22/2017 Jääkiekko Kurinpito - Kurinpitokäytäntö - Pelikielto - Pelikiellon mittaaminen
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 22/2017
6.10.2017 Diaarinro 15/2017
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 15.9.2017 Nro 3/2017-2018
ASIA
Pelikielto
MUUTOKSENHAKIJAT
HC Ässät Pori Oy
Matti Lamberg
KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy
JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS
Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaatio on päätöksellään 15.9.2017 määrännyt Ässien pelaajalle Matti Lambergille kolmentoista (13) ottelun pelikiellon Jukurien pelaajan Valtteri Hietasen päähän kohdistuneesta taklauksesta 13.9.2017 pelatussa Ässien ja Jukurien välisessä ottelussa.
Päätöksen perusteluiden mukaan Lamberg on tullut taklaukseen kovalla vauhdilla taklaten maalia kiertänyttä Hietasta erittäin suurella voimalla niin, että Lambergin vauhti on pysähtynyt taklauksesta huolimatta vasta päätylaitaan. Lisäksi taklaus on kohdistunut voimakkaasti Hietasta päähän. Näin ollen kysymys on kurinpitodelegaation mukaan ollut sekä ryntäyksestä että päähän kohdistuneesta taklauksesta. Lamberg on aiheuttanut taklauksellaan Hietasen loukkaantumisen, eikä Hietanen ole pelannut enää ottelussa.
Kurinpitodelegaatio on edelleen todennut, että Lambergilla on ollut erittäin paljon aikaa tiedostaa pelitilanne ja päättää miten hän aikoo tilanteen pelata. Lambergin taklaus on päätöksen mukaan osoittanut täydellistä vastustajan kunnioituksen puuttumista. Päähän kohdistuneista taklauksista aiemmin määrätyt rangaistukset sekä se huomioon ottaen, että liiga on päättänyt koventaa päähän kohdistuneista taklauksista määrättäviä rangaistuksia, kurinpitodelegaatio on pitänyt kymmenen (10) ottelun pelikieltoa Lambergin teon moitittavuutta vastaavana rangaistuksena. Lisäksi kurinpitodelegaatio on ankaroittanut rangaistusta kolmella (3) ottelulla, koska Lambergille on määrätty viime kaudella pelikieltoa vastustajan päähän kohdistuneesta poikittaisen mailan iskusta.
VALITUS PERUSTEINEEN
HC Ässät Pori Oy ja Matti Lamberg ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että Lambergille määrätty pelikielto lyhennetään yhteensä seitsemän (7) ottelun mittaiseksi. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Jääkiekon SM-liiga Oy velvoitetaan korvaamaan heidän lautakuntakulunsa yhteensä 1.700 eurolla lisättynä arvonlisäverolla.
Alkaneella kaudella on ennen Lambergille määrättyä rangaistusta rangaistu kahta liigan pelaajaa päähän kohdistuneesta taklauksesta. Kärppien Jari Sailiolle on määrätty kolmen ottelun pelikielto 9.9.2017 pelatun ottelun ja Saipan Cody Kunykille viiden ottelun pelikielto 8.9.2017 pelatun ottelun jälkeen. Sanotuissa päätöksissä liigan kurinpitodelegaatio ei millään tavalla viitannut aikaisempien kausien kurinpitokäytäntöön.
Lambergille tuomittua pelikieltoa määrätessään kurinpitodelegaatio on muuttanut rangaistuskäytäntöään merkittävästi ankarampaan suuntaan niin aikaisempiin kausiin kuin kuluvaankin kauteen verrattuna. Toisin kuin Sainion ja Kunykin tapauksissa, kurinpitodelegaatio on perustellut Lambergille määrätyn pelikiellon pituutta myös sillä, että liigassa oli päätetty koventaa rangaistuksia päähän kohdistuneista taklauksista. Kuitenkin varsinkaan Kunykin tapaus ei merkittävästi poikennut Lambergin tapauksesta, mutta silti Lambergin pelikielto oli kahdeksan ottelua ankarampi kuin Kunykin. Kurinpitodelegaation päätös rangaistuskäytännön koventamisesta kesken kauden ei ollut kurinpitosääntöjen tai yleisen kurinpitokäytännön mukainen.
