3/2022 Jääkiekko – Yhdistys – Päätöksen sääntöjen vastaisuus – Seurasiirto - Kohtuullistaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                   
Päätös   Nro 3/2022
25.2.2022  Diaarinumero 1/2022


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n päätös 5.1.2022 U16-pelaajan seurasiirtopyynnön johdosta ym.

ASIA                  

Pelaajan siirto-oikeus

MUUTOKSENHAKIJA

X, huoltajanaan Y


KUULTAVAT   

Helsingin Jääkiekkoklubi ry

Kiekko-Vantaa Juniorit ry

Suomen Jääkiekkoliitto ry


ASIAN TAUSTA

Valittaja X edustaa Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n U16-jääkiekkojoukkuetta, joka pelaa kaudella 2021-2022 ikäluokkansa Mestis-sarjassa. Valittaja on 16.12.2021 tiedustellut seuraltaan sen kantaa seurasiirtoon ja 22.12.2021 kirjallisesti pyytänyt seuraltaan lupaa siirtyä toiseen seuraan ja joukkueeseen, Kiekko-Vantaa Junioreiden U16-joukkueeseen. Valittaja on perustellut seuralleen siirtopyyntöään sillä, että hänen hakeutumisensa peruskoulun jälkeisiin urheiluoppilaitoksiin käytännössä edellyttää ylemmällä sarjatasolla pelaamista kuin missä hänen nykyinen joukkueensa pelaa. Lisäksi tavoite päästä pelaamaan toivotulla korkeammalla sarjatasolla ei tulevalla sarjakaudella näyttäisi toteutuvan nykyisessä seurassa ja COVID-19-tilanteesta johtuen tavanomaisia näyttömahdollisuuksia (try out- tapahtumia) ei välttämättä juurikaan järjestetä keväällä 2022, joten näyttöjä voisi antaa pelaamalla jo keväällä siinä joukkueessa, jolla on joukkueet myös tulevalla kaudella Mestis- ja SM-sarjoissa.

HJK ry on seurasiirtopyynnön tekemisen päivänä 22.12.2021 vahvistanut vastaanottaneensa sen. Valittaja on 2.1.2022 tiedustellut pyynnön käsittelyn tilaa ja saanut seuralta 4.1.2022 ilmoituksen siitä, että pyynnön käsittely on edelleen kesken. Valittaja on 4.1.2022 tiedustellut syytä sille, miksi asian käsittely on kestänyt yli viikon, ja pyytänyt kiirehtimään asian käsittelyn kanssa. HJK ry on 5.1.2022 ilmoittanut valittajalle, ettei siirtoa myönnetä, ja valittajan vielä erikseen tiedusteltua päätöksen perusteluita viitannut jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2021-2022 kohdan 6 kappaleen 9 ensimmäiseen virkkeeseen: ”1.7. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella”.

Valittaja on 5.1.2022 ollut yhteydessä jääkiekkoliittoon pyytäen liittoa ryhtymään toimenpiteisiin seurasiirtoasiassa valittajan seuran passiivisuuden vuoksi. Valittaja on tuonut esille, että kaikki joukkueen toimintaan liittyvät maksut oli suoritettu maaliskuun 2022 loppuun saakka eikä tämän vuoksi ollut estettä seurasiirrolle. Jääkiekkoliitto on 7.1.2022 ilmoittanut valittajalle, ettei sillä ole toimivaltaa seuran tahdon vastaisesti aloittaa pelaajan siirtomenettelyä aikana, jolloin pelaajasiirto edellyttää molempien seurojen hyväksyntää. Valittaja ja jääkiekkoliitto ovat 7.1.2022 myös käyneet keskustelua mahdollisuudesta hakea muutosta seurasiirtopäätökseen.

Valittaja on 8.1.2022 pyytänyt HJK ry:tä muuttamaan hylkäävää seurasiirtopäätöstään tuoden esiin päätöksen antamisen viipymisen ja perustelujen puuttumisen. Lisäksi valittaja on esittänyt lisäperusteluja seurasiirron tarpeellisuudelle, korostanut yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta seurasiirtojen hyväksymisessä ja kohtuullisuutta juniori-ikäisen pelaajan kohdalla. HJK ry on 14.1.2022 ilmoittanut, että muutosvaatimus on hylätty, koska sääntöjen edellyttämiä erittäin painavia syitä siirrolle ei ole.

Valittaja on 18.1.2022 toimittanut alla selostettavan muutoksenhakemuksen oikeusturvalautakunnalle.


VALITUS PERUSTEINEEN

X on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva seurasiirron epäävä päätös kumotaan, hänen sallitaan siirtyä Kiekko-Vantaa Juniorit ry:een ja että hänelle palautetaan hänen oikeusturvalautakunnassa suorittamansa valitusmaksu.

HJK ry:n kielteinen seurasiirtopäätös on jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastainen. Seura ei ole säännöissä edellytetyllä tavalla ilmoittanut pelaajalle ja liitolle viikon kuluessa kieltäytymisensä perusteita valittajan seurasiirtopyyntöön. Kirjallinen siirtoanomus on tehty 22.12.2021 ja päätös sen johdosta on annettu 5.1.2022. Seurasiirtopyynnön käsittely seurassa on kestänyt kohtuuttoman kauan. Näin ollen valittajan siirtoanomus voidaan katsoa HJK ry:n toimesta hyväksytyksi.

