28/2020 Autourheilu – Kurinpito – Kilpailukelvottomaksi julistaminen


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 28/2020

30.10.2020     Diaarinro 13/2020


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

AKK-Motorsport ry:n hallituksen päätös 24.6.2020 kilpailukelvottomaksi julistamisesta


ASIA         

Kurinpito


MUUTOKSENHAKIJA

A


KUULTAVA

AKK-Motorsport ry


AKK-MOTORSPORT RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

AKK-Motorsport ry:n (jäljempänä AKK) hallitus on päätöksellään 24.6.2020 julistanut A:n kansallisesti kilpailukelvottomaksi ajalle 24.6.­­2020-31.12.2022. Päätöksen mukaan kilpailukelvottomaksi julistettu henkilö ei saa kilpailukelvottomuusaikana missään ominaisuudessa ottaa tehtävää kilpailuissa eikä osallistua kilpailuun. Päätös on perustunut liiton toimintasääntöjen 5 §:ään ja Autourheilun Kansallisten Määräysten kohtaan 87. Päätöksessä A:n on katsottu syyllistyneen epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen ja liikunnan eettisten arvojen rikkomiseen uhkaillessaan lajiryhmän jäseniä ja heidän terveyttään tavalla, joka on katsottu erittäin vakavaksi rikkomukseksi.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että AKK:n hallituksen päätös kumotaan ja toissijaisesti, että A:lle määrätyn seuraamuksen kestoa lyhennetään.


Lisäksi A on vaatinut, että AKK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 1 000 euroa sekä valitusmaksun 250 euroa.


Perusteenaan A on vedonnut siihen, että päätöksen perusteena olleet puhelinkeskustelut on käyty helmikuussa 2020, jolloin A ei ole ollut AKK:n jäsenyhteisön tai AKK:n jäsen. A on tältä osin vedonnut siihen, ettei hän ollut maksanut AKK:n jäsenyhteisön jäsenmaksua vuodelta 2020 eikä hän tästä syystä ollut tapahtumahetkellä hallinnut AKK:n lisenssiä. A ei siten ollut käynyt keskusteluja AKK:n jäsenyhteisön tai AKK:n toimintaan liittyvänä henkilönä, vaan kyse on ollut vapaa-ajalla tapahtuneista, A:n yksityiselämään liittyneistä puhelinkeskusteluista. A:n mukaan kyse on siten ollut urheilun piiriin kuulumattomasta menettelystä, joka ei voi olla perusteena epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä ja liikunnan eettisten arvojen rikkomisesta määrättävälle seuraamukselle.


Seuraamus voidaan lisäksi määrätä vain kilpailutilanteessa tapahtuneesta epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.


A on myös kiistänyt uhkailleensa lajiryhmän jäseniä heidän kanssaan käymissään puhelinkeskusteluissa. A:lla ei ole taipumusta uhkailuun eikä häntä ole myöskään rangaistu väkivallan käyttämisestä. Mikäli lajiryhmän jäsenet ovat kokeneet keskustelun uhkaavaksi, on heillä ollut mahdollisuus tehdä asiassa rikosilmoitus.


Kilpailukelvottomaksi julistaminen edellyttäisi vakavaa rikkomusta, mistä joka tapauksessa ei ole kysymys.


A:lle määrätty 30 kuukauden seuraamus on kohtuuton ottaen huomioon, että AKK:n laatiman seuraamusasteikon mukaan rangaistus huoltajan epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä on 3-12 kuukautta. AKK on A:ta ennen seuraamuksen määräämistä kuultaessa esittänyt tämän suosituksen mukaista seuraamusta.  


Päätöksen taustalla on mahdollisesti ollut halu sulkea A pois hänen alaikäisen poikansa avustamisesta ja tällä tavoin aiheuttaa haittaa hänen poikansa kilpailuharrastukselle. Kilpailutilanteessa alaikäisellä kilpailijalla on oltava huoltaja ja A on aiemmin ollut kartingin lajiliiton jäsen voidakseen toimia tässä tehtävässä. A:lle määrätty seuraamus vaikeuttaa siten kohtuuttomasti hänen poikansa harrastusta.