Lambergille määrätty pelikielto oli myös siltä osin kohtuuton, kun hänelle määrättyä pelikieltoa oli ankaroitettu peräti kolmella ottelulla yhden aikaisemmin määrätyn kahden ottelun pelikiellon perusteella.
Oikeudenmukaisena ja kurinpitokäytännön mukaisena Lambergin pelikiellon pituutena oli pidettävä seitsemää ottelua sisältäen viisi ottelua Kunykin tapaukseen verrattavasta taklauksesta ja kaksi ottelua Lambergin aikaisemmasta kurinpitohistoriasta.
VALITUKSEEN VASTAAMINEN
Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajien vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään.
Liiga on ennen kuluvan kauden alkamista ilmoittanut nimenomaisesti, että päähän kohdistuvien taklausten rangaistuksia kiristetään. Jääkiekon liigassa pelaavat seurat liigan omistajina samoin kuin pelaajia edustava pelaajayhdistys olivat tämän hyväksyneet. Tähän sekä aikaisempina kausina määrättyihin pelikieltoihin nähden Lambergille määrätty rangaistus oli mitattu oikein.
Jokainen kurinpitokäsittelyssä ollut tilanne oli lisäksi omanlaisensa eikä täysin samanlaisia tilanteita ollut. Lähinnä Lambergin tapausta oli kuitenkin viime kaudella liigan kurinpitokäsittelyssä ollut Antti Tyrväisen tapaus, jossa Tyrväisen Joonas Lehtivuoreen kohdistunut taklaus arvioitiin itsessään seitsemän ottelun pelikieltoon johtaneeksi teoksi.
Valituksessa vedotut Sailion ja Kunykin tapaukset erosivat sen sijaan Lambergin tapauksesta olennaisesti. Sailio oli omassa tapauksessaan tullut tilanteeseen pyrkien pelaamaan kiekkoa, jonka taklauksen kohteeksi joutunut pelaaja oli juuri laukaisemassa ”ränniin”. Sainion kyynärpää oli tilanteessa noussut huolimattomuudesta eikä teossa ollut ollut tahallisuutta. Lambergilla ei sen sijaan ollut omassa tilanteessaan mitään yritystä pelata kiekkoa vaan ainoastaan taklata vastustajaa tarkoituksellisen kovavauhtisesti ”kuolleesta kulmasta”.
Kunykin ja Lambergin tilanteille yhteistä oli se, että taklaaja oli tullut niihin ”kuolleesta kulmasta”. Kunykin taklauksen teki vähemmän moitittavaksi kuitenkin se, että taklattava pelaaja oli vain vähän ennen taklausta mennyt matalaan peliasentoon ja että taklauksen osuminen päähän oli osaltaan seurausta taklatun pelaajan omasta toiminnasta. Kunyk oli lisäksi pitänyt oman asentonsa samana taklauksen ajan kun taas Lamberg oli korostanut taklaustaan voimakkaasti ylöspäin suuntautuvalla ponnistuksella. Edelleen tilanteissa oli ollut erona se, että Kunykin vauhti oli ollut taklauksessa suhteellisen vähäinen Lambergin käyttämän luisteluvauhdin oltua erittäin suuri. Kunykin tilanne oli myös kehittynyt nopeasti, Lambergilla oli sen sijaan ollut erittäin paljon aikaa tunnistaa tilanne ja päättää, miten hän tulee sen pelaamaan. Edellä kerrotun lisäksi merkitystä oli myös sillä, että Lambergin taklaama pelaaja oli liigan saaman tiedon mukaan loukkaantunut tilanteessa pahemmin.
Liigan kurinpidossa oli kaudesta 2012-2013 alkaen sovellettu periaatetta, jonka mukaan rangaistusta ankaroitetaan, jos pelaajalle on kurinpitokäsittelyssä määrätty kuluvalla tai kolmella edellisellä kaudella liigan kurinpitokäsittelyssä pelikieltoa. Liiga on tiedottanut tästäkin asiasta seuroja ja pelaajia ennen jokaisen liigakauden alkamista. Asiasta oli myös lausuttu kurinpitosääntöjen 41 §:ssä. Kun Lambergille oli viime kaudella määrätty kurinpitokäsittelyssä kahden ottelun pelikielto, oli Lambergille nyt määrättyä pelikieltoa ankaroitettu 30 prosentilla eli kolmella ottelulla.
