14/2023 Jalkapallo - Kurinpito – Turvallisuusmääräykset – Ankara vastuu – Vastuu kannattajien toiminnasta – Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 14/2023
17.4.2023                                 
Diaarinro 11/2023

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto (SPL) ry:n valitusvaliokunnan päätös 25.1.2023 nro 1

ASIA                 
Kurinpito – Turvallisuusmääräykset – Ankara vastuu – Vastuu kannattajien toiminnasta – Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen                 

MUUTOKSENHAKIJA
HJK

KUULTAVA
Suomen Palloliitto (SPL) ry

 

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Katsomotapahtumat

Miesten jalkapallon Veikkausliigan 16.10.2022 Bolt Arenalla pelatussa päätöskierroksen ottelussa HJK – KuPS sen 88. minuutilla noin kymmenen HJK:n kannattajaa oli poistunut katsomosta kenttätasolle ottelun aikana. Järjestysmiehet olivat saaneet heidät palaamaan takaisin katsomoon.

Lisäksi ottelun päätösvihellyksen jälkeen noin 50 HJK:n kannattajaa oli ensin kävellyt ja sitten rynnännyt kentälle. Kannattajat olivat päässeet kontaktiin HJK:n pelaajien kanssa ”onnitellakseen” mestaruudesta. Paikalla olleet 17 ja sittemmin 22 järjestysmiestä eivät olleet kyenneet estämään kaikkia kannattajia pääsemästä kentälle. Tilanteen alkaessa ja sen kestäessä oli tehty kolme turvakuulutusta, joissa oli muistutettu kentän kuuluvan vain pelaajille ja taustahenkilöille ja kehotettu kannattajia palaamaan takaisin katsomoon. Kentälle ryntäämisen aikana HJK:n kannattajapäädyssä yksi kannattaja oli kaatunut päin mainosaitaa. Tilanteen rauhoituttua muutamat kannattajat olivat kentän päädyssä kaataneet mainosaitoja järjestyksenvalvojien seuratessa toimintaa.

HJK:n kannattajat olivat sytyttäneet katsomossa ainakin kolmella eri kerralla yhteensä yli 20 soihtua ja stroboa, joita oli haettu ottelun aikana kentän muista katsomonosista, mikä oli ollut mahdollista, koska kulkemista eri katsomonosien välillä ei ollut suljettu tai koska henkilöt olivat hyppineet turva-aitojen yli. Yksi stroboista oli osunut järjestyksenvalvojan jalkaan polttaen housuihin selvän jäljen. Soihtujen palamisesta oli levinnyt näkyvyyttä haittaava ja ottelun hetkelliseen keskeyttämiseen johtanut savupilvi pelikentälle. Turvakuulutuksissa oli kahdesti muistutettu yleisöä pyroteknisten tuotteiden käytön kiellosta.

HJK oli valmistautunut mahdollisiin häiriötilanteisiin muun muassa muuttamalla kotikannattajien sisääntulojärjestelyjä siten, että mahdollinen hallitsematon sisään ryntääminen oli estettävissä sulkemalla kulkuväyliä. Lisäksi henkilöiden tarkastamiseen sisääntulon yhteydessä oli kiinnitetty erityistä huolellisuutta ja ennen ottelua oli harkittu katsomon tyhjentämistä ennen ottelua siltä varalta, että kannattajat rynnisivät sisään hallitsemattomasti. Tämä valmistautuminen oli liittynyt tietoon siitä, että HJK:n kannattajat olivat suunnitelleet suorittavansa ottelun aikana ja/tai sen jälkeen massiivisimman soihdutuksen ja savutuksen, mitä oli koskaan nähty HJK:n kotistadionilla.

HJK:lla oli ollut ottelussa järjestyksenvalvojia paikalla 75, kun katsoja ottelussa oli ollut hieman yli 7 000.

