8/2009 Ratsastus: Lautakuntamenettely- Lautakunnan toimivalta- Urheilulajin säännöt


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS            Nro 8/2009

9.6.2009            Diaarinro 5/2009   


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Islanninhevosyhdistys ry:n hallituksen päätös 11.2.2009, jolla S:n vaatimuksessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty 


ASIA 

Kilpailusuorituksen hylkääminen 


MUUTOKSENHAKIJA


KUULTAVA

Suomen Islanninhevosyhdistys ry 


SELOSTUS ASIASTA JA HALLITUKSEN PÄÄTÖS

Ypäjällä järjestettiin 27. – 29.6.2008 islanninhevosten mestaruuskilpailut. S osallistui 28.6.2008 hevosellaan (Magnus fra Guldbaek) F1-luokan karsintaan. Kilpailusuorituksen jälkeen S:lle oli näytetty pisteet, joiden perusteella hän olisi voittanut karsinnan. S kutsuttiin kilpailusuorituksen jälkeen sääntöjen mukaiseen varustetarkastukseen. Kilpailun päätuomariraportin mukaan S:n ratsastaman hevosen suussa oli ollut paise ja tämän vuoksi S:n kilpailusuoritus oli hylätty. Vastalause tuomarin ratkaisusta oli jätetty, mutta tuomariraportin mukaan liian myöhään.S on valittanut kilpailusuorituksen hylkäämisestä Suomen Islanninhevosyhdistys ry:lle (Islanninhevosyhdistys). Islanninhevosyhdistyksen hallitus on päätöksessään 11.2.2009 todennut, että Islanninhevosyhdistys ei voinut ryhtyä S:n valituksessa esittämiin toimenpiteisiin. 


VALITUS PERUSTEINEEN

S on valituksessaan katsonut asian käsittelyssä tapahtuneen virheen ja vaatinut, että kilpailusuorituksen hylkäämistä koskeva päätös kumotaan ja että S:n kilpailusuorituksen pisteet palautetaan. Edelleen S on vaatinut, että oikeusturvalautakunta antaa huomautuksen Islanninhevosyhdistykselle epäkohdista kilpailussa ja huomautuksen kilpailunjohtajalle sekä tuomari A:lle epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.

S oli osallistunut 28.6.2008 hevosellaan Magnus fra Guldbaek F1-luokan karsintaan ja kilpailussa saamiensa pisteiden perusteella hän olisi voittanut karsinnan kaikki ikäluokat. Kilpailusuorituksen jälkeen S joutui sääntöjen mukaiseen varustetarkastukseen. Varustetarkastuksessa todettiin S:n kilpailussa käyttämien varusteiden olevan sääntöjen mukaiset. S:n hevosen suussa oli todettu paise. Tämä paise johti kilpailusuorituksen hylkäämiseen.

Varustetarkastuksessa ei noudatettu Islanninhevosyhdistyksen kattojärjestön FEIF:n sääntöjä (FIRO ja FIPO), joiden mukaan tarkastuksen tuli tapahtua rauhallisessa paikassa ja läsnä tuli olla mieluiten kaksi henkilöä. S:n hevosen tarkastus oli toteutettu hälinän keskellä ja läsnä oli ollut lukuisia ihmisiä. Tarkastuksessa oli todettu hevosen suussa paise, mutta eläinlääkäriä ei ollut kutsuttu paikalle S:n pyynnöstä huolimatta. FEIF:n tuomariohjeiden mukaan ratsastajalla oli oikeus saada eläinlääkäri paikalle, jos tarkastuksessa tuli esille sellainen löydös, joka saattoi johtaa suorituksen hylkäämiseen.

Myöhemmin suoritetussa eläinlääkärin tarkastuksessa hevosen suussa vasemmalla alahuulessa oli todettu noin yhden senttimetrin halkaisijaltaan oleva limakalvovaurio, joka oli todennäköisesti aiheutunut hyönteisen puremasta, tikusta tai muusta vastaavasta ulkoisesta syystä. Eläinlääkärin arvion mukaan suuvaurio ei ollut todennäköisesti kuolaimen aiheuttama. Näin ollen perusteita kilpailusuorituksen hylkäämiseen ei olisi ollut. Joka tapauksessa hylkäämispäätöksen tekeminen olisi vaatinut ehdottomasti eläinlääkärin lausunnon. Sääntöjen mukaan hylkäämispäätöksen saa tehdä tuomarit, mutta tarvittaessa on pyydettävä eläinlääkärin lausunto.

Sen jälkeen, kun tuomarit olivat ilmoittaneet hylkäämisestä, S ilmoitti haluavansa tehdä asiassa protestin. S:n valmentaja tiedusteli kilpailupaikalla, kenelle protesti oli tehtävä, mutta ei saanut tiedusteluun vastausta. Ohjeita ei annettu, vaikka aikaa protestin tekoon oli ainoastaan 30 minuuttia. S oli kutsunut eläinlääkärin paikalle ja pyytänyt kilpailun johtajaa joustamaan protestimääräajassa. Eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen S oli tehnyt protestin. Koska eläinlääkärin paikalle tuleminen kesti yli 30 minuuttia, myös protesti tehtiin 30 minuutin määräajan jälkeen. Kilpailuissa olisi tullut olla läsnä eläinlääkäri.

Kilpailusuorituksen hylkäämisessä oli menetelty myös siltä osin sääntöjen vastaisesti, ettei hylkäämistä tehtäessä paikalla ollut ratsastajan edustajaa.

Joka tapauksessa hevosten suuhaavat eivät johtaneet hylkäämiseen kaikissa tapauksissa. Normaalisti ensimmäisellä kerralla tuli antaa varoitus tai lievimmissä tapauksissa myös huomautus oli mahdollinen. Jos suuhaava oli sellaisessa paikassa, joka ei voinut olla kuolaimen aiheuttama, hylkäämisperustetta ei ollut. Hylkääminen oli mahdollista vasta toisella kerralla, jos suuhaava ei ollut parantunut. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ollut menetelty näiden ohjeiden mukaisesti. Hevosen suussa oli ollut pieni limakalvovaurio eikä se ollut kuolaimen aiheuttama. Näiden perusteella S:lle olisi tullut antaa huomautus tai tuomariston harkinnan mukaan varoitus. Koska kysymyksessä oli nuori ratsastaja, kilpailusuorituksen hylkäämiseen ei olisi tullut missään tapauksessa ryhtyä.

Yhteenvetona S on todennut, että S:n kilpailusuorituksen hylkäämistä koskevan asian käsittelyssä oli toimittu virheellisesti. Ensinnäkin tuomarit eivät olleet toimineet puolueettomasti, vaan olivat kohdelleet S:ää syrjivästi ja epäoikeudenmukaisesti. Lisäksi ennen hylkäämistä olisi tullut antaa ensin huomautus tai varoitus. Hylkäämistä ei olisi tullut tehdä myöskään ennen eläinlääkärin suorittamaa tarkastusta. S:n tekemä protesti olisi tullut myös ottaa käsiteltäväksi, vaikka se oli tehty 30 minuutin määräajan jälkeen. Nuoren ratsastajan oikeuksia, toivomuksia ja tunteita ei ollut kunnioitettu siten kuin FEIF:n säännöissä edellytettiin.    


VASTAUS PERUSTEINEEN

Islanninhevosyhdistys on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Kilpailun tuomarit olivat toimineet FEIF:n sääntöjen mukaisesti hylätessään S:n kilpailusuorituksen. Tuomarivastaavana toiminut A ei ollut toiminut asiattomasti eikä hän ollut vaatinut S:n suorituksen hylkäämistä. Hylkäämisestä olivat päättäneet kilpailun tuomareina toimineet kaksi ruotsalaista tuomaria. Sääntöjen mukaan hylkäämisestä pystyi päättämään kaksi tuomaria eikä mitään tuomarikokousta tullut pitää. Siinä tapauksessa, että asiassa olisi annettu varoitus FEIF:n varoitusrekisteriin, asiassa olisi tullut toimittaa tuomarien palaveri. Jos kurinpidollisena toimenpiteenä oli kilpailusuorituksen hylkääminen, tuomarikokousta ei tarvittu.

Varustetarkastus oli suoritettu sille varatulla alueella, jolla saivat olla ainoastaan tuomarit, kilpailun johto ja sihteerit. Alueella oli ollut useita henkilöitä, mutta kysymyksessä oli ollut samalla uusien tuomareiden koulutus ja tuomarikoe suoritettiin mestaruuskilpailuissa. Kilpailun päätuomari oli suullisesti ilmoittanut hylkäämisen syyn. Hylkääminen ei ollut edellyttänyt eläinlääkärin tarkastusta ja päätuomari oli katsonut hylkäämisen olevan mahdollista ilman eläinlääkärin lausuntoa. Sääntöjen mukaan eläinlääkärin ei tullut olla suutarkastuksissa aina läsnä. Eläinlääkäriin tuli olla yhteydessä epäselvissä tapauksissa, mutta nyt kysymys ei ollut sellaisesta. Viisi tuomaria oli todennut paiseen hevosen suussa kuolaimen ja turparemmin vaikutusalueella. Merkitystä ei sen sijaan ollut sillä, oliko paise aiheutunut ratsastuksen seurauksena vai ei. Kilpailuun osallistuvalla hevosella sellaista ei saanut olla.

