16/2023 Jalkapallo - Kurinpito | Suomen Olympiakomitea ry

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 16/2023
5.5.2023
Diaarinro 9/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliiton valitusvaliokunnan päätös 9.2.2023 (2/2023)

ASIA
Kurinpito

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT
Suomen Palloliitto ry
B

ASIAN TAUSTA

Erotuomari A on toimittanut Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnalle raportin ja siinä kuvattuihin tapahtumiin liittyvät avustavien erotuomarien kommentit 24.9.2022 pelatun Naisten Kakkosen ottelun KaaPo – TKT tapahtumista. Raportin ja kommenttien mukaan ottelun jälkeen KaaPon valmentaja B oli kutsunut ottelun erotuomaria rasistisella nimityksellä ”banaaninsyöjä” sekä kohdellut erotuomaria epäurheilijamaisesti kieltäytymällä kättelemästä tätä ottelun jälkeen sekä ilmoittamalla, ettei A:n tarvitsisi tulla enää vastaisuudessa tuomaroimaan KaaPon otteluja. B on kurinpitovaliokunnalle toimittamassaan vastineessa lausunut, ettei hän ollut käyttäytynyt rasistisesti erotuomaria tai omia pelaajiaan kohtaan. B:n mukaan hän oli ”banaaninsyöjällä” viitannut KaaPon toiseen valmentajaan, joka söi vaihtoaitiossa banaania.

Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on katsonut, että erotuomariraporttia voitiin tässä tapauksessa pitää luotettavana kuvauksena ottelun tapahtumista ja että erotuomariraportissa kuvattu menettely on tullut asiassa näytetyksi. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on pitänyt B:n menettelyä rangaistusmääräysten kohtien 2.3 ja 2.10 vastaisena ja päätöksellään 6.10.2022 määrännyt tälle kolmen ottelun toimitsijakiellon.

Suomen Palloliiton valitusvaliokunta on 16.11.2022 tekemällään päätöksellä nro 6/2022 poistanut kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan 6.10.2022 tekemän päätöksen ja palauttanut asian kurinpitovaliokunnan uudelleen käsiteltäväksi. Perusteluissaan valitusvaliokunta on lausunut, että asiassa oli valitusvaiheessa esitetty uutta todistelua ja asiassa oli ollut tarpeen hankkia lisäselvityksiä tai kutsua henkilöitä kuultaviksi. Valitusvaliokunta on katsonut, että asiassa oli kysymys periaatteellisesti niin merkittävästä asiasta eli rasismista, että asia oli käsiteltävä mahdollisimman perusteellisesti.

SUOMEN PALLOLIITON KURINPITOVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 30.12.2022 nro 102/2022

Kurinpitovaliokunta on 19.12.2022 järjestänyt suullisen käsittelyn, jossa on kuultu asianosaisia sekä todistajia.

Kurinpitovaliokunta on ratkaisussaan todennut, että se suhtautuu rasismiin erittäin vakavasti eikä salli sitä alaisessaan toiminnassa missään muodossa. Erotuomari A ja hänen nimeämänsä todistajat olivat olleet yhteneväisessä käsityksessä siitä, että ”banaaninsyöjä”-ilmaisun sisältänyt valmentaja B:n kommentti oli osoitettu A:lle ja että se oli ollut luonteeltaan rasistinen. Toisaalta myös B:n kirjallinen kertomus tapahtumista sekä hänen ja hänen nimeämiensä todistajien suulliset kertomukset tapahtumista olivat yhdenmukaiset.

Kurinpitovaliokunta on todennut, että erotuomariraportissa kuvattua tapahtumainkulkua, jonka A oli suullisessa kertomuksessaan vahvistanut, oli sinänsä pidettävä uskottavana. Tätä kertomusta tukivat myös A:n nimeämien todistajien kertomukset. B oli esittänyt asiassa vaihtoehtoisen tapahtumainkulun, jota hänen henkilötodistelunsa oli tukenut. B:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua tuki myös se, että hän oli ilmaissut heti tapahtumahetkellä, ettei huuto ollut kohdistettu A:han.

Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei B:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, jonka mukaan rasistiseksi tulkittu kommentti oli esitetty KaaPon toiselle valmentajalle, voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Näin ollen erotuomariraportissa kuvatusta B:n menettelystä jäi varteenotettava epäily. Kurinpitovaliokunta on katsonut jääneen näyttämättä, että B:n menettelyllä olisi ollut rasistinen tarkoitus. Kurinpitovaliokunta ei ole määrännyt B:lle rangaistusta.

SUOMEN PALLOLIITON VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 9.2.2023 nro 2/2023

A valitti valitusvaliokuntaan ja vaati B:lle määrättäväksi kurinpitorangaistuksen rasistisesta ja muusta epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Valitusvaliokunta totesi, että kurinpitovaliokunta oli voinut kuulla henkilöitä suullisessa käsittelyssä puhelimitse. A ei ollut kurinpitomenettelyn aiemmissa vaiheissa ilmaissut tarvetta tulkin käyttämiseen. Valituksessa ei myöskään väitetty, että hän olisi pyytänyt tulkkia kurinpitovaliokunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen. Valitusvaliokunta katsoo, että valittajan oma passiivisuus on poistanut mahdollisen puutteen asian käsittelyssä.

Valitusvaliokunta katsoi kurinpitovaliokunnan tavoin asiassa jääneen näyttämättä, että B olisi syyllistynyt rasistiseen menettelyyn.

Asiassa oli riidatonta, että B oli ottelun päätösvihellyksen jälkeen sanonut ottelun erotuomarina toimineelle A:lle, että ”ei tarvitse tulla tuomaroimaan meidän matsejamme enää ikinä”. Lisäksi B oli samassa yhteydessä kätellyt molemmat ottelun avustavat erotuomarit, mutta jättänyt kättelemättä A:ta.

Valitusvaliokunta katsoi tältä osin toisin kuin kurinpitovaliokunta, että B oli menettelyllään syyllistynyt niin moitittavaan epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen, että siitä oli tuomittava rangaistus.

Kurinpidollista varoitusta ei ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena. Valitusvaliokunta katsoi riittäväksi rangaistukseksi yhden (1) ottelun mittaisen toimitsijakiellon.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että B:n todetaan syyllistyneen rasismiin ja epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen ja että rangaistuksen määrää arvioitaessa koventavina seikkoina otetaan huomioon rasismin kohdistuminen ottelun erotuomariin, joka on lähtökohtaisesti ylläpitämässä järjestystä kentällä. Valittajan mukaan rangaistusta määrättäessä koventamisperusteena tulisi ottaa huomioon myös se, että B oli samanaikaisesti syyllistynyt useaan eri rangaistusmääräysten mukaiseen tekoon. Valitusvaliokunnan ratkaisu oli perustunut ainoastaan epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen, vaikka asiaa olisi tullut arvioida myös erotuomariraportteihin kirjatun rasistisen käyttäytymisen kannalta.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että Palloliitolle annetaan huomautus kurinpitomenettelyn toteuttamisesta, kun valittajalle ei hänen pyynnöistään huolimatta tarjottu tulkkia suulliseen käsittelyyn, käsittelyä ei toteutettu valittajan äidinkielellä ja vastineille määrättiin lyhyet määräajat. Valittaja on niin ikään vaatinut, että valitusmaksu palautetaan tai se määrätään Bin maksettavaksi.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry on ilmoittanut pitävänsä valitusvaliokunnan asiassa tekemää ratkaisua oikeana ja perusteltuna. Palloliitolla ei ole ollut lisättävää tai täydennettävää asiassa.

B on kiistänyt muutosvaatimukset. A:n kättelemättä jättäminen ei ollut rasistinen teko vaan kritiikkiä erotuomarin toimintaa kohtaan. B oli huutanut oman joukkueensa huoltajalle, että tämä antaisi vaihtoaitioon unohtuneen B:n matkapuhelimen ”sille banaaninsyöjälle” eli joukkueen toiselle valmentajalle, joka söi vaihtoaitiossa banaania. B:n huuto ei ollut tarkoitettu erotuomarille, minkä hän oli tilanteessa myös ilmoittanut A:lle tämän todettua, ettei ilmaus ollut sovelias. Tuomarien väite, jonka mukaan pelaajat puolustivat B:n rasistista käytöstä, ei pitänyt paikkaansa. Todisteina B on vedonnut KaaPon huoltajan ja toisen valmentajan sekä joukkueen kahden pelaajan kirjallisiin lausuntoihin.

