41/2022 Fitness – Dopingrikkomus – Urheilun toimintakielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS  Nro 41/2022
29.12.2022                              
Diaarinro 34/2022

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Urheilun Eettinen Keskus (SUEK) ry:n antidopingasioiden

kurinpitolautakunnan päätös 5.10.2022

 

ASIA                 
Fitness – Dopingrikkomus – Urheilun toimintakielto

                         

MUUTOKSENHAKIJA
A

 

KUULTAVA
Suomen Urheilun Eettinen Keskus (SUEK) ry

 

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS JA ASIAN TAUSTA

Valittaja A on fitnessurheilija. Hän oli kilpailujen ulkopuolella antanut positiivisen dopingtestituloksen. Testituloksen mukaan näyte oli sisältänyt urheilussa kielletyn aineen metandienonin aineenvaihduntatuotteita, jotka kuuluivat kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2021 luokkaan S.1. anaboliset aineet. A oli 8.3.2022 saanut tiedon positiivisesta testituloksesta ja ollut siitä lukien väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta (jatkossa kurinpitolautakunta) oli käsitellyt A:n asiaa. A oli myöntänyt syyllistyneensä dopingrikkomukseen, mutta kiistänyt tahallisuutensa tai tietoisen menettelynsä ja katsonut, että toimintakiellon pituus tulisi olla neljän vuoden asemasta kaksi vuotta. Kurinpitolautakunta on ratkaisussaan katsonut, että A oli syyllistynyt tahalliseen dopingrikkomukseen määräten hänet neljäksi vuodeksi urheilun toimintakieltoon. Kurinpitolautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:

Urheilijalla on näyttötaakka siitä, että hän ei ollut toiminut tahallisesti. Urheilijan kertomus siitä, miten ja milloin kiellettyä ainetta on joutunut hänen elimistöönsä, ei ole kokonaisuutena arvioiden uskottava. Urheilijan kertoman mukaan kiellettyä ainetta oli päätynyt hänen kehoonsa, kun hän oli juonut puolisonsa tietämättä puolison itselleen dopingtestiä edeltävänä iltana iltapalan yhteydessä tekemän Funlight-mehujuoman, joka olisi urheilijan tietämättä sisältänyt puolisonsa käyttämää Nutrobal-valmistetta.

Lisäksi on huomioitava, että urheilijan puolison käyttämää Nutrobal-valmistetta, jonka väitetään aiheuttaneen positiivisen testituloksen, ei ole testattu, joten kyseisen valmisteen koostumus, ja siten myös se, voiko kielletty aine ylipäätään olla peräisin urheilijan väittämin tavoin hänen puolisonsa käyttämästä valmisteesta, on jäänyt epäselväksi. On mahdollista, että urheilijan positiivinen dopingnäyte on johtunut Nutrobal-valmisteen nauttimisesta, mutta kyseisen valmisteen, jota ei ole nyt testattu, olisi pitänyt olla joko samaa erää tai samalla tavalla koostumukseltaan virheellistä kuin aikaisemmin Tullilaboratorion testaama vastaava valmiste.

Se, ettei urheilija ollut suostunut kertomaan valmentajaehdokkaansa nimeä, on omiaan heikentämään hänen kertomansa uskottavuutta. Sen sijaan sillä, että urheilija oli häntä kuultaessa käyttänyt valmentajastaan myös termiä yhteistyökumppani ja että urheilija oli aktiivisesti tiedustellut testituloksensa perään, ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Se, että urheilija oli julkaissut tiedon dopingtestistään sosiaalisessa mediassa, osoittaa lähinnä sitä, ettei urheilija ollut olettanut tuloksen olevan positiivinen. Viimeksi mainittu ei yksistään osoittanut, etteikö urheilija olisi voinut käyttää urheilussa kiellettyä ainetta.

On epätodennäköistä, että kielletty aine olisi tullut urheilijan kehoon tämän kertomalla tavalla. Sattumien kokonaisuus tekee tapahtumankulusta varsin epätodennäköisen, mikä on myös omiaan puhumaan urheilijan kertomuksen luotettavuutta vastaan. Urheilija ei näin ollen ole pystynyt osoittamaan, mistä hänen kehossaan todettu kielletty aine on peräisin.

Urheilun oikeusturvalautakunta oli 21.10.2022 välitoimena antamallaan päätöksellään UOL 30/2022 katsonut A:n olevan kansallisen tason urheilija, jolloin A:n on tullut hakea muutosta kurinpitolautakunnan päätökseen urheilun oikeusturvalautakunnalta, ja ottanut A:n valituksen tutkittavakseen.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että kurinpitolautakunnan päätös kumotaan, hänelle määrätty neljän vuoden urheilun toimintakielto alennetaan kahden vuoden mittaiseksi ja että hänen valitusmaksunsa oikeusturvalautakunnassa palautetaan hänelle. Lisäksi A on vaatinut, että SUEK ry velvoitetaan korvaamaan hänelle kurinpitolautakunnan kulujen omavastuuosuus 100 eurolla ja oikeusturvalautakunnassa aiheutuneet kulut 6 231 eurolla (sis. alv), kummatkin määrät korkoineen kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta lukien.

