11/2024 Jääkiekko - kilpailusäännöt - pelaajan edustuskelpoisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 11/2024
20.3.2024                                 
Diaarinro 14/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 15.3.2024 (nro 18 / 2023–2024)

ASIA
Pelaajan edustuskelpoisuus

MUUTOKSENHAKIJA
Etelä-Vantaan Urheilijat ry

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA KURINPITOPÄÄTÖSTEN SISÄLTÖ

Etelä-Vantaan Urheilijat ry:n (jäljempänä EVU) joukkue EVU Team ja IFK Grankulla Ishockey rf:n (jäljempänä GrIFK) joukkue GrIFK 2 olivat 10.3.2024 pelanneet toisiaan vastaan miesten jääkiekon IV divisioonan lohko 1 pudotuspeliottelun, jonka EVU Team oli voittanut maalein 6–4. Tätä ottelua seuranneen jatkoerän EVU Team oli voittanut lukemin 6-1. EVU oli peluuttanut ottelussa yhteensä seitsemää pelaajaa, jotka olivat pelanneet pääosan kauden 2023–2024 otteluista seuran U20-Suomi-sarjan joukkueessa. Mainituista pelaajista kolmelle ottelu oli ollut kauden ensimmäinen miesten IV divisioonan ottelu. Yksi pelaaja oli ennen mainittua ottelua pelannut miesten IV divisioonan alkusarjassa kolme ottelua ja kolme muuta pelaajaa 4–8 ottelua. Kaksi edellä mainittua pelaajaa oli pelannut myös sarjan pudotuspelivaiheessa yhden ottelun EVU Teamin IV divisioonan joukkueessa.

GrIFK on tehnyt ottelun jälkeen vastalauseen koskien edellä kuvattua pudotuspeliottelua. Se on katsonut, että EVU oli nimeämällä 10.3.2024 kokoonpanoonsa seuran U20-joukkueen pelaajia tavoitellut Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 5.4. vastaisesti kiellettyä kilpailuetua. EVU on antanut vastalauseen johdosta vastineen, jossa se on katsonut toimineensa sääntöjen puitteissa ja perustellut junioripelaajiensa peluuttamista mainitussa ottelussa.

Suomen Jääkiekkoliito ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on päätöksellään 15.3.2024 Nro 13 / 2023–2024 hyväksynyt vastalauseen ja katsonut, että EVU Team oli tavoitellut kilpailullista etua ja rikkonut kilpailusääntöjen kohtaa 5.4. peluuttamalla edellä mainittuja pelaajia 10.3.2024 pelatussa IV divisioonan ottelussa. Se on muuttanut edellä mainitun IV divisioonan lohko 1 pudotuspeliottelun EVU Team - GrIFK 2 lopputuloksen 6–4 lopputulokseksi 0–5, määrännyt EVU:lle 300 euron sakon kilpailusääntöjen rikkomisesta sekä määrännyt EVU Team -joukkueen pelaajien edustuskelpoisuuden ja pelaajaluettelon vahvistaneelle henkilölle yhden ottelun toimintakiellon.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunta, jonne EVU on saattanut asian, on 15.3.2024 valituksen kohteena nyt olevalla päätöksellään Nro 18/ 2023–2024 hylännyt EVU:n valituksen ja pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen.

VALITUS PERUSTEINEEN

EVU on vaatinut, että valitusvaliokunnan päätös kumotaan siltä osin kuin EVU team on tuomittu hävinneeksi 10.3.2024 pelattu IV divisioonan lohko 1 pudotuspeliottelu EVU Team – GrIFK 2.  

Jääkiekkoliitto on tulkinnut omia sääntöjään virheellisesti. Säännöt ovat ristiriitaiset ja niin tulkinnanvaraiset, että niiden tulkinta eri tapauksissa on käytännössä mahdotonta. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 5.4.1.1. pykälän mukaan seuran aikuisten edustusjoukkueessa saavat pelata kaikki oman seuran juniori-ikäiset pelaajat. Väite siitä, että U20 ikäluokan Suomen alin sarja (Suomi-sarja) olisi kovatasoisempi kuin aikuisten IV divisioona (toiseksi alin ja niiden alapuolella harrastesarjat), on väärä ja perustelematon.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Valitusvaliokunnan päätös on tehty kilpailusääntöjen mukaisesti. Kyseessä on ollut kielletyn kilpailuedun tavoittelu.