VASTASELITYS

A on vastaselityksessään lausunut, että vasta valitusvaliokunnan palautuspäätöksen jälkeen B:n esittämät todistajien lausunnot kuulostavat ennakkoon sovituilta ja keksityiltä sekä poikkeavat osittain toisistaan. Lisäksi A lausuu, ettei kahden pelaajan lausuntoja tule ottaa asiassa huomioon, sillä B on heihin valtasuhteessa ja pystyy kontrolloimaan heidän tekemisiään. Pelaajien pahoittelu oman valmentajansa rasistisesta käytöksestä sen sijaan tulee ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa. B on kertonut omassa lausunnossaan, että pelaajat kävivät pahoittelemassa ainoastaan hänen tapaansa kritisoida otteluiden tuomarityöskentelyä, mutta hänellä ei voi olla pelaajien kertomuksesta mitään tietoa, koska pelaajien poistuessa vaihtokopeilta, useamman minuutin valmentajaansa myöhemmin, he kävivät pahoittelemassa erotuomaristolle oman valmentajansa rasistista käytöstä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Valittajan vaatimus huomautuksen antamisesta Palloliitolle

A on valituksessaan muun ohella vaatinut, että Palloliitolle annetaan huomautus kurinpitomenettelystä. Oikeusturvalautakunnan tutkittavana on se, onko Palloliiton päätöstä B:lle annetusta toimitsijakiellosta muutettava. Oikeusturvalautakunnan sääntöihin eikä muutoinkaan asiassa sovellettaviin sääntöihin sisälly mahdollisuutta antaa Palloliitolle huomautus. Näin ollen A:n valituksessaan esittämä vaatimus Palloliitolle annettavasta huomautuksesta jätetään oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys B:n menettelystä ja sen perusteella B:lle määrätystä kurinpitorangaistuksesta sekä rangaistuksen mittaamisesta. Lisäksi kysymys on siitä, onko kurinpitomenettely toimitettu asianmukaisesti siltä osin, kuin suullisessa käsittelyssä asianosaisia ja todistajia oli kuultu puhelimitse, vastineille oli asetettu lyhyet määräajat ja A:lle ei ollut tarjottu tulkkia.

Kurinpitomenettelyn arviointi

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esimerkiksi UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010, UOL 23/2011 ja UOL 15/2014). Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kuuleminen voi toteutua asianmukaisesti sellaisessa tapauksessa, jossa asianosainen ei saa asian käsittelyn aineistoa tai mahdollisuutta lausua siitä hallitsemallaan kielellä. Toisaalta se, miten mahdollinen kääntämisen ja tulkkauksen tarve selvitetään ja järjestetään kussakin tapauksessa, riippuu tapauksen olosuhteista. Yleensä asianosaiselta, joka kokee olevansa kääntämisen tai tulkkauksen tarpeessa, voidaan edellyttää omaa aktiivisuutta ja sitä, että hän hyvissä ajoin tuo tällaiset tarpeet asiaa käsittelevän elimen tietoon.

Nyt käsiteltävässä asiassa Palloliiton kurinpitovaliokunta on 19.12.2022 järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn, jossa on kuultu A:ta ja B:tä sekä näiden lisäksi viittä muuta henkilöä. A on toimittanut asiassa oman aineistonsa suomen kielellä, ja hän on käyttänyt suomen kieltä suullisessa käsittelyssä. A ei ole esittänyt selvitystä siitä, missä vaiheessa hän olisi vaatinut saada itselleen tulkin asian käsittelyyn. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n oikeutta tulla asiassa kuulluksi ole loukattu.