Kurinpitolautakunnan päätös tulee kumota kahdella eri perusteella ja A:lle tulee määrätä neljän vuoden sijasta kahden vuoden mittainen urheilun toimintakielto huolimattomuudestaan aiheutuneen dopingrikkomuksen perusteella.

Ensinnäkin asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on omiaan vakavasti vaarantamaan kurinpitolautakunnan puolueettomuuden ja riippumattomuuden. Kurinpitolautakunnan muutoksenhakuosoitus on WADA:n kansainvälisten tulostenkäsittelystandardien 9 artiklan 1 kohdan 1 e alakohdan mukaan selvästi osa päätöstä. SUEK ry on tosiasiallisesti osallistunut päätöksentekoon kurinpitolautakunnassa, kun SUEK ry on laatinut kurinpitolautakunnan päätöksen osana olleen muutoksenhakuosoituksen tai ainakin osallistunut sen laatimiseen. Tällainen osallistuminen päätöksentekoon on jyrkästi sääntöjen vastaista ottaen myös huomioon, että Suomen antidopingsäännöstön 8 artiklassa kolmessa eri kohdassa korostetaan käsittelyn oikeudenmukaisuutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Virheellisellä menettelyllä on voinut olla vaikutusta kurinpitolautakunnan päätöksen lopputulokseen. Tällainen teoreettinenkin mahdollisuus on riittävää siihen, että kurinpitolautakunnan päätös on kumottava.

Toiseksi A on syyllistynyt asiassa dopingrikkomukseen, mutta asiassa ei ole näyttöä tahallisesta dopingrikkomuksesta. A:n on katsottava menetelleen vain huolimattomasti nautittuaan kiellettyä ainetta.

A:ta koskevan päätöksensä perustelujen valossa kurinpitolautakunta on pohjannut päätöksensä ratkaisuun UOL 10/2020, vaikka tälle rinnastukselle ei ole ollut tapausten tosiseikkojen erilaisuudesta johtuen perustetta. Toisin kuin viitatussa ratkaisussa, A:n nauttima kielletty aine ei ole ollut selkeästi maistettavissa eikä A ole muutoinkaan ollut tietoinen nauttineensa kiellettyä ainetta ennen dopingtestitulosten valmistumista. A ei siten ole voinut tuoda dopingainenautintaansa esille dopingtestauksessa. Toisin kuin viitatussa ratkaisussa, A:n kertomukseen kielletyn aineen päätymisestä elimistöönsä ei ole liittynyt epäjohdonmukaisuuksia, jotka puhuisivat A:n uskottavuutta vastaan.

Se, ettei A ole kurinpitolautakunnan käsittelyssä ilmoittanut valmentajansa nimeä, ei ole kurinpitolautakunnan katsomin tavoin ollut omiaan heikentämään A:n kertomuksen luotettavuutta. A ei ole ymmärtänyt, mitä lisäarvoa valmentajansa nimen tuominen esiin dopingasiansa käsittelyssä olisi tuonut. A ei ole halunnut valmentajaansa yhdistettävän dopingasiaan, johon tällä ei ole mitään osuutta. A on kuitenkin valituksessaan oikeusturvalautakunnalle nimennyt valmentajansa.

A on jo dopingtestauksen jälkeen 15.3.2022 SUEK ry:lle toimittamassaan selvityksessä tuonut esille, mistä ja miten kielletty aine on hänen elimistöönsä joutunut. Tuossa vaiheessa A:lla on ollut tiedossaan positiivinen testitulos ja nauttimansa Nutrobal-valmisteen koostumus. Vasta myöhemmässä SUEK ry:n lääketieteellisessä lausunnossa 9.4.2022 on selvinnyt, että kielletty aine oli ollut peräisin kyseisestä valmisteesta, vaikka kielletty aine ei ollut ilmennyt valmisteen tuoteselosteesta. Mainittu seikka puoltaa A:n kertomuksen luotettavuutta.

Kurinpitolautakunnan päätöksen perusteluissa ei ole määritelty, mitä ”sattumien kokonaisuudella” on tarkoitettu, miksi A:n kertomusta ei ole pidetty luotettavana eikä sitä, mikä on ollut asiassa noudatettu urheilijan näyttötaakka. Se, että A on heti dopingtestin jälkeen tehnyt sosiaaliseen mediaansa päivityksen dopingtestistään, puhuu sen puolesta, ettei A ole odottanut testituloksen olevan positiivinen, mikä puolestaan osoittaa, ettei A ollut ollut tuolloin tietoinen kehoonsa päätyneestä dopingaineesta.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

SUEK ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan SUEK ry:lle sen lautakuntakulut 1 000 eurolla.

Kurinpitolautakunnan päätös, jolla A on määrätty neljäksi vuodeksi urheilun toimintakieltoon tahallisen dopingrikkomuksen vuoksi, on asianmukaisesti perusteltu ja se on pidettävä sellaisenaan voimassa. Päätös on tehty Suomen antidopingsäännöstöä noudattaen.