Kilpailusäännöt ovat melko sallivat pelaajien liikutteluun kauden aikana. Kilpailuedun tavoittelu on kuitenkin kielletty kilpailusäännöllä. Liitolla sekä sen kurinpitoelimellä on harkintavalta puuttua sellaiseen räikeään peluuttamiseen, jolla haetaan kilpailuetua pelaajilla, joiden ei kuuluisi kyseisessä ottelussa pelata. Sääntöjen mukaan pelaaja voi pelata myös aikuisten joukkueessa, ellei sitä koskevia rajoituksia muuten ole säännöissä, kuten tässä tapauksessa on. Joukkueen vaihdolla ei saa tavoitella kilpailullista etua. Peluuttavan seuran on Jääkiekkoliiton pyynnöstä perusteltava peluutusratkaisu ja osoitettava, että siirrolla ei ole tavoiteltu kilpailuetua.

Kilpailuedun hankkimista koskevassa sääntökohdassa on kerrottu erityisesti peluuttamisen ajankohdan merkityksestä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa EVU otti U20 Suomi-sarjaa pelaavasta joukkueestaan yhteensä seitsemän pelaajaa (6 kenttäpelaajaa ja 1 maalivahti), joista osa ei ollut koko kauden aikana pelannut yhtään ottelua EVU:n aikuisten joukkueessa. Jo pelaajien määrä (7/18) on ollut merkittävä ja muuttanut voimasuhteita huomattavasti. Pelaajat otettiin mukaan ratkaisevaan pudotuspeliotteluun. Sääntöjen mukaan myös pelaajien aiemmin saatuja tehopisteitä tarkastellaan kilpailuedun syntymistä. Vaikka valituksenalaisessa ottelussa tehdyt tehopisteet eivät ole kilpailuedun määrittelyn peruste vaan aiempi menestys, voidaan todeta, että nyt kyseessä olevat kenttäpelaajat (6) ratkaisivat kyseisen ottelun tekemällä ottelutapahtumassa yhteensä 24 tehopistettä. Nämä tehopisteet antavat kuvan pelaajien taitotasosta, joka puolestaan on suoraan verrannollinen kysymykseen pelaajien oman joukkueen tasosta (U20 Suomi-sarja) verrattuna nyt käsiteltävänä olevaan tasoon (miesten IV divisioona).

Toisin kuin valittaja väittää, kilpailusäännöissä ei aseteta ikärajoja kilpailuedun hankkimiselle. Päinvastoin on yleisesti tiedossa, että nuoremman ikäluokan parhaat pelaajat ovat varmasti parempia läpi kaikkien ikäluokkien kuin vanhemman ikäluokan vähemmän kehittyneet pelaajat. Siten se, että pelaajien oma sarja on ollut U20 Suomi-sarja, jossa pelaajat ovat menestyneet ja osoittaneet olevansa sille tasolle hyviä pelaajia, ei automaattisesti tarkoita, etteivätkö he voisi olla vahvistuksia miesten IV divisioonassa ja siten muodostaa kiellettyä kilpailuetua. Myöskään kilpailusäännössä ei mainita, että kilpailuetua voisi muodostaa vain ylemmällä sarjatasolla taikka vanhempien joukkueessa pelaavat pelaajat. Tässä tapauksessa määräävänä tekijänä on se, että pelaajia oli suuri määrä ja heidät otettiin kokoonpanoon tarkoituksellisesti kauden ratkaisevimpaan otteluun. Kilpailusääntöjen mukaisesti lähtökohtana kuitenkin on, että kukin pelaaja pelaa koko kauden siinä joukkueessa, jossa kauden aloittaa.

VASTASELITYS

EVU on antanut vastaselityksen asiassa. Se on vastaselityksessään todennut, että missään ei sanota, mikä on oikea määrä pelaajia, jotta kilpailuetu olisi käsillä. Juniorijoukkueen oma kausi oli jo loppunut ja seura oli tarjonnut junioreille mahdollisuuden jatkaa pelejä ja käydä kokeilemassa miesten pelien vauhtia seuraavaa kautta silmällä pitäen. Yksi pelaajista ei ollut pelannut koko viime kaudella missään. Kilpailusääntöjen kohdan 5.4. kohdan 2.1. mukaan edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia kenttäpelaajia.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko EVU:n jääkiekon miesten IV divisioonan pudotuspeleissä peluuttamat seitsemän U20 Suomi-sarja joukkueessa pääosin kautensa pelannutta pelaajaa olleet Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 5.4 määrätyllä tavalla edustuskelpoisia. Kysymys on siten siitä, onko Jääkiekkoliiton päätös kilpailusääntöjen vastainen.