VASTASELITYS
HC Ässät Pori Oy ja Lamberg ovat Jääkiekon SM-liiga Oy:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todenneet sitoutuneensa liigan kurinpitoon ja hyväksyvänsä myös sen, että kurinpitoelimellä on laaja harkintavalta. Myös se, että päähän kohdistuneiden taklausten rangaistuksia korotetaan, oli hyväksyttävää.
Vastaavanlaisista taklauksista määrättävien rangaistusten tuli kuitenkin olla yhteismitallisia. Näin ollen Lambergin valituksen ratkaisemisen kannalta merkitykselliseksi tuli se, oliko hänen taklauksensa todellakin niin paljon moitittavampi kuin Kunykin taklaus, jonka kurinpitodelegaatio arvioi viiden ottelun pelikiellon arvoiseksi. Tyrväisen taklaus oli sen sijaan tarkoitushakuisuudessaan ja aggressiivisuudessaan Lambergin taklausta moitittavampi.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Kurinpitomenettelyyn johtanut taklaus ja kysymyksenasettelu
Ässien ja Jukurien välisessä 13.9.2017 pelatussa Jääkiekon liigan ottelussa ottelun erotuomarit ovat määränneet Ässien pelaajalle Matti Lambergille päähän kohdistuneesta taklauksesta ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen. Päävideotuomari on saattanut taklauksen kurinpitokäsittelyyn, koska tilanteesta on tullut määrätä ottelurangaistus. Seuranneessa kurinpitokäsittelyssä liigan kurinpitodelegaatio on määrännyt Lambergille kolmentoista ottelun pelikiellon arvioidessaan Lambergin taklauksen itsessään kymmenen ottelun pelikiellon arvoiseksi ja ankaroittaessaan kurinpitoseuraamusta Lambergin edellisen kauden kurinpitoseuraamuksen perusteella kolmella ottelulla.
Ässät ja Lamberg ovat valituksessaan ja vastaselityksessään ilmoittaneet hyväksyvänsä sen, että päähän kohdistuneista taklauksista määrättäviä pelikieltoja ankaroitetaan. Valittajat ovat kuitenkin katsoneet, ettei kurinpidossa ole noudatettu ankaroitettua linjaa ennen Lambergille nyt määrättyä pelikieltoa ja viitanneet tältä osin erityisesti Saipan Cody Kunykille 11.9.2017 määrättyyn viiden ottelun pelikieltoon. Liigan vastauksessaan viittaamaa Antti Tyrväisen 12 ottelun pelikieltoon kaudella 2016-2017 johtanutta taklausta valittajat ovat lisäksi pitäneet Lambergin taklausta vakavampana ja moitittavampana.
Ässien ja Lambergin valituksen johdosta asiassa on kysymys liigan kurinpitokäytännöstä ja siitä, onko Lambergille määrätty pelikielto ollut kurinpitokäytännön mukainen ja onko liigan kurinpitokäytäntöä muutettu kesken kauden siitä erikseen ilmoittamatta. Arvioitavana siten on, onko Lambergille määrättyä pelikieltoa valituksessa vaaditulla tavalla alennettava.
Liigan kurinpitoa koskevat linjaukset
Asiassa on riidatonta, että liiga on ennen kuluvan kauden alkua ilmoittanut, että päähän kohdistuneet taklaukset on otettu korostuneen huomion kohteeksi. Liigan kotisivuilla 5.9.2017 julkaistujen päivitettyjen linjausten mukaan erityisesti tahalliseksi tulkittavien sekä merkittävää huolimattomuutta osoittavien päähän kohdistuneiden taklausten rangaistusasteikkoa korotetaan aikaisemmasta rangaistustasosta. Asian harkinnassa kiinnitetään huomiota pelitilanteeseen kokonaisuutena ja erityisesti siihen, korostaako pelaaja taklausta ylöspäin voimakkaasti suuntautuvalla liikkeellä.
Julkaistujen linjausten mukaan myös pelaajan kurinpitohistorialla on vaikutus rangaistuksen pituuteen. Kun kurinpitokäsittelyssä olevan sääntörikkomuksen katsotaan olevan yli yhden ottelun pelikiellon arvoinen, otetaan rangaistusharkinnassa tarkasteluun pelaajan kurinpitohistoria liigassa kuluvalta ja kolmelta edelliseltä kaudelta. Aiemmat liigan kurinpitomenettelyssä määrätyt pelikiellot vastaavan kaltaisista teoista ovat rangaistuksen koventamisperuste.
