17/2014 Karate Kurinpito - Kurinpidollinen laillisuusperiaate - Kurinpitomääräysten täsmällisyys Kurinpitomenettely - Kurinpitopäätöksen perusteleminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 17/2014

17.6.2014                   Diaarinro 16/2014

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Karateliitto ry:n hallituksen päätös 23.5.2014

ASIA

Varoitus ym.

MUUTOKSENHAKIJAT

I         Alaikäinen A huoltajansa B:n edustamana

II       B

III     Tikkurilan Tiikerit ry

KUULTAVA

Suomen Karateliitto ry

HALLITUKSEN PÄÄTÖS

I

Suomen Karateliitto ry:n hallitus on päätöksellään 23.5.2014 pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen, jolla A:lle on määrätty varoitus ja hänen maajoukkueasemansa on peruutettu ja tarjotut urheilija- ja Hunters-ryhmän sopimukset on peruutettu.

Päätöksen perusteina on todettu, että A:n oli epäilty syyllistyneen pahoinpitelyyn ja alkoholin julkiseen käyttöön. A:n oli syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

II

Karateliiton hallitus on päätöksellään 23.5.2014 poistanut kurinpitovaliokunnan päätöksen, jolla B:lle oli määrätty varoitus. Kurinpitovaliokunta oli todennut päätöksessään, että määrätty varoitus perustui B:n kurinpitoasian vastineessa esittämiin perättömiin tietoihin Karateliiton valmennusjohdosta. Hallitus on poistanut varoituksen katsoen kurinpitovaliokunnan kokoonpanon olleen esteellinen käsittelemään asiaa.

III

Karateliiton hallitus on päätöksellään 23.5.2014 pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen, jolla Tikkurilan Tiikerit ry:lle oli määrätty huomautus.

Päätöksen perusteina on todettu, että Tikkurilan Tiikerit ry ei ollut ilmoittanut A:n käyttäytymisestä Karateliitolle viipymättä sen jälkeen, kun tapaus oli tullut seuran tietoon.

VALITUS PERUSTEINEEN

A, B ja Tikkurila Tiikerit ry ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet

-        A, että päätös kumotaan ja määrätty kurinpitoseuraamus sekä muut seuraamukset poistetaan tai että kurinpitoseuraamus joka tapauksessa lievennetään huomautukseksi;

-        B, että päätös kumotaan ja määrätty varoitus poistetaan; ja

-        Tikkurilan Tiikerit ry, että päätös kumotaan ja määrätty huomautus poistetaan.

I

A:lle määrätty seuraamus oli perustunut epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen. Epäurheilijamaiselle käyttäytymiselle ei ole määritetty tarkempaa sisältöä eikä päätöksessä ollut perusteltu, minkä A:n menettelyn oli katsottu olleen epäurheilijamaista. Urheilija ei voi etukäteen tietää, mikä käyttäytyminen katsotaan olevan epäurheilijamaista käyttäytymistä.

Karateliitto ei ollut menetellyt tasapuolisesti, koska vastaavia tapauksia oli aikaisemmin jätetty käsittelemättä.

II

B:ltä ei ollut pyydetty lausumaa ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä eikä hän ollut ollut tietoinen hänen kohdistuvasta kurinpitomenettelystä.

Päätöksessä ei ole yksilöity sitä, mitä perätöntä tietoa B oli levittänyt.

III

Tikkurilan Tiikerit ry:ltä ei ollut pyydetty lausumaa ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä eikä seura ollut tietoinen siihen kohdistuvasta kurinpitomenettelystä.

Säännöissä ei ollut määritetty sitä, mistä asioista Karateliiton jäsenseuran tulee tiedottaa Karateliittoa. Kurinpitoseuraamusta ei voi määrätä sellaisen menettelyn perusteella, josta ei ollut annettu määräystä.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Karateliitto ry on vaatinut, että valitukset hylätään.

Karateliitto on todennut, että hallitus oli poistanut B:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen.