Pelaajan edustusoikeutta koskevat säännöt

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen pelaajien edustusoikeutta ja pelaamista eri joukkueissa koskevan kohdan 5.4. (kappaleet 3-8) mukaan: 

”Pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa.

Pelaaja voi seuran päätöksellä pelata myös oman seuransa toisessa joukkueessa tai toisen seuran joukkueessa. Joukkueen vaihdolla ei saa tavoitella kilpailullista etua. Peluuttavan seuran on tällainen peluutusratkaisu SJL:n erikseen pyytäessä perusteltava ja osoitettava, että siirrolla ei ole tavoiteltu kilpailuetua.

Kilpailullinen etu tarkoittaa sellaisen olosuhteen luomista, joka asettaa pelaajaa peluuttavan seuran epäoikeudenmukaiseen ja suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden. Kilpailuetua voidaan arvioida esimerkiksi joukkuetta vaihtaneen pelaajan ennen vaihtoa tekemien tehopisteiden valossa sekä huomioimalla pelaajan ennen joukkueen vaihtoa pelaama sarjataso. Kilpailuedun arvioinnissa ei kuitenkaan käytetä arviointikriteerinä pelaajan onnistumista yksittäisessä tarkastelun alaisessa ottelussa. Kilpailuedun suhteen kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, mihin sarjatasoon joukkueen vaihdon kohteena oleva seuran peliryhmä on ilmoitettu kauden aluksi ja se, että kaikilla sarjatasoa alkuperin pelaavilla peliryhmillä ei ole samoja mahdollisuuksia ottelukohtaisiin joukkueen vaihtoihin.

Pelaajaa peluuttava seura on aina vastuussa pelaajan vaihtamisesta oikealle tasolle ja väärän kilpailuedun mahdollisesti aiheuttamasta sanktiosta. Seura on vastuussa siitä, että sarjatasolle ilmoittautuessa sillä on tarvittava määrä pelaajia sarjatason läpiviemiseen ilman kilpailuetua tuottavia joukkueen vaihtoja.

Kilpailuetua arvioitaessa huomioidaan lisäksi se, missä vaiheessa sarjakautta joukkueen vaihto tehdään. Mikäli joukkueen vaihtoja tehdään lähellä pudotuspeli- tai karsintavaihetta, on lähtökohtana tulkinta, että joukkueen vaihto on tehty kilpailuedun saamiseksi. SM-sarjoissa kilpailuetua ei kuitenkaan synny seuran peluuttaessa oikean ikäisiä pelaajiaan riippumatta pelaajan aikaisemmin pelaamasta sarjatasosta.  

Kilpailuedun rikkomisesta voi seurata kurinpitomenettelyn mukaisia rangaistuksia.”

Kenttäpelaajien pelaamista eri joukkueissa koskevan kilpailusääntöjen kohdan 5.4. alakohdan 2 mukaan:

”Kenttäpelaaja voi pelata oman ikäluokan joukkueissa tai ikäistään vanhemmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä) huomioiden kilpailusäännöissä erikseen asetetut rajoitukset.”

Edelleen aikuisten joukkueessa pelaamista koskevan kohdan 5.4. alakohdan 2.1. mukaan:

”Miesten sarjoissa kenttäpelaaja voi siirtyä toiseen joukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. Ensimmäinen ottelu 15.2. jälkeen määrittää loppukauden joukkueen. Tämän jälkeen siirtyminen on kielletty. Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia kenttäpelaajia. Juniorijoukkueesta voi puolestaan siirtyä vain yhteen aikuisten joukkueeseen seuran valinnan mukaan kauden aikana.”

Maalivahdin osalta vastaavat määräykset löytyvät kilpailusääntöjen kohdan 5.4 alakohdista 1 ja 1.1:

”Maalivahdit voivat pelata saman seurayhteisön oman ikäluokan joukkueissa, ikäistään vanhemmissa ja yli-ikäisinä vuotta nuoremmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä toisessa joukkueessa/ikäluokassa), huomioiden kilpailusäännöissä erikseen asetetut rajoitukset.