Lausuman antamiseen varatun määräajan osalta lautakunta toteaa, että A on antanut lausumansa Palloliiton menettelyssä asetetussa määräajassa. Hän ei ole Palloliitolle antamassaan lausumassa vaatinut lisäaikaa lausuman antamiselle. A:lla on ollut asianmukainen tilaisuus lausuman antamiseen Palloliiton sisäisessä kurinpitomenettelyssä eikä hän siten ole menettänyt oikeuttaan valvoa etuaan asiassa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei suullisessa käsittelyssä ole tapahtunut menettelyvirhettä myöskään sillä perusteella, että todistajia on kuultu puhelimitse.

Sovellettavat rangaistusmääräykset

Palloliiton rangaistusmääräysten kohdan 2.3 mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa tai -ottelussa, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäasiallisesti, epäurheilijamaisesti, väkivaltaisesti tai lainvastaisesti. Rangaistusmääräysten kohdan 2.10 mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy pelikentällä tai sen ulkopuolella rasistiseen käytökseen tai laiminlyö liiton sääntöihin ja määräyksiin perustuvan velvollisuuden puuttua tällaiseen käytökseen. 

Rangaistusmääräysten kohdan 3 mukaan rangaistuslajeja ovat muun ohella kurinpidollinen varoitus (kohta 3.1.1), sakko (kohta 3.1.5) ja peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, kuitenkin enintään kahdeksan (8) ottelun ajaksi, tai määräajaksi tai kohdan 2.10. mukaan väliaikaisesti (kohta 3.1.6).

Tapahtuneen arviointi

Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään todennut, että ottelun jälkeen käynnistettävässä erillisessä kurinpitomenettelyssä joudutaan siinä esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä. Kurinpitomenettelyssäkin erotuomariraporttia on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 1/2014, UOL 32/2015, UOL 43/2015 ja UOL 26/2019). Kurinpitomenettelyssä arvioidaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle riittäviä perusteita kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko Palloliiton valitusvaliokunnan tekemä päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioon ottaen oikea.

Asiassa kirjallisena näyttönä esitettyjen erotuomariraportin ja avustavien erotuomarien kirjallisten kertomusten mukaan valmentaja B oli käyttäytynyt A:ta kohtaan rasistisesti kutsumalla tätä ”banaaninsyöjäksi”. Avustavan erotuomarin mukaan B oli myös kieltäytynyt kättelemästä A:ta ottelun jälkeen sanoen tälle, ettei A:n ”tarvitse tulla tuomaroimaan meidän matsejamme enää ikinä”. B on myöntänyt jättäneensä kättelemättä A:ta, mutta ilmoittanut, että syy tähän oli A:n tuomaritoiminta eikä kättelemättä jättäminen liittynyt millään tavalla rasismiin. B:n mukaan ”banaaninsyöjä”-kommentti liittyi tilanteeseen, jossa joukkueen huoltaja oli huutanut hänelle: ”A sun kännykkä jäi!” Kertomansa mukaan B oli vastannut huoltajalle: ”Anna se sille banaaninsyöjälle!” Tällä hän oli viitannut joukkueen toiseen valmentajaan C:hen, joka söi vaihtoaitiossa banaania. C ja huoltaja ovat kirjallisissa lausunnoissaan kertoneet tapahtumista tältä osin yhdenmukaisesti B:n kanssa.

Rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvien panettelevien tai solvaavien julkisten lausumien tekeminen on kriminalisoitu rikoslaissa. Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksessä on myös lausuttu edellä mainittuihin ominaisuuksiin liittyvästä syrjintäkiellosta. Nämä seikat entisestään korostavat asianosaisten oikeussuojan tarvetta tilanteissa, joissa arvioidaan, onko henkilö syyllistynyt rasistiseen käytökseen tai laiminlyönyt nimenomaisen velvollisuutensa puuttua tällaiseen käytökseen. Palloliiton valitusvaliokunta onkin 16.11.2022 antamallaan päätöksessä poistanut kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan antaman päätöksen, palauttanut asian kurinpitovaliokunnan käsiteltäväksi ja perusteluissaan todennut muun muassa, että kyse on periaatteellisesti niin merkittävästä asiasta eli rasismista, että asia on käsiteltävä mahdollisimman perusteellisesti. Kurinpitovaliokunta on järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn, jossa on kuultu asianosaisia sekä todistajia.