 

Kurinpitovaliokunnan päätös

Suomen Palloliitto ry:n (SPL) kurinpitovaliokunta oli päätöksellään 15.11.2022 määrännyt HJK:lle 4 000 euron sakon ja Bolt Arenan molemmat kannattajakatsomot (katsomolohkot 113-120 ja 141-148) suljettavaksi HJK:n kahden ensimmäisen kotiottelun ajaksi Veikkausliigakaudella 2023.

Kurinpitopäätöksen mukaan HJK:n kannattajien menettely merkitsee merkittävää ja laajamittaista turvallisuusmääräysten rikkomusta. Koska HJK on ottelun järjestäjänä ankarassa vastuussa ottelutapahtumasta sekä omien kannattajiensa toiminnasta, HJK:lle voidaan määrätä turvallisuusmääräysten rikkomisesta rangaistus. HJK:n toteuttamat turvallisuusjärjestelyt sekä ennaltaehkäisevät ja reaktiiviset toimet voidaan ottaa huomioon rangaistuksen laatua ja määrää arvioitaessa.

Päätöksen mukaan kurinpitovaliokunnan ja sen puheenjohtajan ratkaisukäytännössä ottelun turvallisuusmääräysten rikkomusten osalta sakkojen suuntaa antavaksi perustasoksi pääsarjatason joukkueille on muodostunut 1 000 euroa. Kun turvallisuusmääräysten rikkominen on ollut toistuvaa tai siihen on muutoin liittynyt raskauttavia tekijöitä, rangaistusta on kovennettu noin 1 500 – 2 000 euroon ja erityisen törkeissä tapauksissa myös huomattavasti tämän yli. Kurinpitovaliokunta on

aiemmin Veikkausliigakaudella 2022 määrännyt HJK:n ja HIFK:n kannattajakatsomot suljetuiksi yhden ottelun ajaksi sekä oheissakon ns. Stadin derbyssä tapahtuneiden turvallisuusmääräysten rikkomusten johdosta.

Kurinpitovaliokunnan rangaistuskäytännössä on lähiaikoina määrätty seuraavia seuraamuksia turvallisuusmääräysten rikkomisista:

- HJK:lle oli määrätty 1 700 euron sakko, kun kannattajat olivat käyttäneet ottelussa lukuisia pyroteknisiä tuotteita, ottelu oli jouduttu keskeyttämään kotijoukkueen kannattajien katsomosta kentälle tulleen sakean savun vuoksi ja kun vierasjoukkueen kannattajat olivat lisäksi heittäneet yhden soihdun katsomon ja pelikentän väliselle nurmialueelle sekä poistuneet katsomostaan kentän ja katsomoalueen väliselle alueelle (päätös 54/2021);

- HJK:lle oli määrätty 1 800 euron sakko, kun kannattajat olivat käyttäneet ottelutapahtumassa useita kymmeniä pyrotuotteita ja tuotteiden käyttö ottelutapahtumassa oli ollut toistuvaa. Ottelu oli myös jouduttu keskeyttämään järjestyshäiriöiden seurauksena (päätös 23/2022);

- HJK:lle oli määrätty 3 000 euron sakko, kun sen ja vierasjoukkueen kannattajat olivat käyttäneet ottelun aikana merkittävän määrän pyroteknisiä tuotteita, minkä lisäksi ottelutapahtumassa oli ollut muitakin järjestyshäiriöitä, kuten kannattajien poistumisia kentälle sekä juomatölkkien heittelyä kenttäalueelle (päätös 29/2022);

- HJK:lle oli määrätty 3 000 euron sakko, kun kannattajat olivat käyttäneet merkittävän määrän pyrotuotteita useamman kerran ottelun aikana ja ottelu oli jouduttu keskeyttämään kahteen kertaan (päätös 54/2022);

- HJK:lle oli määrätty 3 000 euron sakko ja lisäksi kannattajakatsomo oli määrätty suljettavaksi erikseen määritellyssä ottelussa, kun kannattajat olivat käyttäneet ottelussa useaan otteeseen ison määrän pyrotuotteita ja ottelussa oli tapahtunut lukuisia muitakin järjestyshäiriöitä kuten ryntäyksiä kentälle (päätös 73/2022).

