31/ 2015 Lentopallo Sarjalisenssi – Lisenssimääräykset – Taloudelliset kriteerit


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 31/2015

4.9.2015                   Diaarinro 30/2015


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Lentopallon Mestaruusliiga ry:n hallituksen sarjalisenssin epäämistä koskeva päätös 29.7.2015


ASIA

Sarjalisenssi


MUUTOKSENHAKIJA

LiigaSärkät Oy


KUULTAVA

Lentopallon Mestaruusliiga ry


LENTOPALLON MESTARUUSLIIGA RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

Lentopallon Mestaruusliiga ry:n (jäljempänä Mestaruusliiga) hallitus on päätöksellään 29.7.2015 hylännyt LiigaSärkät Oy:n (jäljempänä LiigaSärkät) lentopallon Mestaruusliigan pelikautta 2015 - 2016 koskevan lisenssihakemuksen. Ratkaisu on perustunut siihen, että LiigaSärkät ei ollut täyttänyt Mestaruusliigan lisenssiehtoja ja kokonaisarvion perusteella sitä ei ollut pidettävä liigakelpoisena. LiigaSärkkien toimittamat talous- ja organisaatioselvitykset olivat olleet puutteellisia ja sen ilmoittama pelaajarakenne oli ollut uskottavan taloudenpidon kannalta ongelmallinen. Kokonaisuutena arvioiden hallitus oli päätynyt hylkäämään hakemuksen LiigaSärkkien puuttuvan liigakelpoisuuden vuoksi.


Lentopallon Mestaruusliigan hallitus on käsitellyt LiigaSärkkien liigakelpoisuutta seuran toimittamien lisäselvitysten ja vetoomuksen perusteella vielä 12.8.2015. Asiaa uuden selvityksen valossa arvioituaan hallitus päätyi katsomaan, että LiigaSärkkien taloustilanteesta ei ollut esitetty sellaista uutta tietoa, jonka vuoksi asiaa olisi tullut arvioida toisin kuin aikaisemmin.


VALITUS PERUSTEINEEN

LiigaSärkät on valituksessaan vaatinut, että Mestaruusliigan hallituksen päätös 29.7.2015 kumotaan ja LiigaSärkkien lisenssihakemus hyväksytään.

 

Perusteinaan LiigaSärkät on lausunut, että sen lisenssihakemusta ei olisi tullut hylätä sillä perusteella, että sen sopimuspelaajista liian suuri osa oli ulkomaalaisia. Päätös on tältä osin Mestaruusliigan omien sääntöjen vastainen.


Lisäksi LiigaSärkät on lausunut, että sillä on riittävä määrä sponsoreita takaamaan seuran talouden, mutta taloudellisen tuen ehtona on se, että seura pelaa Mestaruusliigassa. LiigaSärkkien kirjanpidosta on selvästi havaittavissa, että sillä on riittävästi varoja alkavan pelikauden kulujen kattamiseksi.


Edelleen LiigaSärkät on todennut, että sen hallitilanne oli ollut Mestaruusliigan tiedossa eikä lisenssihakemusta siten olisi tullut hylätä myöskään tällä perusteella. LiigaSärkkiä on syrjitty lisenssimenettelyssä seuran pienen koon perusteella. Tosiasiassa joukkueen harjoitustilat, pelaajien majoitus ja muut järjestelyt ovat kuitenkin parasta laatua, mitä urheilijoille voidaan tarjota.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Mestaruusliiga on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

         

Perusteinaan Mestaruusliiga on lausunut, että LiigaSärkät ei täytä Mestaruusliigan asettamia liigalisenssiehtoja. Mestaruusliigan hallitus ja toiminnanjohtaja olivat tehneet paljon töitä saadakseen LiigaSärkät toimittamaan vaaditut selvitykset ja täyttämään kaikille seuroille yhteiset ehdot ja vaatimukset, jotka muut liigaan hyväksytyt seurat olivat jo täyttäneet. LiigaSärkkien valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa seuran taloudesta, hallinnosta ja joukkueen pelaamiseen ja sen edellytyksiin liittyvistä seikoista, joiden perusteella asiaa tulisi arvioida toisin kuin Mestaruusliigan hallitus oli tehnyt. Koska LiigaSärkät ei edelleenkään täytä vahvistettuja lisenssiehtoja, sille ei ole perusteita myöntää liigalisenssiä.