Kurinpitolautakunnan menettely ei ole ollut virheellistä. SUEK ry ei ole osallistunut millään tavoin kurinpitolautakunnan päätöksentekoon. Kurinpitolautakunnan päätöksen liitteenä olleen vakiomallisen muutoksenhakuohjeen, jota on vain kosmeettisesti stilisoitu tätä tarkoitusta varten, on laatinut kurinpitolautakunnan aikaisempi sihteeri. Tähän muutoksenhakuohjeeseen on SUEK ry:n toimesta lisätty sille ilmoitettu urheilijan status. Muutoksenhakuohje ei ole vaikuttanut millään tavoin A:ta koskevan dopingpäätöksen sisältöön eikä ohje edes ole osa päätöstä.

A:n kertomusta tukevaa hänen puolisonsa kertomusta on pidettävä luotettavuudeltaan erittäin heikkona, koska puoliso on ollut päihtynyt tapahtuma-aikana. Jotta ylipäänsä puolison kertomusta voitaisiin pitää luotettavana, se vaatisi muutakin tukevaa näyttöä kuin pelkän puolison kertomuksen. Se, ettei A ole kurinpitolautakunnan käsittelyn aikana kertonut valmentajansa nimeä, vaikka hän on vedonnut puolustuksessaan tähän, on estänyt kyseisen henkilön kuulemisen asiaa tutkittaessa.

A:n kertomusta siitä, miten kielletty dopingaine oli päätynyt hänen elimistöönsä, ei ole pidettävä uskottavana. A:n näyttökynnys on perustunut antidopingsäännöstön 3 artiklan 1 kohtaan. A:n nauttiman Nutrobal-valmiste on ainesosaluettelonsa mukaan sisältänyt kasvuhormonin eritystä lisääviä aineita, esimerkiksi ghreliinimimeettejä, jotka ovat WADAn kiellettyjen aineiden listalla ryhmässä S2.2.4. Valmisteen tietoinen nauttiminen olisi siten joka tapauksessa ollut kiellettyä, vaikkei A ollutkaan saanut positiivista testitulosta kyseisestä aineesta.

A:n lautakuntakuluja koskeva vaatimus on joka tapauksessa määrällisesti liiallinen sekä tuntitaksan että ajankäytön osalta.

 

VASTASELITYS

A on SUEK ry:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä kiistänyt SUEK ry:n lautakuntakuluvaatimuksen sekä lausunut lisäksi seuraavaa.

A:n puolison kertomuksen luotettavuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko puoliso ollut dopingaineen nauttimisen ajankohtana päihtynyt vai ei. Vaikkei puoliso olisi ollut päihtynyt ja vaikka hän olisi havainnut A:n juoneen tyhjäksi kiellettyjä aineita sisältäneen puolison lasin, puoliso olisi tuskin kertonut lasin sisältäneen dopingainetta, koska puoliso ei ollut tuolloin tiennyt A:n tulevasta dopingtestistä eikä puoliso ollut tuolloin kertonut itse käyttävänsä dopingaineita. A ja hänen puolisonsa olivat vasta saatuaan tiedon positiivisesta testituloksesta alkaneet takautuvasti selvittämään, miten dopingainetta oli päätynyt A:n kehoon. A:n dopingaineiden nauttimisen aikaisella puolison päihtymisellä ei siten ole merkitystä puolison kertomuksen luotettavuuden arvioinnissa, vaan puolison kertomus on ollut looginen, uskottava ja A:n tapahtumienkulkua koskevaa kertomusta tukeva.

A on tiedustellut SUEK ry:ltä dopingtestinsä tulosta, kun sitä ei ole tullut luvatussa ajassa. Yhdeksi syyksi tiedusteluunsa A on ilmoittanut yhteistyökumppaninsa eli valmentajansa tiedonsaantia koskevan pyynnön. A:lla on ollut ymmärrettävä syy tiedusteluunsa eikä A:lla ole aikaisemmin ollut syytä tuoda ulkopuolista eli valmentajaansa mukaan negatiiviseen asiaan. Kurinpitolautakunnan johtopäätökset A:n kertomuksen epäluotettavuudesta ovat virheelliset.

SUEK ry:n lautakuntakuluvaatimusta ei ole perusteltu millään tavalla. SUEK ry:n edustajan toimenkuvaan on kuulunut antidopingasioita koskevia valitusasioiden hoitaminen, joten mitään ylimääräistä kulua A:n valitusasian johdosta ei ole aiheutunut SUEK ry:lle.