Päätöksen mukaan pyrotekniikkatuotteiden käyttö jalkapallokatsomoissa muodostaa niiden korkean lämpötilan, kirkkaan valon, savun ja/tai kovan äänen vuoksi aina vakavan uhan ottelutapahtuman ja siihen osallistuvien henkilöiden turvallisuudelle, minkä lisäksi niistä voi aiheutua esinevahinkoja. Pyroteknisten tuotteiden käyttöön on suhtauduttava vakavasti, ja niiden käytön estämiseksi on seurojen toimittava ennaltaehkäisevästi mm. turvatarkastuksin. Ottelun järjestäjän vastuu sekä seurojen vastuu kannattajiensa käytöksestä on ankaraa vastuuta. Turvallisuusmääräysten sanamuodon mukaan kotijoukkueen rangaistuksen määrän vähentäminen edellyttää ”kaiken tarpeellisen” tekemistä. Tätä on tulkittava niin, että vaatimustaso rangaistuksen määrän vähentämisen mahdollistaville toimenpiteille on asetettu korkealle. Seuroilta ei kuitenkaan edellytetä aukottomia järjestelyitä, jotta rangaistuksen määrää voidaan vähentää. Rangaistuskäytännössä seuraamuksia on lievennetty pyroteknisten tuotteiden laukaisutapauksissa esimerkiksi, kun häiriöistä vastaava kotijoukkue on suorittanut katsojille huolelliset sisääntulotarkastukset, löytänyt katsojilta kiellettyjä tuotteita sisääntulotarkastuksen yhteydessä ja poistanut kyseiset henkilöt ottelutapahtumasta sekä etsinyt katsomosta räjähteiden laukaisijoita.

Tässä tapauksessa katsomossa sytytetyt pyrotekniset tuotteet olivat häirinneet ottelun kulkua. Jalkapallo-ottelun keskeyttäminen kannattajakatsomossa tapahtuvien häiriöiden vuoksi osoittaa häiriöiden vakavuutta. Järjestyksenvalvojaan oli osunut kannattajien häntä kohti heittämä strobo, joka oli aiheuttanut järjestyksenvalvojan vaatteelle vahinkoa ja joka oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavan henkilövahingon järjestyksenvalvojalle. Strobon heittäminen kohti toista ihmistä osoittaa HJK:n kannattajan ilmeistä piittaamattomuutta toisten ihmisten terveydestä.

Myös kentälle ryntääminen oli ollut omiaan vaarantamaan pelaajien ja taustahenkilöiden koskemattomuuden ja turvallisuuden, mistä syystä sitä oli etenkin tapahtumien laajuuden vuoksi pidettävä vakavana turvallisuusmääräysten rikkomuksena.

HJK ei ole esittänyt, että se olisi löytänyt soihtuja sanotuissa tarkastuksissa. HJK on saanut jalkapallokaudella 2022 useita rangaistuksia turvallisuusmääräysten rikkomisesta pyroteknisten tuotteiden käytön johdosta. Tämä on rangaistusta ankaroittava seikka. Lisäksi kurinpitovaliokunta on huomioinut rangaistuksen mittaamisessa erityisesti edellä selostetun HJK:ia koskeneen kurinpitovaliokunnan päätöksen 73/2022, jossa on mm. todettu, että kurinpitovaliokunta joutuu harkitsemaan HJK:lle yhä ankarampia rangaistuksia, mukaan lukien ottelun HJK – KuPS 16.10.2022 määräämistä pelattavaksi ilman katsojia, jos HJK:n kannattajat edelleen rikkovat turvallisuusmääräyksiä.