Mestaruusliigan hallituksen suorittamassa kokonaisarvioinnissa LiigaSärkkien ulkomaalaispelaajien määrällä ei ollut ollut olennaista merkitystä. Mestaruusliiga ei pitänyt esitetyn selvityksen perusteella uskottavana sitä, että LiigaSärkät kykenisi olemassa olevien sponsorisopimusten turvin selviytymään Mestaruusliigassa pelaamisesta aiheutuvista kuluista. LiigaSärkkien antamia selvityksiä ei ole tulkittu väärin. LiigaSärkät oli saanut poikkeusluvan pelata pelikauden 2014 - 2015 kotiottelunsa Merenojan koulun salissa. Sali ei täytä Mestaruusliigan pelipaikalle asettamia vaatimuksia. Mitään lupausta uudesta poikkeusluvasta kaudelle 2015 - 2016 ei ole annettu.


LiigaSärkkiä oli kohdeltu lisenssimenettelyssä yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti ja sen hakemus oli käsitelty Mestaruusliigan sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Yhdellekään seuralle ei ollut annettu lisenssimenettelyssä erivapauksia.


LiigaSärkät ei täytä huolellisesti ja objektiivisesti arvioiden useita lisenssin saamisen edellytyksenä olevia ehtoja. Näin ollen sen valitus on hylättävä.


VASTASELITYS

LiigaSärkät on Mestaruusliigan vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että sen ulkomaalaispelaajien määrällä on oletettavasti ollut vaikutusta asiassa tehtyyn kokonaisarvioon siitä huolimatta, että Mestaruusliigan säännöissä ei rajoiteta joukkueen ulkomaalaispelaajien määrää.


Mestaruusliigan esittämä väite, jonka mukaan LiigaSärkkien pelaajabudjetilla ei kyettäisi peluuttamaan kahdeksaa ulkomaalaispelaajaa, on virheellinen. Hyvien kontaktiensa ja vankan kokemuksensa ansioista LiigaSärkkien valmentajan ja toimitusjohtajan on mahdollista koota kilpailukykyinen joukkue lentopallon Mestaruusliigaan seuran käytettävissä olevin varoin. LiigaSärkkien pelaajatilanne on nyt olennaisesti parempi kuin vuosi sitten, jolloin joukkuetta aloitettiin kokoamaan vasta kesällä.

     

Edelleen LiigaSärkät on lausunut, että sen kulut ovat alkavalla pelikaudella päättynyttä pelikautta pienemmät, koska sen ei ole tarpeen investoida kotisivuihin, varusteisiin eikä painokuluihin ja koska sillä on nyt aikaisempaa enemmän palvelusponsoreita. Uuden, Kalajoen hiekkasärkille rakennettavan hallin myötä LiigaSärkät toivoo myös saavansa enemmän katsojia ja pääsylipputuloja. Mestaruusliigalla oli ollut tieto siitä, että Kalajoelle on tulossa uusi halli. Mestaruusliigan hallituksen olisi tullut ymmärtää, että halli ei kuitenkaan valmistu vuodessa.


Vielä LiigaSärkät on esittänyt, että valituksen kohteena olevassa päätöksessä on vääristelty sen taloudellista tilannetta. Yhtiön kirjanpidon osoittama tappio oli ollut maaliskuussa 2015 noin 19.000 euroa ja toukokuussa 2015 enää noin 5.000 euroa. LiigaSärkkien taloudellinen tilanne ei siten ole poikkeuksellisen huono.      


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu


Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 


Pääasiaratkaisu


Kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

 

LiigaSärkkien lisenssihakemus on hylätty sillä perusteella, että seuran ei ole katsottu täyttävän Mestaruusliigalisenssisopimuksessa asetettuja ehtoja ja olevan siten Mestaruusliigakelpoinen. Oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko lisenssin epäämistä koskeva päätös lentopallon Mestaruusliigan lisenssisopimusehtojen ja muiden määräysten mukainen.  


Lisenssin myöntämistä koskevat sääntömääräykset 

 

Lentopallon Mestaruusliigalisenssisopimuksen kohdan 4 mukaan sopijaosapuolten tulee noudattaa toiminnassaan liigahallituksen ja Liigan ja Liiton välisen yhteistoimintasopimuksen ohjeita ja määräyksiä, tämän sopimuksen ja sen liitteiden määrittelemiä liigakelpoisuusehtoja ja muita velvoitteita sekä voimassaolevia sarjamääräyksiä ja kilpailusääntöjä.


