30/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

Päätös              Nro 30/2021

19.11.2021        Diaarinumero 32/2021


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry:n kurinpitäjän päätös 9.11.2021 nro 1662 / 2021-2022


ASIA                 

Pelikielto


MUUTOKSENHAKIJA

A


KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry


ASIAN TAUSTA

Erotuomarin antama rangaistus


Jääkiekon U22-nuorten ylemmän alkusarjan 6.11.2021 pelatussa ottelussa VG-62 – FoPS valittaja A:lle oli erotuomarin toimesta tuomittu laitataklauksesta viiden minuutin rangaistus ja pelirangaistus (5+PR).


Tuomariraportin selostuksen mukaan ajassa 19:13 kotijoukkueen pelaaja oli purkanut kiekon omalta puolustusalueelta ulos päätylaidan tuntumasta. Vierasjoukkueen A oli taklannut kovalla voimalla laidasta irti ollutta ja kiekotonta pelaajaa siten, että kotijoukkueen pelaaja oli lyönyt takaraivonsa laitaan. Taklattu pelaaja oli poistunut kentältä, mutta hän oli palannut toiseen erään pelikuntoisena.


Kurinpitäjän päätös ja määrätty lisärangaistus


Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjä on päätöksellään 9.11.2021 nro 1662 antanut sääntöperusteen 41 nojalla valittaja A:lle kahden (2) sarjaottelun mittaisen lisärangaistuksen laitataklauksesta. Kurinpitäjän päätös on perustunut edellä selostettuun erotuomariraporttiin. Kurinpitäjän päätöksen perustelujen mukaan laitataklauksissa on suuri riski isoille loukkaantumisille. A oli piittaamattomasti vaarantanut vastustajan turvallisuuden, koska hän oli taklannut kiekotonta pelaajaa, joka oli ollut laidan lähettyvillä.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös kumotaan ja hänelle määrätty lisärangaistus poistetaan. Toissijaisesti A on vaatinut, että kurinpitopäätöstä muutetaan ja hänelle määrättyä pelikieltoa lievennetään.


Määrätty rangaistus on aivan liian kova suhteutettuna tilanteeseen. Valittajan tarkoituksena ei ole ollut vahingoittaa toista pelaajaa eikä vastustaja ollut loukkaantunut tilanteessa. Vastustaja oli luopunut kiekosta vasta juuri ennen taklausta, jolloin taklaamista ei ollut enää pystynyt välttämään. Valittaja on joukkueen kapteeni, jonka tarkoituksena on toimia oman joukkueen pelaajille esimerkkinä reilusta pelaamisesta.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

SJL ry on vaatinut, että valitus hylätään.


Erotuomari oli tehnyt raportin oman harkintansa mukaan sen perusteella, miten hän oli tilanteen arvioinut määrätessään valittajalle rangaistuksen sääntökirjaan perustuen hänelle annettujen valtuuksien perusteella. Kurinpitäjän käytössä ei ollut ollut tapahtumasta kuvatallennetta. Nyt valittajan toimittamasta kuvatallenteesta voidaan todeta, että erotuomari oli tilanteeseen nähden hyvin sijoittunut ja paljon paremmassa asemassa kuin kaukaa takaa kuvattu tallenne. Tallenteesta ilmenee, että valittaja oli taklannut edestä päin laidasta irti olevaa pelaajaa, joka oli kaatunut rajusti selkä edellä päin laitaa. Koska taklattu vastustaja oli haavoittuvassa asemassa eikä ollut pystynyt suojaamaan itseään kontaktilta laitaan, tilanteessa oli ollut riski vakavasta loukkaantumisesta, minkä myös kurinpitäjä oli erotuomariraportin perusteella todennut.


Kahden ottelun pelikielto käsillä olevasta laitataklauksesta vastaa liiton normaalia linjaa kuvatun kaltaisissa tapauksissa. On huomioitava, että kyseessä oli ollut U22-sarja eikä ammattilaissarjan tai muun absoluuttiselle huipulle tähtäävän sarjan ottelu. U22-sarjassa pelaa pelaajia, joilta ei voida odottaa huipputason pelaajan taitoa ja osaamista eri tilanteissa. Tällaisessa sarjassa on perusteltua kiinnittää pelaajien turvallisuuteen erityisen paljon huomiota.


