10/2021 5-ottelu – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Ehdokkaan nimeämäinen kansainväliseen komiteaan – Tarkoituksenmukaisuusharkinta


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS                          Nro 10/2021

3.5.2021                        Diaarinro 7/2021

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry:n hallituksen päätös 1.3.2021 (3/2021) ehdokkaasta UIPM Coaches Comission:iin

 

ASIA

Ehdokkaan nimeäminen

 

MUUTOKSENHAKIJA

 A

 

KUULTAVA

Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry

 

SUOMEN MIEKKAILU JA 5-OTTELULIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

A oli ilmoittanut Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry:lle (SM5L) halukkuutensa asettua ehdolle nykyaikaisen 5-ottelun kansainvälisen liiton Union Internationale de Pentathlon Moderne:n (UIPM) valmentajien komiteaan (Coaches Comission). Kansallisten liittojen on tullut esittää UIPM:lle omat ehdokkaansa valmentajien komiteaan viimeistään 9.3.2021. Valinta komiteaan tapahtuu 5-ottelun MM-kilpailuissa valmentajien antamien äänien perusteella kesäkuun alussa 2021.


SM5L:n hallitus on 1.3.2021 päättänyt, että se ei esitä ehdokasta UIPM:n valmentajien komiteaan.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että SM5L:n hallituksen päätös 1.3.2021 3/2021 kumotaan ja UIPM:lle ilmoitetaan, että hän on ehdolla valmentajien komiteaan ja että ehdokkuutta koskevat asiakirjat on toimitettu määräajan jälkeen, koska SM5L:n hallitus on tehnyt virheen, minkä oikeusturvalautakunta on korjannut päätöksellään. A on lisäksi vaatinut, että oikeusturvalautakunnan kokoonpanoon nimetään eräs tietty jäsen.


A oli ilmoittanut SM5L:lle halukkuudestaan olla ehdolla UIPM:n valmentajien komiteaan. Nykyaikainen 5-ottelu Hämeenlinna 52 ry (Hämeenlinnan 5-ottelijat) toimitti SM5L:lle ehdollepanolomakkeet ja siihen liittyvät liitteet hyvissä ajoin jo helmikuun 2021 puolessa välissä. A:lle oli ilmoitettu 2.3.2021, ettei SM5L:n hallitus tänä vuonna ehdota ketään komiteaan. Ratkaisua on jo tällä perusteella pidettävä erikoisena, koska valinnat tehdään aina olympiadi kerrallaan.


A täytti kaikki ehdokkuuteen vaadittavat kriteerit.  Hänellä oli korkein mahdollinen kansainvälinen valmentajalisenssi ja korkein mahdollinen tuomaritutkinto. Hän oli myös aktiivisesti ollut mukana 5-otteluvalmentajana kansainvälisessä toiminnassa jo 2000 luvun alusta lähtien. A oli tehnyt kansainvälisessä kongressissa vuonna 2011 aloitteen valmentajien komitean perustamisesta ja ehdotus oli hyväksytty. Hän oli lisäksi ollut ehdolla komiteaan aiemminkin ja silloin ei esteitä ehdolle asettumiselle asetettu. Hän oli myös edustanut liittoa useasti Euroopan liiton sekä kansainvälisen liiton kongresseissa.


Kun A oli tiedustellut perusteita SM5L:n hallituksen päätökselle, liiton hallituksen puheenjohtaja oli ilmoittanut ratkaisun perusteeksi sen 1) että hänellä ei ollut valmennettavia ja 2) että hän oli velkaa SM5L:lle. Hallituksen puheenjohtaja oli myös ilmoittanut, että ennen kuin velka oli maksettu, A:lla ei ollut asiaa mihinkään liiton toimintaan.


Väitteet eivät pitäneet paikkaansa. A valmensi Hämeenlinnan 5-ottelijoita ja valmennettavia oli toistakymmentä. Valmennettavista kaikki olivat halukkaita kilpailemaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Velka-asia oli puolestaan riitainen. Hän oli väitetystä velasta reklamoinut eikä liitto ollut ryhtynyt perimään velkaa. Oli asiatonta periä riitaista saatavaa kiristämällä. SM5L käytti määräävää asemaansa hyväkseen epäasiallisesti ja syrji siten A:ta.