Mestaruusliigalisenssisopimuksen kohdassa 7 on eritelty liigalisenssiehdot, jotka seuran on täytettävä ollakseen oikeutettu lentopallon Mestaruusliigan sarjapaikkaan.


Kohdan 7.2 mukaan liigajoukkueen pelaajasopimuskulut eivät kokonaisuudessaan saa olla enempää kuin 50 prosenttia edellisen kauden tuloslaskelman mukaisista liigatoimintaan käytettävistä olevista tuloista lukuun ottamatta mahdollisia finaaliotteluiden nettotuottoja. Näin laskettua pelaajasopimuskulujen enimmäismäärästä vähennetään lisäksi edellisen kauden mahdollisen tappion suuruus. Talousryhmä voi antaa oikeuden prosenttiosuuksien ylittämiseen tai kokonaissumman suurentamiseen seuran anomuksesta tapauksissa, joissa terveen taloudenhoidon periaatteet toteutuvat.


Kohdan 7.4 mukaan pelipaikan olosuhteiden tulee täyttää pelaamiseen, televisiointiin, tiedotuspalveluihin ja yritysyhteistyöhön liittyvät voimassaolevat säännöt ja määräykset. Liigahallitus määrittää ennen pelikauden alkua (joko liigan sarjamääräyksissä tai liigahallituksen erillispäätöksenä) tarpeelliset olosuhdekriteerit erikseen Mestaruusliigan finaaliotteluille ja muille Mestaruusliigaotteluille. Liiga ja seura sopivat kunkin pelipaikan osalta mahdolliset erillispäätökset.


Viimeksi selostettuun sääntökohtaan liittyen Lentopallon Mestaruusliigan ja Liigakarsinnan sarjamääräysten sarjakaudelle 2015 - 2016 kohdassa 5 on määrätty muun ohella, että Mestaruusliigaotteluissa pelialueen on oltava suorakaiteen muotoinen ja vapaa-alueen päädyissä 8 metriä ja sivuilla 3 metriä. Korkeuden tulee olla vähintään 8 metriä. Mikäli katsomotilojen kapasiteetin lisäämiseen on ilmeinen tarve, voi liigahallitus anomuksesta myöntää kausikohtaisen luvan supistaa vapaa-aluetta kentän päädyissä 6,5 metriin. Edelleen samassa kohdassa on todettu, että runkosarjassa katsomokapasiteetin tulee olla miesten liigassa vähintään 600 paikkaa (500 istumapaikkaa) ja naisten liigassa 500 paikkaa (400 istumapaikkaa).


Mestaruusliigalisenssisopimuksen kohdan 7.5 mukaan Mestaruusliigajoukkueilla tulee olla 31.5. mennessä pelaajasopimus vähintään kuuden pelaajan kanssa. Näistä vähintään neljällä tulee olla vähintään yhden kauden liigakokemus kolmen edellisen liigakauden ajalta tai kuuluttava nuorten maajoukkuevalmennukseen. Liigakarsintaan osallistuneet pelaajat katsotaan liigatason pelaajiksi.


Edelleen kohdan 7.5 mukaan Mestaruusliigajoukkueella tulee olla kaudelle käytössään jatkuvasti vähintään 12 pelaajaa (seuran on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin, mikäli kauden aikana pelaajamäärä supistuu), joilla on joko pysyvä tai 2-edustukseen/farmisopimukseen perustuva edustusoikeus Mestaruusliigajoukkueessa. Pelaajien tulee täyttää liigahallituksen 31.8.2015 mennessä määrittelemät ikä- ja tasokriteerit.


Mestaruuslisenssisopimuksen kohdan 7.6 mukaan Mestaruusliigaseura käynnistää liigatason vaatiman (määritelty tämän sopimuksen liitteessä) ohjelmoidun valmennuksen viimeistään 1.6. mennessä tämän sopimuksen liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti mukaan lukien pelaajien yhtenäinen testaus. Mainitussa liitteessä on liigalisenssin edellyttämänä harjoitteluun liittyvänä liigalisenssiehtona mainittu se, että johdettu yhteisharjoittelu aloitetaan viimeistään 1.6.