 

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään katsonut olevan selvää, että HJK:n toimenpiteet kannattajiensa hillitsemiseksi ovat edelleen olleet riittämättömiä sekä käsiteltävässä ottelussa että koko kauden aikana, koska vakavia turvallisuusmääräysten rikkomuksia on jälleen ilmennyt. Kurinpitoseuraamuksen määräämisessään kurinpitovaliokunta on ottanut huomioon HJK:n kannattajien aiheuttamien järjestyshäiriöiden toistuvuuden, laajuuden, vakavuuden, järjestelmällisyyden sekä kannattajien piittaamattomuuden sovellettavia sääntöjä kohtaan. Kurinpitovaliokunta on pitänyt katsomolohkojen sulkemista perusteltuna ottaen huomioon, että selvästi HJK:lle aiemmin määrätyillä rangaistuksilla ei ole ollut toivottua vaikutusta seuran ja sen kannattajien käyttäytymiseen.

 

Muutoksenhaku kurinpitopäätökseen ja valitusvaliokunnan päätös

HJK on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä Suomen Palloliitto ry:n valitusvaliokuntaan, joka on päätöksellään hylännyt valituksen ja pysyttänyt kurinpitovaliokunnan määräämän sakon ja katsomo-osien sulkemisen. Valitusvaliokunta on päätöksensä perusteluissa tuonut esille kotijoukkueella ottelun järjestäjänä olevan ankara vastuu kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa. Valitusvaliokunta on katsonut katsomo-osien sulkemismääräyksen olleen riittävän yksityiskohtainen, joten päätöksen täytäntöönpanossa ei voinut olla epäselvyyksiä. Valitusvaliokunta on katsonut, että HJK:n kannattajien aiheuttamia useita turvallisuusmääräysten rikkomisia on pidettävä niin moitittavina, ettei asiassa ollut syytä lieventää HJK:lle määrättyjä seuraamuksia. HJK ei ollut onnistunut turvallisuusjärjestelyissä riittävän hyvin muun muassa siitä syystä, että soihtuja ja stroboja oli ottelun aikana haettu muista katsomonosista, koska kulkemista eri katsomonosien välillä ei ollut suljettu tai koska henkilöt olivat hyppineet turva-aitojen yli. Kurinpitovaliokunnan päätöksestä poiketen valitusvaliokunta on kurinpitoseuraamuksen mittaamisessaan katsonut, ettei henkilöiden vapaata pääsyä suljetun katsomo-osan kausikorteilla toiseen katsomo-osaan ollut pidettävä seuraamusta korottavana seikkana.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

HJK on vaatinut, että Suomen Palloliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös kumotaan seuraamukset kokonaan poistaen. Vaihtoehtoisesti HJK on vaatinut, että kurinpitosakko lievennetään 4 000 eurosta 2 000 euroon ja katsomolohkojen sulkemista koskeva määräys poistetaan. Lisäksi HJK on vaatinut, että sen suorittama valitusmaksu palautetaan ja että liitto joka tapauksessa velvoitetaan korvaamaan seuran lautakuntakulut 1 190,40 eurolla.

Suomen Palloliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös on virheellinen ja kohtuuton. Mitään vahinkoa ei ollut syntynyt eikä HJK:n menettely ollut syy-yhteydessä tapahtuneeseen. Turvallisuusmääräysten kohdassa 3.1 on viitattu ankaraan vastuuseen, mutta tätä käsitettä ei turvallisuusmääräyksissä määritellä. Kyseinen vahingonkorvausoikeudellinen ja epätarkka käsite soveltuu huonosti kurinpitovastuun perusteeksi. Määrätty kurinpitoseuraamus kohdistuu kollektiivisesti katsomossa moitteettomasti käyttäytyneisiin henkilöihin. Tällaista kurinpitoon oikeuttavaa sääntelyä ei ole. Joka tapauksessa turvallisuusmääräysten rikkomista ei ole pidettävä vakavana ottaen huomioon, ettei HJK itse ole toiminut vastoin rangaistusmääräysten kohtaa 2.1 ja rikkonut liiton sääntöjä, määräyksiä tai sääntöjä. HJK on noudattanut turvallisuusmääräyksiä ja tehnyt huomattavan määrän toimenpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi arvioitavana olevassa ottelutapahtumassa.