A:n oma lautakuntakuluvaatimus on perustunut osin 300 euron ja osin 140 euron tuntitaksaan. SUEK ry ei ole A:n kuluvaatimukseen vastatessaan perustellut määrällistä paljoksumistaan millään tavalla.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

I Kysymyksenasettelu ja käsittelyjärjestys

Asiassa on riidatonta, että A:n dopingnäyte on sisältänyt urheilussa kielletyn aineen metandienonin aineenvaihduntatuotteita ja että kysymys on kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2021 luokkaan S.1. kuuluvasta anabolisesta aineesta (ei erikseen määritelty aine). Asiassa on siis selvää, että antidopingsäännöstön tarkoittama dopingrikkomus on tapahtunut. Urheilun toimintakielto on tällaisessa tapauksessa antidopingsäännöstön kohdan 10.2.1 mukaan neljä vuotta, paitsi, jos urheilija osoittaa, ettei dopingrikkomus ollut tahallinen.

Valituksen, vastauksen ja vastaselityksen perusteella oikeusturvalautakunnassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitolautakunnan menettelyssä tapahtunut virhe siten, että ulkopuolinen taho on kurinpitolautakunnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaarantavalla tavalla osallistunut päätöksentekoon valitusosoitusta laatimalla. Toiseksi kysymys on siitä, onko A kyennyt osoittamaan, ettei dopingrikkomus ole tahallinen. Lopuksi kysymys on vielä urheilun toimintakiellon pituudesta sekä käsittelykuluja koskevasta korvausvelvollisuudesta.

II Onko kurinpitolautakunnassa tapahtunut menettelyvirhe?

Urheilun oikeusturvalautakunta on 21.10.2022 käsillä olevassa asiassa antanut oikeasta oikeuspaikasta päätöksensä UOL 30/2022 ja siinä yhteydessä lausunut perusteluinaan valittajan samasta väitteestä muun muassa seuraavaa:

”Yksinomaan se, että kurinpitolautakunta on pyytänyt tietoa urheilijasta valitusosoituksen yksilöimiseksi, ei ole vaikuttanut kurinpitolautakunnan puolueettomuuteen eikä riippumattomuuteen SUEK ry:stä tai lajiliitoista. Vaikka menettely on epätavanomainen, se ei ole tässä tapauksessa merkinnyt päätöksentekovallan siirtämistä kurinpitolautakunnan ulkopuolella, koska SUEK ry ja lajiliitot ovat urheilijastatuksen selvittämistä koskevassa asiassa vain tietoa antavan kuultavan asemassa. Kurinpitolautakunnan riippumattomuus ei ole vaarantunut myöskään sen vuoksi, että kurinpitolautakunnan päätökseen on liitetty pitkälti vakiomuotoinen muutoksenhakuosoitus, jolla ei ole ollut vaikutusta itse kurinpitoasian käsittelyyn ja päätöksentekoon.”

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei A:n pääasiaa koskevassa, edellä mainitun ratkaisun jälkeen tehdyssä valituksessa esitetyt perusteet anna aihetta arvioida kurinpitomenettelyä tai siinä syntynyttä päätöstäkään toisin. Kurinpitopäätökseen liittyvä valitusosoitus ei ole syntynyt tavalla, joka olisi vaikuttanut kurinpitoasian käsittelyyn tai kurinpitopäätöksen sisältöön niiden eheyttä loukkaavalla tavalla. Kurinpitolautakunta on A:n valitusasiaa käsitellessään ollut Suomen Antidopingsäännöstön 8 artiklan 1 kohdan 1.6 alakohdassa tarkoitetulla tavalla toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton SUEK ry:n ja minkään kolmannen osapuolen vaikutuksesta. Valitus on siten näiltä osin hylättävä.

Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava sitä, onko A kyennyt osoittamaan, että dopingrikkomus ei ole ollut tahallinen.

 

III Onko dopingrikkomus ollut tahallinen?

A) Tapahtumienkulku ja riitaiset seikat

A on todennut, että hän oli 5.2.2022 eli dopingtestausta edeltävänä iltana kilpailun ulkopuolella kodissaan nauttinut lasista Funlight-mehujuomaa, johon oli ollut hänen tietämättään sekoitettuna dopingainetta sisältänyttä valmistetta. A:n puoliso oli illalla 5.2.2022 valmistanut juoman itselleen ja A:n nauttineen juoman hänen havaitsemattaan sitä. A:n puoliso oli ollut tuolla hetkellä päihtynyt ja pelannut videopelejä ystäviensä kanssa. A:n puoliso oli ollut tietoinen siitä, että A oli kilpaurheilijana ollut dopingvalvonnan piirissä. SUEK ry on katsonut, että A:n väite ja sen tueksi esitetty todistelu ei ollut uskottava. A ei ollut kyennyt osoittamaan, miten kielletty aine oli joutunut hänen elimistöönsä.

