13/2022 Jalkapallo - Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                           PÄÄTÖS  Nro 13/2022
6.6.2022   
Diaarinro 16/2022

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n Eteläisen alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevän työryhmän päätös 30.5.2022


ASIA                 
Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA
 A

 

KUULTAVA
 Suomen Palloliitto ry

 

SUOMEN PALLOLIITTO RY:N PÄÄTÖS

Erotuomari on 15.5.2022 pelatussa miesten Kutosen ottelussa Valtti/R.O.U – AC StaSi antanut AC StaSin pelaaja A:lle kaksi varoitusta peräkkäin ja poistanut hänet kentältä ottelun 11 minuutilla.

Erotuomarin raportin mukaan A laukoi ottelun 10 minuutilla kohti maalia. Tuomari oli sijoittuneena rangaistusalueen ulkopuolelle kasvot maalille päin ja hän näki laukauksen koko kaaren. Erotuomarin havainnon mukaan pallo meni täpärästi yläriman yläpuolelta ja hänen ratkaisunsa oli, ettei kyseessä ollut maali.

A alkoi huutaa pallon menneen varmasti maaliin ja verkosta läpi. Pelaajien joukossa tuntui olevan kovasti erilaisia näkemyksiä, mistä pallo eteni ja oliko kyseessä maali vai ei.

Erotuomari oli huomauttanut ja puhutellut A:ta ottelun 10 ensimmäisen minuutin aikana hänen pyrkiessään toistuvasti haastamaan erotuomaria.

A alkoi meuhkata kyseessä olevan maali ja arvostella erotuomarin toimintaa epäasiallisesti, jolloin erotuomari varoitti häntä. A jatkoi erotuomarin haastamista, eikä lopettanut kehotuksista huolimatta, jolloin erotuomari varoitti häntä uudelleen ja poisti hänet kentältä 11 minuutilla.

A käyttäytyi epäasiallisesti ja jatkoi haastamista myös kentältäpoiston yhteydessä. Haastaminen oli loppunut vasta, kun erotuomari oli käynyt erikseen pyytämässä häntä poistumaan tekniseltä alueelta, koska hän ei poistunut sieltä välittömästi.

Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) Eteläisen alueen kilpailupäällikkö on määrännyt A:lle lisärangaistuksena yhden ottelun pelikiellon sillä perusteella, että erotuomari oli kokenut sopimatonta käytöstä vielä kentältä poistamisen jälkeen.

Palloliiton Eteläisen alueen kurinpito- vastalauseasioita käsittelevä työryhmä (jäljempänä työryhmä) on pitänyt annettua lisärangaistusta oikeana ja hylännyt A:n valituksen. Työryhmä on todennut erotuomarin päätösten protestoinnin johtavan sääntöjen mukaan rangaistuksiin. Työryhmän luotettavana pitämän erotuomariraportin mukaan A oli saatuaan varoituksen jatkanut protestointia, mistä seurasi toinen varoitus ja kentältä poistaminen. Lisärangaistukselle oli perusteet, koska protestointi ei ollut loppunut vielä siihenkään.

Työryhmän käytettävissä on ollut erotuomariraportin ja valituksen lisäksi A:n sille toimittamat AC StaSin ja Valtti/R.O.U:n joukkueenjohtajien sekä kahden AC StaSin pelaajan tilannetta koskevat kirjalliset lausunnot.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänelle määrätty pelikielto kumotaan.

Perusteinaan A on vedonnut siihen, että hän ei ollut käyttäytynyt kentältäpoiston jälkeen epäasiallisesti eikä lisärangaistuksen tuomitsemiseen ollut siten perusteita. A ei ollut poistunut kenttäalueelta hitaasti tai voimakkaasti epäasiallisesti käyttäytyen. Kentältäpoistosta A:n poistumiseen oli kulunut enimmillään 30-45 sekuntia, mitä voidaan pitää normaalina aikana.