Puhelinneuvottelussa 4.3.2021, johon osallistuivat A:n lisäksi Hämeenlinnan 5-ottelijoiden hallituksen puheenjohtaja ja SM5L:n hallituksen jäsen, myös jälkimmäinen otti esille riitaisen velka-asian. Sen sijaan SM5L:n hallituksen jäsen esitti näkemyksenään, ettei ehdokkaaksi valitsematta jättäminen ollut perustunut siihen, ettei A:lla ole valmennettavia. SM5L:n puheenjohtaja ilmoitti 7.3.2021, ettei uutta kokousta ehdokkaan valitsemisesta enää järjestetä. Liiton viestit A:n suuntaan ovat siten olleet ristiriitaisia. Itse päätöstä ei ollut perusteltu.


Valmentajien komiteaan valittavat jäsenet eivät edustaneet maataan tai mitään kansallista liittoa. Kysymys oli valmentajien edustamisesta kansainvälisessä komiteassa. SM5L:n hallitus oli poikennut merkittävästi aikaisemmasta käytännöstään jättäessään ehdokkaan nimeämättä ottaen huomioon A:n aikaisemmat edustustehtävät kansainvälisissä tehtävissä. A:n aikaisemmat kansainväliset tehtävät myös osoittivat UIPM:n luottavan häneen. Tanskan 5-otteluliitto olisi esittänyt A:ta ehdokkaaksi, mutta UIPM:n sääntöjen mukaan ehdokkaan nimeää sen maan liitto, jonka kansalainen ehdokas on.


SM5L:n hallituksen päätös oli vaikeuttanut A:n kansainvälisen valmentajauran luontia. Pelkkä ehdokkaaksi asettaminen olisi ollut hänen uransa kannalta merkittävää. SM5L:n hallituksen päätöksessä oli kysymys syrjinnästä. A halusi tästä syystä nimetä oikeusturvalautakunnan kokoonpanoon syrjintäkysymyksiin erikoistuneen professori B:n.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta oikeusturvalautakunnan puuttuvan toimivallan takia. Mikäli valitus tutkitaan, SM5L on vaatinut, että valitus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 400 euroa.


Oikeusturvalautakunta ei ollut toimivaltainen käsittelemään valitusta. Ketään ei ollut erotettu yhdistyksen jäsenyydestä, eikä kysymyksessä ollut kurinpitomenettely. SM5L:n jäseniä ovat sen jäsenseurat ja tässä tapauksessa liiton hallitus oli käsitellyt Hämeenlinnan 5-ottelijoiden lähettämän esityksen sääntöjen mukaisessa järjestyksessä. UIPM:n sääntöjen mukaan ehdokkaita voivat esittää kansalliset 5-otteluliittot ja SM5L:n säännöissä ei ole tästä erillisiä määräyksiä. Siten päätäntävalta asiassa kuuluu SM5L:n sääntöjen 22 §:n perusteella liiton hallitukselle. Tehty päätös ei ollut liiton sääntöjen vastainen. Liitolla ei myöskään ollut vakiintunutta käytäntöä esitysten tekemiseen kansainvälisiä luottamustehtäviä varten, vaan mahdolliset esitykset oli käsitelty tapauskohtaisesti. A:n väitteet kiristyksestä ja syrjinnästä olivat virheellisiä ja loukkaavia eivätkä mahdollisina rikosoikeudellisina asioina myöskään kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.


Siltä varalta, että valitus tutkitaan, SM5L on lausunut seuraavan.


UIPM:n valmentajien komission jäsenyys oli kansainvälinen luottamustehtävä, johon kansalliset liitot asettivat ehdokkaita. Liiton hallituksen päätösvaltaan kuuluu ehdottaa tai olla ehdottamatta ehdokkaita, ja kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla esitetyksi tämän kaltaiseen luottamustoimeen. Liiton hallituksella ei ollut velvollisuutta esittää ketään kansainvälisen liiton toimielimiin.  Liiton hallitus käsitteli kokouksessaan 1.3.2021 jäsenseuransa esityksen A:n nimeämisestä ehdokkaaksi UIPM:n Coaches Commissioniin. Hallituksen kokouksen yksimielinen päätös oli olla esittämättä ehdokasta. Pöytäkirjaote oli julkaistu liiton verkkosivuilla. Puheenjohtaja oli lisäksi antanut päätöksen tiedoksi A:lle sähköpostitse.