Sisääntulotarkastuksessa ei ollut kannattajilta löytynyt savuja eikä soihtuja, mistä syystä HJK:llä ei ollut ollut velvollisuutta eikä edes oikeutta evätä kannattajien pääsyä otteluun. Kiellettyjen esineiden kätkemistä ei ollut havaittu myöskään läpikäytäessä etukäteen ottelupaikan valvontakameratallenteita eikä tarkastettaessa stadionin rakenteita ennen ottelua. HJK oli käynyt poliisin kanssa läpi turvallisuusjärjestelyt ja noudattanut tarkasti turvallisuusmääräyksiä. Ottelutapahtumaan oli poliisin ohjeistuksen johdosta varattu yleisömäärän mukaisesti edellytetyn 69 sijasta 76 järjestysmiestä. HJK oli pyrkinyt parhaansa mukaan huolehtimaan, ettei järjestyshäiriöitä syntyisi. Ottelutapahtuma oli järjestetty lain säännöksiä ja liiton määräyksiä noudattaen.

HJK oli tehnyt kaikki turvallisuusmääräysten mukaiset valmistelutoimet ja riskiarviot. HJK oli varannut sisääntulotarkastukseen järjestyksenvalvonnan ammattilaisia. Ottelun aikana oli ilmennyt, että otteluun oli tuotu pieniä, kehoon ja intiimialueille piilotettavissa olevia savuja ja soihtuja. Sisääntulotarkastuksen suorittaneilla järjestyksenvalvojilla ei ollut turvallisuusmääräysten eikä lain säännösten perusteella ollut oikeutta toteutettua tarkempaan tai laajempaan tarkastukseen. HJK oli seurannut kannattajia koko ottelun ajan valvontakameroilla ja käyttänyt kannattajakatsomossa ulkopuolisen turvallisuusalan yrityksen järjestyksenvalvojia.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Liiton valitusvaliokunnan päätös on oikea ja perusteltu sekä liiton määräysten ja oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön mukainen.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko turvallisuusmääräyksiä rikottu ja onko siten kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut perusteet. Siinä tapauksessa, että kurinpitoseuraamus on voitu sääntöjen mukaan määrätä, kysymys on sen arvioinnista, onko määrätty sakko ja kotikannattajien katsomo-osien sulkeminen kahdessa ottelussa oikeasuhtainen ja kohtuullinen seuraamus turvallisuusmääräysten rikkomisesta.

 

2. Sovellettavat sääntömääräykset

Tapahtuma-aikana voimassa olleiden Suomen Palloliitto ry:n turvallisuusmääräysten kohdan 3.1 mukaan jalkapallo- ja futsalottelut ovat kokoontumislain mukaan yleisötilaisuuksia, joiden järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Kotijoukkue on tilaisuuden järjestäjä, jollei muuta ole määrätty. Järjestäjällä on tuottamuksestaan riippumaton eli ankara vastuu, mutta mikäli järjestäjä pystyy näyttämään toteen, että se on tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja/tai niihin puuttumiseksi, voidaan se ottaa huomioon vähentävänä rangaistuksen määrää harkitessa.