HJK ry on tahallisesti viivytellyt päätöksentekoaan seurasiirtoasiassa ja jättänyt valittajan pyynnöistä huolimatta antamatta selvitystä päätöksentekonsa viipymisen syistä, mikä on asettanut valittajan epäedulliseen asemaan, jossa hän ei ole ollut tietoinen joukkueestaan usean viikon ajan ja jossa valittajalle ja muulle joukkueelle on ilmoitettu, että valittaja ei ole enää osa joukkuetta. Tämä on saanut valittajan uskomaan, että siirtoanomus tullaan hyväksymään.

Seuran velvollisuus antaa päätöksensä sääntöjen määrittelemässä ajassa on ollut tärkeää, koska syyskauden viimeiset karsintapelit on pelattu 19.12.2021, pelaajasiirtoaika on alkanut 2.1.2022 ja kevätkauden sarjapelit ovat jatkuneet 7.1.2022. Pienelläkin viivyttelyllä alaikäinen junioripelaaja menettää mahdollisuutensa pelata useita pelejä ja pahimmassa tapauksessa perusteltu seurasiirto ei toteudu, vaikka sille olisi ollut edellytykset.

HJK ry:n kielteinen seurasiirtopäätös on kilpailusääntöjen vastainen myös siitä syystä, että valittaja on asetettu eriarvoiseen asemaan suhteessa niihin useisiin pelaajiin, joiden seurasiirtopyynnöt on 1.7.2021 jälkeen samasta seurasta hyväksytty. HJK U16 -joukkueesta viimeisin seuran hyväksymä seurasiirto ennen valittajan seurasiirtopyyntöä on tapahtunut 21.11.2021.

HJK ry:n kielteinen seurasiirtopäätös on valittajan kannalta kohtuuton. Valittaja on 22.12.2021 esittänyt seurasiirtopyynnölleen erittäin painavia perusteita liittyen peruskoulun jälkeiseen urheilukouluhakuun ja mahdollisimman korkealla sarjatasolla pelaamiseen tulevaisuudessa. Perusteet liittyvät alaikäisen pelaajan urheilullisen tulevaisuuden lisäksi hänen koulutukselliseen tulevaisuuteensa. HJK ry ei ole millään tavalla 5.1. eikä 14.1.2022 valittajan anomuksiin vastatessaan ottanut kantaa valittajan esittämiin pyynnön perusteisiin, mistä syystä jää myös epäselväksi, onko valittajan esittämiä perusteita asianmukaisesti arvioitu ja onko seura käyttänyt harkintavaltaansa mielivaltaisesti. Seuran päätöksen kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa, että kysymys on 15-vuotiaasta pelaajasta, jolloin tulisi pidättäytyä sellaisista toimista, jotka rajoittavat mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua kilpaurheiluun haluamallaan tasolla. Seuran päätös oli kohtuuton. HJK ry:n ilmoittamasta päätöksestä ei myöskään ilmene, kuka tai ketkä päätöksen ovat tehneet, jolloin valittajalla ei ole ollut mahdollisuuksia arvioida sitä, onko päätös tehty toimivallan puitteissa.

Jääkiekkoliitolla olisi ollut painavat perusteet käynnistää siirtomenettely, koska HJK ry on tarpeettomasti viivytellyt päätöksentekoaan. Asiassa on jäänyt epäselväksi, onko HJK ry kilpailusääntöjen edellyttämällä tavalla toimittanut päätöksensä tiedoksi liitolle.

Pelaajasiirtosääntöjen tarkoituksena on turvata joukkueen talous ja toimintaedellytykset. Valittaja on maksanut vaaditut joukkuemaksut kauden loppuun saakka. HJK ry ei ole ilmoittanut, että valittajan siirtyminen toiseen joukkueeseen aiheuttaisi haittaa joukkueen toiminnalle tai osallistumiselle kevään 2022 sarjapeleihin. Näin ollen nämä seikat eivät ole voineet olla syynä siirtoanomuksen epäämiselle.


VASTAUKSET PERUSTEINEEN

HJK ry on vaatinut, että valitus hylätään.

HJK ry ei ole rikkonut jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä evätessään valittajan siirto-oikeuden. Kilpailusääntöjen mukaan siirto valittajan vaatimana aikana on mahdollista ainoastaan molempien seurojen suostumuksella. Asiassa ei ole merkitystä sillä, ettei HJK ry ole vastannut valittajan pyyntöön kilpailusäännöissä mainitussa seitsemässä päivässä. Määräaikasäännös koskee vain vapaan siirtoajan ajanjaksoa. Vuodenvaihdetta välittömästi seuraavalle pelaajasiirtoajalle ei ole kilpailusäännöissä lainkaan määritelty seuran vastausaikaa. HJK ry:n vastauksen antamisajasta ei voida siten tehdä päätelmää, että seura olisi hyväksynyt pelaajasiirtopyynnön. Vaikka määräaikaa olisikin tullut noudattaa ja vaikka se olisikin vähäisesti ylitetty, tällä ei oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön (UOL 4/2012) mukaan ole merkitystä arvioitaessa pelaajien siirto-oikeutta.