Kurinpitovaliokunta on 30.12.2022 antamassaan päätöksessä katsonut rangaistuksen määräämisen edellytykseksi sen, ettei rangaistuksen perusteena olevasta teosta jää varteenotettavaa epäilyä. Urheilun kurinpidon näyttökynnyksen osalta on toisaalta todettu, että näyttökynnys olisi urheilun kurinpidossa alempi kuin tuomioistuimen rikosprosessissa (ks. tältä osin esimerkiksi liikunnan ja urheilun yhteisiä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevien kurinpitomääräysten selitysosio 5 §). Oikeusturvalautakunta toteaa, että näyttökynnyksen tulee urheilun kurinpidossa joka tapauksessa olla korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä sinänsä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumienkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea. Tässä tapauksessa B on esittänyt vaihtoehtoisen tapahtumienkulun, jonka tueksi esitetyn näytön luotettavuutta asiassa on punnittava. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan.

Erotuomariraportissa kuvatun tapahtumienkulun tueksi on esitetty avustavien erotuomarien kertomukset, joissa tapahtumat on kuvattu yhdenmukaisesti erotuomariraportissa esitetyn kanssa. Lisäksi A on valituksessaan viitannut videokuvaajan kertomukseen, joka on ollut yhteneväinen erotuomarien kertomusten kanssa. A on lisäksi lausunut, että hänen ja avustavien erotuomarien yhdenmukaisten kertomusten mukaan B:n valmentaman joukkueen kaksi ulkomaalaistaustaista pelaajaa oli tullut pahoittelemaan A:lle B:n käytöstä ottelun jälkeen. Toisaalta B:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku on saanut tukea hänen esittämästään todistelusta. C on lausunnossaan todennut syöneensä vaihtoaitiossa banaania ja lausunut, että ”banaaninsyöjä”-huuto oli tarkoitettu hänelle. Huoltaja D on lausunnossaan kertonut tapahtumista samansuuntaisesti ja todennut, että kommentti oli joukkueen toimihenkilöiden ”inside-vitsi” C:n banaaninsyömiselle. Pelaajat E ja F ovat lyhyessä kirjallisessa lausunnossaan ilmoittaneet, ettei heihin ole kohdistunut rasistista käytöstä harjoituksissa eikä pelitapahtumissa valmennustiimin osalta.

Kuten edellä esitetystä käy ilmi, B on esittänyt varsin yksityiskohtaisen vaihtoehtoisen tapahtumienkulun, jota hänen todistajiensa kertomukset tukevat. Kurinpitoratkaisun kannalta B:n lausuman kohteella on asiassa olennainen merkitys (ks. myös UOL 14/2009). Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka erotuomariraporttia ja sitä tukevia avustavien erotuomareiden lausumia voidaan lähtökohtaisesti pitää luotettavana, raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa.

Tässä tapauksessa B on asiallisin perustein eli nimettyihin todistajiin vedoten riitauttanut erotuomariraportin ja avustavien erotuomarien lausumien sisällön siltä osin, kenelle B:n käyttämä ilmaisu oli kohdistettu. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita katsoa, että näitä B:n nimeämien todistajien lausumia tulisi pitää epäluotettavina. Tämän takia kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan asiassa esitetyn todistelun perusteella tekemää ratkaisua siitä, että asiassa on jäänyt riittävällä varmuudella näyttämättä B:n lausuman kohdistuminen nimenomaan ottelun erotuomariin, ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla aihetta pitää virheellisenä. Asiassa ei siten ole riittävällä varmuudella voitu sulkea pois B:n esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua väitetyn rasistisen menettelyn osalta. Tältä osin aihetta kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan päätösten lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Rangaistuksen mittaaminen

