44/ 2015 Jääkiekko Kurinpito - Kurinpitoseuraamus - Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen Kurinpitomenettely - Kurinpitoseuraamuksen laatu


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTAPÄÄTÖS     

Nro 44/2015

30.11.2015 Diaarinro 44/2015


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitoryhmän päätös AT:lle määrätystä kurinpitoseuraamuksesta


ASIA

Pelikielto ja palkan pidättäminen


MUUTOKSENHAKIJA

AT


KUULTAVA

Jääkiekon SM-liiga Oy


KURINPITOPÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liiga Oy:n (SM-liiga) kurinpitoryhmä on päätöksellään määrännyt AT:lle 13.11.2015 pelatun Ilveksen ja Tapparan välisen ottelun peliajassa 15:05 tapahtuneesta päähän kohdistuneesta taklauksesta kaikkiaan yhdeksän (9) ottelun pelikiellon. Lisäksi päätöksessä on todettu, että AT:ltä vähennetään sakkona 15 % (9/60) hänen kausipalkastaan SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti.


Päätöksen perusteluissa on todettu, että videotallenteelta tehtyjen havaintojen mukaan ajassa 15:05 pelitapahtumat ovat olleet Ilveksen puolustusalueella.  Tapparan pelaaja KK syöttää kiekon syvemmälle hyökkäysalueelle ja ryhtyy kaartamaan itse keskialueen kautta takaisin hyökkäysalueelle. AT luistelee vastakkaisesta suunnasta kohti KK:ta taklaa tätä kohotetulla kyynärpäällä siten, että KK kaatuu taklauksen voimasta. KK loukkaantuu tilanteessa eikä enää pelannut ottelussa.


Jääkiekon sääntökirjan säännön 124 mukaan päähän kohdistuvalla taklauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Säännön 124 iii-kohdan mukaan pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa pään tai niskan alueelle kohdistuneen taklauksen seurauksena, tuomitaan ottelurangaistus.


AT:n kohotetulla kyynärpäällä suorittama taklaus osuu KK:ta päähän. Kysymys on sääntöjen kohdan 124 tarkoittamasta päähän kohdistuvasta taklauksesta. KK loukkaantui taklauksen seurauksena, joten tilanteesta tulee määrätä ottelurangaistus. KK ei ole ollut taklaushetkellä enää kiekollinen pelaaja, jota voisi sääntöjen mukaan taklata.


Jokaisen pelaajan tulee tiedostaa, että päähän kohdistuvat kontaktit voivat aiheuttaa vastustajan loukkaantumisen erityisesti silloin, kun taklattava pelaaja ei pysty varautumaan tilanteeseen. Pelikiellon keston osalta päätöksessä on todettu, että harkinnassa tuli ottaa huomioon teon moitittavuus ja AT:n aikaisemmin suorittamat päähän kohdistuneet taklaukset ja niistä hänelle määrätyt rangaistukset. AT:n tarkoituksellisesta päähän kohdistuneesta taklauksesta tulisi määrätä 7 ottelun pelikielto. AT:lle oli kuluvan kauden aikana aikaisemmin määrätty pelikieltoa päähän kohdistuneesta taklauksesta. Aikaisempien kolmen kauden aikana AT:lle oli määrätty kaksi kertaa pelikieltoa. Aikaisempiin rangaistuksiin nähden rangaistusta on korotettava kahdella ottelulla. Näin ollen oikeudenmukaisena seuraamuksena on pidettävä 9 ottelun pelikieltoa. Lisäksi AT:ltä vähennetään sakkona 15 % hänen kausipalkastaan SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti.


VALITUS PERUSTEINEEN

AT on vaatinut, että pelikieltoa alennetaan eikä pelikieltoa koroteta aikaisempien kurinpitoseuraamusten johdosta. Lisäksi AT on vaatinut, että määrätty sakkorangaistus poistetaan tai että sen määrää ainakin kohtuullistetaan.


AT:lle määrätty rangaistus on kohtuuttoman ankara ja vastoin aikaisempia SM-liigan määräämiä kurinpitorangaistuksia. AT:tä oli rangaistu niin kutsutun ne bis in idem -kiellon vastaisesti kahteen kertaan. AT:n ottelukohtaista sakkoa oli korotettu ja pelikieltoa oli pidennetty.


