10/2023 Jääkiekko – kurinpito – pelikielto
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 10/2023
25.3.2023
Diaarinro 15/2023
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Jääkiekon SM-Liigan Kurinpitodelegaation päätös 23.3.2023 nro 44/2022–2023
ASIA
Kurinpito, pelikielto
MUUTOKSENHAKIJA
Lahden Pelicans Oy
KUULTAVAT
Jääkiekon SM-Liiga Oy
A
VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Jääkiekon SM-Liigan Kurinpitodelegaatio on 22.3.2023 pelatun ottelun KalPa–Pelicans jälkeen käsitellyt peliajassa 34.20 tapahtunutta Kalpan pelaajan A:n taklausta, joka oli kohdistunut Pelicansin B:hen. Kurinpitodelegaatio on päätöksessään 23.3.2023 katsonut, ettei A:lle määrätä tilanteesta pelikieltoa.
VALITUS PERUSTEINEEN
Lahden Pelicans Oy on vaatinut, että päätös kumotaan ja KalPan puolustaja A:lle määrätään vähintään kolmen ottelun lisäpelikielto.
Kuopiossa 22.3.2023 pelatun KalPa–Pelicans -ottelun toisessa erässä ajassa 34.20 KalPan puolustaja A taklasi selästä Pelicansin keskushyökkääjä B:tä. A:lla oli tilanteessa runsaasti aikaa reagoida ja jättää taklaus tekemättä. A:n etäisyys B:hen oli noin 2 metriä siinä vaiheessa, kun B luopui kiekosta. A suoritti taklauksen, kun B oli pysähtyneenä. A:n suorittama taklaus oli pelitilanteeseen nähden täysin turha. B oli taklauksen tullessa noin puoli metriä irti laidasta ja osui ennen taklaustilannetta laitaan menettäen samalla tasapainoaan. Tasapainon menettänyt ja selin kaukaloon päin kääntynyt B ei muista nähneensä, että A oli tulossa taklaamaan häntä.
Sekavan oloinen ja pukukoppiin talutettu B loukkaantui tilanteessa eikä pystynyt enää jatkamaan ottelua. B on sivussa myös perjantaina 24.3.2023 Lahdessa pelattavasta viidennestä puolivälieräottelusta. Suurella todennäköisyydellä B ei palaa tositoimiin enää tällä kaudella.
A:n tuomitsematta jättäminen ei ollut linjassa muihin kuluvalla Liiga-kaudella tehtyihin kurinpitopäätöksiin. Esimerkki 26.11.2022 pelatusta SaiPa–Sport ottelussa pelaajalle määrättiin vastaavanlaisesta taklauksesta neljän ottelun pelikielto.
Tilanteeseen tulisi soveltaa selästä taklaamista koskevaa sääntökirjan kohtaa 43.
VASTAUKSET PERUSTEINEEN
Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Kurinpitodelegaatio oli ratkaissut asian oikein.
Ottelun tuomaristo oli soveltanut tilanteessa sääntökirjan kohtaa 41 eli laitataklaamista koskevaa kohtaa. Tilanne on asetettu kurinpitomenettelyyn saman sääntökohdan perusteella. Tilanteeseen tuli siten soveltaa mainittua sääntökirjan kohtaa eikä selästä taklaamista koskevaa kohtaa 43.
Oikeusturvalautakunnalla ei ollut toimivaltaa arvioida sitä, minkä sääntökirjan kohdan perusteella tilannetta tuli arvioida. Joka tapauksessa tilanteessa ei täyty selästä taklaamisen tunnusmerkistö. B on tilanteessa ollut tietoinen A:n lähestymisestä, ja hän on silti vähän kääntänyt selkäänsä taklaajaa kohti. Tämä seikka tekee teosta laitataklauksen.
Kurinpitodelegaatio oli toiminut oikein, kun se oli katsonut, ettei pelitilanteen ja molempien pelaajien toiminnan perusteella tilanteesta tullut määrätä lisäpelikieltoa. Päätösharkinnassa oli jo otettu huomioon kaikki valituksessa mainitut seikat. B oli ollut taklaustilanteessa vielä kiekollisena pidettävä pelaaja. Tätä ei ollut valituksessa edes riitautettu. Kiekollista ja kiekollisena pidettävää pelaajaa saa taklata. Taklaaminen kuuluu jääkiekkoon ja on olennainen osa peliä. Kiekollisena pidettävä pelaaja on velvollinen huolehtimaan itsestään ja varautumaan taklauksiin. B:n valitettava loukkaantuminen käsillä olevassa tilanteessa näyttää aiheutuneen siitä, ettei B ollut syystä tai toisesta riittävällä tavalla varautunut taklaukseen. Tämä on oikealla tavalla otettu huomioon Kurinpitodelegaation ratkaisussa.