VASTAUS PERUSTEINEEN

AKK on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 2 046 euroa.


Perusteenaan AKK on lausunut, että A on edelleen valituksen kohteena olevaa seuraamuspäätöstä tehtäessä ollut AKK:n jäsenyhteisön jäsen. A ei ole eronnut eikä häntä ole myöskään erotettu yhdistyksen jäsenyydestä ennen kysymyksessä olevaa tapahtuma-ajankohtaa. Myös AKK:n jäsenyhteisöjen jäsentietoja koskevan KITI-järjestelmän mukaan A on ollut kysymyksessä olevan jäsenyhteisön jäsen 1.7.2020 saakka.


A:n menettely on tapahtunut urheilun piirissä, koska uhkailu on kohdistunut AKK:n lajiryhmän jäseniin ja se on liittynyt nimenomaisesti autourheiluun ja sen parissa tapahtuneisiin asioihin ja tehtyihin päätöksiin. Se, millä välineellä epäurheilijamainen käytös ja liikunnan eettisten arvojen rikkominen toteutetaan, on vailla merkitystä. Epäurheilijamaista käytöstä on muun ohella loukkaava käytös tuomareita, muita urheilijoita, toimitsijoita tai yleisöä kohtaan. A:n käytös toimitsijoita kohtaan on ollut paitsi loukkaavaa myös uhkaavaa.


A:lle määrätty seuraamus ei ole hänen menettelynsä moitittavuus huomioon ottaen kohtuuton. Kysymys ei ole tavanomaisesta urheilutilanteeseen liittyvästä suukovusta, vaan paljon vakavammasta toiminnasta. AKK:n toiminta on ollut välttämätöntä sen jäsenten toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.


Kysymyksessä on ollut poikkeuksellinen tapaus erityisesti siitä syystä, että uhkailu on kohdistunut lajiryhmän jäsenten henkeen ja/tai terveyteen. AKK:n seuraamuskäsittelyssä ei ole ollut vastaavaa tapausta viimeisten 10 vuoden aikana. Edellä mainittuja seikkoja on pidetty A:n seuraamusta määrättäessä raskauttavina. AKK:n seuraamusasteikko on suuntaa antava, ei sitova.  


Urheilun parissa toimivien luottamushenkilöiden, toimitsijoiden, kilpailijoiden ja muiden vastaavien toimijoiden on voitava toimia ilman pelkoa tällaisten uhkausten kohteeksi joutumisesta. A:n toimintaa on siten lisäksi pidettävä Autokilpailujen Kansallisten Määräysten kohdassa 81 tarkoitettuna vilpillisenä tekona tai toimenpiteenä, joka vahingoittaa kilpailun tai autourheilun etua.


VASTASELITYS

A on AKK:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt, että hän on valituksessa todettujen seikkojen perusteella ollut perustellusti siinä käsityksessä, ettei hän puhelinkeskusteluja käytäessä ole kuulunut lajiliittoon. A:lla ei ollut AKK:n lisenssiä vuonna 2020.


Puhelut eivät ole tapahtuneet urheilun piirissä ja niiden uhkaavuutta on siten arvioitava rikoslain perusteella.


A:n kiistettyä uhkailun puhelujen sisältö on riitainen ja toinen puheluista vaikuttaa siitä esitetyn selvityksen mukaan olleen erittäin lyhytkestoinen.


Puhelimessa tapahtunutta keskustelua ei voida pitää sillä tavoin moitittavana, että sovellettavan seuraamusasteikon ankarimman seuraamuksen käyttöä voitaisiin pitää tarpeellisena. Seuraamus ei siten ole ollut sopivassa suhteessa tekoon nähden ja AKK:lla olisi ollut myös muita mahdollisia seuraamuksia käytettävissään tilanteen selvittämiseksi. 


Kun seuraamus on ollut huomattavasti seuraamusasteikon suositusta korkeampi, se ei toteuta seuraamusasteikolle asetettua yhtenäisen linjan tavoitetta. Asiassa ei ole esitetty sellaisia raskauttavia perusteita, joiden nojalla rangaistusasteikosta poikkeaminen olisi tässä asiassa perusteltua.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


1.     Tapahtumainkulku

 

A on 18.-19.2.2020 keskustellut puhelimitse kahden AKK:n kartingin lajiryhmän jäsenen kanssa.