Videotallenteelta ei voida yksiselitteisesti todeta, että AT:n kyynärpää olisi osunut KK:ta päähän. AT oli osunut KK:ta olkapäähän ja rintaan. KK:n pään retkahtaminen ei tee taklauksesta päähän kohdistuvaa taklausta. AT ei ole kohdistanut kontaktia päähän. KK:n pää on retkahtanut kontaktivaiheessa tai hänen kaatuessaan jäähän ja tämä on johtanut aivotärähdykseen ja pelaajan valitettavaan loukkaantumiseen. AT:n teon todennäköisenä seurauksena ei voida pitää pelaajan loukkaantumista. KK on ollut sivussa kahdesta ottelusta.


KK oli luopunut kiekosta, mutta kiekko oli ponnahtanut vastustajan luistimesta uudestaan keskialuetta kohti. Tapahtumahetkellä KK oli lähin pelaaja kiekosta. Tätä seikkaa ei ollut arvioitu kurinpitopäätöksessä.


AT:lle määrätty seuraamus on suhteettoman ankara AT:n tekoon sekä vastaavista tilanteista aikaisemmin määrättyihin rangaistuksiin nähden. SM-liigan historiassa ei ole yhtä ankarasti arvioitua taklausta. SM-liigan kurinpitokäytännössä ei ole määrätty yhtä ankaraa seuraamusta ja aikaisemmin on määrätty 3, 4 tai 6 ottelun pelikieltoja. AT:n teko ei ole moitittavampi kuin aikaisemmat tapaukset eikä asiassa ole perusteita katsoa AT:n teon olevan moitittavuudeltaan yksi lähihistorian ankarimmin rangaistava teko.


AT:n rangaistusta on vielä korotettu aikaisempien kurinpitoseuraamusten johdosta kahdella ottelulla ja sakko on myös kaksinkertaistettu. Tämä oli vastoin ne bis in idem -kieltoa. Molempia seuraamuksia ei voida ankaroittaa samalla perusteella.


AT:lle tuomitun sakkorangaistuksen määrä palkasta on työntekijälle kohtuuton seuraamus. Työoikeudellisten sääntöjen ja periaatteiden mukaan työnantaja ei voi viedä 15 % vuosittaisesta bruttopalkasta työntekijän tekemän virheen johdosta. AT:n työsopimuksessa oleva ehto, jonka mukaan seuralla on mahdollisuus pidättää palkasta edellä todettu määrä, tulee jättää ottamatta huomioon oikeustoimilain tai työoikeudellisten periaatteiden nojalla.


Kurinpitorangaistusta tulee alentaa myös tapauksen saaman runsaan julkisuuden vuoksi. Kurinpitopäätös on julkaistu mediassa ennen kuin AT on saanut päätöksen tiedokseen. AT:llä ei ole ollut mahdollisuutta varautua julkisuuteen. Asian käsittelytapa ja tapauksen saama mediahuomio vaikuttaa AT:n maineeseen ja hänen työllistymismahdollisuuksiinsa tulevaisuudessa.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta palkan pidättämistä (sakko) koskevilta osin ja että pelikieltoa koskevilta osin valitus hylätään tai että valitus joka tapauksessa myös palkan pidättämistä koskevilta osin hylätään. Lisäksi SM-liiga on vaatinut, että AT velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 2 238,20 eurolla.


Toimivaltaa koskeva kysymys


Lautakunta voi sääntöjensä 3 §:n 2 momentin mukaan käsitellä valituksen liigan päättämästä kurinpitoseuraamuksesta tai valituksen siitä, onko liigan päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin lajisääntöjen vastainen, jos kilpailutoimintaa järjestävä liiga on siihen suostunut. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu vain sen sääntöjen tarkoittamat asiat. Liigan kurinpitopäätöksessä on määrätyn pelikiellon lisäksi todettu, että ”AT:ltä vähennetään sakkona 15 % (9/60) hänen kausipalkastaan SM-liigan ja pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti”. Kurinpitopäätöksellä on määrätty vain yhdeksän ottelun pelikielto. Kurinpitopäätöksellä ei ole määrätty sakkoa tai palkan pidättämistä. Kurinpitopäätöksessä on ainoastaan todettu, että AT:ltä pidätetään palkkaa Ilves Hockey Oy:n ja AT:n välisen työsopimuksen perusteella. Kurinpitopäätöksessä ei ole määrätty palkan pidättämistä, vaan se perustuu AT:n ja hänen työnantajansa väliseen sopimukseen. Työsopimusta koskevat riidat ratkaistaan sopimuksen mukaisesti välimiesmenettelyssä tai osapuolten niin sopiessa yleisessä alioikeudessa tai Urheilun oikeusturvalautakunnan välimiesmenettelyssä. Tältä osin asianosainen ei ole SM-liiga, vaan AT ja hänen työnantajansa.