A:lle oli tehty kilpailujen ulkopuolella 6.2.2022 Jyväskylässä dopingtesti, jonka mukaan näyte oli sisältänyt urheilussa kielletyn anabolisiin aineisiin kuuluvan metandienonin aineenvaihduntatuotteita. Tämän ainesosan sisältyminen Nutrobal-valmisteeseen, jota A:n mies oli käyttänyt, ei ollut ilmennyt valmisteen tuoteselostuksesta. Valmiste oli kuitenkin ainesosaluettelonsa mukaan sisältänyt kasvuhormonin eritystä lisääviä aineita, mistä syystä se oli joka tapauksessa urheilussa kiellettyjen aineiden listalla ja mistä syystä kyseisen valmisteen nauttiminen tai käyttö oli kiellettyä muutoinkin kuin vain kilpailun aikana. Kyseistä A:n miehen käyttämää Nutrobal-valmistetta ei ollut testattu, mutta SUEK ry:n lääketieteellisen asiantuntijan lausunnon mukaan aikaisemmista Nutrobal-valmisteista oli tavattu A:n testituloksesta löytynyttä metandienonia.

A oli dopingtestauksensa yhteydessä 6.2.2022 klo 17.42 julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan etualalla olevasta dopingtestaukseen käytettävästä välineistöstä ja taka-alalla olevasta toimihenkilöstä dopingtestiä koskevin tekstein. Dopingtestin jälkeen A oli kysellyt testitulostaan SUEK ry:ltä kolmesti sähköpostilla ja kerran soittamalla. A oli sähköpostissa kertonut yhteistyökumppanin vaatineen testitulosta ja myöhemmin viitannut kyseiseen henkilöön valmentajanaan.

A ja hänen puolisonsa ovat kurinpitoasian suullisessa käsittelyssä heitä kuultaessa tuoneet esille, että A:n puoliso oli sekoittanut iltapalaksi itselleen mainitun juoman ja lisännyt siihen käyttämäänsä dopingainetta sisältänyttä valmistetta.

Asiassa on riidanalaista se, onko A juonut kyseistä juomaa, joka oli sattumalta hänen tietämättään sisältänyt dopingainetta, josta hän ei ollut saanut tietoa ennen positiivista dopingtestiään.

 

B) Asiassa sovellettavat säännökset

Suomen Antidopingsäännöstön 2 artiklan 1 kohdan mukaan urheilijan on itse varmistettava, ettei hänen elimistöönsä pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilijat ovat vastuussa heiltä otetuista näytteistä löytyneistä kielletyistä aineista, niiden aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineista. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen artiklan 2.1 mukaista dopingrikkomusta.

Antidopingsäännöstön 10 artiklan 2.1 ja 2.1.1 kohdista ilmenee, että muun muassa edellä mainitun artiklan 2.1 rikkomisesta määrätään urheilun toimintakielto, jonka pituus on neljä vuotta, jos dopingrikkomuksessa ei ole kyse erikseen määritellystä aineesta tai menetelmästä paitsi, jos urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei dopingrikkomus ollut tahallinen. Saman artiklan kohdan 2.2 mukaan muusta kuin tahallisesta dopingrikkomuksesta seuraa kahden vuoden pituinen urheilun toimintakielto.

Antidopingsäännöstön 10 artiklan kohdan 2.3 mukaan artiklassa 10.2 käsitettä ”tahallinen/tahallisuus” käytetään erottamaan ne urheilijat tai muut henkilöt, jotka ovat toimineet tietäen toimintansa olevan dopingrikkomus tai ollen tietoisia ja ilmeisen välinpitämättömiä siitä merkittävästä riskistä, että toiminta voi olla dopingrikkomus tai siitä voi seurata dopingrikkomus.

Antidopingsäännöstön artiklan 3 kohdan 1 mukaan SUEKin on näytettävä toteen, että dopingrikkomus on tapahtunut. Täyttääkseen näyttökynnyksen SUEKin on esitettävä kurinpitolautakunnan mielestä riittävän vakuuttava näyttö dopingrikkomuksen tapahtumisesta sen väitetty vakavuus huomioon ottaen. Tämä

näyttökynnys on kaikissa tapauksissa korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö, mutta alempi kuin se, ettei varteenotettavaa epäilyä väitteen todenperäisyydestä ole. Tapauksissa, joissa tämä antidopingsäännöstö asettaa väitetyn dopingrikkomuksen tehneelle urheilijalle tai muulle henkilölle näyttötaakan jonkin olettaman kumoamiseksi tai tiettyjen tosiseikkojen tai olosuhteiden osoittamiseksi, lukuun ottamatta artikloissa 3.2.2 ja 3.2.3 määritettyä, näyttökynnys on tavanomainen todennäköisyysnäyttö.

 