A:n vaatimus B:lle määrätyn rangaistusseuraamuksen koventamisesta on perustunut keskeisesti väitteelle, jonka mukaan B olisi syyllistynyt paitsi moitittavaan epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen myös rasistiseen menettelyyn. Lautakunta on kuitenkin edellä katsonut, ettei rasistinen menettely ole tullut asiassa riittävällä varmuudella näytetyksi. Valitusvaliokunta on katsonut, että B oli syyllistynyt rangaistusmääräyksissä tarkoitettuun epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen siltä osin, kun B oli ottelun päätösvihellyksen jälkeen sanonut ottelun erotuomarina toimineelle A:lle, että ”ei tarvitse tulla tuomaroimaan meidän matsejamme enää ikinä”. Lisäksi B oli samassa yhteydessä kätellyt molemmat ottelun avustavat erotuomarit, mutta jättänyt kättelemättä A:ta. Näin ollen lautakunnan arvioitavaksi jää, onko yhden ottelun toimitsijakieltoa näissä olosuhteissa pidettävä riittävänä rangaistuksena epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä, johon B:n on katsottu syyllistyneen.

Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 17/2010 hyväksynyt poikien B 17 -joukkueen valmentajalle noin seitsemän kuukauden määräajaksi määrätyn toimitsijakiellon, kun sanottu valmentaja oli kohdistanut voimakasta ja erotuomariin henkilökohtaisesti kohdistunutta suullista haukkumista ainakin kolmessa eri tilanteessa. Valmentaja oli muun ohella haukkunut erotuomaria ”paskaksi tuomariksi” ja ”mitään osaamattomaksi”. Lisäksi hän oli myöhemmin protestoimista jatkaessaan sanonut tuomarille ”turpa kiinni” ja esittänyt muita lausahduksia. Valmentajalle oli aikaisemmin määrätty vuosina 2007 – 2009 kaikkiaan neljällä eri kerralla useiden kuukausien mittaisia toimitsijakieltoja. Lisäksi hänelle oli aikaisemmin määrätty kaksi kertaa pelikieltoa hänen heitettyään erotuomaria maalivahdinhanskoilla. Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta totesi, että valmentajan menettelyyn, hänen asemaansa valmentajana ja hänen syyllisyytensä sekä hänelle aikaisemmin määrättyihin kurinpitorangaistuksiin nähden määrätty toimitsijakielto ei ollut ainakaan liian ankara.

Ratkaisussa UOL 20/2014 oikeusturvalautakunta ei pitänyt Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä kahden ottelun lisäpelikieltoa liian ankarana tilanteessa, jossa valmentaja oli peliajan jälkeen erotuomareiden kättelyn yhteydessä ensinnäkin kritisoinut ottelun lisäajan pituutta käyttäen varsin epäasiallisina pidettäviä ilmaisuja, jotka olivat koskeneet erotuomareiden toimintaa lisäajan pituuden määrittelyssä. Poistuessaan paikalta hän oli lisäksi kohdistanut erotuomariin vielä ilmaisun ”vitun urpo”.

Ratkaisussa UOL 21/2014 lautakunta katsoi, ettei Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä yhden ottelun lisätoimitsijakieltoa tullut lieventää tapauksessa, jossa valmentaja oli ensin hieman ennen 30. peliminuuttia kritisoinut aggressiivisesti avustavan erotuomarin ratkaisua sivurajaheittoa koskevassa tilanteessa. Juuri ennen tätä ottelun erotuomari oli jo käskenyt valmentajaa rauhoittumaan. Näiden tapahtumien jälkeen vähän ennen ensimmäisen puoliajan päättymistä valmentaja oli vieläkin aggressiivisemmin kritisoinut sitä, että avustava erotuomari ei ollut katsonut erästä tilannetta paitsioksi. Tässä yhteydessä valmentaja oli käyttänyt useita fuck- tai fuck-alkuisia ilmaisuja, joiden yksityiskohtainen sisältö oli jäänyt jossain määrin epäselväksi. Lautakunta totesi, että valmentaja lausumat oli kohdistettu tuomariin ja tarkoitettu tuomaria loukkaaviksi ja katsoi, ottaen huomioon valmentajan käyttämät ilmaisut ja hänen elehtimisensä tuomariston suuntaan, että valmentajan aggressiivinen reagointi ja protestointi erotuomarin ratkaisua kohtaan oli ollut erotuomaria loukkaavaa. Valmentajan käyttäytyminen ottelun erotuomaria kohtaan oli ylittänyt selvästi sen, mitä urheilussa voidaan pitää hyväksyttävänä spontaanina reagointina kiihkeän ottelun tapahtumiin.