Kurinpitodelegaation ratkaisu ei ollut ollut rangaistuskäytännön vastainen. Vedottu selästä taklaamista koskeva toinen ratkaisu on ollut oikea, koska kysymys on ollut moitittavammasta teosta kuin laitataklaamista koskevat tilanteet.
A on vaatinut, että valitus hylätään.
Kurinpitodelegaation ratkaisu oli oikea.
A oli lähtenyt taklaamaan kiekollista B:tä siniviivan tuntumassa. B oli nähnyt A:n tulevan taklaamaan häntä. B:n rintamasuunta oli ollut kentälle päin ja hän oli kiekollinen pelaaja. B oli kääntynyt sivuttain ja pelasi kiekon päätyyn. Aivan viime hetkellä hän oli kääntänyt itseään lisää laitaan päin ja ollut siten enemmän selkä kentälle päin. A ei ollut ehtinyt reagoida enää mitenkään ja taklaus oli osunut B:hen. A ei ollut kiihdyttänyt vauhtia tai nostanut käsiään. Hän oli pelkästään pyrkinyt taklaamaan B:tä kylkeen. Valitettavasti B oli juuri kohdassa, jossa kaukalon pleksin reuna alkaa ja hän oli lyönyt siihen päänsä.
VASTASELITYS
Lahden Pelicans Oy on antanut vastaselityksen asiassa vedoten valituksessaan jo esiin tuomaansa sekä todeten muun ohella seuraavan.
B ei ollut havainnut tai nähnyt A:ta ollenkaan. Jos B olisi nähnyt A:n tulevan taklaamaan, hän olisi pelannut tilanteen aivan toisin. B oli ollut tilanteessa pysähtyneenä ja menossa vaihtoon. A olisi ollut merkittävästi aikaa tehdä tilanteessa toisenlainenkin ratkaisu, kuin taklata voimakkaasti suoraan selkäpuolelle. B on kertonut kokeneensa tapahtuneen jälkeen erittäin voimakasta pääkipua, huimausta ja pahoinvointia. Lisäksi B on menettänyt tapahtumassa tajuntansa ja kokenut tilanteen jälkeen tajuntansa tason laskeneen merkittävästi.
Muutoksenhakija on esittänyt valituksensa tueksi lääkärinlausunnon.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
Jääkiekon SM-Liigan Kurinpitodelegaatio on 22.3.2023 pelatun ottelun KalPa–Pelicans jälkeen käsitellyt Kalpan pelaajan A:n taklausta, joka oli kohdistunut Pelicansin B:hen. Kurinpitodelegaatio on päätöksessään 23.3.2023 katsonut, ettei A:lle määrätä tilanteesta pelikieltoa. Ottelun erotuomaristo ja kurinpitodelegaatio on arvioinut tilannetta laitataklausta koskevan sääntökirjan kohdan perusteella.
Asiassa on kysymys siitä, 1) tuliko tilannetta arvioida selkään kohdistuvaa taklausta koskevan sääntökirjan kohdan 43 perusteella vai laitataklausta koskevan kohdan 41 perusteella, 2) oliko oikeusturvalautakunnalla toimivalta arvioida sitä, kumman sääntökohdan perusteella tilannetta tuli arvioida ja 3) tulisiko A:lle määrätä tilanteesta lisäpelikielto. Viimeksi todetun kysymyksen osalta arvioitavaksi tulee lisäksi se, onko Kurinpitodelegaatio noudattanut kysymyksessä olevassa asiassa aikaisempaa rangaistuskäytäntöään.