VASTASELITYS

A ei ole määräajassa antanut vastaselitystä SJL ry:n vastauksesta.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


Kysymyksenasettelu


Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko määrätylle pelikiellolle ollut perusteita ja, mikäli näin on ollut, onko määrätty kurinpitoseuraamus ollut pituudeltaan kohtuullinen.


Sovellettavat säännökset


Jääkiekon sääntökirjan 2021-2022 sääntökohdassa 41.1 on määritelty laitataklaus. Siitä ilmenee, että laitataklauksesta tuomitaan rangaistus pelaajalle, joka taklaa tai työntää puolustuskyvyttömän vastustajan aiheuttaen vastustajan voimakkaan tai vaarallisen osumisen tai törmäämisen laitaa vasten. Päätuomarin harkinnan pohjalta rangaistuksen ankaruus perustuu laitaa vasten kohdistuneen iskun voimaan. Päätuomareilla on tämän säännön yhteydessä merkittävä määrä harkintavaltaa. Taklaajan velvollisuutena on varmistaa, että vastustaja ei ole puolustuskyvyttömässä asemassa ja jos niin on, hänen täytyy välttää kontakti tai minimoida se. Kuitenkin määritettäessä, olisiko tällainen kontakti voitu välttää, taklauksen olosuhteet otetaan huomioon mukaan lukien, oliko taklattava asettanut itsensä haavoittuvaan asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa tai oliko taklaus väistämätön. Nämä näkökulmat täytyy ottaa huomioon, kun päätuomarit soveltavat tätä sääntöä. Tarpeeton kontakti kiekkoa pelaavaan pelaajaan ilmeisen pitkän kiekon tilanteessa tai paitsiotilanteessa, minkä seurauksena pelaaja osuu tai törmää laitaan, on laitataklaus ja täytyy myös rangaista sellaisena. Tilanteissa, joissa osumaa laitaa vasten ei ole, niin rike pitää käsitellä ryntäyksenä.


Sääntökohdan 41.3. mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka syyllistyy laitataklaukseen vastustajaa kohti ja joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa siten, että päätuomarin harkinnan mukaan tällaista pelaajaa ei riittävästi rangaista tuomitsemalla pieni rangaistus. Säännössä 41.5 kuvataan perusteet mahdolliselle lisärangaistuksena tuomittavalle pelirangaistukselle.


Sääntökohdan 41.5. mukaan pelaajalle tuomitaan myös pelirangaistus, kun pelaajalle on tuomittu tämän säännön perusteella iso rangaistus laitataklauksesta, ja päätuomarin tulkinnan mukaan tehty rike todennäköisesti vahingoitti vastustajaa.


Sääntökohdan 41.6. mukaan tarvittaessa asiaankuuluva elin voi oman harkintansa mukaan tuomita täydentäviä kurinpitotoimenpiteitä.


Jääkiekkoliiton kauden 2021-2022 kilpailusääntöjen kohdan 10.3. kolmannen kappaleen mukaan muiden kuin SM-liigan ja Mestiksen sarjojen joukkueiden, pelaajien ja toimihenkilöiden sarjaotteluiden, harjoitusotteluiden ja pudotuspelien/lopputurnausten osalta kurinpidosta vastaa kyseisen joukkueen/pelaajan sarjatason/ikäluokan kurinpitäjä. Kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun ohella pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.


Oikeusturvalautakunnan arviointi kurinpitoseuraamuksen perusteesta ja seuraamuksen kohtuullisuudesta


Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei sen toimivaltaan kuulu erotuomarin ottelun aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Nämä erotuomarin päätökset ovat lopullisia. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on kuitenkin arvioida, onko Jääkiekkoliiton kurinpitäjän päättämälle kurinpitoseuraamukselle ollut riittäviä perusteita asiassa esitetyn näytön perusteella. Tässä tapauksessa tämä arviointi liittyy siihen, onko kyseessä ollut säännöissä määritelty laitataklaus ja, jos niin, onko siitä lisärangaistuksena määrättyä kahden ottelun mittaista pelikieltoa pidettävä oikeasuhtaisena ja kohtuullisena seuraamuksena.


Erotuomarin raportin on oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti katsottu lähtökohtaisesti antavan luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin sisältämä arviointi voidaan kuitenkin riitauttaa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joltain osin luotettavana. Erotuomarin tulkinnat nopeista ja useita pelaajia sisältävistä ottelutilanteista voivat ymmärrettävistä syistä joskus osoittautua virheellisiksi, missä tilanteessa erotuomarin raportin sisällöstä tulee poiketa (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015, UOL 8/2018, UOL 23/2019, UOL 4/2020 ja UOL 22/2021).


Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostettu erotuomarin raportti on kuvaukseltaan selkeä ja tarkkarajainen eikä sitä voida sellaisenaan tai valituksessa esitettyä vasten pitää epäluotettavana. Valittaja on kuitenkin vedonnut taklaustilannetta koskevaan videotallenteeseen ja toimittanut sen oikeusturvalautakunnalle. Tällaista tallennetta ei ollut erotuomarilla eikä kurinpitäjällä käytössään niiden arvioidessa taklaustilannetta.


Videotallenteelle on kuvattu taklaustilanne keskiviivan tuntumasta katsomosta käsin muutaman metrin korkeudesta jäänpinnasta. Taklaus on tapahtunut 30-40 metrin päässä kuvauspisteestä. Valittaja on tallenteella selin ja taklattu kasvokkain kameraan nähden. Valittaja luistelee tallenteella poispäin kuvauspisteestä. Videotallenne ei ole kuvatarkkuudeltaan, kohdistukseltaan ja vakaudeltaan paras mahdollinen, mutta se on riittävä hyvä siihen, että tallenteelta ilmenevää taklaustilannetta voidaan sen perusteella arvioida erotuomarin raportissa esitettyä vasten.


Taklaustilannetta koskevasta videotallenteesta ilmenee, että kiekko oli kotijoukkueen puolustusalueen päätykulmassa. Selin laitaa päin ollut kotijoukkueen pelaaja oli ottanut kiekon haltuunsa ja syöttänyt sen oman maalin takana olleelle toiselle pelaajalle. Heti tämän jälkeen maalivahdin alueen editse reippaalla vauhdilla kohti kulmaa liukunut valittaja A oli taklannut 0,5 – 1,0 metriä laidasta irti ollutta kotijoukkueen pelaajaa seurauksin, että taklattu pelaaja oli kaatunut selin laitaa kohti ja jäänyt jäälle istuvaan asentoon. Enintään kolmen metrin päässä tilanteesta ollut ottelun erotuomari oli välittömästi nostanut kätensä ylös merkiksi virheestä.


Oikeusturvalautakunta yhtyy erotuomarin raportissa esitettyyn näkemykseen siitä, että kysymys on ollut sääntöjen kohdassa 41.1. tarkoitetusta laitataklauksesta. Erotuomari on ollut erittäin hyvin tilanteessa sijoittuneena ja voinut tehdä esteettömästi lähietäisyydeltä havaintoja taklauksesta. Videotallenteesta ei ilmene mitään sellaista, joka olisi ristiriidassa erotuomarin raportin kanssa.


Valittajan esittämiä seikkoja siitä, ettei vastustaja ollut loukkaantunut ja että vastustaja oli luopunut kiekosta vasta juuri ennen taklausta, voitiin pitää oikeina. Ei myöskään ole syytä epäillä, että valittajalla olisi ollut vastoin ilmoitustaan nimenomainen tarkoitus vahingoittaa vastustajaa. Valittajan on kuitenkin täytynyt ennen taklausta havaita, että vastustaja on irti laidasta ja valittaja olisi voinut välttää taklauksen. Taklaus on tarpeettomasti vaarantanut vastustajaa. Näistä syistä johtuen oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on ollut perusteet kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ja että laitataklauksesta määrättyä kahden ottelun pelikieltoa ei voida pitää vakiintuneen kurinpitokäytännön vastaisena tai muutoin kohtuuttoman ankarana kurinpitoseuraamuksena. Kahden ottelun pelikielto on myös yleisesti ottaen keskimääräinen tai sitä lievempi kurinpitomenettelyssä määrättävä lisärangaistus. Sitä voidaan lisäksi pitää oikeasuhtaisena seuraamuksena valittajan korkeaenergisestä laitataklauksesta, jonka seurauksena vastustaja on lyönyt päänsä kaukalon laitaan.


Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:lle määrättyä kahden ottelun lisärangaistusta voida pitää kohtuuttomana kurinpitoseuraamuksena hänen tekemästään laitataklauksesta.


Johtopäätös


Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitäjän päätöksen muuttamiseen ei ole.


Päätöslauselma


Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätöstä 9.11.2021 nro 1662 / 2021-2022 ei muuteta.


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala                               Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                        Sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Karin Rosenlew ja Hilkka Salmenkylä.