Kurinpitoseuraamuksen arviointi


Kurinpitoryhmä on tulkinnut oikein ottelun videotallenteelta näkyvää taklausta ja kysymys on ollut päähän kohdistuneesta taklauksesta jääkiekon sääntöjen kohdassa 124 tarkoitetulla tavalla ja erityisesti sääntöjen kohdan 124 alakohdan iv-kohdan alakohtien numeroiden 1 ja 3 mukaisesti. AT on kohottanut ennen taklausta käsivartensa ylös ja ojentanut kyynärvartensa kohti KK:n päätä. Kysymys ei ole AT:n väittämästä normaalista estämistilanteesta, vaan kyse on tarkoituksellisesta kiekottoman pelaajan päähän kohdistuneesta taklauksesta. Taklaus ei ole osunut ensin KK:n ylävartaloon.


KK on ollut kiekoton pelaaja, jota ei ole saanut taklata. Tässä arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että KK on mahdollisesti ollut lähin pelaaja kiekosta. KK ei ole ylettänyt kiekkoon. KK:ta ei olisi saanut taklata sääntöjen mahdollistamissa puitteissa.


SM-liigalla on laaja harkintavalta määrätä oikeudenmukainen kurinpitoseuraamus. AT:lle määrätty seuraamus on oikeassa suhteessa aikaisempiin kurinpitopäätöksiin ja niissä määrättyihin pelikieltoihin nähden. SM-liiga ja pelaajayhdistys ovat 22.2.2013 päättäneet, että rangaistuksia päähän kohdistuvissa taklauksissa kovennetaan. Tätä ajankohtaa ennen annetuilla ratkaisuilla ei ole merkitystä rangaistuskäytäntöä arvioitaessa. AT:n valituksessaan viittaamat ratkaisut eivät ole kaikilta osin yhdenmukaisia nyt tarkasteltavana olevaan AT:n menettelyyn nähden. SM-liigan kurinpitoryhmän ratkaisuissa 23.2.2013 (Pelicans – Kärpät), 2.3.2013 (Ilves – HPK) ja 28.9.2013 (JYP – HPK) oli sitä vastoin vastaavanlaisia päähän kohdistuneita taklauksia kuin mistä nyt oli kysymys. Näissä ratkaisuissa on määrätty kahdessa ensimmäisessä 5 ottelun pelikielto ja viimeisessä 6 ottelun pelikielto. Näissä ratkaisuissa taklattu pelaaja ei loukkaantunut toisin kuin AT:n tapauksessa. Taklauksen kohteena olevan pelaajan loukkaantuminen otetaan rangaistusta ankaroittavana tekijänä huomioon. AT:n taklaus oli tarkoituksellisesti kohdistunut päähän ja kiekottomaan pelaajaan ja taklattu pelaaja loukkaantui. AT:n teosta arvioitu 7 ottelun pelikielto on oikeassa suhteessa SM-liigan kurinpitokäytäntöön nähden.


Rangaistusta on ankaroitettu kahdella ottelulla, koska AT:lle on määrätty kuluvan kauden ja kolmen edellisen kauden aikana pelikieltoja. Kuluvan kauden aikana AT:lle on määrätty pelikieltoa päähän kohdistuneesta taklauksesta. SM-liigan kurinpidossa kuluvana kautena tai kolmen aikaisemman kauden aikana määrätyt aikaisemmat kurinpitorangaistukset ankaroittavat seuraamusta ja tästä on tiedotettu pelaajia. Tällainen aikaisempien rangaistusten korottava vaikutus ei ole vastoin niin kutsuttua ne bis in idem -kieltoa.


Sakon määrän osalta kysymys on AT:n ja tämän työnantajan välisestä asiasta.