Liigalisenssiehtojen täyttämistä koskeva arviointi

 

LiigaSärkkien lisenssihakemus on hylätty sillä perusteella, että seuran ei ole katsottu täyttävän edellä selostettuja Mestaruusliigalisenssiehtoja. LiigaSärkät on valituksessaan katsonut, että sen talous- ja pelaajatilanne ovat riittävän hyvällä tasolla Mestaruusliigakauden läpiviemiseksi ja että Mestaruusliiga on ollut tietoinen seuran hallitilanteesta ja siitä, että Kalajoelle on tarkoitus rakentaa kansainvälisen tason halli vuoden 2016 loppuun mennessä. Näin ollen seuran lisenssihakemusta ei olisi tullut hylätä.


LiigaSärkkien toimittaman tasekirjan 30.4.2015 perusteella LiigaSärkkien tulos on ollut sen ensimmäisellä, 30.4.2015 päättyneellä tilikaudella noin 113.000 euron liikevaihdolla noin 81.000 euroa tappiollinen. Mestaruusliigalisenssisopimuksen kohdan 7.2 mukaan tästä on seurannut, että LiigaSärkkien pelikauden 2015 - 2016 pelaajasopimuksiin ei ole käytettävissä lainkaan varoja.


Selvityksenä taloudellisesta tilanteestaan LiigaSärkät on toimittanut oikeusturvalautakunnalle edellä mainitun tasekirjan ohella kirjanpitoajon, jossa osakkaiden antamat lainat on siirretty vapaan oman pääoman rahastoon. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että sanottu kirjaus vahvistaa yhtiön heikkoa omaa pääomaa ja osoittaa sinällään yhtiön omistajien sitoutumista yhtiön toimintaan, mutta sillä ei ole vaikutusta päättyneen tilikauden tulokseen, joka on esitetyn selvityksen perusteella ollut noin 81.000 euroa tappiollinen. 


LiigaSärkät on ilmoittanut tavoittelevansa kaudelle 2015 - 2016 yhteensä 220.000 euron tulobudjettia. Tästä määrästä seuran pelaajabudjetti voisi lisenssisopimuskohdan 7.2 mukaisella laskentakaavalla laskettuna olla noin 29.000 euroa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että tämäkin määrä olisi riittämätön Mestaruusliigatason lentopallojoukkueen kokoamiseksi.  


Edelleen saman sopimuskohdan 7.2 mukaan talousryhmä voi seuran anomuksesta myöntää seuralle oikeuden ylittää edeltä ilmenevän prosenttisosuuden tai kokonaismäärän tapauksissa, joissa terveen taloudenhoidon periaatteet toteutuvat. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevan poikkeusluvan myöntäminen on harkinnanvaraista eikä asiassa ole ilmennyt, että poikkeuslupaa olisi pyydetty tai että harkintavaltaa olisi käytetty asiassa väärin.


Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Mestaruusliigan hallituksen päätös ei ole Mestaruusliigalisenssisopimuksen määräysten vastainen siltä osin kuin päätöksessä on katsottu, että LiigaSärkät ei ole täyttänyt lisenssisopimuksen kohdan 7.2 määräyksiä.


Mestaruusliigalisenssisopimuksen ja Mestaruusliigan sarjamääräysten pelipaikkaa koskevien määräysten mukaan Mestaruusliigaseuran pelipaikan tulee olla muun ohella kahdeksan metriä korkea ja sen katsomokapasiteetin tulee olla 600 paikkaa, joista 500 on istumapaikkoja. Asiakirja-aineiston perusteella LiigaSärkille oli myönnetty poikkeuslupa pelata pelikauden 2014 - 2015 kotiottelunsa mitoiltaan näitä määräyksiä pienemmällä pelipaikalla. Mestaruusliiga on vastauksessaan todennut, että LiigaSärkät ei ole anonut uutta poikkeuslupaa eikä asiassa toisaalta ole ilmennyt, että seuran olisi tarkoitus pelata kaikki alkavan kauden kotiottelunsa jollain toisella pelipaikalla. LiigaSärkät on vastaselityksessään todennut, että Kalajoelle on tulossa uusi halli. Oikeusturvalautakunta toteaa, että mikään asiassa esitetty ei viittaa siihen, että uusi halli valmistuisi pelikauden 2015 - 2016 alkuun mennessä tai edes sen aikana. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että LiigaSärkkien ei ole näytetty täyttävän lisenssisopimusehtoja myöskään pelipaikan osalta.


