle oikeusturvalautakunnan toimesta tiedoksi sekä että A:lla on ollut lautakuntakäsittelyn yhteydessä mahdollisuus esittää lausunnosta oman näkemyksensä, oikeusturvalautakunta katsoo oikeaksi ottaa lausunnon asiaa ratkaistaessa huomioon.
3.2 Kurinpitomenettelyn kohteena olevan menettelyn kuvaaminen
A on vedonnut tältä osin siihen, ettei kurinpitomenettelyn yhteydessä ollut missään vaiheessa eritelty ja yksilöity sitä menettelyä, jota oli pidetty epäurheilijamaisena ja erotuomareita halventavana ja joka oli johtanut kurinpitoseuraamuksen määräämiseen.
Oikeusturvalautakunta toteaa urheilun kurinpidossa vakiintuneesti edellytettävän, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä ja muissa määräyksissä (ks. esim. UOL 7/2014). Tämä koskee myös itse kurinpitomenettelyä siten, että se menettely, jota kurinpitomenettelyssä arvioidaan, tulee kuvata menettelyn yhteydessä eli esimerkiksi tuomariraportissa tai vastinepyynnössä vastaavalla tavalla täsmällisesti.
Nyt esillä olevassa asiassa A:n kilpailukiellon määräämiseen johtanut menettely on kuvattu hänelle tiedoksi annetussa erotuomariraportissa siten, että raportin mukaan A oli poistettu ottelusta kahden teknisen virheen vuoksi, jotka hänelle oli annettu tuomareihin kohdistuneen epäurheilijamaisen ja epäkunnioittavan käyttäytymisen johdosta. Lisäksi raporttiin on kirjattu, että välittömästi ottelun jälkeen A oli tullut takaisin kentälle (vaikka sitä ei ollut sallittu) ja yrittänyt epäkunnioittavasti esittää omat henkilökohtaiset näkemyksensä erotuomareille.
Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei erotuomariraportissa ole sinällään kovin tarkasti kuvattu sitä menettelyä, jota erotuomarit ovat pitäneet epäurheilijamaisena ja epäkunnioittavana ja jonka perusteella kurinpitomenettely on ottelun jälkeen käynnistetty. Erotuomariraportin mukaan on kuitenkin selvää, että kysymys on ollut siitä, miten A on erotuomareita ottelun aikana ja sen jälkeen puhutellut ja että A on tullut ottelun jälkeen takaisin kentälle ja pyrkinyt jatkamaan sanottua puhuttelua. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että erotuomariraporttia on voitu käyttää kurinpitomenettelyn perusteena ja että A:lla on ollut sen perusteella mahdollisuus antaa vastineensa Koripalloliiton kurinpitoelimille.
3.3 Ottelutapahtumat ja sääntömääräykset
3.3.1 A:n väitetty epäurheilijamainen ja epäkunnioittava käyttäytyminen
A on kiistänyt käyttäytyneensä ottelun aikana tai sen jälkeen ottelun erotuomareita kohtaan epäurheilijamaisesti tai halveksuvasti. A on tältä osin viitannut ottelun videotallenteeseen sekä valitukseensa liittämiin Porvoon Tarmo ry:n puheenjohtajan, Sanomalehti Uusimaan toimittajan sekä ottelua seuraamassa olleen kolmannen henkilön antamiin kirjallisiin lausuntoihin. Toisaalta A on kuitenkin myöntänyt, että ottelun erotuomarit ovat voineet koripallon sääntöjen puitteissa viheltää hänelle ottelussa antamansa tekniset virheet.
Koripalloliiton kurinpitosääntöjen 2 §:n mukaan koripalloliiton toimintaan osallistuvat henkilöt ja seurat ovat velvollisia noudattamaan hyvää urheiluhenkeä, reilun pelin periaatteita, voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä sekä liiton päätöksiä ja Suomen lakia. Kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 momentin:
- 1 kohdan mukaan kurinpitosääntöjen nojalla voidaan rangaista sitä, joka rikkoo liiton tai alueen voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai alueen sääntöjen tai määräysten nojalla annetaan;
- 4 kohdan mukaan sitä, joka liiton, alueen tai seurojen järjestämässä toiminnassa käyttää loukkaavaa tai halveksivaa kieltä tai eleitä, jotka saattavat loukata muita toimintaan osallistuvia henkilöitä tai yleisöä; ja
- 10 kohdan mukaan sitä, joka liiton, alueen tai seurojen järjestämässä toiminnassa käyttää loukkaavaa tai halveksivaa kieltä tai eleitä, jotka saattavat loukata muita toimintaan osallistuvia henkilöitä tai yleisöä.
Rangaistukseksi voidaan kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määrätä kilpailukielto.
Koripallon virallisten pelisääntöjen kohdan 36.3.4 mukaan valmentaja erotetaan pelistä, kun hänelle on tuomittu kaksi teknistä virhettä (”C”) hänen henkilökohtaisen epäurheilijamaisen käytöksensä seurauksena.