Valittaja ei ole ilmoittanut, mihin oppilaitokseen hän tulee hakemaan eikä tehnyt selkoa siitä, millaisia ovat oppilaitoksen pääsykriteerit ja hyväksymismenetelmät saatikka siitä, mikä vaikutus käsiteltävällä asialla on valintaperusteeseen. Oppilaitosväitteeseen ei siten ole voitu ottaa tarkemmin kantaa. Joka tapauksessa valittajan uuden joukkueen osallistumisella Mestiksen ylempään U16-loppusarjaan erotuksena vanhan seuran osallistumisella saman ikäluokan alempaan loppusarjaan ei voi olla oppilaitoksen valintakriteereissä tämän asian ratkaisuun vaikuttavaa merkitystä.

HJK ry on vapaan siirtoajan ulkopuolella antanut suostumuksensa pelaajasiirrolle painavista syistä, kun pelaaja tai hänen perheensä on muuttanut toiselle paikkakunnalle tai kun pelaaja ei ole saanut taitotasonsa vuoksi peliaikaa joukkueessa. Valittaja on ollut tietoinen näistä syistä. Valittajan kohdalla ei ole kysymys kummastakaan perusteesta. HJK ry on tehnyt päätöksen kieltäytyä valittajan pyytämästä seurasiirrosta seuralle kilpailusäännöissä annetun tarkoituksenmukaisuusharkinnan puitteissa ja noudattaen samoja kriteerejä kaikkien seurasiirtoa vapaan siirtoajan ulkopuolella pyytäneiden osalta.

Valittaja on pyytänyt seurasiirtoa saman sarjatason toiseen joukkueeseen. Tiettyyn jatkosarjaan osallistuminen ei ole hyväksyttävä seurasiirtoperuste. Sekä HJK ry että Kiekko-Vantaa Juniorit ry ovat tasokkaita sekä hyvää valmennusta ja pelaajakehitystä tarjoavia seuroja. Seurashoppailu lyhyellä tähtäimellä ei palvele pelaajien etua eikä mahdollista seurojen pitkäjänteistä urheilullista, valmennuksellista, seuratoiminnallista eikä joukkueiden taloudellista toimintaa. Näin ollen valittajan siirtymiselle ei ole urheilullisia perusteita. Asiassa ei ole myöskään selvitystä uuden seuran suostumuksesta.

Valittaja on ollut osa HJK ry:n U16-joukkuetta koko siirtovaatimusprosessinsa ajan, osallistunut sen toimintaan täysipainoisesti ja osallistuu joukkueen toimintaan edelleen. HJK ry ei ole syrjinyt toiminnassaan valittajaa eikä loukannut hänen perusoikeuksiaan.

HJK ry on asianmukaisesti käsitellyt valittajan siirtopyynnön hallituksessaan.

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

Kilpailusääntöjen kohdan 6.1 mukaisesti pelaajan vapaa siirtoaika on päättynyt 30.6. Ennen 1.7. olevana vapaana siirtoaikana, jolloin pelaajalla on subjektiivinen siirtymisoikeus, vanhan seuran tulee viikon kuluessa aloittaa siirtomenettely tai kirjallisesti kertoa, mistä syystä siirtomenettelyä ei aloiteta.

Sen sijaan 1.7. jälkeen eli pelaajan vapaan seurasiirtoajan päätyttyä kilpailusäännöissä ei ole asetettu seuralle tiettyä vastausaikaa. Saadakseen seurasiirron 1.7. jälkeen, siihen on oltava sekä vanhan että uuden seuran suostumus. Tällöin jääkiekkoliitto ei aloita omalla päätöksellään siirtomenettelyä. Liiton toimintaoikeutta koskevaa kilpailusääntöjen kohtaa 6.1 käytetään siis ainoastaan 1.7. edeltävänä aikana, jolloin seuralla on näyttövastuu evätä siirto. Sen sijaan 1.7. jälkeen seurasiirron toteutuminen on täysin seuran päätösvallassa omien sääntöjensä ja julkaistujen toimintatapojensa puitteissa.

Seuran tulee kohdella jäseniään yhdenvertaisesti. Seura on itse vastuussa omien sääntöjensä ja toimintaohjeidensa tulkitsemisesta ja jäseniensä kohtelusta. Liitto ei ota yksipuolisesti ratkaistavakseen yhtään vapaan siirtoajan jälkeistä seurasiirtopyyntöä, vaan asia on selvitettävä seurojen ja pelaajan välillä. Vaikka kilpailusääntöjä tulkittaisiin niin, että seuralla olisi myös vapaan siirtoajan jälkeen selvitysvastuu kieltäytymisestään seurasiirtopyyntöön liitolle viikon määräajan kuluessa, liitolla on tällaisessa tilanteessa vain oikeus muttei velvollisuutta puuttua asiaan. Tässä nimenomaisessa tapauksessa valittajalle on ilmoitettu, ettei liitto puutu seuran ja pelaajan väliseen siirtokiistaan. Näin liitto takaa tasapuolisen kohtelun jäsenseuroilleen.

Kiekko-Vantaa juniorit ry ei ole antanut vastausta valitukseen.


VASTASELITYS

X on antanut asiassa vastaselityksensä.