AT:tä on kurinpitomenettelyssä kuultu puhelimitse ja hän on saanut esittää oman näkemyksensä tapahtuneesta. Kurinpitopäätöksestä on tiedotettu asianosaisia SM-liigan kurinpitosääntöjen mukaisesti. Päätöksestä on tiedotettu molempien seurojen edustajia 16.11.2015 kello 12.45 ja päätös on lähetetty sähköpostilla seurojen toimitusjohtajille ja SM-liigan kilpailutoimenjohtajalle 16.11.2015 kello 12.48. SM-liigan verkkosivuilla ratkaisu on julkaistu 16.11.2015 kello 15.25 ja ensimmäinen tiedotusväline on julkaissut uutisen kello 15.49. Kurinpitopäätöksen julkistamisessa on toimittu SM-liigan kurinpitosääntöjen mukaisesti. AT:n työnantajalla on ollut aikaa kolme tuntia kertoa ratkaisusta AT:lle ennen kuin päätös on julkaistu. AT:n saama julkisuus tiedotusvälineissä ei ole myöskään peruste alentaa rangaistusta.


VASTASELITYS

AT on SM-liiga Oy:n vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi, että SM-liiga on virheellisesti todennut, ettei se ollut määrännyt AT:lle sakkoa tai palkan pidättämistä. SM-liiga oli ainoa taho, joka tällaisen seuraamuksen oli määrännyt ja sakkoa on pidettävä kurinpitoseuraamuksena. AT ei olisi hyväksynyt työsopimuksen palkan pidättämistä koskevaa ehtoa, jos hän olisi tiennyt sopimusta neuvotellessaan, että yhden epäselvän rikkeen johdosta vuosipalkasta voidaan pidättää 15 prosenttia. Sakko ei ole sopimusperusteinen seuraamus ja mikään muu taho kuin SM-liiga ei tällaista sakkoa voi määrätä. AT:n kurinpitoseuraamusta on korotettu kahteen kertaan eli pelikieltoa korottamalla ja korottamalla sakkoa. 


AT ei osunut KK:ta päähän eikä hän yrittänyt osua päähän. Tämä tulisi ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä. KK oli ollut pois kaukalosta viisi päivää. Mistään loukkaantumisesta tai ainakaan aivovammasta ei ollut kysymys eikä tätä tule ottaa huomioon rangaistusta korottavana tekijänä.


AT:n saama julkisuus on johtunut yksinomaan SM-liigan uutisoinnin johdosta eikä itse tapahtumista tai AT:n menettelyn johdosta. Uutisointia on lisännyt SM-liigan päätös julkistaa ilman AT:n lupaa tämän valitus oikeusturvalautakunnalle.


SM-liigan lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee hylätä perusteettomana tai asianosaiset tulee velvoittaa joka tapauksessa korvaamaan omat kulut. SM-liiga on kuultavana asiassa eikä sillä ole kuultavan asemassa oikeutta esittää kuluvaatimusta. SM-liigaa ei tule pitää AT:n vastapuolena asiassa. SM-liigan vastineen oli laatinut SM-liigan kurinpitäjä ja hänen tulisi laatia vastine kurinpitäjänä eikä laskuttaa vastineesta asianajajan ominaisuudessa. Muutoinkaan asianmukaisena ei voida pitää sitä, että SM-liigan asiamies toimii ensin kurinpitäjänä ja sitten laatii asianajajan ominaisuudessa SM-liigan vastineen.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisut


Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole pyytäneet suullista käsittelyä.


Oikeusturvalautakunnan toimivalta


AT on valituksessaan vaatinut muun ohella, että palkan pidättämistä koskeva seuraamus poistetaan tai että sitä ainakin kohtuullistetaan. SM-liiga on vastauksessaan katsonut, että oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään AT:n valitusta palkan pidättämistä koskevilta osin. SM-liiga on ilmoittanut, että kurinpitopäätöksellä ei ole määrätty AT:lle sakkoa tai palkan pidättämistä, vaan todettu se tosiseikka, että AT:ltä pidätetään hänen ja Ilves Hockey Oy:n välisen työsopimuksen perusteella palkkaa. Kysymys ei ole siten kurinpitoseuraamuksesta, vaan AT:n ja tämän työnantajan väliseen sopimukseen perustuvasta seuraamuksesta.


Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 2 momentin mukaan, jos kilpailutoimintaa järjestävä liiga- sen yhteisömuodosta riippumatta on suostunut, lautakunta voi käsitellä valituksen


1)    liigan päättämästä kurinpitoseuraamuksesta

2)    siitä, onko liigan päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin lajisääntöjen vastainen.