Oikeusturvalautakunnan toimivalta
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, b) kurinpitoseuraamuksesta, c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä. Mainitun säännön kohdan 2 perustella lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä, joissa on kysymys a) kurinpidosta tai b) siitä, onko päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastainen, jos liiga on sitoutunut lautakunnan toimivaltaan.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun lajisääntöjen vastaisuutta on tulkittu siten, että kilpailusuoritusta koskevien urheilun lajisääntöjen soveltaminen ja lajisääntöjen mukaan määrättyjen kilpailusuoritusta koskevien seuraamusten tutkiminen eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Poikkeuksellisesti oikeusturvalautakunta on voinut tutkia myös lajisääntöjen rikkomista koskevan kysymyksen, jos sen perusteella on määrätty kurinpitoseuraamus, joka on määrätty kestämään huomattavan pitkän ajan. Tällöinkin arvioinnin kohteena on nimenomaan se, onko yksittäisen kilpailusuorituksen ulkopuolelle ulottuvalle seuraamukselle ollut asianmukaiset perusteet. Tässä yhteydessä arvioinnin kohteena voi olla lajisuorituksen arviointi, mutta lautakunta ei ratkaisussaan ota kantaa yksittäisen kilpailun tai ottelun lopputulokseen sinänsä, vaan kannanotto kohdistuu siihen, onko asiassa ollut perusteet kilpailusuorituksen ulkopuolelle ulottuvan seuraamuksen määräämiseen. Lautakunnan ratkaisukäytäntöä siitä, mitä lajisäännöillä tarkoitetaan, on varsin runsaasti (ks. esim. UOL 2/2001, 14/2008, 8/2009, 12/2011, 27/2011, 22/2011 ja 23/2013).
Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että se on toimivaltainen kurinpitoasiassa käsittelemään myös sitä, minkä sääntökirjan kohdan perusteella nyt käsillä olevaa taklaustilannetta on arvioitava, koska kysymys on kurinpitoseuraamusta koskevasta vaatimuksesta, joka menestyessään johtaisi huomattavan pitkään pelikieltoon.
Sovellettavat säännöt
SM-Liigan (jäljempänä Liiga) kilpailusääntöjen 1 kohdan mukaan, mikäli Liigalla ei jostakin kilpailusäännöstä ole omaa erillispäätöstä tai määräystä, noudatetaan siinä tapauksessa Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä Liigan toimintaan soveltaen. Mainittujen sääntöjen 26 kohdan mukaan Liigassa noudatetaan pääsääntöisesti IIHF:n sääntökirjaa 2022, pois lukien kohdassa tarkemmin esitetyt kohdat.
Jääkiekon sääntökirjan 2022–2023 kohdan 41.1 mukaan
Laitataklauksesta tuomitaan rangaistus pelaajalle, [joka] taklaa tai työntää puolustuskyvytöntä vastustajaa aiheuttaen vastustajan voimakkaan tai vaarallisen osumisen tai törmäämisen laitaa vasten.
Päätuomarin harkinnan pohjalta rangaistuksen ankaruus perustuu laitaa vasten kohdistuneen iskun voimaan. Päätuomareilla on tämän säännön yhteydessä merkittävä määrä harkintavaltaa.
Taklaajan velvollisuus on varmistaa, että vastustaja ei ole puolustuskyvyttömässä asemassa ja jos näin on, hänen täytyy välttää kontakti tai minimoida se. Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti muuttaa asemaansa, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden laitataklaustilanteen, ei tilanteesta rangaista laitataklauksena. Kuitenkin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus.
Nämä näkökulmat täytyy ottaa huomioon, kun päätuomarit soveltavat tätä sääntöä. Tarpeeton kontakti kiekkoa pelaavaan pelaajaan ilmeisessä pitkän kiekon- tai paitsiotilanteessa, minkä seurauksena pelaaja osuu tai törmää laitaan, on laitataklaus ja täytyy myös rangaista sellaisena. Tilanteissa, joissa osumaa laitaa vasten ei ole, niin rike pitää käsitellä ryntäyksenä.
Sääntökirjan kohdan 43.1 mukaan
Selästä taklaaminen on taklaus, joka kohdistetaan haavoittuvassa asemassa olevaan pelaajaan, (joka ei ole tietoinen uhkaavasta iskusta) ja täten ei pysty suojaamaan tai puolustamaan itseään tällaiselta iskulta, ja kontakti kohdistuu taklattavan vartaloon selkäpuolelta.
Pelaajalle, joka millään tavoin taklaa vastustajaansa selästä päin laitaa, päin maalikehikkoa tai avojäällä (toisin sanoen korkealla mailalla, poikittaisella mailalla, jne.), rangaistaan tämän säännön perusteella.
Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti kääntää selkänsä vastustajaa kohden, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden selästä taklaustilanteen, ei tilanteesta rangaista selästä taklauksena. Kuitenkin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus.
Pelikiellon määrääminen edellyttää kuitenkin molemmissa tilanteissa, että vastustajaa vaarannetaan piittaamattomasti. Arvioinnissa otetaan huomioon rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.
Asian arviointi
Oikeusturvalautakunnalle on toimitettu asian ratkaisemista varten videotallenne kysymyksessä olevasta tilanteesta. Asianosaiset ovat lisäksi kirjallisesti esittäneet oman näkemyksensä tilanteesta ja sen sääntöjen mukaisesta tulkinnasta.