Liigan aikaisempi päähän kohdistuneita taklauksia koskeva kurinpitokäytäntö ja Lambergille määrätyn pelikiellon pituus
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Kurinpitoseuraamuksia koskeva käytäntö voi kuitenkin myös kehittyä ja liiga onkin useaan otteeseen linjannut, että erityisesti päähän kohdistuvien taklausten osalta rangaistuksia kovennetaan ja että rangaistuksia ankaroitetaan, jos pelaajalle on aikaisemmin määrätty pelikieltoja (ks. aikaisempien kausien osalta UOL 44/2015).
Ässät ja Lamberg ovat sinällään hyväksyneet päähän kohdistuneista taklauksista määrättävien rangaistusten ankaroittamisen. Valittajat ovat kuitenkin katsoneet, että Lambergille määrätty pelikielto on ollut merkittävästi ankarampi kuin kurinpitodelegaation aiemmin tällä kaudella Jari Sailiolle ja erityisesti Cody Kunykille vastaavanlaisista taklauksista määräämät pelikiellot. Liiga on vastauksessaan pitänyt Lambergin taklausta moitittavampana kuin Sailion ja Kunykin taklauksia ja vedonnut puolestaan viime kaudella eli kaudella 2016-2017 yhteensä 12 ottelun pelikieltoon johtaneeseen Pelicansin Antti Tyrväisen taklaukseen, jota liiga on pitänyt nyt esillä olevaan tapaukseen rinnastettavana tapauksena.
Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytettävissään jokainen edellä kerrottu kurinpitopäätös sekä niihin johtaneita taklauksia koskevat tallenteet. Päähän kohdistuvat taklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyjä. Lautakunta pitää päähän kohdistuvia taklauksia moitittavina ja tällaisiin taklauksiin liittyy aina riski siitä, että taklauksen kohteeksi joutuva pelaaja loukkaantuu vakavasti. Lautakunta pitää liigassa omaksuttua kurinpitokäytännön kehittymistä ja ankaroitumista hyväksyttävänä. Kurinpitolinjan ankaroitumisesta on myös ennen kauden alkua tiedotettu, joten seurojen ja pelaajien on ollut mahdollista tähän varautua. Aikaisempien kurinpitoseuraamusten ankaroittava vaikutus on myös nimenomaisesti todettu kurinpitosäännöissä.
Kysymyksessä olevan taklauksen arvioinnin osalta lautakunta toteaa, että viitatuista tapauksista selvimmin Lambergin tapaukseen on verrattavissa juuri Tyrväisen tapaus, jossa Tyrväiselle on määrätty seitsemän ottelun pelikielto Joonas Lehtivuoreen kohdistuneesta taklauksesta ja jota rangaistusta on lisäksi ankaroitettu neljän aiemman pelikiellon johdosta viidellä ottelulla. Yhteistä Tyrväisen ja Lambergin tilanteille on se, että taklauksia on edeltänyt yli puolen kentän vauhti ja että ne ovat kohdistuneet huomattavan suurella nopeudella vastustajaan, joka on ollut kiertämässä omaa maaliaan ja joka ei ole osannut sanotunlaiseen taklaukseen varautua. Taklauksille on yhteistä lisäksi se, että niissä molemmissa vaikuttaa taklaajan tarkoituksena nimenomaan olleen vastustajaan kovalla vauhdilla osuminen välittämättä siitä, että taklattavan pelaajan loukkaantuminen on taklauksen varsin todennäköinen seuraus. Nämä taklaukset ovat moitittavuudeltaan ja vaarallisuudeltaan samankaltaisia.