Lajiryhmän puheenjohtaja on AKK:n hallitukselle osoittamassaan kirjeessä 21.2.2020 todennut karting-kuljettajan huoltajan A:n osoittaneen epäurheilijamaista käytöstä lajiryhmän jäseniä kohtaan, viitaten edellä mainittuihin puhelinkeskusteluihin. Kirjeessä on todettu A:n uhkailleen puhelimitse väkivallalla, muun ohella mainittujen henkilöiden jäsenten katkomisella. Lajiryhmän puheenjohtaja on kirjeessä ehdottanut A:n kuulemista asiassa ja mahdollisia sanktiotoimia harkittavaksi, jotta vapaaehtoisvoimin tapahtuva lajiryhmätyöskentely lajin kehittämisen eteen olisi tulevaisuudessa edelleenkin mielekästä ja turvallisen oloista.


Kysymyksessä olevat lajiryhmän jäsenet X ja Y ovat antaneet AKK:lle puheluita koskevat kirjalliset selvityksensä.


X:n antaman selvityksen mukaan A oli soittanut hänelle muutamankin kerran. A oli lisäksi soittanut hänelle samoja uhkailuja jo aikaisemminkin. Kaikki soitot olivat liittyneet kartingiin ja A:n pojan saamiin sanktioihin tai kisapaikalle jätettyihin maksamattomiin kioski- tai muihin maksuihin. Selvityksessä on todettu, että ”eli tulee miehet ja katkoo raajat, hänellä on kuulemma sellaisia kavereita. Sen jälkeen et kulje enää omin avuin”. Selvityksen mukaan A on ollut puhelimessa kiihtynyt sekä huutanut, raivonnut ja uhkaillut. Nyt viimeisellä kerralla A oli sanonut, että ”nyt tämä ei jää uhkailutasolle”. Selvityksen mukaan kaikki tämä on liittynyt AKK:n alaisiin henkilövalintoihin tai kilpailutapahtumiin viime- ja edelliskesänä (2018 ja 2019).


Y:n antaman selvityksen mukaan A oli soittanut hänelle liittyen Academy-valintaan, jossa A:n poika oli ollut hakijana, muttei ollut tullut valituksi. Selvityksessä on todettu, että tämä ei ilmeisesti miellyttänyt A:ta, koska sävy kääntyi uhkaavaksi, minkä jälkeen A oli sanonut: ”Teen teidän kaikkien elämän hankalaksi, koska minulla on nyt siihen valta”. Selvityksen mukaan Y oli tällöin pyytänyt A:ta olemaan soittamatta enää ikinä uudelleen ja sulkenut puhelimen. Selvityksessä on todettu, ettei kyseessä ollut A:n ensimmäinen epäasiallisuus, vaan näitä oli tullut esiin aikaisemminkin kilpailutilanteissa. Epäasiallisuuksista olivat selvityksen mukaan ”saaneet nauttia” niin kilpailun johto kuin tuomaristokin.


AKK:n hallitus on 28.4.2020 toimittanut A:lle vastinepyynnön, joka on koskenut hallituksen käsiteltävänä ollutta A:n epäurheilijamaista käyttäytymistä ja lajiryhmän jäsenten uhkailemista koskevaa asiaa. Vastinepyyntöön on otsikon ”seuraamusesitys” alla todettu, että AKK:n seuraamusasteikon suuntaa antavan suosituksen mukaisesti epäurheilijamainen käyttäytyminen voi johtaa lisenssin epäämiseen 3-12 kuukaudeksi.


AKK:n hallitus on 24.6.2020 julistanut A:n kansallisesti kilpailukelvottomaksi 31.12.2022 saakka Autourheilun Kansallisten Määräysten kohdan 87 mukaisesti. Päätöksessä on viitattu liiton toimintasääntöjen 5 §:ään ja A:n on katsottu syyllistyneen epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen ja liikunnan eettisten arvojen rikkomiseen uhkaillessaan lajiryhmän jäseniä ja heidän terveyttään tavalla, joka on katsottava erittäin vakavaksi rikkomukseksi. Päätöksessä on todettu, että A on tapahtuma-aikaan ollut liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella sen jäsenyhdistyksen jäsen.