SM-liigan toimittaman SM-liigan ja pelaajayhdistyksen kesken hyväksymän pelaajasopimuksen kohdassa 8.2 on todettu seuraavaa:


Työnantaja saa pidättää pelaajalle maksettavasta kausipalkasta (peruspalkka + luontaisedut, ei bonuksia) X/120-osan suuruisen rahamäärän, jos pelaajalle määrätään liigan kurinpitomenettelyssä kahden (2) ottelun tai sitä pitempi pelikielto (X = pelikiellon pituus).


Jos pelaajalle määrätään saman pelikauden aikana uusi kahden (2) ottelun tai sitä pitempi pelikielto, työnantaja saa pidättää pelaajan palkasta X/60-osan suuruisen rahamäärän.


Palkan pidätykset suoritetaan Jääkiekon SM-liigalle, joka kohdistaa näin saadut varat SM-liiga Alumnin toiminnan tukemiseen sekä opinto-ohjaajan palkkaukseen liigan osalta.


Pidätystä suoritettaessa on otettava huomioon työsopimuslain 2:17 §:n mukaiset rajoitukset.


Riitojen ratkaisemisesta sopimuksessa on kohdassa 9 todettu seuraavaa:


Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan, ellei niistä voida sopia, välimiesmenettelyssä noudattaen kulloinkin voimassa olevaa välimiesmenettelystä annettua lakia. Sopijaosapuolet voivat myös sopia, että erimielisyys käsitellään käräjäoikeudessa.


Välimiesoikeuteen kuuluu kolme jäsentä, joista työnantaja nimeää yhden jäsenen, pelaaja yhden jäsenen ja nämä jäsenet valitsevat yhdessä välimiesoikeuden puheenjohtajan.


Jos nämä eivät pääse yhteisymmärrykseen välimiesoikeuden puheenjohtajasta, nimeää puheenjohtajan jommankumman sopimusosapuolen pyynnöstä Keskuskauppakamarin välityslautakunta.


Työnantaja ja pelaaja voivat myös sopia, että välimiesoikeutena toimii yksi välimies tai urheilun oikeusturvalautakunta.


SM-liigan kurinpitopäätöksessä on määrätty AT:lle pelikieltoa ja todettu lisäksi, että AT:n kausipalkasta vähennetään 15 % SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti. SM-liiga on kuitenkin vastineessaan todennut, että kurinpitopäätöksellä AT:lle ei ole määrätty sakkoa tai palkan pidättämistä, vaan ainoastaan todettu se seikka, että AT:ltä pidätetään Ilves Hockey Oy:n ja AT:n välisen sopimuksen perusteella palkkaa.


AT:n työsopimuksen mukaisen palkan vähentämistä koskeva lausuma kurinpitopäätöksessä ei siten ole SM-liigan omankaan ilmoituksen mukaan perustunut SM-liigan kurinpitomääräyksiin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että palkan pidättämistä koskevassa seuraamuksessa on kysymys AT:n ja hänen työnantajansa väliseen työsopimukseen perustuvasta sopimusoikeudellisesta asiasta, jonka osalta sopijapuolet ovat edellä todetuin tavoin sopineet, että työsopimusta koskevat riidat ratkaisee välimiesoikeus tai asianosaisten niin sopiessa myös käräjäoikeus.


AT:n työsopimuksen ehtoihin liittyvä asia ei siten ole ollut sellainen, josta olisi kurinpitopäätöksessä voitu lausua. Sen vuoksi kurinpitopäätöksen lausuma AT:n palkan vähentämisestä on poistettava.


Pääasiaratkaisun perustelut


I Tausta ja kysymyksenasettelu


Ilveksen ja Tapparan välisessä 13.11.2015 pelatussa ottelussa peliajassa 15:05 ottelun tuomari on määrännyt Ilveksen pelaajalle AT:lle tämän Tapparan pelaajaan KK:hon kohdistuneesta taklauksesta ison rangaistuksen ja automaattisen käytösrangaistuksen (5 + PRK). Tapahtuma on saatettu erilliseen kurinpitokäsittelyyn, jossa AT:n on katsottu tehneen päähän kohdistuneen taklauksen. Kurinpitoryhmä on määrännyt AT:lle 9 ottelun pelikiellon ja lisäksi päätöksessä on todettu, että AT:ltä vähennetään sakkona 15 % (9/60) hänen kausipalkastaan SM-liigan ja pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti.


AT:n valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko kysymyksessä ollut päähän kohdistunut taklaus ja onko pelikiellon määräämiselle ollut perusteet. Toiseksi kysymys on siitä, onko pelikieltoa lievennettävä ja onko AT:n palkan pidättämistä koskevalla seuraamuksella merkitystä kurinpitoseuraamusta arvioitaessa.