Turvallisuusmääräysten kohdan 3.4 mukaan jalkapallo- ja futsalottelun järjestäjä vastaa pelaajien, joukkueiden taustahenkilöiden, erotuomariston, katsojien, toimitsijoiden ja median turvallisuudesta. Kohdan 3.5 mukaan seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa. Kohtien 4.1.1-3 mukaan jalkapallo- ja futsalottelun järjestäjän tulee pyrkiä ottelun turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä estämään ennakolta häiriöt ja vaaratilanteet. Pelaajien, joukkueiden taustahenkilöiden ja erotuomariston koskemattomuus sekä yleisön viihtyvyys ja turvallisuus on taattava koko ottelutapahtuman ajan. Ottelutapahtumassa on käyttäydyttävä asiallisesti ja muita kohtuuttomasti häiritsemättä.

Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.9 mukaan katsojien pääsy pelikentälle on estettävä ottelutapahtuman aikana. Katsojat eivät saa poistua katsomosta pelikentälle päin ottelutapahtuman aikana. Mikäli kulku katsomoon tapahtuu katsomon edestä, on katsojilla oikeus käyttää katsomon edessä olevaa kulkuväylää katsomoon saapuessaan ja poistuessaan stadionilta tai siirtyessään katsomosta yleisöpalvelualueelle. Kaikenlainen muu katsomosta pelikentälle päin poistuminen on häiritsevää käytöstä. Kohdan 4.1.10 alakohdan e) mukaan jalkapallo- tai futsalottelussa taikka ottelupaikan välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa eikä niihin saa tuoda ilotulitteita, soihtuja tai savuja.

Turvallisuusmääräysten kohdan 1.3 mukaan turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisiin rankaisutoimenpiteisiin. Palloliiton rangaistusmääräysten 2.1 kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton tai sen alueen voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla annetaan. Rangaistusmääräysten kohtien 3.1.2 ja 3.1.5 mukaan rangaistuslajeja ovat tiettyjen katsomo-osien sulkeminen joko seuraavissa tai erikseen määrätyissä otteluissa ja sakko. Kohdan 3.2.8 mukaan eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti. 

 

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Turvallisuusmääräysten rikkominen

Asiassa on riidatonta, että 16.10.2022 pelatussa ottelussa HJK – KuPS tapahtumienkulku oli edennyt edellä tämän päätöksen ”katsomotapahtumat”-jaksossa selostetun mukaisesti. Ottelutapahtuman kotikatsomossa HJK:n kannattajat olivat siten muun muassa hakeneet toisesta katsomo-osasta pyroteknisiä tuotteita, sytyttäneet kolmella eri kerralla yli 20 tällaista tuotetta ja heittäneet yhden niistä järjestyksenvalvojaan osuen. Ottelu oli keskeytetty savun vuoksi ja useita HJK:n kannattajia oli niin ottelun aikana kuin heti sen jälkeenkin tullut katsomosta kenttätasolle.

Oikeusturvalautakunta on antanut useita ratkaisuja koskien katsomoturvallisuutta ja nimenomaisesti järjestävän seuran vastuuta kannattajien ottelutapahtumassa käyttämistä pyroteknisistä tuotteista ja kentälle ryntäämisestä (esim. UOL 23/2017, UOL 5/2020, UOL 4/2021, UOL 25/2022). Oikeusturvalautakunta on aikaisemmissa ratkaisuissaan (UOL 30/2016 ja UOL 31/2016) katsonut, ettei ottelun järjestäjän tuottamuksesta riippumattomaan eli ankaraan vastuuseen perustuva Palloliiton voimassa oleva turvallisuusmääräysten kohta 3.1 ollut sellaisenaan kohtuuton. Turvallisuusmääräysten ja niiden rikkomiseen liitetyn ankaran vastuun tavoitteena ja tarkoituksena on ehkäistä häiriöitä ja vaaratilanteita ottelutapahtumissa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei ottelutapahtuman järjestäjän pyrkimyksellä noudattaa turvallisuusmääräyksiä ja suorittaa turvatarkastukset ottelutapahtuman yhteydessä mahdollisimman huolellisesti ollut vastuun ankara luonne huomioon ottaen merkitystä arvioitaessa sitä, oliko vaiko eikö seura vastuussa aiheutuneista sääntörikkomuksista. Tässä asiassa HJK:n kannattajien soihtujen ja strobojen hallussapito, sytyttäminen ja heittäminen ottelussa sekä katsomosta poistuminen kentälle oli rikkonut erityisesti edellä selostettuja turvallisuusmääräysten kohtia 4.1.9 ja 4.1.10.e. Kyseisten turvallisuusmääräysten kohtien sanamuodot ovat selviä ja ehdottomia. Samoin asiassa on selvää, että HJK on ottelun järjestäjänä ollut tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa kannattajiensa turvallisuusmääräysten vastaisesta menettelystä.