Lambergin nyt esillä olevaan kurinpitomenettelyyn johtaneessa taklauksessa ja valituksessa vedotussa Kunykin tapauksessa on niin ikään yhteistä se, että molemmissa tapauksissa taklaus on kohdistunut päähän pelaajaa, joka ei ole ehtinyt taklaukseen varautua. Kuten Lamberginkin tapaus, vaikuttaa myös Kunykin taklauksen osuminen päähän tahalliselta. Kunykin taklauksen vauhti on kuitenkin Lambergin vauhtia vähäisempi ja tilanteen kehittyminen taklaustilanteeksi nopeampi. Sen perusteella Lambergin taklausta voidaan pitää Kunykin taklausta vaarallisempana ja moitittavampana. Sailion taklaus vaikuttaa puolestaan sitä koskevan videotallenteen perusteella eroavan niin Tyrväisen, Kunykin kuin Lamberginkin taklauksista siltä osin, että Sailion taklaus ja vastustajaan osuminen liittyy kiekontavoittelutilanteeseen eikä Sailion tarkoituksena vaikuta olevan ainakaan yksinomaan vastustajaan osuminen.
Päähän kohdistuvat taklaukset ovat kiellettyjä, mutta näissäkin tilanteissa on eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta. Liiga on jo useana kautena ilmoittanut ankaroittavansa kurinpitoseuraamuksia nimenomaan päähän kohdistuvissa taklauksissa. Oikeusturvalautakunnan havaintojen mukaan liiga on myös pyrkinyt noudattamaan ilmoittamaansa linjaa. Kauden 2017-2018 alussa edellä selostetuissa kahdessa aikaisemmassa päähän kohdistuneessa taklauksessa pelikiellot ovat olleet huomattavasti alhaisemmat kuin Lambergin tapauksessa. Nämä kaksi taklausta ovat olleet kuitenkin moitittavuudeltaan vähäisempiä kuin Lambergin taklaus ja taklauksilla on siten eroja Lambergin taklaukseen verrattuna. Näistä kahdesta kurinpitopäätöksestä ei ole ollut tehtävissä johtopäätöstä kurinpitokäytännöstä tai sen muuttumisesta kaikkia tilanteita ajatellen. Ottaen huomioon liigan ilmoittama ankaroituva linja päähän kohdistuvissa taklauksissa ja myös aikaisemmilla kausilla noudatettu ankaroituva käytäntö, nämä tämän kauden kaksi ensimmäistä kurinpitoseuraamusta eivät ole antaneet perusteltua aihetta olettaa kurinpitolinjan olevan kaikissa mahdollisesti toisistaan poikkeavissakin taklaustilanteissa sama.
Lautakunta toteaa, että Lambergin taklaus on moitittavuudeltaan samankaltainen kuin edellisellä kaudella esillä ollut Tyrväisen taklaus. Ottaen kuitenkin huomioon, että päähän kohdistuneiden taklausten rangaistustasoa on nimenomaisesti haluttu liigan toimesta kuluvalla kaudella edelleen ankaroittaa ja että tästä linjauksesta on niin seuroja kuin pelaajiakin ennen kauden alkua informoitu, on liigan kurinpitodelegaatio voinut arvioida Lambergin taklauksen tekemällään tavalla 10 ottelun pelikiellon arvoiseksi ja koventaa rangaistusta lisäksi kolmen ottelun pelikiellolla. Seuraamuksen ankaroittamista aikaisemman kurinpitoseuraamuksen perusteella kolmella ottelulla ei ole pidettävä kohtuuttomana.
Lautakunnan johtopäätös
Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei liigan kurinpitodelegaation Matti Lambergille taklauksesta itsestään määräämää kymmenen ottelun pelikieltoa voida pitää aikaisempiin kurinpitoratkaisuihin, ankaroituneeseen rangaistustasoon ja Lambergin taklauksen sääntöjenvastaisuuteen nähden liian ankarana. Kun Lambergille on lisäksi jo edellisellä kaudella määrätty kurinpitomenettelyssä päähän kohdistuneesta poikittaisella mailalla iskusta kahden ottelun pelikielto, ei kurinpitodelegaation ratkaisua aikaisempien pelikieltojen nyt määrättävää kurinpitoseuraamusta ankaroittavasta vaikutuksesta voi myöskään pitää virheellisenä.
Edellä esitetyn johdosta HC Ässät Pori Oy:n ja Lambergin vaatimukset on hylättävä. Lautakunta toteaa, että syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.
Päätöslauselma
Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöksen 15.9.2017 lopputulosta ei muuteta.
Asian lopputulokseen nähden muutoksenhakijoiden vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Timo Ojala Ilkka Lahtinen
puheenjohtaja sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Hilkka Salmenkylä, Tapio Rantala ja Mikko Kohtala