C) Oikeusturvalautakunnan arviointi

Antidopingasioissa noudatettavan todistustaakkaa koskevan lähtökohdan mukaan urheilijan on näytettävä, että dopingrikkomus ei ollut tahallinen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että näytön arviointi dopingrikkomusta koskevissa asioissa on aina suoritettava tapauskohtaisesti eikä aikaisemmasta niitä koskevasta ratkaisukäytännöstä tyypillisesti voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä sikäli kuin tapausten olosuhteet ja muut tosiseikat eroavat toisistaan. Näyttöä on arvioitava objektiivisesti, tasapuolisesti ja myös yksilöidysti ennen kokonaisarvioinnin tekemistä. Näytön arvioinnissa tulee ottaa huomioon urheilulajikohtainen erityistieto, lääketieteellinen asiantuntijatieto ja yleiset kokemussäännöt. Urheilijan esittämän tahallisuutta vastaan olevan näytön riittävyyttä on myös koeteltava arvioimalla päätöksen perusteluissa muiden mahdollisten tapahtumienkulkujen mahdollisuutta ja todennäköisyyttä. Näyttökynnys on antidopingsäännöstön artiklan 3.1 mukaan tavanomainen todennäköisyysnäyttö.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitolautakunta on toimittanut A:n dopingrikkomusta koskevassa asiassa suullisen käsittelyn, jossa A:ta ja hänen puolisoaan on kuultu henkilökohtaisesti. A on tällöin kertonut, että hänen puolisonsa oli iltapalan yhteydessä 5.2.2022 valmistanut mansikanmakuisen Funlight-juoman kolmen desilitran Ikea-lasiin ja laittanut sen olohuoneen pöydälle sohvan eteen. A oli kertomuksensa mukaan ottanut lasin kyseisestä paikasta ja juonut siinä olleen juoman sillä välin, kun hänen puolisonsa oli ollut huumausaineen käytöstä päihtyneenä poissaoleva ja keskittynyt Playstation-videopelaamiseen juomista havaitsematta. A oli saanut tietää nauttimansa juoman sisältäneen dopingainetta vasta, kun hänen puolisonsa oli siitä hänelle kertonut, kun tieto A:n positiivisesta dopingtuloksesta oli saavuttanut heidät ja kun he olivat yhdessä päätelleet, mistä tulos oli voinut johtua. Tässä yhteydessä A:n puoliso oli kertonut omasta dopingainekäytöstään.

A on lisäksi kertonut olleensa dopingtestin yhteydessä SUEK ry:een, koska hänen tuore valmentajansa oli kysynyt testituloksen perään saatuaan tietää testistä A:n sosiaalisen median julkaisusta. A, jonka äidinkieli ei ollut suomi, on kertonut käyttäneensä tässä yhteydessä valmentajastaan myös nimitystä yhteistyökumppani, jollaiseksi A oli valmentajansa mieltänyt. A ei ollut kuulemisessaan halunnut kertoa valmentajansa nimeä, koska hän oli ollut häpeissään positiivisesta testituloksesta eikä hän ole halunnut mitenkään sotkea valmentajaansa asiaan.

A:n puoliso on kurinpitoasian suullisessa käsittelyssä kurinpitolautakunnassa kertonut samalla tavalla A:n kanssa omasta huumausainepäihtymyksestään, videopelaamiseen keskittymisestään sekä siitä, miten ja milloin A oli tullut tietoiseksi puolisonsa dopingainekäytöstä. A:n puolison kertoman mukaan juoma oli ollut pöydällä hänen pelituolinsa takana. Muilta osin A:n puoliso ei ole kertonut illan 5.2.2022 tapahtumista, vaan ainoastaan kertonut yleisellä tasolla, että hän oli käyttänyt kyseisen vuoden alusta lukien A:n testituloksessa näkynyttä dopingainetta suorituskyvyn parantamiseen ja lihasmassan hankkimiseen ja että hänellä oli ollut tapana annostella ainetta juomaan ja nauttia se iltaisin.

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan mahdollista, että A on juonut kotonaan mehua, johon on ollut sekoitettuna dopingainetta sisältänyttä valmistetta. Toisin kuin kurinpitolautakunta, oikeusturvalautakunta pitää riittävän todennäköisenä A:n selvitystä siitä, että metandienonia tai sen aineenvaihduntatuotteita on voinut päätyä A:n kehoon juuri Nutrobal-valmisteesta ottaen huomioon, että valmisteen tiettyjen erien on aikaisemmin farmakologisesti testattu sisältäneen tällaista dopingainetta. Se, että A olisi puolustuksekseen ja enemmän syyllisyytensä välttääkseen jälkikäteen vain keksinyt väittää nauttineensa kyseistä valmistetta, olisi vähintäänkin erikoista ja samalla sangen epätodennäköistä, kun valmisteen ainesosaluettelosta ei ole ilmennyt A:n testituloksessa näkynyt dopingaine. Arvioitaessa sitä, onko metandienoni ollut peräisin A:n miehen käyttämästä Nutrobal-valmisteesta, oikeusturvalautakunta toteaa, että A ja hänen puolisonsa ovat kertoneet dopingaineen lähteeksi mehuun sekoitetun A:n puolison Nutrobal-valmisteen. Selitys on edellä selostettuun Nutrobal-valmisteen koostumuksesta muussa yhteydessä esitettyyn selvitykseen nähden riittävän todennäköinen, vaikka juuri A:n puolison hallussa ollutta valmistetta ei ole tutkittu. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella riittävän todennäköisesti selvitetyksi, että A:n positiivisen dopingtestituloksen johtuvan puolisonsa Nutrobal-valmisteen nauttimisesta mehuun sekoitettuna.