Miesten sarjoissa maalivahti voi siirtyä toiseen joukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. Ensimmäinen ottelu 15.2. jälkeen määrittää loppukauden joukkueen. Tämän jälkeen siirtyminen on kielletty. Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia maalivahteja. Juniorijoukkueesta voi puolestaan siirtyä vain yhteen aikuisten joukkueeseen seuran valinnan mukaan kauden aikana.”

Kilpailusääntöjen kohdan 9.1. mukaan vastalauseen voi tehdä edustuskelvottomasta pelaajasta ja kohdan 9.2. mukaan vastalauseen käsittelevä elin voi vastalauseen perusteella tehdä kilpailusäännöissä tarkemmin yksilöityjä ratkaisuja, muun ohessa (a) määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0.

Oikeusturvalautakunnan arviointi edustusoikeudesta tässä tapauksessa

Asiassa on selvitetty, että EVU Team ja GrIFK 2 olivat edenneet jääkiekon IV divisioonan lohkon 1 runkosarjavaiheesta pudotuspeleihin, joissa kyseiset joukkueet olivat pelanneet pudotuspelien puolivälierissä tosiaan vastaan ottelut 7.3.2024 ja 10.3.2024. GrIFK 2 oli voittanut ensimmäisen osaottelun Kauniaisissa maalein 11–2. EVU Team oli puolestaan voittanut toisen, nyt tarkastelun kohteena olevan osaottelun maalein 6–4 ja sitä seuranneen jatkoerän maalein 6–1. Tarkastelun kohteena olevan ottelun seurauksena GrIFK 2:n kausi oli päättynyt.

EVU Teamin kokoonpanossa oli 7.3.2024 pelatussa ottelussa ollut 12 kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti. Tarkastelun kohteena olevassa 10.3.2024 pelatussa ratkaisevassa pudotuspeliottelussa EVU Teamin kokoonpanossa oli puolestaan ollut 18 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Näistä pelaajista seitsemän oli EVU Teamin U20 Suomi -sarja joukkueen pelaajia, jotka olivat myös pelanneet pääosan kauden 2023–2024 otteluista seuran mainitussa U20-joukkueessa.

Lautakunta toteaa Jääkiekkoliiton edellä kuvattujen kilpailusääntöjen mukaisena pääsääntönä olevan, että pelaajan pelaa koko kauden siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon hän kuuluu kauden alussa. Edustusjoukkue voi toisaalta sääntöjen mukaan käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjojen pelaajia, ja pelaaja voi seuran päätöksellä pelata myös oman seuransa toisessa joukkueessa tai toisen seuran joukkueessa. Jääkiekkoliitto on vastauksessaan valitukseen todennut, että myös tässä arvioinnissa tulee ottaa huomioon pelaajien liikkumista eri joukkueiden välillä koskevan kilpailusääntöjen kohdan 5.4. pääsääntö, jolla pyritään rajoittamaan kilpailullisen edun hankkimista pelaajavaihtoja tekemällä.  

Peluuttavalla seuralla on velvollisuus osoittaa, että siirrolla ei ole tavoiteltu kiellettyä kilpailuetua.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmin arvioinut Jääkiekkoliiton silloisia kilpailusääntöjä ja kilpailullisen edun tavoittelua ratkaisussaan UOL 27/2019, jossa oli kysymys aiemmin C-nuorten ylemmässä karsintasarjassa pelanneiden pelaajien peluuttamisesta alemmassa C-nuorten Mestiksen karsintasarjan ottelussa. Mainitussa ratkaisussaan lautakunta totesi olevan selvää, että pelaajan siirtyminen saman ikäluokan ylemmässä sarjassa pelaavasta saman seuran tai seurayhteisön joukkueesta alemmassa sarjassa pelaavaan joukkueeseen toi lähtökohtaisesti aina alemmassa sarjassa pelaavalle joukkueelle kilpailullista etua. Lautakunta kiinnitti huomiota siihen, että silloisissa kilpailusäännöissä ei ollut erikseen määritetty, mitä näkökohtia kilpailullisen edun hakemista arvioitaessa tulisi ottaa huomioon ja tuliko arvioinnissa antaa merkitystä sille, missä vaiheessa kautta pelaajien siirtyminen toteutettiin eikä edes sitä, montako pelaajaa oli mahdollista samanaikaisesti siirtää ylemmältä sarjatasolta alemman sarjatason joukkueen peliin. Lautakunta katsoikin kilpailullisen edun hakemisen kieltävän tuolloisen sääntökohdan niin tulkinnanvaraiseksi, että sitä voitiin lähtökohtaisesti soveltaa vain tulkinnallisesti riidattomissa tilanteissa, jollaisesta mainitussa tapauksessa ei lautakunnan arvion mukaan ollut kysymys.