2.     Kysymyksenasettelu


Asiassa on oikeusturvalautakunnassa ensin kysymys siitä, onko A ollut kurinpitopäätöksen perusteena olleita puhelinkeskusteluja käytäessä ja edelleen valituksen kohteena päätöstä tehtäessä AKK:n jäsenyhteisön jäsen ja onko hän sitoutunut AKK:n kurinpitosääntöihin.  

Asiassa on toiseksi kysymys A:n menettelyn arvioinnista ja siitä, onko hänet voitu sovellettavien sääntöjen perusteella julistaa kansallisesti kilpailukelvottomaksi. Asiassa on tämän jälkeen vielä mahdollisesti kysymys A:lle määrätyn seuraamuksen kohtuullisuudesta.


3.     Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

 

3.1 Kurinpitosäännöt

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuuluu se, että urheilijalle tai muulle toimijalle voidaan määrätä vain sellaisissa kurinpitomääräyksissä mainittuja seuraamuksia, joihin kysymyksessä oleva taho on sitoutettu. Perusedellytyksenä sille, että kilpailu- tai toimintakielto voidaan urheilun kurinpidossa tai muussa yhteydessä määrätä, on siten se, että tällaisen kiellon antaminen perustuu kurinpidon kohteena olevaa urheilijaa tai muuta tahoa velvoittaviin sääntöihin tai sopimuksiin. Vain kurinpitosääntöihin sitoutetulle taholle voidaan määrätä kurinpitoseuraamus ja vain sellainen seuraamus, joka ilmenee kurinpitosäännöistä (UOL 24/2012). Kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä vain sellaisen teon perusteella, joka on teon hetkellä voimassa olevissa säännöissä määrätty rangaistavaksi.


AKK:n sääntöjen 5 §:n mukaan liiton hallitus voi päättää jäseneen tai jäsenyhteisön jäseneen kohdistuvasta liiton alaista toimintaa koskevasta seuraamuksesta (huomautus, varoitus, sakko, lisenssin evääminen tms.) autourheilun yleisten/lajisääntöjen mukaisesti, jos jäsen tai jäsenyhteisön jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.


Autokilpailujen Kansallisten Määräysten kohdan 82 mukaan sääntöjen rikkominen tai laiminlyönti voi johtaa liiton määräämään seuraamukseen, joka voi alakohdan 3 mukaan olla ilmoittajalle, ohjaajalle ja huoltaja/mekaanikolle huomautus, varoitus, sakko, kilpailutuloksen mitätöiminen, kilpailukielto, lisenssin peruutus tai kilpailukelvottomaksi julistaminen.


Määräysten kohdan 87 mukaan kilpailukelvottomaksi julistamisen voi tuomita vain AKK ja ainoastaan vakavasta rikkomuksesta. Kilpailukelvottomaksi julistaminen aiheuttaa, että tuomittu ei saa kilpailukelvottomuusaikana missään ominaisuudessa ottaa tehtävää kilpailuissa eikä osallistua kilpailuun.


AKK:n seuraamusasteikon (13.11.2015) mukaan se on tarkoitettu sääntörikkomuksista johtuvien sanktioiden määrittämiseen työkaluksi tuomaristolle, lajiryhmälle ja hallitukselle yhtenäisen linjan säilyttämiseksi. Asteikko on suuntaa antava suositus, ei sääntö, ja siitä voidaan poiketa tarvittaessa harkinnan mukaan tapauskohtaisesti.


Seuraamusasteikon kilpailijoita, huoltajia ja ilmoittajia koskevan osan A kohdassa 107 ”avustajien/huoltajien epäurheilijamainen käyttäytyminen” on todettu hallituksen määräämänä seuraamuksena lisenssin pidätykseen 3-12 kuukaudeksi. Kohdassa 109 on autourheilua vahingoittavan teon osalta viitattu lisenssin pidätykseen minimissään yhdeksi vuodeksi sekä kilpailukelvottomuuteen.