Siitä, onko A nauttinut puolisonsa juomaa tahattomasti ja epätietoisena sen sisältämästä dopingaineesta, on esitettävissä kahdensuuntaisia näkökohtia. Epätietoisuuden puolesta puhuu se, ettei asiassa ei ole selvitetty eikä edes väitetty, että A:n olisi voinut tai että hänen olisi tullut makuaistillaan havaita nauttimansa juoman sisältäneen metandienonia tai muutoinkaan muuta kuin kyseistä mansikanmakuista mehua. Ottaen huomioon luotettavasti selvitetty A:n puolison dopingaineen nautinnan aikainen päihtymys, keskittyminen tällöin muuhun toimintaan ja se, ettei juomalasi ollut A:n puolison kertoman mukaan sijainnut hänen näköpiirissään, on mahdollista, ettei A:n puoliso ollut illalla 5.2.2022 eikä sen jälkeenkään kiinnittänyt huomiota juomaansa tai siihen, että A oli lasista juonut.

Sen puolesta, että A on ollut nautinnan aikana tai ainakin ennen positiivista dopingtestitulostaan tietoinen nauttimastaan dopingaineesta, puhuu ensinnäkin se, ettei A ole selvittänyt, miksi hän oli alkujaankaan juonut puolisonsa lasista. A ei ole väittänyt erehtyneensä pitämään lasia omanaan eikä selvittänyt kysyneensä puolisoltaan, mitä juomaa lasissa on ollut. A ei ole myöskään kurinpitolautakunnassa tuonut esille, että dopingvalvonnan piirissä olevana urheilijana hänellä olisi kotonaan huolettomana tapana nauttia muita kuin itse tekemiään juomia. Tässä yhteydessä on syytä todeta myös dopingasioissa noudatettava yleinen lähtökohta, jonka mukaan urheilijat ovat vastuussa nauttimistaan aineista ja niiden henkilöiden käytöksestä, joille he antavat pääsyn omiin juomiinsa. Toisen henkilön itselleen valmistaman juoman nauttiminen voi osoittaa tietoista tai ainakin ilmeistä välinpitämättömyyttä siitä, että juoman nauttimisesta voi seurata dopingrikkomus. Toiseksi voidaan todeta asiassa niinikään jääneen tarkemmin selvittämättä se, miksi A:n puolison juomalasi olisi ollut hänen selkänsä takana olevalla pöydällä, kuinka kauan se oli siinä näin ollut ja mitä juomalasille oli tapahtunut sen jälkeen, kun A oli siitä juonut. Nämä selvittämättömät seikat osoittavat osaltaan sen, että A:n ja etenkin hänen puolisonsa kertomus tapahtumienkulusta on ollut melko suurpiirteinen, mikä puhuu kertomusten luotettavuutta ja siten osaltaan A:n dopingaineesta tietämättömyyttä vastaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että dopingrikkomustutkinnan kohteena olevan urheilijan on varsin helppo vedota epätietoisuutensa tueksi toisen, tyypillisesti läheishenkilön lasista juomiseen tai muuhun myötävaikutukseen. Tällöin urheilijan ja tämän toisen kuultavan henkilön kertomuksilta tulee edellyttää suuressa määrin yksityiskohtaisuutta, johdonmukaisuutta ja muuttumattomuutta, jotta heidän kertomustensa mukaista tapahtumienkulkua voidaan pitää ainakin tahallisuuden kumoavalla tavalla riittävän todennäköisenä.

Kurinpitolautakunnan tavoin oikeusturvalautakunta pitää poikkeuksellisena sitä, että A:n puoliso olisi jättänyt kiellettyä ainetta sisältävän juoman vartioimatta ja A:n saataville olosuhteissa, joissa A:n puoliso oli tiennyt A:n olevan fitnessurheilijana dopingvalvonnan piirissä. Hieman epätavallisena voidaan pitää myös sitä, ettei A olisi ollut millään tavalla tietoinen puolisonsa dopingainekäytöstä, vaikka he ovat asuneet yhdessä. Ottaen huomioon, että A:n puoliso on tämän tieten käyttänyt kotona huumausaineita, oikeusturvalautakunta pitää jossain määrin epäuskottavana selitystä, että A:n puoliso olisi jättänyt dopingaineen käytöstään kertomatta ilmoittamansa syyn eli asian yksityisyyden tai A:nkaan ilmoittaman syyn eli sen vuoksi, ettei A olisi hyväksynyt puolisonsa dopingainekäyttöä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n sosiaalisen median julkaisulla, testitulosten aktiivisella tiedusteluilla eikä viimeksi mainittuja koskevilla syillä ole A:n menettelyn tahallisuuden arvioinnissa merkitystä. A:n ilmoitukset kurinpitokäsittelyn aikana siitä, onko hänellä valmentajaa ja, jos niin, kuka tämä on, ovat kylläkin olleet ristiriitaisia ja epämääräisiä. Lisäksi A on vasta jälkijättöisesti tuonut julki valmentajansa henkilöllisyyden nimeämättä häntä asiassa kuultavaksi. Kuitenkin kaikki edellä mainitut ratkaisuun vaikuttamattomat seikat ovat selitettävissä paitsi A:n tahallisuuteen tai sen peittämiseen viittaavalla käytöksellä, myös A:n tietämättömyydellä dopingainenautinnastaan tai muutoin ymmärrettävillä syillä, kuten kielellisillä valinnoilla, testitulosten julkistamisen aikataulun muuttumisella ja pyrkimyksellä välttää dopingasian kielteisen stigman leviämistä muihin urheilulajissaan mukana oleviin.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on näytetty tapahtuneen dopingrikkomus. Tahallisen toiminnan arvioinnissa merkitystä on antidopingsäännöstön kohdan 10.2.3 mukaan sillä, onko urheilija toiminut tietäen toimintansa olevan dopingrikkomus tai ollen tietoinen ja ilmeisen välinpitämätön siitä merkittävästä riskistä, että toiminnasta voi seurata dopingrikkomus. A:n esittämän tahallisuutta vastaan olevan todistelun kokonaisarvioinnissa oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n selitys dopingaineen päätymisestä hänen elimistöönsä on sinänsä mahdollinen. A ei ole kuitenkaan kyennyt saattamaan riittävän todennäköiseksi, ettei hän olisi tietoisesti nauttinut dopingainetta tai ettei hän olisi puolisonsa juomaa nauttiessaan tarkistamatta tältä sen sisältöä millään tavalla ollut vähintäänkin ilmeisen välinpitämätön siitä merkittävästä riskistä, että juoma on voinut sisältää dopingvalvonnan piirissä olevalle urheilijalle kiellettyjä ainesosia. A on siten syyllistynyt tahalliseen dopingrikkomukseen.