Lautakunta toteaa, että Jääkiekon kilpailusääntöjen sanamuotoa on edellä selostetun ratkaisun UOL 27/2019 jälkeen muutettu ja kilpailuedun tavoittelua koskevia edellytyksiä täsmennetty eikä mainitussa ratkaisussa todettu siten sellaisenaan sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen. Mainitusta ratkaisusta ei toisaalta myöskään voida tehdä sellaista vastakohtaispäätelmää, että muu kuin ylemmän sarjatason pelaajien peluuttaminen alemmalla tasolla ei voisi muodostaa kiellettyä kilpailuetua. Lautakunta toteaa, että kilpailusäännöissä kielletyn kilpailuedun syntyminen on arvioitava kokonaisuutena kulloinkin voimassa olevissa kilpailusäännöissä annetut tulkintaohjeet sekä kaikki esiin tulleet seikat huomioon ottaen.

Käsillä olevaan tapaukseen sovellettavien kilpailusääntöjen mukaan kilpailuedun syntymistä arvioitaessa kiinnitetään huomiota joukkuetta vaihtaneen pelaajan ennen vaihtoa tekemiin tehopisteisiin sekä pelaajan joukkueen vaihtoa pelaamaan sarjatasoon. Arviointikriteerinä ei käytetä pelaajan onnistumista yksittäisessä tarkastelun alaisessa ottelussa. Kilpailuetua arvioitaessa huomioidaan myös se, missä vaiheessa sarjakautta joukkueen vaihto tehdään. Mikäli joukkueen vaihto tehdään lähellä pudotuspeli- tai karsintavaihetta, on kilpailusääntöjen mukaisesti lähtökohtana se tulkinta, että joukkueen vaihto on tehty kilpailuedun saamiseksi.

EVU on perustellut U20-sarjan pelaajien peluuttamista nyt tarkastelun kohteena olevassa ottelussa sillä, että mainittujen pelaajien oman U20-joukkueen ottelut olivat jo loppuneet kuluneelta kaudelta ja että mainitut pelaajat siirtyisivät seuraavalla kaudella kyseiseen miesten IV divisioonan joukkueeseen. Lautakunta toteaa, että mainittuja perusteita on sinänsä pidettävä ymmärrettävinä.

Esitetyn selvityksen mukaan kaksi tarkastelun kohteena olevassa ottelussa 10.3.2024 peluutetuista U20-joukkueen pelaajista oli ollut U20 Suomi -sarjan pistepörssin kärkipäässä, toinen toisena ja toinen viidentenä. Muut viisi pelaajaa olivat olleet pistepörssin sijoilla 12 – 23. Tarkastelun kohteena olevan 10.3.2024 pidetyn ottelun kokoonpanossa pelannut EVU Teamin pelaaja numero 3 oli tehnyt U20