II Pelikiellon määräämisen perusteet


(a)  Tapahtumat ja sääntömääräykset


AT on todennut valituksessaan, että AT:n kyynärpää ei ollut osunut KK:ta päähän eikä kysymys ollut sääntöjen kohdassa 124 tarkoitetusta päähän kohdistuneesta taklauksesta.


Jääkiekon sääntökirjan kohdan 124 mukaan pään tai niskan alueelle tapahtuvalla taklauksella tarkoitetaan seuraavaa:


Määritelmä: Pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.


i. Ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Jokainen tahaton tai tahallinen suora osuma vastustajan pään tai kaulan alueelle tulee rangaista.

ii. Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, tuomitaan yksi seuraavista: (1) pieni rangaistus ja käytösrangaistus; (2) iso rangaistus ja pelirangaistus; (3) ottelurangaistus.

iii. Pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa pään tai niskan alueelle kohdistuneen taklauksen seurauksena, tuomitaan ottelurangaistus.

iv. Pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

1. Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla

vastustajan pään ja niskan alueelle;

2. Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen kenttäpelaaja iskee tai runnoo

vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;

3. Kenttäpelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan

osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

4. Kenttäpelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

5. Kenttäpelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

v. Jos kiekollinen kiekkoa kuljettava kenttäpelaaja luistelee pää ylhäällä ja odottaa tulevansa taklatuksi, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan.

vi. Jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta ei tuomita.

vii. Jos kiekkoa kuljettava pelaaja pitää päätään alhaalla, kun hän lähestyy taklaajaansa, taklausta ei rangaista päähän tai niskan alueelle kohdistuvana taklauksena, ellei taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan.

viii. Jos kenttäpelaaja säilyttää normaalin pelitilanteen mukaisen asentonsa, kun vastustaja törmää häneen, ei seurannutta kontaktia katsota päähän kohdistuvaksi taklaukseksi ellei Sääntöjen 124-iv tai 124-v ehtoja rikota.


Tapahtumaa koskevalta videotallenteelta ilmenee, että KK toimittaa kiekon syvemmälle hyökkäysalueelle ja lähtee kaartamaan keskialueen kautta itse takaisin hyökkäysalueelle. AT tulee kohti kiekottomana olevaa KK, kohottaa kyynärpäänsä ja osuu kyynärpäällä hartialinjan yläpuolelle niskan ja päänalueelle.


(b) Oikeusturvalautakunnan johtopäätös


Sääntökirjan kohdan 124 mukaan pään ja niskan alueelle kohdistuvalla taklauksella tarkoitetaan sitä, että pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle. Sellaiselle pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa pään tai niskan alueelle kohdistuneen taklauksen seurauksena, tuomitaan ottelurangaistus. Päähän kohdistuvasta taklauksesta ei ole sääntökohdan mukaan kysymys, jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, eikä rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tällöin tuomita.


Videotallenteelta ilmenevän mukaisesti AT luistelee kohti kiekotonta KK:ta, kohottaa kyynärpäänsä ja osuu kyynärpäällään KK:n hartialinjan yläpuolelle niskan ja pään alueelle. Oikeusturvalautakunta toteaa, että iskun suurin voima kohdistuu niskan ja pään alueelle eikä ensin hartiaan tai muuhun vartaloon ja vasta siitä liukuen pään ja niskan alueelle.


Oikeusturvalautakunta katsoo samoin kuin SM-liigan kurinpitoryhmä päätöksessään, että AT on kohdistanut KK:hon sääntökohdassa 124 tarkoitetun pään tai niskan alueelle kohdistuvan taklauksen. Kurinpitoseuraamusten määräämiselle on siten ollut liigan kurinpitosääntöjen ja jääkiekon sääntöjen kohdan 124 tarkoittamat perusteet.

 

III Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen


(a)  Aluksi


AT:lle on määrätty yhdeksän ottelun pelikielto ja lisäksi AT:ltä on määrätty vähennettäväksi sakkona 15 % (9/60) hänen kausipalkastaan SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen sopimuksen mukaisesti.  Rangaistusta määrättäessä ankaroittavana seikkana on otettu huomioon se, että AT:lle on aikaisemmin määrätty pelikieltoa.


AT on katsonut, että molempia seuraamuksia oli aikaisempien seuraamusten vuoksi ankaroitettu ja että tällainen oli vastoin niin kutsuttua ne bis in idem -kieltoa.