Kurinpitodelegaatio on muutoksenhaun kohteena olevassa ratkaisussaan arvioinut tilannetta sääntökirjan 41.1 perusteella ja katsonut, että videotallenteen perusteella B saa pystysyötön hyökkäyssiniviivalle ollessaan tilanteessa takaperinluistelussa. Syötön vastaanottamisen yhteydessä B kuitenkin törmää luistimillaan laitaan, menettää hieman tasapainoaan sekä myös hieman kadottaa kiekon hallinnan. Tämän jälkeen B kuitenkin onnistuu lyömään kiekon Pelicansin hyökkäyspäätyyn. Samanaikaisesti B:n saadessa pystysyötön, KalPan A luistelee B:tä kohti. A lähestyy B:tä tämän pelatessa kiekon päätyyn ja taklaa tämän jälkeen B:tä. Taklauksen seurauksena B menettää tasapainonsa ja kaatuu laitaan samalla lyöden päänsä laitaan.
Kurinpitodelegaatio on videotallenteiden perusteella katsonut, että B on tietoinen lähestyvästä A:sta. Edelleen delegaatio toteaa, että B pelaa kiekon hyökkäyspäätyyn, ja samalla B selkä kääntyy hieman lähestyvän A:n suuntaan. Delegaatio toteaa, että B on vielä taklaushetkellä kiekollisena pidettävä pelaaja, jota voidaan sääntöjen mukaan taklata. B on laitaan törmäämisen jälkeen onnistunut saamaan tasapainonsa takaisin, eikä hän ole enää haavoittuvassa peliasennossa siten, etteikö hänellä olisi mahdollisuutta ottaa uhkaavaa vastustajan taklausta vastaan. Toisaalta delegaatio toteaa, että B ei näytä pyrkivän ottamaan taklausta vastaan sen jälkeen, kun hän on pelannut kiekon päätyyn. A puolestaan tulee taklaustilanteeseen liukumalla ja pelitilanteeseen nähden tavanomaisella vauhdilla. A ei korosta tilanteessa tapahtuvan taklauksen voimaa käsillään tai jaloista ponnistamalla. Lisäksi B:n peliasento kääntyy juuri viime hetkellä ennen A:n taklausta.
Oikeusturvalautakunnalle esitetyn videon perusteella lautakunta katsoo, ettei sillä ole perusteita arvioida tilannetta toisin kuin Kurinpitodelegaatio on tehnyt. Edellä todetut videotallenteelta ilmenevät seikat huomioon ottaen tilannetta ei ole myöskään perustetta arvioida laitataklausta koskevan sääntökirjan kohdan sijasta selkään taklausta koskevan kohdan perusteella. A:n teko tulee oikein arvioiduksi laitataklausta koskevan sääntökirjan kohdan perusteella. Selkään taklauksen tunnusmerkistö ei tilanteessa täyty.
Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta päätyy videotallenteen perusteella samaan lopputulokseen kuin Kurinpitolautakunta siitä, että A ei taklauksellaan piittaamattomasti vaaranna vastustajaa siten, että taklauksesta tulisi määrätä pelikieltoa A:lle.
Koska tilannetta on arvioitava laitataklauksena, muutoksenhakijan vetoama ratkaisu selkään taklaamista koskeneesta toisesta ratkaisusta ei ole käsillä olevan ratkaisun kannalta merkityksellinen. Asiassa ei siten ole osoitettu, että Kurinpitodelegaation ratkaisun lopputulos olisi sen vallitsevan käytännön vastainen.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Oikeusturvalautakunta on käsillä olevassa asiassa toimivaltainen arvioimaan sitä, minkä sääntökirjan kohdan perusteella käsillä olevaa taklaustilannetta on arvioitava.
Oikeusturvalautakunnalla ei ole perusteita päätyä esitetyn selvityksen perusteella toiseen lopputulokseen sovellettavan sääntökirjan kohdan ja kysymyksessä olevan taklaustilanteen arvioinnin osalta kuin Kurinpitodelegaatio.
Asiassa ei ole selvitetty, että Kurinpitodelegaatio olisi käsillä olevassa asiassa päätynyt vallitsevan käytäntönsä vastaiseen lopputulokseen.
Edellä todetuin perustein valitus tulee hylätä.
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Timo Ojala
Puheenjohtaja
Jukka Loiva
Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilkka Salmenkylä ja Juha Viertola.