HJK ry ei ole ennen asian käsittelyä oikeusturvalautakunnassa seurasiirtopyyntöä käsitellessään ilmoittanut, että sille olisi epäselvää valittajan pyynnön perusteena olleet opintohakuasiat tai että seura olisi kaivannut opinnoista lisätietoa. Kysymys on oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia opintoja tarjoavaan Suomen 15 urheilulukioon, 17 ammatilliseen urheiluoppilaitokseen ja/tai muihin urheilupainotteisiin ammattioppilaitoksiin hakeutumisesta 22.2.2022 alkavassa yhteishaussa.

Valittajan siirtoanomuksen mukaisella uudella seuralla eli Kiekko-Vantaa Juniorit ry:llä on joukkueet Mestis-sarjassa ja SM-tasolla, kun taas valittajan nykyisen seuran joukkue pelaa alempaa Mestis-jatkosarjaa. Sarjojen välillä on selkeä tasoero, millä on vaikutusta valittajalle.

Kiekko-Vantaa Juniorit ry on antanut suostumuksensa valittajan siirtymiseen sen U16-joukkueeseen.

Valittaja on osallistunut vanhan seuransa joukkueen toimintaan valitusasian käsittelyn aikana, joskin joukkueen valmentaja ensin eväsi häneltä pääsyn harjoituksiin seurasiirtoanomuksen vuoksi.


LAUSUMAT

                             HJK ry on antanut vastaselityksen johdosta lausumansa.

                             Suomen Jääkiekkoliitto ry on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa vastaselityksen johdosta.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu ja sovellettavat säännökset

Asiassa on riidatonta, että valittaja edustaa HJK ry:tä ja että hän on 22.12.2021 pyytänyt siirtoa toiseen seuraan, johon pyyntöön HJK ry ei ole suostunut. Asiassa on kysymys siitä, onko valittajan pelaajasiirtopyynnön epääminen tapahtunut kilpailusääntöjen vastaisesti taikka muutoin pelaajien yhdenvertaisuutta tai valittajan perusoikeuksia loukaten tai onko päätöstä lopputulokseltaan pidettävä kohtuuttomana.

Pelaajien seurasiirroista Suomessa on määrätty jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 6.1. Sääntökohdan neljännessä kappaleessa on lausuttu, että vanhan seuran on ilmoitettava kirjallisesti pelaajalle sekä liittoon kieltäytymisen perusteet viikon kuluessa, mikäli pelaaja on kirjallisesti pyytänyt vanhalta seuralta seurasiirtoa ja vanha seura kieltäytyy antamasta seurasiirtoa. Liitto voi painavista syistä aloittaa seurasiirtomenettelyn, vaikka vanha seura ei ole aloittanut siirtomenettelyä edellä mainitulla tavalla. Sääntökohdan yhdeksännen kappaleen mukaan 1.7. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. Liitto voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen. Sääntökohdan kymmenennen kappaleen mukaan, jos pelaaja 1.8. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa.

Kilpailusääntöjen kohdan 6.3.1 toisessa kappaleessa on vielä tarkemmin määritelty, että pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä U19-U11 –juniori-ikäisissä seuraavina aikoina:

- 1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika

- 1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa

- 1.8. – 31.8. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella

- 1.9. – 31.10. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa

- 1.11. – 30.11. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella

- 30.11. siirtoaika päättyy U15- ja nuoremmilla pelaajilla

- 1.12. – 1.1. siirtoaika vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa

- 2.1. – 15.2. U19-U16 ikäisillä siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella. U15- ja nuoremmilla ei siirtoaikaa.

Kilpailusääntöjen kohdan 6.3.4. mukaan pelaajalle voidaan myöntää siirto (erillinen anomus tehtävä liiton määrittelemällä tavalla) pelaajasiirtojen aikarajojen ulkopuolella muun muassa U16-ikäisen ja nuoremman pelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle tai U17-ikäisen tai vanhemman pelaajan muuttaessa työn tai opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle (työsopimus/opiskelutodistus esitettävä).


2. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Seuran määräaika vastata pelaajan seurasiirtopyyntöön

Valittaja on katsonut, että seurasiirto tulisi sallia tai sitä koskeva pyyntö katsoa HJK ry:n toimesta hyväksytyksi, koska seura ei ole kilpailusäännöissä asetetun viikon määräajan kuluessa ilmoittanut kantaansa valittajan seurasiirtoanomukseen. HJK ry ja myös Jääkiekkoliitto ovat katsoneet, ettei seuralle asetettu viikon määräaika koske vapaan siirtoajan jälkeisiä eli 1.7. jälkeen tehtäviä seurasiirtopyyntöjä.

Toisin kuin seura ja liitto ovat tulkinneet, oikeusturvalautakunta katsoo, että jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2021-2022 kohdan 6.1 neljännen kappaleen mukaista seuran velvollisuutta ilmoittaa viikon määräajassa suhtautumisensa seurasiirtoa hakeneelle pelaajalle ei ole kilpailusäännön sanamuodon eikä kilpailusäännön kyseisen kohdan kokonaisuuskaan huomioon ottaen rajoitettu vain vapaaseen siirtoaikaan. Myös ratkaisussaan (UOL 41/2015 ja siinä viitatut ratkaisut) oikeusturvalautakunta on tuolloin voimassa olleiden jääkiekon kilpailusääntöjen vastaavan kohdan perusteella katsonut, että viikon määräaikaa koskee tilannetta, jossa pelaajasiirtoa pyydetään pelaajasiirtojen aikarajojen puitteissa. Toisin kuin eräiden muiden lajien kilpailusäännöissä (UOL 21/2010), jääkiekon kilpailusäännöissä ei ole erikseen määrätty sitä, mitä vaikutuksia määräajan ylittymisellä on pelaajan siirto-oikeudelle.