Erotuomariraportin mukaan A oli poistettu ottelusta kahden teknisen virheen vuoksi, jotka hänelle oli annettu tuomareihin kohdistuneen epäurheilijamaisen ja epäkunnioittavan käyttäytymisen johdosta. Lisäksi raporttiin on kirjattu, että välittömästi ottelun jälkeen A oli tullut takaisin kentälle (vaikka sitä ei ollut sallittu) ja yrittänyt epäkunnioittavasti esittää omat henkilökohtaiset näkemyksensä erotuomareille.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Myös kurinpitomenettelyssä erotuomariraporttia on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta (ks. myös UOL 14/2009, UOL 21/2014 ja UOL 43/2015). Riitauttamisen on kuitenkin perustuttava asiallisiin syihin ja erotuomariraportin sisällöstä voidaan poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana.
A on edellä jo ilmi käyneellä tavalla myöntänyt, että ottelun erotuomarit ovat sinällään voineet antaa hänelle antamansa tekniset virheet. Hän on kuitenkin katsonut, ettei hän on ollut menetellyt miltään osin siten, että erillisen kurinpitorangaistuksen määrääminen olisi ollut perusteltua. A onkin liittänyt valitukseensa paikalla olleiden henkilöiden lausuntoja, joissa on todettu, ettei A ollut lausunnon antajien havaintojen mukaan käyttäytynyt pelin aikana tai sen jälkeen epäurheilijamaisesti tai epäasiallisesti.
A:n valitukseensa liittämien lausuntojen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, ettei niissä yhdessäkään ole kerrottu siitä, mitä A on erotuomareiden kanssa pelin päätyttyä keskustellut. Lausunnoista onkin pääteltävissä, etteivät niiden antajat ole sanottua keskustelua kuulleet. Lausunnoissa ei ole muutoinkaan pystytty merkittävällä tavalla kyseenalaistamaan erotuomariraporttiin kirjattua menettelyä.
Ottelussa paikalla olleen Koripalloliiton kilpailutoimenjohtajan liittohallitukselle antaman lausunnon mukaan A oli ottanut ottelun aikana hyvin voimakkaasti kantaa erotuomareiden toimintaan käytännössä jokaisen tuomion jälkeen. A oli muun muassa protestoinut erotuomareiden ratkaisuja hyvin voimakkaasti elehtien ja huutaen. Kilpailutoimenjohtaja onkin kertonut, että hänelle oli tullut A:n kommentoinnista katsojana erittäin epämiellyttävä olo ja että A:lle annetut tekniset virheet ja ulosajo olivat olleet oikeutettuja. Ottelun jälkeiseen kommunikointiin erotuomareiden kanssa kilpailutoimenjohtaja ei sen sijaan ole osannut ottaa lausunnossaan kantaa. Kiihtymiseen viittaavaa elehtimistä tai korkeaa äänen painoa hän ei ollut tässä yhteydessä kuitenkaan enää havainnut.
Edellä esitetyn perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että erotuomariraporttia on pidettävä sisällöltään luotettavana. Asiassa on siten näytetty, että A on käyttäytynyt ottelun aikana ja sen päätyttyä ottelun erotuomaristoa kohtaan epäurheilijamaisesti ja epäkunnioittavasti. Aihetta pelikiellon kumoamiselle ei tältä osin ole.
3.3.2 A:n saapuminen kentälle peliajan päätyttyä
Asiassa on riidatonta, että A on palannut kentälle sen jälkeen, kun ottelun peliaika on päättynyt. Tältä osin A on kuitenkin katsonut, ettei hän ole näin tehdessään ja tässä yhteydessä erotuomareiden kanssa keskustellessaan rikkonut koripallon virallisia pelisääntöjä. Koripalloliitto on puolestaan katsonut, että ottelutapahtuma on ollut tuolloin vielä kesken ja ettei kentälle saapuminen ja erotuomareiden puhutteleminen tuossa yhteydessä ole ollut sallittua.