(b) Määrättävän pelikiellon pituus


SM-liigan kurinpitomääräysten 3 luvun 1 §:n mukaan kurinpitokäsittelyssä voidaan määrätä muun muassa peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi. Eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan valmentajan tai urheilijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Kurinpitoseuraamuksia koskeva käytäntö voi kuitenkin kehittyä ja liiga onkin linjannut 22.2.2013, että erityisesti päähän kohdistuvien taklausten osalta rangaistuksia kovennetaan. Lisäksi SM-liigan kurinpidossa on sovellettu kaudesta 2012 - 2013 alkaen linjaa, jonka mukaan rangaistusta ankaroitetaan, jos pelaajalle on määrätty kuluvana kautena tai kolmena edellisenä kautena pelikieltoja.


AT ja SM-liiga ovat myös esittäneet näkemyksiään aikaisemmasta kurinpitokäytännöstä vastaavanlaisissa tapauksissa. SM-liigan viittaamat edellä vastineen yhteydessä mainitut kolme aikaisempaa kurinpitoratkaisua ovat koskeneet nimenomaisesti päähän kohdistuneita taklauksia. Näissä ratkaisuissa pelikieltoa oli määrätty 5-6 ottelua, vaikka pelaaja ei ollut loukkaantunut. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa määrättävän pelikiellon osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että AT on kohdistanut kyynärpäällään taklauksen päähän. Kyynärpään kohottaminen ja kyynärpäällä tehty päähän kohdistunut taklaus osoittaa AT:n menettelyn moitittavuutta ja piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallisuudesta. AT:n taklauksen kohteeksi joutunut KK on loukkaantunut eikä ole kyennyt jatkamaan pelaamista ottelussa, joten SM-liigan kurinpitoryhmän teosta lähtökohtaisesti harkitsemaa seitsemän (7) ottelun pelikieltoa ei voida pitää aikaisempiin kurinpitoratkaisuihin ja toisaalta AT:n menettelyyn nähden ainakaan liian ankarana.


Kurinpitomenettelyssä yleisenä lähtökohtana on, että aikaisemmat kurinpitorangaistukset vaikuttavat ankaroittavasti uudessa asiassa määrättävään kurinpitoseuraamukseen. Tämän mukaisesti liigan kurinpidossa on myös linjattu, että rangaistusta määrättäessä ankaroittavana otetaan huomioon aikaisemmat rangaistukset kolmelta edelliseltä kaudelta. Liigan kurinpitoratkaisusta ilmenevällä tavalla AT:lle on tällä kaudella kerran aikaisemmin määrätty pelikieltoa päähän kohdistuneesta taklauksesta ja kolmen aikaisemman kauden aikana kahdella muulla kerralla pelikieltoa. AT:n aikaisemmilla pelikielloilla on nyt määrättävää kurinpitoseuraamusta ankaroittava vaikutus. SM-liigan kurinpitoryhmä on arvioinut ankaroittavan vaikutuksen suuruudeksi kaksi ottelua. Tätä harkintaa ei voida pitää virheellisenä.

 

(c) Palkan pidättämisen merkitys


AT on katsonut, että pelikieltoa ja palkan pidätyksen suuruutta ei voida ankaroittaa samalla perusteella. Tämä olisi vastoin niin kutsuttua ne bis in idem -kieltoa.


Edellä käsittelyratkaisussa todetuin tavoin palkan pidättämistä koskeva mahdollinen seuraamus perustuu AT:n ja tämän työnantajan väliseen sopimukseen. Lautakunta kuitenkin arvioi, tuleeko tälle antaa merkitystä varsinaista kurinpitoseuraamusta harkittaessa.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitorangaistusta harkittaessa rangaistusta lieventävänä voidaan ottaa huomioon teosta johtunut tai seuraamuksesta aiheutuva muu seuraus, jos tällainen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa SM-liiga on tiedottanut, että aikaisemmat pelikiellot otetaan ankaroittavana huomioon. Lisäksi AT on ollut tietoinen hänen työsopimuksessaan olevasta sopimusehdosta, jossa palkan pidätyksen suuruus nousee saman kauden aikana määrättävän toisen pelikiellon johdosta.