Tässä asiassa pelaajasiirtoa on pyydetty 22.12.2021. Kilpailusääntöjen kohdan 6.3.1. toisen kappaleen mukaan kyseisenä ajankohtana eli 1.12. – 1.1. on ollut siirtoaika vain niille pelaajille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa. Näin ollen valittaja ei ole tehnyt pelaajasiirtopyyntöään kilpailusääntöjen mukaisten aikarajojen puitteissa, eikä HJK ry:n ole tullut siihen vastata viimeistään 29.12.2021. Kun kilpailusääntöjen mukaan 2.1. – 15.2. on ollut siirtoaika U19-U16-ikäisillä pelaajille ja kun HJK ry on 5.1.2022 ilmoittanut kielteisen suhtautumisensa siirtopyyntöön, HJK ry on joka tapauksessa vastannut valittajalle viikon kuluessa 2.1.2022 alkaneesta siirtoaikaikkunasta. Seura on siis reagoinut seurasiirtopyyntöön viikon määräajan puitteissa siinä tilanteessa, että seurasiirtoanomus katsottaisiin tehdyksi kilpailusääntöjen mukaisten ja valittajaan soveltuvien seurasiirtoaikojen ensimmäisenä päivänä. Oikeusturvalautakunta vielä toteaa, ettei seuran ilmoituksen ainakaan vähäinen viipyminen ylipäätään voisi sellaisenaan automaattisesti merkitä pyyntöön suostumista tai olla muutoin olennainen seurasiirtokiistaa arvioitaessa, koska jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä ei ole määrätty erityisiä seurauksia seurasiirtopyyntöön vastaamisen määräajan ylittymisistä.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei HJK ry ole vastannut valittajan seurasiirtopyyntöön myöhässä ja ettei HJK ry:n voida ilmoituksensa ajankohdan perusteella vastoin ilmoituksensa nimenomaista sisältöä katsoa hyväksyneen valittajan seurasiirtopyyntöä.

Se, onko HJK ry kilpailusääntöjen edellyttämällä tavalla ilmoittanut kielteisestä suhtautumisestaan jääkiekkoliitolle, on jäänyt epäselväksi. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole tämän asian arvioinnin kannalta olennaista merkitystä, koska jääkiekkoliitto on 7.1.2022 valittajan yhteydenottojen perusteella joka tapauksessa tullut tietoiseksi siitä, ettei HJK ry ollut suostunut valittajan seurasiirtopyyntöön ja ilmoittanut, ettei Jääkiekkoliitto ryhdy asiassa toimenpiteisiin.


Seurasiirron sääntöjen vastaisuuden arviointi

Kilpailusääntöjen mukaan seurasiirto HJK ry:n sarjapeleissä kuluvalla kaudella pelanneelle U16-ikäiselle valittajalle ei ole ollut 1.12. – 1.1. mahdollista muuta kuin pelaajan ja tämän huoltajan toiselle paikkakunnalle muuttamisen tilanteessa. Tällaisesta tilanteesta ei valituksen perusteella ole tässä asiassa kysymys. Seurasiirto 2.1. – 15.2. on ollut mahdollista vain luovuttavan (vanhan) ja vastaanottavan (uuden) seuran suostumuksilla. Tässä tapauksessa uuden seuran on näytetty tämän suostumuksensa antaneen, kun taas vanha seura ei sitä ole tehnyt.

HJK ry:llä ei ole jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan ollut velvollisuutta suostua valittajan seurasiirtopyyntöön. Seurasiirtoon suostuminen on jätetty asiaan liittyvien seurojen päätösten eli pääosin seurojen tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään jääkiekon seurasiirtovalituksia koskevissa ratkaisuissaan (UOL 4/2012, UOL 5/2012, UOL 9/2015) lausunut, yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa lähtökohtaisesti kuulu sen tutkiminen, onko seuran päätös tarkoituksenmukainen. Kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta.

Asiassa on selvitetty, että HJK ry:stä on 21.11.2021 hyväksytysti siirtynyt toiseen seuraan vuonna 2005 syntynyt pelaaja. Selvittämättä on kuitenkin jäänyt tämän ja muiden mahdollisten vapaan siirtoajan jälkeen HJK ry:stä tapahtuneiden seurasiirtojen perusteet ja tarkemmat olosuhteet. HJK ry:n vastauksessaan esittämän perusteella uskottavana on pidettävä, että kysymys on ollut erilaisista syistä kuin mistä nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on kysymys. HJK ry:n vastauksessa esittämällä tavalla päätöksen on valittajan asiassa tehnyt seuran hallitus, mitä ilmoitusta ei ole myöskään aihetta epäillä. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, että HJK ry olisi valittajan seurasiirtopyynnön hylätessään toiminut epäyhdenvertaisella tavalla tai vastoin vakiintunutta käytäntöään.

Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että HJK ry:n päätöksen ei voida katsoa olleen sääntöjen vastainen. Asiassa on tämän jälkeen arvioitava, johtaako päätös tässä yksittäisessä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.