Karateliitto oli pyytänyt ennen kurinpitoseuraamusten määräämistä selvitystä A:lta, B:ltä ja Tikkurilan Tiikerit ry:ltä. Väkivallan osalta Karateliitto ei hyväksynyt minkäänlaista väkivaltaista käyttäytymistä. Julkinen alkoholimyönteinen käyttäytyminen oli epäurheilijamaista.

A ei ollut hyväksynyt urheilijasopimusta, ja Karateliitto valitsee itse sopimusurheilijat. A:lla on mahdollisuus päästä edustusurheilijaksi urheilullisilla kriteereillä ja hyväksymällä urheilijasopimukset.

Tikkurilan Tiikerit ry:n olisi tullut eettisten normien perusteella ilmoittaa Karateliitolle vireillä olleesta A:ta koskeneesta pahoinpitelyepäilystä.

VASTASELITYS

A, B ja Tikkurilan Tiikerit ry ovat vastaselityksessään todenneet valituksessaan esittämänsä lisäksi, että ainoastaan A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi kurinpitoasian käsittelyssä. Sen sijaan B tai Tikkurilan Tiikerit ry eivät olleet saaneet tiedoksi heitä vastaan vireillä ollutta kurinpitoasiaa eivätkä he olleet tienneet olevansa kurinpitomenettelyn kohteena. Karateliitolla ei ollut väitettyä nollatoleranssia väkivallan suhteen eikä eräässä toisessa asiassa ollut aloitettu kurinpitomenettelyä ennen kuin A oli antanut vastineensa tässä asiassa. Käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa ei ollut määräyksiä tai ohjeita. A:n kurinpitoasiassa ei ollut merkitystä urheilija- tai maajoukkuesopimusten allekirjoittamisella.

B on todennut omalta osaltaan, että Karateliitto oli poistanut varoituksen. Asian käsittely voidaan hänen osaltaan lopettaa, mutta valitus tulee katsoa aiheelliseksi ja valitusmaksu tulee palauttaa.

Tikkurilan Tiikerit ry ei ollut minkään sääntömääräyksen nojalla ilmoitusvelvollinen Karateliitolle.

Karateliiton kurinpitolautakunnan säännöt eivät ole jäsenseurojen tai urheilijoiden tiedossa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

Pääasiaratkaisun perustelut

I A:n asia

Karateliiton kurinpitovaliokunta on pyytänyt 3.3.2014 A:lta selvitystä vireillä olleessa kurinpitoasiassa. Selvityspyynnössä on todettu menettelyn kohteena olevan A:n epäilty syyllistyminen pahoinpitelyyn ja A:n osallistuminen niin sanottuun kaljahaasteeseen.

A huoltajansa B:n edustamana on antanut Karateliitolle 6.3.2014 päivätyn selvityksen, jossa A on esittänyt näkemyksensä Karateliiton selvityspyynnössä esitettyihin väitteisiin. Kirjelmän laatinut B on esittänyt kirjelmässä näkemyksensä valmennustyöryhmästä vastaavan henkilön ja työvaliokunnan puheenjohtajan menettelystä nuorten EM-kilpailuissa.

A:n valituksen johdosta kysymys on ensinnäkin siitä, onko hänelle varattu tilaisuus tulla kuulluksi kurinpitomenettelyssä. Toiseksi kysymys on siitä, onko Karateliiton kurinpitoa koskeva ratkaisu sääntöjen vastainen.

Kuuleminen

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (esimerkiksi UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010 ja UOL 23/2011). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä.

Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä.

A:han kohdistettu kurinpitomenettely on saanut alkunsa karateliiton saamien ilmoitusten perusteella. Kurinpitovaliokunta on selvityspyynnössään ilmoittanut kurinpitomenettelyn kohteena olleet tapahtumat. Näistä tapahtumista on pyydetty A:n selvitystä. Lautakunta katsoo, että A:lle on ollut asianmukainen tilaisuus lausuman antamiseen lajiliiton sisäisessä kurinpitomenettelyssä eikä kuulemisessa ole hänen osaltaan tapahtunut virhettä.

Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä vain sellaisen teon perusteella, joka on teon hetkellä voimassa olevissa, asianomaista henkilöä sitovissa säännöissä määrätty rangaistavaksi. Suomen Karateliitto ry:n sääntöjen 7 §:ssä määrätään, että liittohallitus tai sen määräämä kurinpitoelin voi päättää jäseneen tai jäsenen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailu- ja harrastustoimintaa koskevasta huomautuksesta, varoituksesta tai määräaikaisesta tai pysyvästä edustus-, kilpailu-, harjoittelu- tai toimitsijakiellosta, jos jäsen tai jäsenen jäsen on toiminnallaan menetellyt liikunnan eettisten arvojen, urheilun reilun pelin periaatteiden tai hyvän tavan vastaisesti.

Karateliiton kurinpitovaliokunnan ohjesäännön kohdan 7 mukaan kurinpitovaliokunnan tehtävänä on tutkia liiton jäsenyhdistysten ja niiden henkilöjäsenten Karateliiton sääntöjen ja/tai hyvän budohengen vastaisia tekoja ja käytösrikkomuksia, lajin mainetta vahingoittavia toimia sekä dopingrikkomuksia ja antaa niistä ratkaisunsa. Kohdan 9 mukaan rangaistukset ovat huomautus, varoitus, määräaikainen tai pysyvä edustus-, kilpailu-, harjoittelu- tai toimitsijakielto.

Urheilun kurinpidossa vakiintuneesti edellytetään, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, 23/2011 ja 6-8/2014). Nyt tämä menettely oli kuvattu karateliiton säännöissä siten, että jäsen tai jäsenen jäsen on toiminnallaan menetellyt liikunnan eettisten arvojen, urheilun reilun pelin periaatteiden tai hyvän tavan vastaisesti. Kurinpitovaliokunnan ohjesäännössä kurinpitomenettelyn perusteiksi on todettu henkilöjäsenten Karateliiton sääntöjen ja/tai hyvän budohengen vastaiset teot ja käytösrikkomukset sekä lajin mainetta vahingoittavat toimet.

Selvää on, että itämaisessa budolajissa, kuten esimerkiksi karatessa, lajiliiton ja seurojen toimintaan liittyy muotoihin sidotun ja kurinalaisen käyttäytymisen vaaliminen. Korkein oikeus on aikidoa koskevassa ratkaisussaan KKO 1993:107 todennut, että aikidoseuralla oli peruste erottaa henkilöjäsen seurasta tilanteessa, jossa henkilö oli yhdistyksen järjestämissä aikidon harjoituksissa usein poikennut ohjauksesta ja soveltanut enemmän tai vähemmän toisenlaista suoritustekniikkaa kuin mitä ohjaaja oli neuvonut.

Kuten oikeusturvalautakunnan ratkaisuissa UOL 6-8/2014 on todettu, lajiliitolla on mahdollista ottaa lajiin liittyvät erityiset käyttäytymisvaatimukset huomioon omissa kurinpitosäännöissään. Lajiliiton määrätessä kurinpitoseuraamuksia oman jäsenyhdistyksensä jäsenelle kurinpitomääräyksiltä on edellytettävä riittävää täsmällisyyttä ja sitä, että lajin erikoispiirteiden edellyttämät teot riittävästi yksilöidään kurinpitosäännöissä (ks. Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 249).

Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 23/2011 todennut, että kurinpitoseuraamukseen johtanutta käyttäytymistä ei ollut määritetty riittävän täsmällisesti tilanteessa, jossa lajiliiton toimintasäännöissä oli määritetty hallituksen voivan päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Nyt kysymyksessä olevissa Karateliiton säännöissä on todettu, että kurinpitoseuraamukseen voi johtaa liikunnan eettisten arvojen, urheilun reilun pelin periaatteiden tai hyvän tavan vastaiset teot sekä hyvän budohengen vastaiset teot ja käytösrikkomukset sekä lajin mainetta vahingoittavat toimet.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Karateliiton edellä selostetuissa säännöissä ei ole yksilöity niitä lajin luonteen vastaisia tekoja, joista kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä. Minkäänlaista määrittelyä tai luonnehdintaa ei ole esimerkiksi hyvän tavan vastaisista teoista tai hyvän budohengen vastaisista teoista taikka lajin mainetta vahingoittavista toimista, jotka voivat johtaa kurinpitoseuraamukseen. Myöskään kurinpitopäätöksestä ei ilmene se A:n menettely, johon päätös on perustunut, eikä tätä menettelyä ole kurinpitopäätöksessä arvioitu suhteessa edellä selostetuissa säännöissä kurinpitoseuraamuksen määräämiselle asetettuihin kriteereihin.

Karateliitto perustelee ratkaisuaan vielä ankaralla suhtautumisella väkivaltaan. Tältä osin lautakunta toteaa, että liiton aikaisempi menettely ei ole ollut lautakunnan arvioitavana, eikä sillä ole siten tässä asiassa merkitystä. Käytännön tulisi olla myös oikeudellisesti perusteltu, jotta siihen voitaisiin vedota. A:n kohdalla syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen eikä Karateliiton kurinpitopäätöksessä ole millään tavoin yksilöity sitä A:n menettelyä, joka on johtanut syyttämättäjättämispäätöksestä huolimatta kurinpitoseuraamuksen määräämiseen.

Lautakunta toteaa johtopäätöksenään, että kurinpitoseuraamuksen määräämiseen johtavaa käyttäytymistä ei ole liiton säännöissä kuvattu niin täsmällisesti kuin kurinpitorangaistuksen määrääminen lähtökohtaisesti edellyttää. Karateliiton kurinpitopäätöksessä ei ole myöskään tarkemmin perusteltu niitä A:n konkreettisia tekoja, joiden perusteella kurinpitoseuraamus on määrätty, eikä näitä tekoja ole kurinpitopäätöksessä arvioitu suhteessa edellä selostetuissa säännöissä kurinpitoseuraamuksen määräämiselle asetettuihin kriteereihin. Näin ollen Suomen Karateliitto ry:llä ei ole ollut edellytyksiä määrätä A:lle varoitusta. Sääntömääräysten nojalla kurinpitoasiassa ei ollut mahdollista peruuttaa maajoukkueasemaa taikka peruuttaa sopimuksia. Päätös on tämän vuoksi kumottava.

II B:n asia

Edellä A:n kohdalla todetuin tavoin kurinpitomenettelyn kohteena on alun perin ollut A:n menettely. B on A:n huoltajana laatimassaan selvityksessä esittänyt kriittisiä näkemyksiä karateliiton valmennustyöryhmästä vastaavan henkilön / työvaliokunnan puheenjohtajan toimista nuorten EM-kilpailuissa. B:lle on määrätty varoitus sillä perusteella, että B oli katsottu antaneen perättömiä tietoja Karateliiton valmennusjohdosta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitovaliokunnan olisi tullut varata B:lle tilaisuus lausua esittämästään valmennusjohtoa koskevasta arvioinnista sen jälkeen, kun kurinpitovaliokunta oli harkinnut kurinpitoseuraamuksen määräämistä. Kurinpitomenettelyssä on tältä osin menetelty virheellisesti, kun B:lle ei ole varattu tilaisuutta lausuman antamiseen. 