3.2. Yhdistyksen jäsenyys ja lisenssi


Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (UOL 7/2011, UOL 17/2008) todennut, että yhdistys voi kohdistaa kurinpitoseuraamuksia vain omiin jäseniinsä ja kurinpitotoimia voidaan kohdistaa jäseneen sinä aikana, jolloin tämä on yhdistyksen jäsenenä. Jos jäsen on eronnut yhdistyksestä kurinpitomenettelyn alettua, yhdistyksessä ei ole oikeutta ilman erityisen normin tukea jatkaa menettelyä sen toteamiseksi, minkä seuraamuksen asianomainen henkilö olisi saanut, jos olisi ollut vielä jäsen. Oikeusturvalautakunta on tällä perusteella kumonnut yhdistyksen päätöksen määrätystä kurinpitoseuraamuksesta ratkaisuissaan UOL 17/2008 ja UOL 7/2011.


Yhdistyslain 13 §:n mukaan jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsenen eroaminen tulee voimaan yleensä heti, kun eroaminen on toimitettu yhdistykselle. Kuitenkin yhdistyksen säännöissä on mahdollista määrätä, että eroaminen tulee voimaan määrätyn ajan kuluttua eroamisesta.


A ei ole väittänyt eronneensa tai tulleensa erotetuksi AKK:n jäsenyhteisön jäsenyydestä ennen valituksen kohteena olevan kurinpitopäätöksen tekemistä 24.6.2020. Myöskään A:n viittaama jäsenmaksun laiminlyönti ei sellaisenaan merkitse eroa yhdistyksen jäsenyydestä. AKK:n oikeusturvalautakunnalle toimittaman rekisteriotteen mukaan A:n jäsenyys AKK:n jäsenyhteisössä on päättynyt 1.7.2020.


Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että A on valituksen kohteena olevaa päätöstä tehtäessä samoin kuin myös sen perusteena vedottuja puhelinkeskusteluja käytäessä ollut AKK:n jäsenyhteisön jäsen.


A ei ollut ilmoituksensa mukaan hankkinut AKK:n lisenssiä vuonna 2020. Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan (UOL 32/2015) todennut, että urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuuluu, että urheilijalle voidaan määrätä kilpailu- tai pelikielto, jos kiellon antaminen perustuu sellaisiin sääntöihin tai sopimuksiin, joihin urheilija on sitoutettu. Sopimusperusteisessa kurinpidossa kurinpito on mahdollista kohdistaa niihin, jotka ovat sitoutuneet kurinpitotoimivallan alaisuuteen. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että sitoutumisen on perustuttava hiljaiseen tai nimenomaiseen suostumukseen. Hiljainen hyväksyntä tapahtuu tavallisesti kilpailuun ilmoittautumisena (ks. Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 49, 54 ja 61).  


A on todennut valituksessaan olleensa vuosia karting-seuran jäsen, jotta hän oli voinut toimia alaikäisen poikansa huoltajana kilpailutilanteessa. Nyt kysymyksessä olevat puhelut ja niihin perustunut kurinpitopäätös ovat liittyneet A:n pojan kartingin piirissä saamiin sanktioihin tai toimintaan kilpailupaikalla ja Academy-valintaan. A:n on katsottava toiminnallaan sitoutuneen AKK:n sääntöihin ja autokilpailun kansallisiin määräyksiin.  


AKK:n hallituksen A:han kohdistamaa kurinpitopäätöstä ei siten ole kumottava sillä perusteella, ettei A olisi menettelynsä tai kurinpitopäätöksen tekemisen ajankohtana ollut AKK:n jäsenyhteisön jäsen tai sitoutunut sääntöihin.


3.3. Menettelyn kuuluminen urheilun piiriin


A on vedonnut siihen, ettei hänen ja lajiryhmän jäsenten välisissä puhelinkeskusteluissa ole ollut kysymys urheilun piirissä tapahtuneesta menettelystä ja ettei kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ole tästä syystä ollut sovellettavien sääntöjen mukaista perustetta.