Selvyyden vuoksi oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Palloliiton turvallisuusmääräyksiä ja niiden tulkintaa ole sidottu järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien rajoja koskevaan lainsäädäntöön (ks. samoin UOL 25/2022). Tästä syystä sillä seikalla, miten ja missä laajuudessa järjestyksenvalvojat ovat voineet sisääntulon yhteydessä tai muutoin varmistaa, ettei kannattajilla ole mukanaan kiellettyjä pyroteknisiä tuotteita, ei ole merkitystä arvioitaessa ottelun järjestäjän vastuuta turvallisuusrikkomuksista.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valituksen kohteena oleva Palloliiton valitusvaliokunnan kurinpitopäätös ole sääntöjenvastainen, muutoin virheellinen eikä myöskään kohtuuton siltä osin kuin HJK:n on katsottu rikkoneen turvallisuusmääräyksiä. Näin ollen kurinpitoseuraamuksen määräämiselle on ollut perusteet.

3.2. Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen

Ottelutapahtuman järjestäjän huolellisuus ja pyrkimys noudattaa turvallisuusmääräyksiä voidaan ottaa huomioon seuraamusta rikkomuksista määrättäessä. Mikäli järjestäjä pystyy näyttämään toteen, että se on tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja/tai niihin puuttumiseksi, turvallisuusmääräysten kohdan 3.1 mukaan tämä voidaan ottaa huomioon vähentävänä rangaistuksen määrää harkitessa. Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava HJK:n toimenpiteitä ja niiden riittävyyttä toteutuneiden turvallisuushäiriöiden estämiseksi tai häiriöiden vaikutusten torjumiseksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että ankaraan vastuuseen perustuvan sääntömääräyksen tulkinta voi yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Ottelun järjestäjän tuottamus tai sen puuttuminen onkin otettava ottelutapahtuman häiriöiden johdosta määrättävää seuraamusta harkittaessa turvallisuusmääräyksissä säädetyllä tavalla huomioon. Mikäli ottelun järjestäjä on laiminlyönyt sille ottelun järjestäjänä kuuluvat velvollisuudet, seuraamuksen tulee olla tuntuva. Sen sijaan silloin, kun tuottamusta ei ole tai kun se on vähäinen, seuraamus tulee määrätä vastuuperusteen ennaltaehkäisevä tarkoitus huomioon ottaen alhaisempana. Tilanteessa, jossa ottelun järjestäjän toiminnassa ei ole osoitettavissa puutteita tai laiminlyöntejä, perusteltuna ei voida pitää myöskään sitä, että kurinpitoseuraamusta kovennetaan virheellisen menettelyn toistumisen perusteella (ks. UOL 30/2016 ja UOL 31/2016). Velvollisuuksien toistuvissa laiminlyöntitilanteissa on kurinpitoseuraamusten ennaltaehkäisevyyden varmistamisen näkökulmasta loogista, että seuraamusvalikoimassa voidaan siirtyä vaiheittain käyttämään yhä ankarampia rangaistuksia, mikäli menettelyn moitittavuus ei ole tavanomaista vähäisempi.