Päätöksen kohtuuttomuuden arviointi

(a) Kohtuuttomuusarvioinnin lähtökohdat

Asiassa on vielä arvioitava sitä, onko HJK ry:n seurasiirrosta kieltäytyminen tässä yksityistapauksessa merkinnyt valittajan perusoikeuksien loukkausta tai johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen (UOL 2/2021, UOL 9/2020 ja UOL 13/2015).

Pelaajan siirto-oikeuden rajoittamista tarkoittavien toimien kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tässä tapauksessa on kysymys 15-vuotiaasta urheilijasta. Junioriurheilijan kohdalla tulisi viimeiseen saakka pidättäytyä sellaisista käytännön toimista, jotka rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan harrastaa ja osallistua kilpaurheiluun haluamallaan tavalla (UOL 2/2021). Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 6/2019) katsonut, että kategorinen sääntöihin tai sopimusehtoihin perustuva siirrosta kieltäytyminen voi olla yksittäistapauksessa etenkin junioripelaajan kannalta kohtuutonta esimerkiksi silloin, kun kysymys on nuoresta urheilijasta, jonka perhe on muuttanut etäällä sijaitsevalle toiselle paikkakunnalle. Tällaisessa tilanteessa sovellettavaksi tulevia siirto-oikeutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä on tulkittava urheilijamyönteisesti ja siten, että kohtuuttomalta tilanteelta voidaan välttyä. Mikäli tätä tavoitetta ei voida saavuttaa sääntöjä tulkitsemalla, kohtuuttomaan tilanteeseen johtava sääntömääräys on jätettävä yksittäistapauksessa soveltamatta. Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan (UOL 2/2021) katsonut, että tuossa ratkaisussa mainituissa olosuhteissa kieltäytyminen seurasiirrosta oli johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen ja myöntänyt luvan seurasiirtoon.

Toisaalta oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että vapaata siirto-oikeutta voidaan joukkueurheilussa hyväksyttävistä toiminnan järjestämiseen liittyvistä syistä pelikauden aikana rajoittaa (ks. esimerkiksi UOL 7/2017 ja UOL 6/2019).


(b) Arviointi tässä tapauksessa

Valittajan väitteen mukaisesti seurasiirto on olennainen hänen peruskoulunsa jälkeisen opintohakunsa kannalta ja turvaisi mahdollisuuden pelata tulevaisuudessa mahdollisimman korkealla sarjatasolla.

HJK ry on vastauksessaan todennut, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mihin oppilaitokseen valittaja tulisi pyrkimään ja minkälainen vaikutus nyt kysymyksessä olevalla seurasiirrolla olisi näihin valintaperusteisiin. HJK ry on katsonut, että ero saman sarjatason (Mestis) ylemmän ja alemman loppusarjan välillä ei voinut olla valintakriteereissä tämän asian ratkaisuun vaikuttavaa merkitystä. HJK ry on myös ilmoittanut, että valittaja on ollut osa joukkuetta ja osallistunut toimintaan koko siirtoprosessin ajan.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että myös juniori-ikäisten pelaajien siirtymistä kesken kauden toiseen joukkueeseen voidaan rajoittaa. Tähän nähden pelkästään se, että valittaja on 15-vuotias pelaaja ei siten yksin puolla HJK ry:n pelaajasiirtoa koskevan kielteisen päätöksen pitämistä kohtuuttomana.

Oppilaitosvalintaa koskevan väitteen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että nuoren sivistykselliset perusoikeudet on taattu perustuslain 16 §:ssä ja lisäksi muun muassa Euroopan unionin sosiaalisen peruskirjan 10 artiklassa ja Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus) 13 artiklassa. Nämä perusoikeudet ytimeltään edellyttävät, että valittaja voi vapaasti hakeutua valitsemaansa oppivelvollisuuden alaiseen oppilaitokseen ilman, että tälle oikeudelle asetetaan käytännön esteitä.

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan yleisesti tiedossa, että erinäisten urheilupainotteisten oppilaitosten oppilasvalintakriteereissä kiinnitetään huomiota urheilijahakijan laji- tai sarjatasoon yhtenä osoituksena hakijan liikunnallisesta lahjakkuudesta ja motivaatiosta. Samalla tavalla on yleisesti tiedossa, että COVID-19-epidemia on monin eri tavoin estänyt tai muuttanut niitä aikaisempia käytäntöjä, joilla urheiluseurat ja niiden eri joukkueet ovat valinneet uusia jäsenurheilijoita uusille toimintakausilleen. Epidemia on rajoittanut urheiluseurojen mahdollisuuksia järjestää try out- tai vastaavia koe- ja valintatilaisuuksia uusille, etenkin seuran ulkopuolisille urheilijoille. Tämän voidaan arvioida heikentäneen yleisellä tasolla urheilijoiden mahdollisuuksia vaihtaa seuraa. Lisäksi on selvitetty, että valittajan kaavailemassa uudessa seurassa on Mestis- ja SM-sarjan joukkueet, joissa pelaamiseen tavoittelemiselle on löydettävissä nuoren valittajan kehitykseen liittyvät urheilulliset perusteensa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheiluoppilaitosvalintaan vaikuttavat urheilumenestyksen mukaiset valintakriteerit voisivat puoltaa päätöksen kohtuuttomuutta. Tässä tapauksessa on kuitenkin jäänyt epäselväksi se, olisiko joukkueen vaihdolla ratkaiseva tai edes olennainen vaikutus peruskoulun jälkeisessä oppilaitosvalinnassa. Tällaisessa tilanteessa väitetylle vaikutukselle urheiluoppilaitoksiin pyrkimiselle ei voida antaa kohtuuttomuuden arvioinnin kannalta valittajan katsomaa merkitystä, kun toisaalta otetaan huomioon ne näkökohdat, joiden vuoksi yksittäiselle seuralle on annettu laaja harkintavalta sen suhteen, antaako se suostumuksen siirtoon vai ei.