X:n ja Y:n edellä kuvattujen selvitysten mukaan A on soittanut heille yksinomaan poikansa karting-harrastukseen ja AKK:ssa tehtyihin päätöksiin liittyvissä asioissa. A ei ole edes väittänyt, että puhelinkeskustelut olisivat koskeneet muita aiheita tai että hänellä olisi ollut jokin poikansa harrastukseen tai AKK:n toimintaan liittymätön syy ottaa X:ään ja Y:hyn yhteyttä.


Oikeusturvalautakunta katsoo, että vaikka kysymys ei ole kilpailun tai muun urheilutapahtuman välittömässä yhteydessä tapahtuneesta yhteydenotosta, ovat puhelinkeskustelut näissä oloissa tapahtuneet urheilun piirissä.


3.4. Kurinpitosäännösten täsmällisyys


Urheilun kurinpidossa on vakiintuneesti edellytetty, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä. Yleisluonteiset määritelmät eivät välttämättä anna riittävän tarkkaa kuvaa siitä menettelystä, joka voi johtaa kurinpitorangaistukseen (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, UOL 23/2011, UOL 24/2012, UOL 8/2014, UOL 10/2016 ja UOL 7/2018). Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 23/2011 katsonut, että kurinpitoseuraamukseen johtanutta käyttäytymistä ei ollut määritetty riittävän täsmällisesti tilanteessa, jossa lajiliiton toimintasäännöissä oli määritetty hallituksen voivan päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.


Oikeusturvalautakunta on toisaalta ratkaisussaan UOL 24/2012 yleisluontoisen reilun pelin periaatteen määritelmän osalta katsonut, että sillä tarkoitetaan nimenomaan urheilun yhteydessä vakiintuneesti ainakin kanssakilpailijoiden ja kilpailun tuomareiden kunnioittamista ja kilpailun suorittamista sääntöjen mukaisesti. Reilun pelin periaatteen keskeisin sisältö on siten ollut mahdollista tulkita urheilun piirissä riittävällä tarkkuudella ja kurinpitoseuraamus on voitu perustaa reilun pelin periaatteen rikkomiseen ainakin silloin, kun periaatetta rikotaan sen ydinalueella (UOL 2/2003).


Tässä asiassa A:lle määrätty kurinpitoseuraamus on perustettu AKK:n sääntöjen 5 §:stä ilmenevään epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen ja liikunnan eettisten arvojen rikkomiseen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka liikunnan eettiset arvot sinänsä on yleisluontoinen määritelmä, voidaan sen ydinsisältöön kuitenkin katsoa kuuluvan ainakin pidättäytyminen urheilun piirissä toimivien henkilöiden hengen tai terveyden uhkaamisesta, mihin A:lle määrätty seuraamus on perustunut.


Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n väitetty menettely huomioon ottaen kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei näin ollen ole ollut kurinpitosäännösten yleisluontoisuudesta johtuvaa estettä. Asiassa on siten arvioitava, onko A menettelyllään rikkonut tätä liikunnan eettisten arvojen keskeistä sisältöä.

 

3.5. A:n menettely


A:n menettelystä on AKK:n kurinpitomenettelyssä sekä oikeusturvalautakunnassa esitetty X:n ja Y:n antamat kirjalliset selvitykset. X:n selvityksessä on lisäksi keskustelun yleisemmän uhkaavuuden kuvauksen lisäksi yksilöity A:n esittämäksi väitettyjä yksilöity uhkaava ilmaisu ”eli tulee miehet ja katkoo raajat, hänellä on kuulemma sellaisia kavereita. Sen jälkeen et kulje enää omin avuin” ja maininta siitä, että tällä kertaa asia ei jää uhkailun tasolle.


A on puolestaan oikeusturvalautakunnassa avustajansa välityksellä yleisluontoisesti kiistänyt uhkailleensa X:ää tai Y:tä, esittämättä tarkempaa käsitystään puhelinkeskustelujen kulusta ja sisällöstä tai nimeämättä sitä koskevaa näyttöä.  