A:n mukaan hän oli laukonut pallon maaliin ja erotuomarin näyttäessä maalipotkua hän oli protestoinut tilannetta sanomalla, että pallo meni maaliin, mistä erotuomari oli antanut ensimmäisen varoituksen. A oli jatkanut edelleen sanoen, että kyllä tuollaiset tilanteet pitäisi nähdä oikein, minkä jälkeen erotuomari oli suullisesti varoittanut, ettei A saisi sanoa enää mitään. Erotuomari oli sanonut A:lle tekevänsä raporttia kentän virheistä, mihin A oli vastannut toteamalla, että onneksi mekin voimme tehdä raporttia eteenpäin. Tämän jälkeen erotuomari oli hermostunut ja sanonut, että nyt loppuu sekä antanut A:lle toisen varoituksen ja sen jälkeen poistanut hänet kentältä.

Tämän jälkeen A oli taputtanut käsiään yhteen kaksi kertaa ja lähtenyt heti poistumaan vaihtopenkkien suuntaan huutaen vielä matkalla kävellessään, että se oli selvä maali ja että tilanteet pitäisi nähdä oikein.

A oli ollut vaihtopenkillä ottamassa tavaroitaan, kun erotuomari oli juossut hänen luokseen ja sanonut, ettei peli jatkuisi ennen kuin hän poistuu vaihtopenkkien alueelta. A ei olisi voinut tehdä mitään yhtään nopeammin ja hän oli poistunut vaihtopenkiltä saatuaan tavaransa kasaan.

A on katsonut, ettei käsien taputtaminen ja yhden kerran maalista sanominen punaisen kortin jälkeen ole lisärangaistuksen määräämiseen oikeuttava teko. A on kiistänyt käyttäneensä epäasiallista kieltä, mutta on myöntänyt haastaneensa tuomaria sanallisesti ja jankuttaneensa ja korottaneensa ääntä sanoen, että pallo oli maalissa ja että tilanteet pitäisi nähdä oikein.

Erotuomariraportti ei pitänyt paikkaansa siltäkään osin kuin siinä oli todettu erotuomarin varoittaneen A:ta jo aiemmin useasti huutelusta. A:ta oli varoitettu vain yhden kerran tilanteessa, jossa erotuomari tuomitsi virheellisesti maalipotkun sijaan kulmapotkun.

A on katsonut, että erotuomarin raporttia ei voida pitää uskottavana ottaen erityisesti huomioon valitukseen liitetyt AC StaSin joukkueenjohtajan ja kahden muun pelaajan sekä vastustajajoukkueen joukkueenjohtajan kirjalliset kuvaukset tilanteesta.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan todennut, että se pitää erotuomarin kertomusta luotettavana ja korostanut sitä, että kentällä tehdyt päätökset ovat lopullisia. Palloliiton näkemyksen mukaan asiassa ei ole esitetty näyttöä, joka antaisi aiheen epäillä erotuomarin kertomuksen luotettavuutta tai että tilanteessa ei olisi ollut protestointia, jonka tuomari tulkitsi kentältä poistamisen arvoiseksi. Tehty päätös on perustunut Palloliiton rangaistusmääräyksiin ja se on yhdenmukainen aiemman rangaistuskäytännön kanssa.


VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on todennut muun ohella, ettei Palloliiton vastineessa ole lainkaan käsitelty kentältäpoiston jälkeistä tilannetta eikä sillä siten ole asiassa merkitystä. Erotuomarin kiihtyminen tilanteessa tuli ottaa huomioon hänen raporttinsa uskottavuutta arvioitaessa. 


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU


Perustelut 

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle lisärangaistuksena määrätylle pelikiellolle ollut peruste.


Sovellettavat säännökset

Palloliiton vuoden 2022 rangaistusmääräysten kohdan 2 alakohdan 2.3. mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa tai -ottelussa, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäasiallisesti, epäurheilijamaisesti, väkivaltaisesti tai lainvastaisesti tai pelaa raa’alla tavalla.

Rangaistusmääräysten kohdan 3 alakohdan 3.1.6. mukaan rangaistulajeja ovat peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, kuitenkin enintään kahdeksan (8) ottelun ajaksi, tai määräajaksi tai kohdan 2.10.mukaan väliaikaisesti.