 

IV Urheilun toimintakiellon pituus

Ottaen huomioon, että kysymys on ollut ”ei erikseen määritellystä” kielletystä aineesta ja että A ei ole kyennyt osoittamaan, että dopingrikkomus ei ole tahallinen, urheilun toimintakiellon pituus on neljä vuotta.

V Lautakuntakulut, kurinpitolautakunnan kulujen omavastuuosuus ja valitusmaksu

A) Korvausvelvollisuus kuluista oikeusturvalautakunnassa

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa. Saman säännöksen 2 momentin mukaan jos korvausvaatimuksen tehnyt asianosainen on vain osittain voittanut lautakunnassa, lautakunnan on harkittava, missä suhteessa korvaus on tälle suoritettava, tai määrättävä, että kumpikin asianosainen on velvollinen kärsimään kulunsa. Säännöksen 3 momentin mukaan mikäli lautakunta katsoo, että asia on ollut niin epäselvä, että asian käsittelyyn lautakunnassa on ollut aihetta, sen on määrättävä, että kumpikin asianosainen kärsii kulunsa.

A on voittanut asiansa oikeuspaikkaa koskevilta osin oikeusturvalautakunnan ratkaisusta UOL 30/2022 ilmenevällä tavalla. Pääasiaa koskevilta osin A on hävinnyt asian. A on siten osittain voittanut juttunsa lautakunnassa ja ottaen huomioon, että oikeuspaikkaa koskevan asian osuus on kokonaisuus huomioon ottaen merkittävä, SUEK ry on velvoitettava korvaamaan A:n kohtuulliseksi katsottavat lautakuntakulut tältä osin. A:n vaatimus oikeuspaikkaa koskeneiden toimenpiteiden osalta on laskuerittelyn mukaan ollut arvonlisäveroineen hieman yli 4 000 euroa. Oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuulliseksi määräksi tältä osin arvonlisäveroineen 2 000 euroa.

A on pääasian osalta hävinnyt valituksensa ja hän olisi lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan vastapuolensa kulut tältä osin. SUEK ry:n vastauksen on laatinut sen oma lakiasiainjohtaja. SUEK ry on vaatinut lautakuntakulujen korvaamista 1 000 eurolla esittämättä tarkempaa selvitystä siitä, onko valitukseen vastaamisesta aiheutunut sille ylimääräisiä kuluja. SUEK ry:n vaatimus kulujen korvaamisesta hylätään. Pääasian osalta asianosaiset vastaavat siten omista kuluistaan.

B) Kurinpitolautakunnan kulujen omavastuuosuus

Asian lopputulokseen nähden A:n vaatimus kurinpitolautakunnan kulujen korvaamisesta hylätään.

 

C) Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu

Aihetta oikeusturvalautakunnan valitusmaksun palauttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätöksen 5.10.2022 lopputulosta ei muuteta.

SUEK ry velvoitetaan suorittamaan A:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista oikeusturvalautakunnassa arvonlisäveroineen 2 000 euroa. Muilta osin A:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.

SUEK ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

Timo Ojala                                                          
Puheenjohtaja  

Teemu Vanhanen
Sihteeri 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Mikko Kohtala, Kristiina Rintala, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen.

 

Muutoksenhaku

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 13.2 mukaan tähän päätökseen ja 21.10.2022 annettuun UOL 30/2022 päätökseen saa hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta (CAS:lta) niin kuin sen säännöissä määrätään.