Valittajan on selvitetty saaneen ja saavan edelleen pelata nykyisessä HJK ry:n U16-joukkueessaan. Tästä näkökulmasta HJK ry ei ole valittajan hakemana ajankohtana seurasiirron estäessään kohtuuttomasti haitannut valittajan jääkiekkoharrastusta. Toisaalta HJK ry ei ole tuonut esiin, että valittajan seurasiirron hyväksyminen jollakin tavalla haittaisi sen omaa urheilullista tai taloudellista toimintaa. Seuran kielteinen kanta seurasiirtoon vaikuttaakin perustuvan yksin sinänsä hyväksyttävään yhdenvertaiseen ja johdonmukaiseen käytäntöön siitä, että vain paikkakunnan muuttuminen ja peliajan saamatta jääminen ovat hyväksyttäviä seurasiirtoperusteita vapaan siirtoajan ulkopuolella. Näin ollen päätöstä ei voida pitää kohtuuttomana sillä perusteella, että seura ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä pelaajasiirron mahdollisista vaikutuksista joukkueen urheilulliseen tai taloudelliseen toimintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että COVID-19-epidemia on osaltaan vaikeuttanut uuteen seuraan siirtymiseen olennaisesti liittyviä näyttömahdollisuuksien antamista. Tämä voisi puoltaa joustavamman seurasiirtokäytännön omaksumista tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Toisaalta pitkään jatkunut epidemiatilanne on vaikeuttanut seurojen mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toiminnalliseen ja taloudelliseen suunnitteluun, mikä korostaa tarvetta ennakoitavaan seurasiirtokäytäntöön. Oikeusturvalautakunta katsoo, että COVID-19-epidemia ei ole yksittäisen pelaajan siirtoa nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa harkittaessa, kun siirto tapahtuisi Mestiksen alemmassa jatkosarjassa pelaavasta joukkueesta Mestiksen ylemmässä jatkosarjassa pelaavaan joukkueeseen, sellainen seikka, joka tekisi kesken kauden tapahtuvasta seurasiirrosta kieltäytymisen kohtuuttomaksi. Tavoite pelata tulevaisuudessa korkeammalla sarjatasolla on tässä poikkeuksellisessa tilanteessakin mahdollista toteuttaa siitä huolimatta, että seurasiirto ei tapahtuisikaan kesken kauden. Tämäkään seikka ei siten ole sellainen, joka puoltaisi tämän yksittäisen seurasiirtoratkaisun pitämistä kohtuuttomana.

Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että asiassa on edellä todetuin tavoin jäänyt näyttämättä HJK ry:n tarkoituksenmukaisuusharkintaa koskevassa päätöksenteossaan poikenneen siitä, mitä vastaavissa tilanteissa on päätetty, tai että se olisi päätöstä tehdessään syrjinyt tai loukannut valittajana olevan pelaajan perusoikeuksia. Edellä selostettuja tapauskohtaisen kohtuullistamisen puolesta ja sitä vastaan olevia perusteita punnittuaan oikeusturvalautakunta katsoo, että HJK ry:n päätöksen ei voida katsoa johtaneen tässä yksittäistapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Aihetta päätöksen kohtuullistamiseen ei siten ole.


Lopputulos

Edellä todetuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että HJK ry:n päätös ei ole sääntöjen vastainen eikä päätöstä ole tässä yksittäisessä tapauksessa aihetta kohtuullistaa. Valitus on hylättävä.


Päätöslauselma

Valitus hylätään.  

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli lautakunnan jäsenten osalta yksimielinen. Ratkaisuun sisältyy sihteerin mietintö.


Timo Ojala                                                                  Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                            Sihteeri

                                                                                       (mietintö)

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Mikko Kohtala, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.


Sihteerin mietintö asiassa Dnro 1/2022

Lautakunnan sihteeri Teemu Vanhasen mietintö on oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukainen perustelujen kohtaan ”b) Arviointi tässä tapauksessa” asti. Tämän jälkeen oikeusturvalautakunta lausunee ratkaisunsa perusteluina ja lopputuloksena seuraavaa:

(b) Arviointi tässä tapauksessa

Valittajan väitteen mukaisesti seurasiirto on olennainen peruskoulun jälkeisen opintohakunsa kannalta. Oikeusturvalautakunta todennee, että nuoren sivistykselliset perusoikeudet on taattu perustuslain 16 §:ssä ja lisäksi muun muassa Euroopan unionin sosiaalisen peruskirjan 10 artiklassa ja Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus) 13 artiklassa. Nämä perusoikeudet ytimeltään edellyttävät, että valittaja voi vapaasti hakeutua valitsemaansa oppivelvollisuuden alaiseen oppilaitokseen ilman, että tälle oikeudelle asetetaan käytännön esteitä.