Suomi -sarjan 24 ottelussa 120 tehopistettä ja pelaaja numero 20 yhteensä 16 ottelussa 39 tehopistettä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen selkeys ja johdonmukaisuus ovat kilpailusäännöt määräävän Jääkiekkoliiton vastuulla (ks. UOL 3/2015). Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa sovellettavaksi tulevat ja edellä selostetut edustusoikeutta koskevat kilpailusäännöt ovat paikoin sangen monitahoiset. Ne eivät kuitenkaan ole epäselvät sillä tavalla, etteikö niiden noudattaminen olisi mahdollista. Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisuissaan UOL 28/2019 ja UOL 7/2012 todennut, seura vastaa lajiliiton sääntöjen noudattamisesta ja vastuu sääntöjen tulkinnan oikeellisuudesta on seuralla.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen edellä selostettuja määräyksiä on mahdollista tulkita Jääkiekkoliiton esittämällä tavalla siten, että kilpailuetua koskeva sääntömääräys tulee sovellettavaksi kysymyksessä olevaan tilanteeseen. Kilpailuedun arvioinnin osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että EVU on tuonut ratkaisevaan IV divisioonan pudotuspeliotteluun seitsemän pelaajaa, jotka ovat aiemmin kauden aikana pelanneet pääsääntöisesti toisessa joukkueessa ja joista kolmelle kyseinen ottelu oli ollut ensimmäinen kyseisessä joukkueessa. Nämä seikat viittaavat lautakunnan käsityksen mukaan vahvasti siihen, että kysymyksessä on ollut kilpailusääntöjen vastainen kilpailuedun tavoittelu. Ottaen huomioon otteluun tuotujen U20-joukkueen pelaajien huomattava lukumäärä sekä pelaajien tehopiste- ja pelihistoria EVU:n on täytynyt ymmärtää, että mainittujen pelaajien tuominen joukkueeseen ratkaisevalla hetkellä tuo sille kilpailusäännöissä tarkoitetun epäoikeudenmukaisen suotuisan pelillisen aseman vastustajiin nähden. EVU:n esittämät perusteet pelaajien peluuttamiselle tarkastelun kohteena olevassa ottelussa eivät lautakunnan arvion mukaan riitä kumoamaan edellä mainittujen seikkojen synnyttämää olettamaa kielletyn kilpailuedun tavoittelusta.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliiton tulkintaa, jonka mukaan joukkueen vaihdossa U20-sarjan joukkueesta miesten IV divisioonan joukkueeseen sovelletaan kilpailusääntöjen määräystä, jonka mukaan joukkueen vaihdolla ei saa tavoitella kilpailullista etua, ei voida pitää kilpailusääntöjen vastaisena. Oikeusturvalautakunta katsoo myös, että Jääkiekkoliiton arviointia siitä, että kysymyksessä olevassa tapauksessa tapahtuneella seitsemän pelaajan joukkueen vaihdolla on tavoiteltu kilpailullista etua, ei voida pitää kilpailusääntöjen vastaisena.

Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo, että Etelä-Vantaan Urheilijat ry:lle määrättyä häviöseuraamusta ei voida pitää kilpailusääntöjen vastaisena. Valitus on sen vuoksi hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätöstä ei muuteta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.

                        
Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                           

Paula Jutila
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Matti Huhtamäki (eri mieltä), Terhi Kytö ja Sami Sarvilinna.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Jäsen Huhtamäki: Olen eri mieltä ratkaisun lopputuloksesta ja hyväksyn valituksen. Lausun perusteluina seuraavan. 

Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt ovat sisällöltään niin merkittäviltä osin epäselvät ja tulkinnanvaraiset, että niiden soveltamisessa rikotaan niin seurojen kuin pelaajien perusoikeuksia. Vastuu tästä on kilpailusäännöt laatineella lajiliitolla eli Jääkiekkoliitolla.

Kyseisessä asiassa on sovellettu kilpailusääntöjen kohdan 5. määräyksiä. Kyseinen kohta koskee pelaajan edustusoikeutta pelata eri joukkueissa kesken pelikauden. Edustusoikeus on määritelty seuraavasti:

”Pelaajan oikeutta osallistua SJL:n ja liigan järjestämään kilpailutoimintaan jossakin sarjaottelussa kutsutaan edustusoikeudeksi. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain SJL:n jäsenseurassa. Edustusoikeus seuran eri joukkueissa on määritelty monissa eri sääntökohdissa näissä kilpailusäännöissä.”

Kohdassa 5.4. säädetään pelaajan oikeudesta pelata eri joukkueissa. Siinä todetaan, että

”Pelaaminen eri joukkueissa tarkoittaa kaikkia tilanteita, joissa pelaaja vaihtaa joukkuetta, oli sitten kyseessä siirtyminen saman seuran/seurayhteisön joukkueiden välillä, tai pelaajan siirtyminen toiseen seuraan lainasiirrolla, yhteistyöseurasopimuksen puitteissa tai seurasiirrolla.”

Käytännössä tämä sääntömääräys on luoteeltaan ns. ”kaatopykälä”, joka kattaa kaikki mahdolliset edustusoikeuden siirrot ja niihin liittyvät tilanteet, vaikka määräys tulisi ainakin otsikoinnin perusteella olla jollain tasolla rajattu pelaajan edustusoikeuteen hänen siirtyessä samassa seurassa tai seurayhteisössä joukkueesta toiseen. Tämä pykälä ja sisältö osoittavat, että Jääkiekkoliitto on ilmeisesti luonut ko. kohdassa säännöstön, jota se pystyy kulloinkin haluamallaan tavalla eli mielivaltaisesti tulkitsemaan, milloin kenenkin eduksi tai vahingoksi.