Kurinpitomenettelyssä arvioitavana on, minkälainen kurinpitoseuraamus teosta määrätään. Määrättävästä pelikiellosta mahdollisesti aiheutuvat työsopimukseen perustuvat seuraukset eivät ole sellainen tekijä, joiden johdosta AT:lle määrätyn 9 ottelun pelikiellon voitaisiin katsoa johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen. Aihetta rangaistuksen lieventämiseen tällä perusteella ei ole.


(d) Julkisuus


AT on vielä katsonut, että tapauksen saama runsas julkisuus tulisi ottaa lieventävänä seikkana huomioon.


AT pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla jääkiekkoa. Tällaisella tasolla pelattavaan jääkiekkoon liittyy säännönmukaisesti julkisuutta. Toimintaan osallistuvat joutuvat toimissaan ottamaan huomioon, että pelaajan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin toimia käsitellään julkisuudessa myös valtakunnallisella tasolla. Näin ollen päähän kohdistuneen taklauksen ja sitä seuranneen kurinpitoasian käsittely julkisuudessa ei ole ollut poikkeuksellista eikä ennakoimatonta.


AT on pelaajana voinut varautua siihen, että päähän kohdistunutta taklausta, jossa vastustajajoukkueen pelaaja loukkaantuu, käsitellään laajasti julkisuudessa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että asian käsittely julkisuudessa ei ole saanut AT:n sääntöjen vastaisen menettelyn laatuun nähden poikkeuksellisia tai kohtuuttomia mittasuhteita. Näin ollen asian saama julkisuus ei ole ollut sellaista, että se voitaisiin ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä.


SM-liiga on myös asiassa esitetyn selvityksen mukaan toimittanut kurinpitoratkaisun ensin tiedoksi seuroille ja vasta myöhemmin ratkaisu on julkaistu nettisivuilla. AT on ollut tietoinen siitä, että ratkaisu toimitetaan tiedoksi työnantajan kautta. Tällä ei ole merkitystä arvioitaessa kurinpitoseuraamuksen ankaruutta.


(e) Johtopäätös


Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että aihetta AT:lle määrätyn pelikiellon alentamiseen ei ole.  


IV Lautakuntakulut


SM-liiga on vaatinut, että AT velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 2 238,20 eurolla. AT on katsonut, että SM-liiga ei ollut asianosaisen asemassa lautakuntamenettelyssä ja vaatimus tulee tähän nähden hylätä. Joka tapauksessa AT on vaatinut, että asianosaiset velvoitetaan vastaamaan omista lautakuntakuluistaan. 


Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.


Oikeusturvalautakunta on pyytänyt AT:n valituksen johdosta vastineen SM-liigalta. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitoasioita koskevissa valitusasioissa kurinpitoseuraamuksen määrännyt liitto tai seura on asianosaisen asemassa ja että kurinpitoratkaisusta valittanut urheilija tai muu taho voi myös joutua korvaamaan vastapuolena olevan liiton tai muun tahon lautakuntakulut (ks. esimerkiksi UOL 34/2015 ja 40/2015). Näin ollen myös SM-liigaa on pidettävä kurinpitoasiaa lautakunnassa käsiteltäessä asianosaisena, ja SM-liigalla on lautakunnan sääntöjen 32 §:n nojalla mahdollisuus vaatia, että valittaja velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut asiassa.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että AT:n valitus menestyy siltä osin, että kurinpitoratkaisussa oleva lausuma palkan pidättämisestä poistetaan. Muilta osin valitus hylätään. Asianosaiset siten osin voittavat ja osin häviävät asian. Palkan pidättämistä koskeva kysymys on muodostanut työmäärällisesti huomattavan osan kuluista. Asian lopputulokseen nähden oikeusturvalautakunta sääntöjensä 32 §:n perusteella katsoo, ettei SM-liigalla ole oikeutta saada lautakuntakulujaan korvatuiksi ja että asianosaiset siten vastaavat omista lautakuntakuluistaan.


Päätöslauselma


Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitopäätöksessä oleva lausuma AT:ltä sakkona vähennettävästä kausipalkan 15 % suuruisesta osuudesta poistetaan.


Muilta osin AT:n valitus hylätään ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitoryhmän kurinpitopäätöksen lopputulosta ei AT:lle määrätyn yhdeksän (9) ottelun pelikiellon osalta muuteta.


Jääkiekon SM-liiga Oy:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.  


Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.  


Jukka Sippo                                         Timo Ojala

puheenjohtaja                                      sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Pia Ek, Mika Palmgren, Kristiina Rintala ja Pekka Timonen.