Oikeusturvalautakunta todennee olevan yleisesti tiedossa, että erinäisten urheilupainotteisten oppilaitosten oppilasvalintakriteereissä kiinnitetään huomiota urheilijahakijan laji- tai sarjatasoon yhtenä osoituksena hakijan liikunnallisesta lahjakkuudesta ja motivaatiosta. Samalla tavalla on yleisesti tiedossa, että COVID-19-epidemia on monin eri tavoin estänyt tai muuttanut niitä aikaisempia käytäntöjä, joilla urheiluseurat ja niiden eri joukkueet ovat valinneet uusia jäsenurheilijoita uusille toimintakausilleen. Epidemia on rajoittanut urheiluseurojen mahdollisuuksia järjestää try out- tai vastaavia koe- ja valintatilaisuuksia uusille, etenkin seuran ulkopuolisille urheilijoille. Tämän voidaan suurella todennäköisyydellä arvioida heikentäneen yleisellä tasolla urheilijoiden mahdollisuuksia vaihtaa seuraa tilanteessa, jossa seurasiirtosääntöjä ei ole sisällöllisesti muutettu sallivampaan suuntaan eikä niitä koskeva käytäntökään vaikuta poikkeusoloissa yhtään urheilijaystävällisemmältä. Nämä seikat puhuvat joustavamman seurasiirtotulkinnan puolesta. Toisaalta pitkään jatkunut epidemiatilanne on vaikeuttanut seurojen mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toiminnalliseen ja taloudelliseen suunnitteluun, mikä korostaa tarvetta ennakoitavaan seurasiirtokäytäntöön.

Valittajan on selvitetty saaneen ja saavan edelleen pelata nykyisessä HJK ry:n U16-joukkueessaan. Tästä näkökulmasta HJK ry ei ole valittajan hakemana ajankohtana seurasiirron estäessään kohtuuttomasti haitannut valittajan jääkiekkoharrastusta. Toisaalta HJK ry ei ole tuonut esiin, että valittajan seurasiirron hyväksyminen jollakin tavalla haittaisi sen omaa urheilullista tai taloudellista toimintaa. Seuran kielteinen kanta seurasiirtoon vaikuttaakin perustuvan yksin sinänsä hyväksyttävään yhdenvertaiseen ja johdonmukaiseen käytäntöön siitä, että vain paikkakunnan muuttuminen ja peliajan saamatta jääminen ovat hyväksyttäviä seurasiirtoperusteita vapaan siirtoajan ulkopuolella. Lisäksi on selvitetty, että valittajan uudessa seurassa on Mestis-sarjan ja korkeammassa ikäluokassa SM-sarjan joukkueet, joissa pelaamiselle lähiaikoina on löydettävissä nuoren valittajan kehitykseen liittyvät urheilulliset perusteensa.

Oikeusturvalautakunta katsonee, että edellä selostetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tilanteessa, joissa nuoren nykyisellä tai seuraavan kauden odotettavalla kilpailutasolla voi olla merkitystä hänen koulutuspaikkavalintansa tai opintolaitokseen pääsyn kannalta, seura ei voi perustellusti olla suostumatta alaikäisen nuoren urheilijan siirtopyyntöön vain vetoamalla sangen rajattuihin suostumuskriteereihin ja niitä koskevaan vakiintuneeseen käytäntöön. Se, ettei valittaja ole esittänyt tarkkaa selvitystä siitä, kuinka paljon välitöntä tai välillistä merkitystä seura- ja joukkueenvaihdolla on hänen opintohakunsa menestymiseen, ei voi olla ratkaisevaa merkitystä siirto-oikeuden epäämisen kohtuuttomuutta arvioidessa. Oikeusturvalautakunta katsoo näin, koska toisen asteen yhteishaussa on mukana monia oppilaitoksia, oppilaitosten pääsykriteeristöt ja -rajat eivät ole urheilupisteytyksen tasolla ennakolta täsmällisesti arvioitavissa ja koska eri oppilaitosten urheilulajipainotusten vuoksi oppilasvalinta voi käytännössä poiketa toisistaan. Alaikäisen urheilijan ja maallikkovalittajan kohdalla, kun asiassa on vastakkain toisaalta painavat nuoren perusoikeudelliset intressit ja toisaalta yleisempi seuran ja liitonkin tarve ylläpitää voimassa olevaa seurasiirtojärjestelmää, tulisi urheilijavalittajan näyttötaakan rinnalla painottaa seuran selitysvelvollisuutta seurasiirrosta kieltäytymisen hyväksyttävistä syistä ja vaikutuksista.

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsonee, että käsillä olevassa alaikäisen valittajan asiassa HJK ry:n päätös olla suostumatta seurasiirtoon johtaa valittajan kannalta tässä yksittäistapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen, vaikka seuran päätös ei olekaan ollut millään tavalla syrjivä eikä muutoin seuran omien tai jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastainen.

Oikeusturvalautakunta hyväksynee valituksen ja kohtuullistanee HJK ry:n pelaajasiirtoa koskevaa päätöstä muuttaen sitä niin, että X:lle annetaan lupa siirtyä HJK ry:stä Kiekko-Vantaa Juniorit ry:een. Asian lopputulos huomioon ottaen oikeusturvalautakunta palauttanee valittajalle valitusmaksun.