Näyttö ja A:n menettelyn arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei sen toimivaltaan kuulu erotuomarin ottelun aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Nämä erotuomarin päätökset ovat lopullisia. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Tässä asiassa oikeusturvalautakunnan arvioitavana on se, onko A:lle kurinpitomenettelyssä lisärangaistuksena määrätylle pelikiellolle ollut asiassa esitetyn näytön perusteella riittäviä perusteita, eli onko A rangaistusmääräysten tarkoittamalla tavalla käyttäytynyt epäasiallisesti protestoimalla erotuomarin tekemää päätöstä edelleen kentältäpoiston jälkeen.

A on itse kertonut arvostelleensa tuomarin maalitilanteessa tekemää päätöstä ja jatkaneensa sitä edelleen ensimmäisen varoituksen ja tuomarin sanallisen lopettamiskehotuksen sekä vielä toisen varoituksen ja kentältäpoiston jälkeen. A on kertonut tässä yhteydessä taputtaneensa käsiään yhteen ja protestoineensa tuomarin maalitilanteessa tekemää ratkaisua huutaen, käyttämättä kuitenkaan missään vaiheessa epäasiallista kieltä.

Ottelun erotuomari on raportissaan pitänyt A:n hänen toimintaansa kohdistamaa arvostelua epäasiallisena. Raportin mukaan A käyttäytyi epäasiallisesti ja jatkoi erotuomarin haastamista edelleen myös kentältä poistamisen yhteydessä. A:n käyttämät tarkat ilmaisut eivät ilmene raportista, eikä siinä ole väitetty A:n käyttäneen esimerkiksi alatyylistä kieltä.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015 ja UOL 23/2020).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin raportin ja A:n tilannetta koskevan kertomuksen välillä ei ole merkittävää ristiriitaa tapahtumien pääpiirteisen kulun osalta, vaikka niissä onkin esitetty toisistaan eroavat näkemykset A:n käyttäytymisen epäasiallisuudesta. Myös A:n oikeusturvalautakunnalle toimittamat AC StaSin ja Valtti/R.O.U:n joukkueenjohtajien sekä kahden AC StaSin pelaajan tilanteesta antamat kirjalliset lausunnot kuvaavat pääosin sellaista tapahtumainkulkua, jossa A on erotuomarin kehotuksesta ja saamistaan varoituksista sekä kentältäpoistosta huolimatta edelleen sanallisesti jatkanut protestointia, johon ei kuitenkaan ole liittynyt asiatonta kielenkäyttöä. Ottaen huomioon erotuomariraportissa todettu sekä lausunnoissa esitetyt näkemykset siitä, ettei A ollut viivytellyt kentältä poistuessaan, ei hänen voida sen sijaan katsoa protestoineen erotuomarin päätöksiä poistumista viivyttämällä. 

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä todetulla tavalla urheilussa erotuomarin koskemattomuus on yksi keskeisiä periaatteita. Oikeusturvalautakunnassa on ollut käsiteltävänä useita eri lajeja ja useita erilaisia tilanteita koskeneita kurinpitoasioita, joissa pelaaja on käyttäytynyt väkivaltaisesti tai muutoin epäasiallisesti erotuomaria kohtaan. Lautakunnan jalkapalloerotuomariin kohdistettua suullista arvostelua koskevassa käytännössä (esim. UOL 27/2017, UOL 17/2010 ja UOL 21/2014) on todettu, että joukkueurheilun keskeisenä lähtökohtana on, että erotuomarin ratkaisuja kunnioitetaan. Erityisesti joukkueen valmentajan taholta tapahtuvaa erotuomarin ratkaisun voimakasta kritisointia voidaan pitää epäurheilijamaisena. Ratkaisun protestointi on epäurheilijamaista erityisesti silloin, kun moite kohdistuu erotuomariin henkilökohtaisesti ja protestoinnissa haukutaan erotuomaria.