Suutarkastusohjeiden mukaan aristavasti reagoivan alueen löytyessä seurauksena saattoi olla hylkäys. Paiseen ei tarvitse olla kuolaimen aiheuttama, pelkkä aristavan paiseen olemassaolo oli riittävä hylkäysperusteeksi. Myös eläinlääkäri oli todennut paiseen suussa. Kilpailun tuomareiden tehtävä oli arvioida, oliko kilpaileminen mahdollista kulloinkin käytetyn kuolain-turpahihnayhdistelmän kanssa. Koska hevosella oli ollut paise kuolain-turpahihnan vaikutusalueella, hylkäysperusteena olisi voinut olla myös tällaisen yhdistelmän sopimattomuus kyseiselle hevoselle.

S:lle oli aikaisemmin kesällä 2008 järjestetyn Dromin kilpailujen jälkeen huomautettu pessoakuolaimen ja englantilaisen turparemmin käytön ongelmallisuudesta. Tuolloin S:n hevosella oli ollut kategorian 2 tuore haava ja S:lle oli annettu suullinen huomautus. S ei ollut ottanut huomautusta vakavasti ja Ypäjän Suomen mestaruuskilpailuissa S oli ollut tietoinen paiseesta hevosen suussa jo ennen kilpailusuoritusta. Näin ollen S ei ollut ottanut hevosen hyvinvoinnin takia annettuja neuvoja vakavasti.

Johtopäätöksenä Islanninhevosyhdistys on todennut, ettei se voinut ottaa käsiteltäväksi tai muuttaa kilpailun tuomariston päätöksiä.   


VASTASELITYS

S on vastaselityksessään todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että Islanninhevosyhdistyksen vastineessa oli esitetty lukuisia virheellisiä ja perusteettomia väitteitä. Islanninhevosyhdistyksen mukaan S:n hevosen suussa olisi ollut paise. Tästä ei ollut kuitenkaan eläinlääkärin todistusta, vaan maallikkotuomarit olivat päätyneet käyttämään tällaista ilmaisua suunpielessä olleesta limakalvovauriosta. FEIF:n puheenjohtajan mukaan asiassa olisi ollut syytä pyytää eläinlääkärin arvio. S ja hänen valmentajansa eivät olleet olleet myöskään tietoisia limakalvovauriosta kilpailusuoritusta edeltäneenä aamuna. S:n hevonen ei ollut osoittanut muulla käyttäytymisellään, että sillä olisi kipuja suussa, päinvastoin se oli ollut pirteä ja yhteistyöhaluinen. Suutarkastuksen aikainen käyttäytyminen ei myöskään osoittanut hevosella olleen kipuja, vaan hevonen reagoi ympärillään olleeseen hälyyn.

Kilpailuissa ei ollut paikalla eläinlääkäriä eikä kilpailuista ollut ilmoitettu kunnaneläinlääkärille.

S ei ollut saanut Dromin-kilpailuissa huomautusta kuolain-turparemmiyhdistelmästä. Tästä oli kyllä keskusteltu, mutta mitään varoitusta tai huomautusta ei ollut annettu eikä olisi voitukaan antaa, koska yhdistelmä oli sääntöjen mukainen. Dromin-kilpailujen tuomariraporteissa ei ole myöskään merkintää siitä, että S:lle olisi annettu huomautus.

Asiassa olisi tullut konsultoida eläinlääkäriä ennen päätöksen tekemistä.        


PÄÄTÖS

Käsittelyratkaisut

Valituksessa esitetyt vaatimukset

S on valituksessaan muun ohella vaatinut, että oikeusturvalautakunta antaisi huomautuksen Islanninhevosyhdistykselle epäkohdista kilpailussa ja huomautuksen kilpailunjohtajalle sekä tuomari A:lle epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.

Oikeusturvalautakunnan käsittelyn edellytyksenä on yhdistyksen tekemä päätös. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu yhdistyksen päätösten oikeellisuuden arviointi, mutta toimivaltaan ei sen sijaan kuulu huomautusten antaminen tai muiden kurinpitoseuraamusten määrääminen ensimmäisenä asteena. Näin ollen oikeusturvalautakunta jättää S:n valituksessaan esittämät ja edellä tarkemmin selostetut vaatimukset tutkimatta. 


Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole sitä pyytäneet. 


Pääasiaratkaisu

Kilpailusuorituksen hylkäämistä koskeva ratkaisu ja oikeusturvalautakunnan toimivalta 

Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys 1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, 2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista tai 3) päätöksen sääntöjenvastaisuudesta, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta urheilulajin sääntöjen eli lajisääntöjen vastaisuutta. Kyse on lautakunnassa ensinnäkin siitä, onko Islanninhevosyhdistys voinut jättää käsittelemättä S:n vaatimukset ja onko oikeusturvalautakunnalla toimivaltaa ottaa käsiteltäväksi kilpailusuorituksen hylkäämistä koskeva kilpailun tuomariston päätös.

Oikeusturvalautakunta on bridgeä koskevassa ratkaisussaan 14/2008 todennut, että bridgen piirikarsinnan ottelun lopputulosta koskevasta päätöksestä ei voinut valittaa oikeusturvalautakuntaan. Edelleen oikeusturvalautakunta on kilpaveneen pituusmittaa koskevassa ratkaisussaan 4/2003 todennut, että säännönmukaisesti kilpailuvälineen asianmukaisuutta koskeva kysymys koskee lajin sääntöjenmukaisuutta ja tällainen kysymys ratkaistaan lajin sääntöjen mukaan eikä kysymys voi tulla tutkituksi valitusasiana oikeusturvalautakunnassa. Kilpaveneen mittakirjaa koskevassa asiassa kysymys ei ollut kuitenkaan vain yhtä kilpailua koskevasta asiasta, vaan mittakirja oli voimassa pidemmän aikaa. Tällaisessa tapauksessa oikeusturvalautakunta katsoi valituksen käsittelemisen olevan kuitenkin perusteltua.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa S:n kilpailusuoritus on hylätty hevosen suussa olleen limakalvovaurion (paiseen) vuoksi. Asiassa esitettyjen sääntöjen (Code of Conduct) kohdan 1.6.1. mukaan hevosen suussa havaittavat paiseet taikka haavaumat (lacerations) on luokiteltu kolmeen luokkaan. Luokkien 1 ja 2 osalta päätöksen tekeminen ei edellytä välttämättä eläinlääkärin mielipidettä ja sääntöjen mukaan päätöksen hylkäämisestä tekevät kilpailun tuomarit.

Mainittujen sääntöjen kohdassa 1.6.2. on määräys vastalauseesta (objections). Vastalause voi perustua sääntöjen rikkomiseen tai syrjintään. Vastalause on tehtävä kirjallisesti puolen tunnin kuluessa vastalauseen kohteena olevasta päätöksestä.

S:n valitus on koskenut Islanninhevosyhdistyksessä ja koskee myös oikeusturvalautakunnassa kilpailusuorituksen hylkäämistä ja siinä noudatettua menettelyä. S:n kilpailusuorituksen hylkääminen on perustunut siihen, että kilpailun tuomarit ovat tulkinneet S:n hevosen suussa olevan sääntöjen vastainen paise. Kysymys on siten sovellettavien lajisääntöjen eli tässä tapauksessa Islanninhevosten kilpailusuoritukseen sovellettavien sääntöjen soveltamisesta. Näiden sääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta eivät kuulu Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusuorituksen hylkäämisessä ei ole kyse Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n tarkoittamasta kurinpitotoimesta.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa yksittäisellä kilpailusuorituksen hylkäämisellä ei ole myöskään urheilijaan kohdistuvia sellaisia muita pidempiaikaisia vaikutuksia, jotka puoltaisivat valituksen ottamista tutkittavaksi.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaan ei ole mahdollista, että lautakunnan käsiteltäväksi saatettaisiin myöskään tässä tuomaritoiminnassa noudatetun menettelyn oikeellisuuden arviointi, koska menettely liittyy olennaisesti lajisääntöjen soveltamiseen ja siten menettelyn arvioinnilla voitaisiin puuttua myös kilpailun lopputulokseen.

Kyse on näin ollen sellaisesta urheilulajin sääntöjen vastaisuudesta, jota oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:ssä tarkoitetaan eikä päätös voi olla valituksen kohteena. 


Päätöslauselma

Valitus jätetään tutkimatta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Lautakunta oli yksimielinen.  


Pertti Välimäki                                   Timo Ojala 

puheenjohtaja                                   sihteeri  


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Antti Aine, Pia Ek, Elias Kajander, Kristiina Rintala.