Tässä asiassa on EVU Teamiin eli edustusjoukkueeseen nostettujen U20 ikäisten pelaajien osalta on ensinnäkin huomioitava, että heidän aiemmin kuluvalla pelikaudella edustamansa U20 suomisarja joukkueen sarjapelit olivat jo päättyneet, kun heidät siirrettiin EVU Teamin kokoonpanoon. Toiseksi kyseessä on junioreista aikuisten sarjassa pelaavaan edustusjoukkueeseen tapahtuva edustusoikeuden siirto. Seuran sisällä tapahtuvista mainitunlaisista siirroista on määrätty kilpailusääntöjen kohdan 5.4. alakohdassa 2.1. EVU on valituksessaan vedonnut tähän alakohtaan ja siinä määrätään pääsäännöksi näille siirroille seuraavaa:

”Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia kenttäpelaajia. Juniorijoukkueesta voi puolestaan siirtyä vain yhteen aikuisten joukkueeseen seuran valinnan mukaan kauden aikana. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.” [korostukset tässä ovat laatijan]

Tämä määräys annetaan kilpailusäännöissä kohdan 5.4. yleismääräysten jälkeen erityismääräyksenä eli käytännössä poikkeuksena yleismääräykseen. Seurayhteisön sisällä samasta asiasta on määrätty myös kilpailusääntöjen kohdassa 6.6., jossa todetaan seuraavasti:

”Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia junioreita. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.” [korostukset tässä ovat laatijan]

Näin ollen kilpailusääntöjä voidaan tulkita siten, että seuran edustusjoukkueella (tässä EVU Team) on oikeus kohdan 5.4. yleismääräyksen (kilpailullisen edun tavoittelun poissuljenta) poikkeuksena aina käyttää kaikkia sen edustuskelpoisia junioreita sen omissa otteluissa. Toisin sanoen tällaisissa seuran tai seurayhteisön sisäisissä juniorijoukkueista aikuisten joukkueisiin tapahtuvissa pelaajasiirroissa ei arvioida mahdollisesti syntyvää kilpailullista etua, koska sellaista ei lähtökohtaisesti voi edes syntyä tällaisissa siirroissa.

Kilpailusääntöjen epäselvyys ja sen sisältämät ristiriitaisuudet antavat mahdollisuuden tulkita niitä myös toisin, kuten enemmistö on tässä asiassa tehnyt.

Epäselvyystilanteissa sääntömääräyksiä on kuitenkin aina tulkittava ne laatineen tahon (tässä Jääkiekkoliiton) vahingoksi ja niiden perusteella seuraamusten kohteena olevan seuran (tässä EVU Teamin) eduksi. Tästä seuraa, että EVU Teamillä on ollut kilpailusääntöjen kohdan 5.4. alakohdan 2.1. erityismääräyksen nojalla oikeus peluuttaa haluamiaan sen junioripelaajia ottelussa GrIFK 2 joukkuetta vastaan.

Ensisijaisesti näillä perustein katson, että EVUn valitus on hyväksyttävä ja valitusmaksut on palautettava.

Toissijaisesti asiaa pitää arvioida kohdan 5.4. yleismääräyksen sisältämien säännösten pohjalta, jolloin kysymys on siitä, onko EVU Team saanut kilpailullista etua suhteessa GrIFK 2 joukkueeseen siitä, että se on peluuttanut U20 suomisarjassa pelanneita junioripelaajia valituksen keskiössä olevassa ottelussa. Vastaukseni tähän kysymykseen on alla olevin perustein se, ettei EVU Team ole millään mittarilla saanut mainitunlaista etua.

Kohdan 5.4. sisältämissä yleismääräyksessä todetaan, että

”Pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa. Pelaaja voi seuran päätöksellä pelata myös oman seuransa toisessa joukkueessa tai toisen seuran joukkueessa. Joukkueenvaihdolla ei saa tavoitella kilpailullista etua.” [korostukset tässä ovat laatijan]

Tässä mainitut ”seuran toinen joukkue” viittaa mielestäni muihin kuin seuran edustusjoukkueeseen, jota koskee edellä toteamani erityissäännön mukainen poikkeus (kohta 5.4. alakohta 2.1.). Näin ollen ”kilpailullista etua”, sen tavoittelua, tai niiden olemassaoloa ei pitäisi edes arvioida tilanteissa, joissa seuran juniorijoukkueista siirtyy edustuskelpoisia pelaajia seuran edustusjoukkueeseen. Tämän lisäksi on merkityksellistä huomioida, että jokaisella edustusoikeuden siirrolla tavoitellaan tavalla tai toisella kilpailullista etua. Sarjatoimintaan osallistuminen on lähtökohtaisesti kilpailua, jossa keskeinen tekijä on edun hakeminen kokoonpanoja muodostettaessa. Tämä tosiasia korostaa Jääkiekkoliiton kilpailullista etua koskevien määräysten järjettömyyttä ja mahdollistaa niiden mielivaltaisen tulkinnan.