Oikeusturvalautakunnan arvioitavana olleissa erotuomarin arvostelua koskevissa tapauksissa erotuomaria on tyypillisesti nimitelty ja kielenkäyttö tai käyttäytyminen muuten on ollut selvästi aggressiivista. Menettelyä on arvioitu kulloinkin voimassa olleiden rangaistusmääräysten nojalla yleensä epäurheilijamaisena käytöksenä, kun Palloliiton tässä asiassa sovellettavien rangaistusmääräysten mukaan pelikielto voidaan epäurheilijamaisen käyttäytymisen lisäksi määrätä myös muun ohella kilpailusta tehdyistä päätöksistä johtuvasta epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tuomariston ratkaisujen kyseenalaistaminen ja arvostelu sellaisenaan ei merkitse epäasiallista käyttäytymistä eikä voi johtaa rangaistuksen määräämiseen. Ottaen huomioon edellä todettu erotuomarin ratkaisujen kunnioittamista koskeva lähtökohta, voi ratkaisujen kritisointi kuitenkin voimakkuuden tai siinä käytetyn tyylin perusteella, mutta mahdollisesti myös pelitilanteessa annetusta varoituksesta ja kentältä tapahtuvan poistamisen jälkeen jatkuessaan ylittää sen mitä on pidettävä asiallisena käyttäytymisenä. 

A:n epäasiallista käyttäytymistä tai rangaistuksen määräämisen perusteena sovellettua sääntökohtaa ei ole nimenomaisesti erotuomariraportissa tai kurinpitopäätöksessä yksilöity.  Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan (UOL 25/2019) katsonut, että kun kurinpitopäätöksessä ei ollut kuvattu kurinpitoseuraamukseen johtanutta menettelyä, tämä on ratkaisevalla tavalla heikentänyt kurinpidon kohteena olevan henkilön puolustautumismahdollisuuksia ja päätös on kumottu. Tässä tapauksessa A on kuitenkin omankin kertomuksensa mukaan haastanut tuomaria sanallisesti jankuttamalla sekä korottamalla ääntään. A on jatkanut erotuomarin päätöksen protestointia käsiään taputtamalla ja huutaen ainakin lyhyen aikaa vielä kahden varoituksen ja kentältäpoiston jälkeen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n voidaan katsoa jatkaneen erotuomarin ratkaisun arvostelua vielä välittömästi kentältäpoiston jälkeen tavalla, jota on erotuomariraportissa kuvattu epäasialliseksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n käyttäytyminen on kuitenkin jäänyt epäselväksi. Erotuomariraportista tai Palloliiton kurinpitopäätöksestä ei tarkemmin ilmene protestoinnin ilmenemistapa eikä esimerkiksi se, onko kysymys ollut yksittäisestä huudahduksesta kentältä poistuessa vai voimakkaammasta erotuomarin haastamisesta. Myös epäasiallisena pidetyn arvostelun sisältö on jäänyt erotuomariraportissa sekä kurinpitopäätöksissä tarkemmin kuvaamatta. A:n erotuomarin ratkaisuun kohdistamaa arvostelua ei voida myöskään asiassa esitettyjen lausuntojen perusteella pitää siinä käytettyjen ilmaisujen tai tyylin johdosta erityisen voimakkaana.

Kun rangaistukseen johtanut menettely on siten jäänyt edellä todetulla tavalla epäselväksi, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole edellytyksiä todeta A:n käyttäytyneen kentältäpoiston jälkeen rangaistusmääräyksissä tarkoitetulla tavalla epäasiallisesti yksinomaan sillä perusteella, että hän on vielä kentältä poistuessaan jollakin tapaa arvostellut erotuomarin ratkaisua.


Johtopäätökset

Edellä todetun perusteella Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt riittävällä tavalla selvittämättä, että A olisi kentältäpoiston jälkeen käyttäytynyt tavalla, jota voidaan pitää rangaistusmääräyksissä tarkoitetulla tavalla epäasiallisena. A:lle kurinpitomenettelyssä määrätty yhden ottelun pelikielto on siten poistettava.


Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Suomen Palloliitto ry:n Eteläisen alueen kilpailupäällikön ja Eteläisen alueen kurinpito- vastalauseasioita käsittelevän työryhmän päätökset 30.5.2022 kumotaan ja A:lle lisärangaistuksena määrätty yhden ottelun pelikielto poistetaan. 

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala                                                             Sanna Holkeri

Puheenjohtaja                                                      Sihteeri

                                                                                                                                                                                                        

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Tom Hedkrok, Tuomas Ojanen ja Juha Viertola.