Mestaruusliigalisenssisopimuksen kohtien 7.5 ja 7.6 mukaan Mestaruusliigaseuralla tulee olla kaiken aikaa vähintään 12 pelaajan pelaajarinki ja sen tulee aloittaa ohjattu yhteisharjoittelu viimeistään 1.6. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että LiigaSärkkien valituksensa 13.8.2015 liitteenä toimittamassa pelaajaluettelossa on mainittu vain kymmenen pelaajan nimet. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että joukkue olisi jo aloittanut yhteisen ohjatun valmistautumisen alkavaan pelikauteen. LiigaSärkkien pelaajatilanteessa ja alkavaan pelikauteen valmistautumisessa on siten myös liigalisenssiehtojen valossa selviä puutteita.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että Mestaruusliigan säännöissä ei rajoiteta Mestaruusliigaseuran ulkomaalaispelaajien määrää, vaan sallitaan nimenomaisesti rajoittamaton määrä ulkomaalaispelaajia (Lentopallon Mestaruusliigan ja liigakarsinnan sarjamääräykset 2015 - 2016, kohta 15). On kuitenkin selvää, että Kalajoen alueen ulkopuolelta hankituista pelaajista seuralle palkan ohella aiheutuvat kustannukset ovat paikkakunnalla ja sen läheisyydessä asuvia pelaajia korkeammat. Mestaruusliiga on siten voinut ottaa liigakelpoisuutta ja seuran taloudellisia toimintaedellytyksiä kokonaisuutena arvioidessaan huomioon myös seuran ulkomaalaispelaajien määrän, joka LiigaSärkkien oman ilmoituksen mukaan on pelikaudella 2015 - 2016 kahdeksan.


Ottaen edellä lausutun ohella huomioon sen, että LiigaSärkkien olemassa olevista sponsorisopimuksista esittämä selvitys koostuu pääosin allekirjoittamattomista sopimuksista ja sopimustarjouksista, jotka eivät sinällään osoita sitoutumista rahoitukseen ja saatavan taloudellisen tuen määrää, oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen kohteena olevaa Mestaruusliigan hallituksen päätöstä ei ole pidettävä Mestaruusliigalisenssisopimuksen ehtojen ja Mestaruusliigan muiden sääntömääräysten vastaisena.


Yhdenvertainen kohtelu


LiigaSärkät on katsonut, että sitä ei ollut kohdeltu lisenssimenettelyssä yhdenvertaisesti muiden seurojen kanssa. Mestaruusliiga puolestaan on todennut, että kaikkien Mestaruusliigalisenssiä hakeneiden seurojen oli tullut täyttää samat ehdot ja että kaikki seurat, joille liigalisenssi on myönnetty, ovat ne myös täyttäneet. LiigaSärkkiä ei siten ollut syrjitty lisenssimenettelyssä.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että lisenssimenettelyyn osallistuvia seuroja on kohdeltava yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa tilanteessa olevia seuroja ei saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella eri tavoin eikä toisaalta erilaisessa tilanteessa olevia seuroja samalla tavalla. 


Oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että LiigaSärkkien hakema lentopallon miesten Mestaruusliigan sarjalisenssi olisi myönnetty seuralle, joka ei ole täyttänyt lisenssiehtoja. Muutoinkaan asiassa ei ole ilmennyt, että seuroja ei olisi kohdeltu tarkasteltavana olevassa lisenssimenettelyssä yhdenvertaisesti. Oikeusturvalautakunta toteaa, että lisenssin myöntäminen seuralle, joka ei täytä etukäteen ilmoitettuja ja kaikille yhteisiä lisenssiehtoja, olisi yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallista tilanteessa, jossa muut hakijat ovat lisenssiehdot täyttääkseen käyttäneet resursseja esimerkiksi pelaajasopimuksiin ja olosuhteiden kehittämiseen jo ennen pelikauden alkua. Lisenssin myöntäminen seuralle, joka ei täytä olennaisia lisenssiehtoja, saattaisi seurat keskenään eriarvoiseen asemaan.


Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että LiigaSärkkiä olisi kohdeltu asiassa syrjivästi.            


Johtopäätökset

 

Mestaruusliigan hallituksen päätös on perustunut useiden ehdottomien lisenssisopimusehtojen laiminlyöntiin. Päätökselle on näytetty olleen asianmukaiset perusteet eikä Mestaruusliigan hallituksen ole näytetty käyttäneen harkintavaltaansa asiassa väärin. On myös jäänyt näyttämättä, että LiigaSärkkiä olisi kohdeltu asiassa syrjivästi. LiigaSärkkien valitus on siten hylättävä.


Päätöslauselma


Valitus hylätään.


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Jukka Sippo                              Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                          sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Elias Kajander, Tuomas Ojanen ja Hannu Rautiainen.