A on tosin esittänyt epäilyksensä siitä, että kurinpitopäätöksen taustalla olisi halu haitata hänen alaikäisen poikansa harrastustoimintaa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että A ei kuitenkaan ole esittänyt väitteelleen tarkempia perusteita saati todistelua. Asiassa ei ole muutenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella X:n ja Y:n antamien selvitysten paikkansapitävyyttä olisi lähtökohtaisesti aihetta epäillä.


Edellä todettuja seikkoja punnittuaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n yleisluontoista kiistämistä voida pitää riittävänä horjuttamaan X:n ja Y:n puhelinkeskustelujen sisällöstä antamien selvitysten luotettavuutta. A:n menettelyä ja hänelle määrätyn seuraamuksen asianmukaisuutta on siten arvioitava niistä ilmenevän tapahtumainkulun perusteella.


3.6. A:n menettelyn arviointi


Oikeusturvalautakunta toteaa, että siitä huolimatta, täyttääkö kurinpitomenettelyn perusteeksi asetettu menettely mahdollisesti myös jonkin rikostunnusmerkistön, tämä ei muodosta estettä tapahtuman käsittelyyn kurinpitomenettelystä. Oikeusturvalautakunnassa onkin kysymys yksin siitä, onko kurinpitoseuraamukselle ollut edellytykset, ei asian rikosoikeudellisesta arvioinnista.


A on edellä todetun mukaan yleisemmän X:ään sekä Y:hyn kohdistamansa aggressiivisen ja uhkaavan käyttäytymisen lisäksi konkreettisesti uhannut toimittaa tuntemansa henkilöt katkomaan X:n raajat siten, ettei tämä kykene enää kulkemaan omin avuin korostaen lisäksi sitä, ettei tällä kertaa ole kysymys pelkästä uhkailusta.


Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n urheilun piirissä toimivien henkilöiden terveyteen kohdistamaa laadultaan vakavaa uhkaamista voidaan pitää selvästi liikunnan eettisten arvojen periaatteen vastaisena. A:lle on siten voitu hänen menettelynsä perusteella määrätä päätöksessä viitattujen säännösten nojalla kurinpitoseuraamus. Menettelyä ei tule arvioida AKK:n vastineessa todetun kansallisten määräysten kohdan 81 perusteella.


4.     Seuraamuksen ankaruus

 

A on julistettu kansallisesti kilpailukelvottomaksi 30 kuukauden ajaksi. A:n mukaan hänen menettelyään ei voida pitää erittäin vakavana ja seuraamus on joka tapauksessa kohtuuton ottaen huomioon hänen menettelynsä sekä AKK:n seuraamusasteikossa epäurheilijamaisesta käytöksestä määrättävän seuraamuksen kesto 3-12 kuukautta.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailukelvottamaksi julistaminen on Autokilpailujen kansallisten määräysten kohdan 82 mukaan ankarin huoltajalle määrättävä seuraamus, joka voidaan kohdan 87 mukaan määrätä ainoastaan erittäin vakavasta rikkomuksesta.


Kurinpitoseuraamus on määrättävä siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa kysymyksessä olevan teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen nähden sekä tekijän syyllisyyteen nähden. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on todettu muun ohella, että kilpailukieltoon johtavien rikkomusten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös pelaajan menettelyn tarkoituksellisuuteen ja tahallisuuteen (UOL 5/2005).


Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n menettely on ollut erittäin moitittavaa ja se on asiassa esitetyn selvityksen perusteella perustunut yksinomaan A:n tyytymättömyyteen AKK:n ja sen lajiryhmän jäseninä toimivien X:n ja Y:n toimintaan. A:n aggressiivinen menettely ei ole tapahtunut kilpailutilanteeseen mahdollisesti liittyvän hetkellisen tunnekuohun vallassa eikä asiassa ole tullut esiin mitään muitakaan A:n menettelyn moitittavuutta mahdollisesti vähentäviä seikkoja. Urheilun piirissä toimivia henkilöitä on voitava suojella tällaiselta toiminnalta, joka henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhkan vuoksi saattaa jatkuessaan muodostua jopa toiminnan järjestämisen esteeksi.


Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n liikunnan eettisten arvojen vastaista menettelyä voidaan pitää erittäin vakavana rikkomuksena, ja hänet on siten sovellettavien säännösten nojalla voitu siihen perustuvana seuraamuksena julistaa kilpailukelvottomaksi.


Seuraamuksen keston osalta oikeusturvalautakunnan viime vuosien ratkaisukäytännössä ei ole ollut arvioitavana A:n menettelyyn läheisesti rinnastuvaa tapausta.


Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä koripallon juniorijoukkueen valmentajalle määrättyä vuoden mittaista kilpailukieltoa ei pidetty liian ankarana tilanteessa, jossa valmentaja oli tuomarin kanssa käymänsä kiivaan keskustelun yhteydessä tarttunut tilannetta lähestynyttä päätuomaria kiinni kaulasta (UOL 28/2011). Purjelentoa koskevassa ratkaisussa UOL 5/2006 oikeusturvalautakunta piti kilpailulisenssin peruuttamista noin 10 kuukauden ajaksi oikeudenmukaisena seuraamuksena epäurheilijamaisena käytöksenä pidetystä menettelystä, jossa kilpailija oli arvokilpailujen yhteydessä pilailutarkoituksessa varustanut kilpailukoneen tarkastusta varten valelaskuvarjolla ja tarkastuksessa käyttäytynyt epäasiallisesti tarkastuksen suorittanutta henkilöä kohtaan.


A:lle määrätyn seuraamuksen kesto on lautakunnan ratkaisukäytännössä käsiteltyihin kilpailu- ja toimitsijakieltoihin nähden varsin pitkä, mitä puoltaa hänen menettelynsä poikkeuksellisen moitittava luonne.


Vaikka X:n selvityksessä todetun mukaan A:n käytös on aikaisemminkin ollut aggressiivista ja uhkaavaa, on hänelle nyt määrätty seuraamus kuitenkin perustunut yksinomaan kysymyksessä oleviin puhelinkeskusteluihin. Asiassa ei ole edes esitetty, että A:han olisi käyttäytymisen perusteella tätä ennen kohdistettu kurinpitotoimia, eikä hänen mahdollista aiempaa käyttäytymistään enemmän selvityksen puuttuessa voida ottaa seuraamuksen ankaruutta arvioitaessa huomioon.


Arvioinnissa voidaan osaltaan ottaa huomioon se, että A:lle on häntä kurinpitomenettelyssä kuultaessa viitattu seuraamusesityksenä lisenssin epäämiseen 3-12 kuukauden ajaksi sekä se, että kysymys on ensimmäisestä A:n käytökseen perustuvasta kurinpitotoimesta.    


Eri suuntaan vaikuttavia tekijöitä arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lle määrättyä seuraamusta on pidettävä liian ankarana. Oikeusturvalautakunta pitää A:n menettelystä kohtuullisena seuraamuksena kilpailukelvottomaksi julistamista 12 kuukauden ajaksi. A:lle määrätyn seuraamuksen kestoa on siten lyhennettävä.


Lautakuntakulut ja valitusmaksu

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 2 momentin mukaan jos korvausvaatimuksen tehnyt asianosainen on vain osittain voittanut lautakunnassa, lautakunnan on harkittava, missä suhteessa korvaus on tälle suoritettava, tai määrättävä, että kumpikin asianosainen on velvollinen kärsimään kulunsa.


Sääntöjen valitusmaksua koskevan 12 §:n 3 momentin mukaan jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä.


Oikeusturvalautakunta määrää asian lopputulos huomioon ottaen kummankin asianosaisen kärsimään kulunsa.


Oikeusturvalautakunta harkitsee, ettei asiassa ole aihetta palauttaa valitusmaksua kokonaan tai osittain.

   

Päätöslauselma


AKK-Motorsport ry:n hallituksen päätöstä 24.6.2020 A:n julistamisesta kansallisesti kilpailukelvottomaksi muutetaan siten, että seuraamuksen voimassaolo määrätään päättymään 30.6.2021.


Asianosaisten vaatimukset lautakuntakulujensa korvaamisesta hylätään.  


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala                                    Sanna Holkeri

puheenjohtaja                             sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Mikko Kohtala, Tapio Rantala ja Kimmo Suominen.