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että Karateliiton edellä selostetuissa säännöissä ei ole yksilöity niitä lajin luonteen vastaisia tekoja, joista kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä. Minkäänlaista määrittelyä tai luonnehdintaa ei ole esimerkiksi hyvän tavan vastaisista teoista tai hyvän budohengen vastaisista teoista taikka lajin mainetta vahingoittavista toimista, jotka voivat johtaa kurinpitoseuraamukseen. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitoseuraamuksen määräämiseen johtavaa käyttäytymistä ei ole liiton säännöissä kuvattu riittävän täsmällisesti. Kurinpitoseuraamus on määrätty sen perusteella, mitä B on huoltajana vastannut A:n kurinpitoasiassa. Tällaisen kurinpitomenettelyssä laaditun kirjelmän kohdalla tulee erityisen huolellisesti arvioida, onko kysymys sellaisesta menettelystä, jonka perusteella kurinpitoseuraamuksen määrääminen on mahdollista. 

Lautakunta toteaa johtopäätöksenään, että kurinpitoseuraamuksen määräämiseen johtavaa käyttäytymistä ei ole liiton säännöissä kuvattu niin täsmällisesti kuin kurinpitorangaistuksen määrääminen lähtökohtaisesti edellyttää. Karateliiton kurinpitopäätöksessä ei ole myöskään tarkemmin perusteltu sitä, mitkä B:n lausumassa esitetyt kannanotot ovat olleet kurinpitoseuraamuksen perusteena, eikä tätä menettelyä ole kurinpitopäätöksessä arvioitu suhteessa edellä selostetuissa säännöissä kurinpitoseuraamuksen määräämiselle asetettuihin kriteereihin. Näin ollen Suomen Karateliitto ry:llä ei ole ollut edellytyksiä määrätä B:lle varoitusta. Koska Karateliitto on poistanut B:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen, lausunnon antaminen asiassa enemmälti raukeaa.

III Tikkurilan Tiikerit ry:n asia

Edellä A:n kohdalla todetuin tavoin kurinpitomenettelyn kohteena on alun perin ollut A:n menettely. Selvityspyynnössä ei ole pyydetty Tikkurilan Tiikerit ry:ltä lausumaa siitä, että Tikkurilan Tiikerit ry ei ollut ilmoittanut A:ta koskevista tapahtumista Karateliitolle.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitovaliokunnan olisi tullut varata Tikkurilan Tiikerit ry:lle tilaisuus lausua väitetystä sääntöjen vastaisesta menettelystä sen jälkeen, kun kurinpitovaliokunta oli harkinnut kurinpitoseuraamuksen määräämistä sille. Kurinpitomenettelyssä on tältä osin menetelty virheellisesti, kun Tikkurilan Tiikerit ry:lle ei ole varattu tilaisuutta lausuman antamiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että Karateliiton edellä selostetuissa säännöissä ei ole yksilöity niitä lajin luonteen vastaisia tekoja, joista kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä. Tikkurilan Tiikerit ry:n on katsottu rikkoneen ilmoitusvelvollisuutta, mutta tällainen ilmoitusvelvollisuus ei perustu esitettyihin sääntöihin. Esitetyissä säännöissä ei ole sellaista määräystä, jota Tikkurilan Tiikerit ry:n voitaisiin katsoa rikkoneen tai laiminlyöneen siten, että sen perusteella seuralle olisi ollut mahdollista määrätä kurinpitoseuraamus. Näin ollen Suomen Karateliitto ry:llä ei ole ollut edellytyksiä määrätä Tikkurilan Tiikerit ry:lle huomautusta. Päätös on tämän vuoksi kumottava.

Päätöslauselma

I A

Valitus hyväksytään. Suomen Karateliitto ry:n hallituksen päätös 23.5.2014 kumotaan A:n osalta ja A:lle määrätyt seuraamukset poistetaan.  

II B

Lausunnon antaminen raukeaa.

III Tikkurilan Tiikerit ry

Valitus hyväksytään. Suomen Karateliitto ry:n hallituksen päätös 23.5.2014 kumotaan Tikkurilan Tiikerit ry:n osalta ja Tikkurilan Tiikerit ry:lle määrätty seuraamus poistetaan.

I, II ja III

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jukka Sippo                                         Timo Ojala

puheenjohtaja                                     sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Antti Aine, Pia Ek, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius.