2/2007 Yleisurheilu: Kurinpito - Kilpailukielto - Doping


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS              Nro 2/2007

15.2.2007           Diaarinro 6/2006                    


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Urheiluliitto ry:n hallituksen päätös 30.8.2006, jolla Ville Tiisanoja on määrätty 24.8.2008 päättyvään urheilun toimintakieltoon. 


ASIA

Dopingrikkomuksen perusteella määrätty urheilun toimintakielto  


MUUTOKSENHAKIJA

Ville Tiisanoja 


KUULTAVAT

Suomen Urheiluliitto ry (SUL)Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n valvontalautakunta (ADT) 


VALITUS

Tiisanoja on valituksessaan vaatinut, että SUL:n 30.8.2006 tekemää päätöstä, jolla hänet on määrätty 24.8.2006 alkaneeseen ja 24.8.2008 päättyvään kahden vuoden urheilun toimintakieltoon, muutetaan ensisijaisesti siten, että kilpailukielto alkaa 27.6.2006 ja päättyy 27.6.2008 tai toissijaisesti siten, että kilpailukielto kestää 19.7.2006-19.7.2008 välisen ajan. Ensisijaisen vaatimuksensa perusteluina Tiisanoja on vedonnut seuraaviin seikkoihin:

●         Tiisanoja on antanut ensimmäisen, myöhemmin positiiviseksi osoittautuneen dopingnäytteen 27.6.2006, josta  päivästä lähtien SUL on mainitulla toimintakieltopäätöksellään myös mitätöinyt hänen yhdeksässä kilpailuissa saavuttamansa tulokset ja sijoitukset.

●         Testitulosten varmistaminen on kestänyt Tiisanojan kannalta kohtuuttoman pitkään.

●          Suomen Fitnessliitto ry on eräässä dopingirikkomusta koskeneessa ratkaisussaan määrännyt toimintakiellon alkamaan näytteenottopäivästä lukien. ADT ei ole hakenut muutosta liiton ratkaisuun, joten sen on katsottava hyväksyneen tällaisen käytännön.

Toissijaisen vaatimuksensa tueksi Tiisanoja on vedonnut siihen, että ADT on saanut ensimmäisen näytteen tuloksen tietoonsa 19.7.2006, jolloin olisi ollut edellytykset asettaa hänet väliaikaiseen kilpailukieltoon. 


VASTAUKSET

SUL on vastauksessaan todennut, että urheilun toimintakielto alkaa Suomen antidopingsäännöstön 27 §:n mukaan sinä päivänä, jolloin päätös urheilun toimintakiellon alkamisesta tehdään. Kuitenkin mahdollinen väliaikainen kilpailukielto hyvitetään urheilun toimintakiellon kokonaiskestosta. Lisäksi SUL on todennut seuraavan:

●         Tiisanojan kilpailukielto on määrätty alkamaan 24.8.2006, jolloin ADT on antanut kiellettyä testosteronin käyttöä osoittavat testitulokset tiedoksi Tiisanojalle ja josta lähtien hän on ollut suoraan Suomen antidopingsäännöstön 20.11 §:n nojalla väliaikaisessa kilpailukiellossa.

●          ADT on antanut Tiisanojan testauksen etenemisestä 27.6. - 31.7.2006 selvityksen, jonka mukaan suoritetut toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä riittävän varmuuden saamiseksi siitä, että Tiisanoja on syyllistynyt dopingrikkomukseen. Toimenpiteet ovat siten olleet perusteltuja myös urheilijan oikeusturvan varmistamiseksi, eikä asiassa ole perusteita määrätä toimintakieltoa alkaneeksi jo näytteenottopäivästä.

●          Tiisanojan kilpailutuloksien mitätöiminen on perustunut yleisurheilun kansainvälisten sääntöjen 39 §:ään, jonka mukaan dopingtapauksissa urheilijan tulokset mitätöidään siitä lähtien, kun hän antanut positiivisen dopingnäytteen.

ADT on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä. Vastauksen perusteeksi ADT on esittänyt seuraavaa:

●         SUL on toimintakieltoa määrätessään soveltanut Suomen antidopingsäännöstön 27 §:ää oikein.

●          Tiisanoja on syyllistynyt testosteronin käyttöön. Testosteroni on elimistössä luontaisesti esiintyvä aine. Sille ei ole määritelty täsmällistä raja-arvoa, jonka ylittyessä voitaisiin todeta elimistön ulkopuolisen testosteronin käyttö. Varmasti elimistön ulkopuolisen testosteronin käytön osoittaa hiilen isotooppisuhdeanalyysin (IRMS) positiivinen tulos.

●          Toisaalta myöskään negatiivinen IRMS-analyysin tulos ei sulje pois testosteronin käyttöä, vaan testosteronin käyttö voidaan todeta vertailemalla negatiivisen tuloksen antaneen tutkimuksen tietoja urheilijan mahdollisten aiempien dopingtestianalyysien hormonipitoisuuksiin ja niiden suhteisiin. Mikäli tarvittavia aiempia dopingtestianalyysejä ei ole käytettävissä, on urheilija testattava vähintään kolme kertaan kolmen kuukauden ajanjaksolla.

●          Tiisanojan 27.6.2006 ja 21.7.2006 antamien näytteiden IRMS-analyysin tulos oli negatiivinen. Aikaisempien dopingtestianalyysien vertailu 27.6.2006 annettuun näytteeseen valmistui 7.8.2006 ja valvontalautakunnalle asia esiteltiin 14.8.2006. Tuolloin oli kuitenkin vielä kesken Tiisanojalle 31.7.2006 tehdyn dopingtestin IRMS-analyysi, jonka tulos osoittautui positiiviseksi. Tieto siitä toimitettiin ADT:lle 22.8.2006, jolloin testosteronin käytölle saatiin siten lopullinen varmistus ja jolloin ADT saattoi tehdä päätöksen siitä, että kyseessä oli dopingrikkomus.

●          Valituksessa viitatun Fitnessliitto ry:n päätöksen osalta ADT on todennut, että päätös perustuu virheelliseen Suomen antidopingsäännöstön soveltamiseen, eikä sitä voida käyttää perusteena ratkaistaessa Tiisanojan valitusta. 

VASTASELITYS

Tiisanoja on vastaselityksessään toistanut aikaisemmat näkemyksensä. 


PÄÄTÖS

Käsittelyratkaisu

Suullista käsittelyä ei ole toimitettu, koska asianosaiset eivät ole sitä pyytäneet ja sen toimittaminen on asian laadun vuoksi ollut tarpeetonta. 


Pääasiaratkaisu

Sovellettavat säännöt

Suomen antidopingsäännöstön 29 §:n mukaan kielletyn aineen käytöstä määrättävä urheilun toimintakielto on pituudeltaan kaksi vuotta, kun kyseessä on urheilijan ensimmäinen dopingrikkomus.

Suomen antidopingsäännöstön 27 §:ssä säädetään urheilun toimintakiellon alkamisajankohdasta seuraavasti:

[27.1 §] Urheilun toimintakielto alkaa sinä päivänä, jolloin päätös urheilun toimintakiellon alkamisesta tehdään.[27.2 §] Väliaikaisen kilpailu- ja toimitsijakiellon kesto hyvitetään urheilun toimintakiellon kokonaiskestosta. Seuraamuksesta päättävä urheilujärjestö tai muu kurinpitovaltaa käyttävä yhteisö voi oikeudenmukaisuussyistä määrätä urheilun toimintakiellon alkaneeksi jo näytteenottopäivästä. Oikeudenmukaisuussyinä pidetään esimerkiksi urheilijasta riippumattomista syistä siirtynyttä kuulemista tai muuta dopingvalvontaan liittyvää asiaa.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n 2006-2007 kilpailusääntöjen 39. säännön 4. kappaleen mukaan, kun urheilija määrätään urheilun toimintakieltoon kielletyn aineen käytöstä, hänen kaikki kilpailutuloksensa on mitätöitävä siitä päivästä lukien, kun positiivinen näyte annettiin ellei oikeudenmukaisuus muuta edellytä. 


Kysymyksenasettelu urheilun oikeusturvalautakunnassa

Valituksen perusteella kysymys on siitä, onko asiassa Suomen antidopingsäännöstön 27.2 §:ssä tarkoitettuja oikeudenmukaisuussyitä määrätä Tiisanojalle langetettu kahden vuoden pituinen urheilun toimintakielto alkamaan joko 27.6.2006 tai 19.7.2006. Oikeudenmukaisuussyinä Tiisanoja on vedonnut erään toisen lajiliiton yhdessä tapauksessa määräämään seuraamukseen, testitulosten kohtuuttomaan viipymiseen ja kilpailutulosten taannehtivaan mitätöimiseen. 


Toisen lajiliiton määräämä seuraamus

Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että Tiisanojan esiintuoma toisen lajiliiton määräämä seuraamus ei ole ollut aikaisemmin eikä ole myöskään nyt tässä asiassa lautakunnan arvioinnin kohteena.

Dopingasioissa urheilun oikeusturvalautakunta tekee ratkaisunsa ensisijaisesti Suomen antidopingsäännöstön mukaan. Lajiliittojen ratkaisut tai ADT:n kannanotot eivät sido oikeusturvalautakuntaa ellei erityisistä määräyksistä muuta johdu.

Toisen lajiliiton ratkaisulla muussa asiassa ja ADT:n menettelyllä siinä asiassa ei ole Tiisanojan asiassa merkitystä. 


Lautakunnan arvio väitetystä testitulosten kohtuuttomasta viipymisestä

Suomen antidopingsäännöstön mukaan dopingvalvonnan ja -testauksen toimeenpano kuuluu Suomen antidopingtoimikunta ADT ry:lle. Säännöstön 22 §:n mukaan ADT:n valvontalautakunnan toimivaltaan kuuluu tehdä päätös siitä, onko kyseessä dopingsäännöstön mukaan rangaistava dopingrikkomus. Ennen dopingrikkomuksen toteavaa päätöstä ADT:n on toimitettava positiivinen testitulos tiedoksi muun muassa urheilijalle ja pyydettävä häneltä selvitys. Seuraamuksen määräämistä koskeva toimivalta kuuluu urheilujärjestölle.

Maailman antidopingsäännöstön (WADC) 8 artiklan mukaan jokaisen maan antidopingista vastaava organisaatio on velvollinen noudattamaan dopingrikkomusasoiden käsittelyssä muun muassa seuraavia periaatteita: käsittelyn on oltava joutuisaa, oikeudenmukaista ja puolueetonta, urheilijalla on oikeus saada nopeasti tieto epäillystä dopingrikkomuksesta, urheilijalla on oikeus vastata epäiltyyn dopingrikkomukseen sekä oikeus joutuisasti annettuun perusteltuun kirjalliseen päätökseen.

Tiisanoja on antanut asiaan liittyvät dopingnäytteet 27.6.2006, 21.7.2006 ja 31.7.2006. Kahden ensimmäisen näytteen IRMS-analyysin tulos on ollut negatiivinen, mutta kun niitä on myöhemmin analysoitu Tiisanojan aikaisempien näytteiden kanssa, ovat ne osoittaneet Tiisanojan käyttäneen elimistön ulkopuolista testosteronia. Kahta ensimmäistä näytettä koskeva analyysi on valmistunut 7.8.2006 ja tullut ADT:n tietoon 14.8.2006. Viimeisen 31.7.2006 annetun näytteen positiiviseksi ilmennyt tulos on tullut ADT:lle 22.8.2006.  ADT on ilmoittanut kaikkien kolmen testin positiiviset tulokset Tiisanojalle 24.8.2006, josta alkaen Tiisanoja oli ollut väliaikaisessa kilpailukiellossa.

Samalla ADT oli pyytänyt Tiisanojalta ja SUL:lta selvitystä. Tiisanoja antoi selvityksensä 28.8.2006. Tämän jälkeen 29.8.2006 ADT:n valvontalautakunta oli tehnyt päätöksen siitä, että Tiisanoja oli syyllistynyt Suomen antidopingsäännöstön mukaan rangaistavaan dopingrikkomukseen 27.6., 21.7. ja 31.7.2006. SUL on 30.8.2006 päättänyt Tiisanojan määräämisestä kahden vuoden toimintakieltoon.

Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että elimistön ulkopuolisen testosteronin käytön osoittamiseen riittävä testitulosten vertailuanalyysi on esitelty ADT:n valvontalautakunnalle 14.8.2006. Tuolloin on ollut myös tiedossa, että valittajan 31.7.2006 antaman dopingnäytteen tulokset ovat pian valmistumassa. IRMS-analyysissä positiiviseksi ilmennyt tulos onkin saatu 22.8. ja kaikki tulokset on saatettu valittajan tietoon 24.8. 2006. Tuossa vaiheessa aiempien dopingnäytteiden vertailun tulosten esittelystä ADT:n valvontalautakunnalle oli kulunut kymmenen päivää ja viimeisen testin tuloksen saamisesta kaksi päivää.

ADT toimenpiteet 27.6. ja  31.7.2006  välisenä aikana ja valittajalta otetut kolme dopingnäytettä ja niiden jatkotutkimukset ovat olleet tarpeen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko valittaja syyllistynyt dopingrikkomukseen vai ei. Niitä on pidettävä perusteltuina myös valittajan oikeusturvan kannalta. ADT:llä on siten ollut perusteltu syy odottaa, kunnes se on saanut tiedokseen myös kolmannen testin tuloksen 22.8.2006, ja vasta tämän jälkeen antaa Tiisanojalle tiedoksi kaikkien kolmen testin tulokset. Lautakunta katsoo, että ADT:n menettely on ollut WADC 8 artiklasta ilmenevien joutuisuuden, oikeudenmukaisen ja puolueettomuuden periaatteiden mukaista. Asian käsittely ADT:ssa 27.6. ja 24.8.2006 välisenä aikana ei ole viipynyt sillä tavalla, että se puoltaisi toimintakiellon alkamisajan aikaistamista. 


Tuloksien taannehtiva mitätöiminen

Asiassa kysymyksessä olevista dopingtesteistä 27.6. ja 31.7.2006 tehdyt testit ovat kilpailun ulkopuolisia testejä ja 21.7.2006 tehty kilpailutesti. Suomen antidopingsäännöstön 24 §:n mukaan dopingrikkomus kilpailutestin yhteydessä mitätöi urheilijan henkilökohtaisen tuloksen ja sijoituksen kilpailussa. Suomen antidopingsäännöstössä ei ole määräyksiä siitä, onko urheilijan kilpailutulokset julistettava mitättömiksi myös kilpailun ulkopuolisen positiivisen testin johdosta.

Tiisanoja on kansainvälisen tason urheilija, minkä vuoksi SUL on soveltanut Tiisanojan tapauksessa IAAF:n kilpailumääräyksien 39. säännön 4. kappaletta, jonka mukaan kun urheilija määrätään urheilun toimintakieltoon kielletyn aineen käytöstä, hänen kaikki kilpailutuloksensa on mitätöitävä siitä päivästä lukien, kun positiivinen näyte annettiin elleivät kohtuussyyt muuta edellytä.

Suomen antidopingsäännöstön 24 §:n ja IAAF:n kilpailumääräyksien mukaan kilpailutuloksen mitätöiminen merkitsee, että urheilijan kilpailutulos ja sijoitus kilpailussa mitätöityy ja että urheilija menettää kaiken kilpailun tuloksesta saamansa hyödyn kuten mitalit, pisteet ja palkinnot.

Suomen antidopingsäännöstön 20.11 §:n mukaan väliaikaisessa kilpailukiellossa oleva urheilija ei saa edustaa urheilujärjestöä tai muuta antidopingsäännöstöön sitoutunutta yhteisöä kilpailussa missään säännöstöön sitoutuneessa lajissa eikä osallistua säännöstöön sitoutuneen urheilujärjestön tai muun yhteistön järjestämiin kilpailuihin tai muihin urheilutapahtumiin kilpailijana tai toimitsijana.

Vaikka kilpailutuloksien taannehtiva mitätöiminen saattaa tosiasiallisesti ainakin osittain vaikuttaasamalla tavalla kuin, jos urheilija olisi määrätty väliaikaiseen kilpailukieltoon, väliaikainen kilpailukielto on urheilijan toimintavapauden rajoittamisen vuoksi olennaisesti vakavampi toimenpide kuin tulosten taannehtiva mitätöinti. Tähän nähden kilpailutulosten taannehtivaa mitätöimistä ei ole syytä rinnastaa väliaikaiseen kilpailukieltoon. Näin ollen myöskään tulosten taannehtiva mitätöiminen ei ole sellainen oikeudenmukaisuussyy, jonka perusteella Tiisanojalle määrätyn kahden vuoden kilpailukiellon alkamisen ajankohtaa tulisi aikaistaa. 


Tiisanojan toissijainen vaatimus

Asiassa annetun selvityksen mukaan ADT on saanut tietoonsa aikaisempien näytteiden analyysiin perustuvan ensimmäisen ja toisen näytteen positiivisen tuloksen 14.8.2006. ADT:llä on ollut perusteltu syy odottaa myös kolmannen 31.7.2006 otetun näytteen tulosta ennen kuin se on antanut testien tulokset Tiisanojalle tiedoksi 24.8.2006. Näin ollen ei ole ilmennyt myöskään syytä hyväksyä Tiisanojan toissijaista vaatimusta aikaistaa toimintakieltoa alkamaan 19.7.2006. 


Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta. 


Pertti Välimäki                      Pasi Kumpulainen

puheenjohtaja                       sihteeri  


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Erkki Aurejärvi, Heikki Halila, Kristiina Rintala-Jaalivaara ja Kari-Pekka Tiitinen