Käsillä olevassa asiassa HJK oli ottelun järjestäjänä hankkinut suureen yleisömäärään nähden riittävän määrän järjestyksenvalvojia. Toisaalta HJK:lla oli jo ennen ottelutapahtumaa ollut tieto siitä, että sen kannattajat olivat suunnitelleet ”massiivista soihduttamista” kauden viimeisessä ottelussa mestaruuden juhlistamiseksi. Tästä ja kurinpitovaliokunnan päätöksestä ilmenevistä HJK:n aikaisemmista viimeaikaisista vastaavista turvallisuushäiriöistä johtuen HJK:lla oli siten ollut korostunut velvollisuus kiinnittää huomiota ottelutapahtuman turvallisuuteen. Ottelutapahtumassa oli sittemmin toteutunut useita ja jopa laajamittaisia turvallisuushäiriöitä. Katsomosta kenttätasolle oli tultu kahdessa eri yhteydessä ja lopuksi myös yli 50 kannattajan voimin eli runsaslukuisesti. Yli 20 stroboa ja soihtua oli kolmessa eri yhteydessä sytytetty katsomossa; yksi näistä oli myös heitetty järjestyksenvalvojaa kohti tähän osuen. Nämä seikat ja kannattajien liikkuminen katsomolohkojen välillä osoittavat, etteivät HJK:n ennakolliset ja ottelupäiväiset toimet olleet olleet vaikutuksiltaan riittäviä eivätkä kaikilta osin sisällöltään oikeasuuntaisia. Turvallisuushäiriöt eivät olleet toteutuneessa mittakaavassaan olleet HJK:n näkökulmasta yllättäviä. HJK ei siten ole vastauksessaan esille tuomistaan toimenpiteistä huolimatta näyttänyt toteen, että se olisi tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja niihin puuttumiseksi.

Oikeusturvalautakunta hyväksyy edellä selostetun, valituksen kohteena olevan kurinpitopäätöksen perustelut rangaistuksen mittaamisesta. HJK:lle määrättyä sakkoa ja määriteltyjen katsomolohkojen sulkemista kahdeksi otteluksi ei voida pitää ylimitoitettuna, epäsuhtaisena eikä kohtuuttomana seuraamuksena toteutuneista vakavista, useampilukuisista ja laajamittaisista turvallisuusmääräysten rikkomisista. Kysymys vaikuttaa olleen myös toistuneesta turvallisuushäiriöstä, mikä viittaa siihen, ettei HJK ole suhtautunut riittävällä vakavuudella aikaisempiin kurinpitopäätöksiin ja vastaavien turvallisuushäiriöiden toistuvuuden mahdollisuuteen. Toteutuneiden turvallisuushäiriöiden estäminen tai niiden vaikutusten rajaaminen selvästi vähäisemmäksi ei olisi edellyttänyt HJK:lta toimenpiteitä, jotka olisivat olleet mahdottomia.

Kurinpitoseuraamus on vastoin HJK:n vastauksessa esittämää määrätty nimenomaan HJK:n laiminlyöntien vuoksi, mikä on osaltaan mahdollistanut toteutuneet, kannattajien menettelystä aiheutuneet turvallisuushäiriöt. Määrätty kurinpitoseuraamus kohdistuu välittömästi vain HJK:iin, vaikka sillä voi olla seurannaisvaikutuksia joidenkin HJK:n kannattajien mahdollisuuteen osallistua seuran otteluihin, joita koskevat määrättyjen katsomolohkojen sulkemiset.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei määrättyä kurinpitoseuraamusta ole pidettävä liian ankarana eikä seuran kannalta kohtuuttomana. Näin ollen valitus kaikkine vaatimuksineen on hylättävä.

 

Päätöslauselma

Valitus hylätään. HJK:n lautakuntakuluja koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

Timo Ojala
Puheenjohtaja
                                                         
Teemu Vanhanen
Sihteeri

                                                                                                                           

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.