Tätä ”kilpailullista etua” on määritelty kahdella kappaleella kilpailusääntöjen kohdassa 5.4. Määritelmän keskeisin osa on tämä:

”Kilpailullinen etu tarkoittaa sellaisen olosuhteen luomista, joka asettaa pelaajaa peluuttavan seuran epäoikeudenmukaiseen ja suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden.” [korostukset tässä ovat laatijan]

Kaikilla joukkueen kokoonpanon muodostamiseen liittyvillä seikoilla pitäisi tähdätä ”suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden” eli siihen, että otteluun saadaan mahdollisimman hyvä ja laaja kokoonpano, koska kyse on kilpailusta. Tämän takia on hyvin vaikeaa edes huomioida tällaista seikkaa siinä, miten pelaajia saa seuran tai seurayhteisön sisällä liikutella joukkueesta toiseen. Junioreissa tämän arvioinnin soveltamisen voi vielä jotenkin ymmärtää, koska otteluista halutaan turvallisia ja mahdollisimman tasaisia. Tämä perustelu ei kuitenkaan sovellu mitenkään siihen, miten aikuisten kilpasarjojen edustusoikeuden siirtoja tulisi arvioida.

Tästä riippumatta ”kilpailullisen edun” olemassaolo edellyttää myös ”epäoikeudenmukaisuutta”. EVU Team on perustellut junioripelaajien ottamista kokoonpanoon GrIFK 2 vastaan pelattavaan pudotuspeliotteluun sillä, että seura on halunnut antaa junioripelaajilleen mahdollisuuden kokeilla miesten pelejä. Tämä on täysin looginen ja ymmärrettävä peruste sille, miksi useampi pelaaja on ilmestynyt EVU Teamin kokoonpanoon pudotuspeliottelussa. Seura on siten halunnut edistää pelaajiensa halukkuutta jatkaa seuran edustusjoukkueessa seuraavalla pelikaudella. Pelaajakadosta kärsivälle Jääkiekkoliitolle tämän luulisi olevan kaikin puolin hyväksyttävä peruste. On myös mahdollista, että EVU Team on halunnut kyseiseen otteluun mahdollisimman laajan ja hyvän kokoonpanon. Tässäkään ei ole mitään sääntöjenvastaista, vaan se on todetusti osa sitä kilpailua, joka on jääkiekon sarjatoiminnassa aina läsnä.

Kuten EVU Team on asiassa todennut, Kilpailusääntöjen kohtaan 5.4. sisältyvä kilpailullisen edun hakemisen sääntö on täysin ymmärrettävä, kun puhutaan esimerkiksi juniorisarjojen AAA-tason pelaajien pelaamisesta AA-tasolla tai SM-tason junioripelaajien pelaamisesta Mestiksen tasolla. Kyseisessä ottelussa kilpailullista etua ei ole syntynyt, eikä siihen puuttumisen tarvetta ole ollut. Alimmalta mahdolliselta U20 sarjatasolta miesten toiseksi alimmalle tasolle siirtyminen ei edes teoriassa voi antaa minkäänlaista kilpailullista etua junioripelaajia kokoonpanoon ottavalle joukkueelle. Tasollisesti IV-divisioona on selkeästi parempi sarja kuin U20 suomisarja. Tämän osoittaa yksistään se, että IV-divisioonassa on kyseisen lohkon 1 pudotuspeleissä pelannut monessa joukkueessa useita pelaajia, jotka ovat pelanneet sekä miesten sarjoissa että U20 sarjoissa huomattavasti U20 suomisarjaa korkeammalla tasolla.

Koska EVU Team ei ole voinut edes teoriassa saada minkäänlaista ”kilpailullista etua” seuran omien juniori-ikäisten pelaajien peluuttamisesta EVU Teamin pudotuspeliottelussa, niin EVU Teamin ei voida katsoa rikkoneen kilpailusääntöjen kohtaa 5.4. Näin ollen valitus on toissijaisesti hyväksyttävä ja valitusmaksut palautettava näillä perustein.

Vakuudeksi
Paula Jutila