Ratkaisussaan UOL 14/2017 oikeusturvalautakunta on puolestaan hyväksynyt Veikkausliigapelaajalle määrätyn 4 ottelun lisäpelikiellon kentältäpoistosta seuranneen 2 ottelun pelikiellon lisäksi. Sanotussa tapauksessa pelaajalle määrätty lisäpelikielto oli ollut seurausta paitsi kiinniottamalla ja -pitämällä tehdyistä erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta myös siitä, ettei hän ollut noudattanut erotuomarin kehotusta päästää irti ja poistua punaisen kortin saatuaan kentältä. Lisäksi pelaaja oli myös pyrkinyt ottelun jälkeen kentällä ja pukukoppikäytävällä vielä voimakkaasti saamaan erotuomarilta selitystä kentältä poistolleen, minkä vuoksi hänen katsottiin syyllistyneen erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisen lisäksi rangaistusmääräysten mukaiseen epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Ratkaisussa UOL 27/2017 erotuomari oli poistanut toisen joukkueen päävalmentajan katsomoon tämän protestoitua erotuomarin ratkaisuja useita kertoja ja koska valmentaja ei ollut lopettanut protestointiaan huomautusten jälkeen. Ottelun päätyttyä MJ oli lisäksi mennyt joukkueenjohtajan ominaisuudessa erotuomareiden pukuhuoneeseen kysymään varoitettuja pelaajia ja samassa yhteydessä edelleen arvostellut erotuomaria ja kutsunut tätä Hitleriksi. Kentältäpoistosta valmentajalle oli seurannut automaattinen yhden ottelun toimitsijakielto. Kurinpidossa valmentajalle oli automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi määrätty varoitus. Oikeusturvalautakunta on mainitussa ratkaisussaan todennut joukkueurheilun keskeisenä lähtökohtana olevan, että erotuomarin ratkaisuja kunnioitetaan (UOL 17/2010 ja UOL 21/2014). Erityisesti joukkueen valmentajan taholta tapahtuvaa erotuomarin ratkaisun voimakasta kritisointia voidaan pitää epäurheilijamaisena. Ratkaisun protestointi on epäurheilijamaista erityisesti silloin, kun moite kohdistuu erotuomariin henkilökohtaisesti ja protestoinnissa haukutaan erotuomaria. Tuossa ratkaisussaan oikeusturvalautakunta on todennut valmentajan epäurheilijamaisen menettelyn olleen sellaista, että asiassa oli ollut perusteltua määrätä hänelle kentältäpoistosta seuranneen automaattisen toimitsijakiellon lisäksi muukin rangaistus. Oikeusturvalautakunta on kuitenkin asiaa harkittuaan hyväksynyt valitusvaliokunnan ratkaisun, jossa automaattisen toimitsijakiellon lisäksi oli määrätty vain varoitus.

Käsiteltävässä tapauksessa on riidatonta, että B oli ottelun päätyttyä sanonut A:lle, ettei tämän tarvitse ”tulla tuomaroimaan meidän matsejamme enää ikinä”, ja jättänyt A:n kättelemättä, vaikka oli kätellyt ottelun avustavat erotuomarit. Oikeusturvalautakunta toteaa, että B:n epäurheilijamainen käyttäytyminen on ollut laadultaan sellaista, että rangaistuksen määrääminen on ollut perusteltua. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta hyväksyy valitusvaliokunnan ratkaisun ja sille esitetyt perustelut. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että valitusvaliokunta olisi B:lle määrättyä kurinpitoseuraamusta harkitessaan käyttänyt harkintavaltaansa väärin tai aikaisemmasta kurinpitokäytännöstä merkittävästi poikkeavalla tavalla. B:n menettely ja lautakunnan aikaisempi rangaistuskäytäntö sekä Palloliiton kurinpitokäytännöstä esitetty selvitys huomioon ottaen aihetta B:lle määrätyn toimitsijakiellon korottamiselle ei siten ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
puheenjohtaja

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta, Hilkka Salmenkylä ja Juha Viertola