Koripallon virallisten pelisääntöjen kohdan 38.2.2 mukaan pelistä erotetun tulee poistua kentältä ja jäädä joukkueensa pukuhuoneeseen ottelun loppuajaksi tai halutessaan poistua rakennuksesta. Pelisääntöjen kohdan 9.8 mukaan erä, jatkoerä tai ottelu päättyy, kun ajanottajan äänimerkki kuuluu peliajan loppumisen merkiksi. Koripalloliiton vetoamien pelisääntöjen kohdan 46.9 mukaan päätuomari hyväksyy allekirjoituksellaan pöytäkirjan peliajan päätyttyä. Tämä päättää erotuomarien tehtävät ja yhteyden ottelutapahtumaan. Erotuomarien toimivalta alkaa heidän saapuessaan pelikentälle 20 minuuttia ennen ottelulle määrättyä alkamisaikaa ja päättyy, kun pelikellon äänimerkki kuuluu peliajan lopuksi, ja he hyväksyvät peliajan päättyneeksi.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että Koripalloliiton näkemys ottelun päättymishetkestä ja siitä, milloin pelistä erotettu valmentaja voi palata kentälle, näyttää perustuvan siihen, milloin ottelutapahtuma on sen erotuomareiden näkökulmasta päättynyt. Lautakunta pitää sanottua sääntötulkintaa ymmärrettävänä varsinkin tilanteessa, jossa pelistä erottaminen on perustunut erotuomaristoon kohdistuneeseen epäurheilijamaiseen ja epäkunnioittavaan käyttäytymiseen. Hyväksyttävänä ei nimittäin voida pitää sitä, että valmentaja pelistä erottamisensa jälkeen pyrkii puhuttelemaan erotuomareita, ainakaan samalla tavalla, mikä on johtanut pelistä erottamiseen.
Koripalloliiton näkemys ottelun päättymisen ajankohdasta ei saa kuitenkaan tukea koripallon virallisista pelisäännöistä, sillä pelisääntöjen mukaan ottelu päättyy, kun ajanottajan äänimerkki kuuluu peliajan loppumisen merkiksi. Näin ollen lautakunta katsoo, että ottelun päättymistä on pelistä poistetun valmentajan näkökulmasta tarkasteltava muun säännön puuttuessa pelisääntöjen mukaisen peliajan päättymisen eikä sen perusteella, milloin ottelun erotuomareiden yhteys ottelutapahtumaan pelisääntöjen mukaan päättyy. Näin ollen ja kun urheilun kurinpidossa vakiintuneesti edellytetään, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä, lautakunta katsoo, ettei Koripalloliitolla ole ollut edellytyksiä määrätä A:lle pelikieltoa koripallon virallisten pelisääntöjen nojalla siltä osin kuin pelikielto on perustunut siihen, että A on palannut kentälle otteluajan päättymisen jälkeen. A:lle määrätty pelikielto on tämän vuoksi tältä osin kumottava.
3.4 Kilpailukiellon pituus
A:lle määrätyn kilpailukiellon osalta oikeusturvalautakunta katsoo, että Koripalloliiton määräämää yhden (1) ottelun kilpailukieltoa on pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena siltä osin kuin se on perustunut ottelun aikana ja sen jälkeen erotuomareihin kohdistuneeseen epäurheilijamaiseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen. Kilpailukieltoa ei ole siten tältä osin aihetta lyhentää.
4. Yhteenveto ja lopputulos
A on käyttäytynyt 13.10.2016 pelatussa Järvenpään Koripalloseuran ja Porvoon Tarmon välisessä ottelussa ja välittömästi sen jälkeen ottelun erotuomaristoa kohtaan epäurheilijamaisesti ja epäkunnioittavasti. Tämän vuoksi hänelle on voitu määrätä yhden (1) ottelun kilpailukielto. Sen sijaan siltä osin kuin A:lle on määrätty yhden (1) ottelun kilpailukielto siitä, että hän on saapunut ottelun päätyttyä kentälle puhuttelemaan tuomareita, kilpailukielto ei ole perustunut koripallon virallisiin pelisääntöihin ja Koripalloliiton kurinpitosääntöihin. Tämän vuoksi Koripalloliiton liittohallituksen päätös on tältä osin kumottava.
5. Valitusmaksu Koripalloliiton liittohallituksessa
Koripalloliiton kilpailusääntöjen 63 §:n 5 momentin mukaan valitusmaksu palautetaan, jos valitus hyväksytään tai sen tekemiseen katsotaan yksittäistapauksessa olleen perusteltua syytä.
Koripalloliiton liittohallitus on esillä olevassa asiassa alentanut A:lle määrätyn määräaikaisen kurinpitorangaistuksen kahden ottelun kilpailukielloksi. Tämän vuoksi ja kun valituksen tekemiseen on oikeusturvalautakunnan ratkaisun lopputuloskin huomioon ottaen ollut perusteltua syytä, olisi liittohallituksen tullut palauttaa A:lle valitusmaksu. A:n valitus on siten tältä osin hyväksyttävä.
6. Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu
Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 2 momentin mukaan, jos valittaja voittaa asiansa lautakunnassa, hänelle palautetaan suoritettu valitusmaksu. Jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan.
Asian lopputulos huomioon ottaen valitusmaksu palautetaan kokonaan.
Päätöslauselma
Valitus hyväksytään osittain. A:lle määrätty kilpailukielto alennetaan yhden (1) ottelun kilpailukielloksi.
Koripalloliiton on palautettava A:lle liittohallituksen valitusmaksu.
Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu palautetaan.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Pia Ek Ilkka Lahtinen
puheenjohtaja sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Heikki Halila, Hilkka Salmenkylä, Thomas Stenius ja Mikko Kohtala