A oli ottanut yhteyttä puhelimitse ja vaatinut perusteluita päätökselle. A oli myös esittänyt tyytymättömyytensä ratkaisuun ja vaatinut uudelleenkäsittelyä. Puheenjohtaja oli kehottanut A:ta olemaan sähköpostilla yhteydessä hallituksen jäseniin ja esittämään näille oman kantansa asiasta ja vielä todennut, että kutsuisi koolle ylimääräisen hallituksen kokouksen käsittelemään asian uudelleen, mikäli vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä toivoi. A:n sähköpostin jälkeen kuitenkaan kukaan hallituksen jäsenistä ei ollut toivonut asian uudelleenkäsittelyä.


UIPM:n toimielimiin ehdolla olevilla tuli olla kansainvälinen lisenssi tai sertifikaatti ja ehdokkaaksi kelpaavalla valmentajalla oli oltava vähintään yksi kansainvälisellä tasolla kilpaileva valmennettava. A:n valmennettavan C:n lopetettua uransa keväällä 2020, A ei enää valmentanut kansainvälisellä tasolla. A:n valmentamat Hämeenlinnan 5-ottelijoiden urheilijat eivät osallistuneet Suomen ulkopuolisiin kilpailuihin. A:n valmentamaa urheilijaa ei myöskään ollut liiton valmennusryhmissä eikä yksikään A:n valmentama urheilija ollut osallistunut ensimmäiseen koronatauon jälkeen järjestettyyn 5-ottelun maailmancup -kilpailuun Budapestissa maaliskuussa 2021. Näihin seikkoihin SM5L:n puheenjohtaja myös oli viitannut A:n valituksessa mainitussa puhelinkeskustelussa lausuessaan perusteeksi ehdokkaaksi valitsematta jättämiselle sen, ettei A:lla ollut valmennettavia.


A ei myöskään nauttinut enää SM5L:n hallituksen luottamusta.  Liiton ja A:n välinen päävalmentajasopimus oli päätetty luottamuspulan vuoksi 19.12.2016. A oli toistuvasti kyseenalaistanut vaaleilla valitun hallituksen päätökset ja levittänyt harhaanjohtavaa ja epäasiallista tietoa liiton toiminnasta hyvän tavan vastaisesti, jopa alaikäisille yhteisön jäsenille. A:n toiminta oli ollut sopimatonta ja liiton arvojen (laatu, kunnioitus ja yhteistyö) vastaista.  Sopimuksen päättäminen oli tärkeää, sillä toiminnallaan A oli vahingoittanut koko miekkailu- ja 5-otteluyhteisön toimintaa ja voinut vahingoittaa yhteistyötä sekä yhteisön saamaa tukea eri tahoilta.


Liiton hallitus oli joutunut antamaan 18.9.2018 A:lle kirjallisen huomautuksen epäurheilijamaisesta käytöksestä. Taustalla oli A:n ilman valtuutusta käymät keskustelut kansainvälisten liittojen kanssa SM5L:n toiminnasta sekä epäurheilijamainen kommentointi erään 5-ottelijan Facebook-julkaisusta.  Liitto oli joutunut informoimaan UIPM:ää liiton virallisista edustajista.


Luottamuspulaa oli edelleen pahentanut kilpailumatkojen tapahtumat. Olennainen tieto, jonka A oli saanut kilpailun järjestäjiltä, ei ollut kulkenut A:lta muille joukkueen jäsenille. UIPM:lle oli jouduttu ilmoittamaan, että kaikki tieto tuli saattaa samansisältöisenä Suomen kaikkien urheilijoiden valmentajille. Liitto oli joutunut tapahtuman vuoksi laatimaan 5-ottelun arvokisajoukkueelle erillisen ohjeistuksen.


SM5L:llä oli maksamaton erääntynyt 650 euron saatava A:lta. A ei ollut maksanut laskua, joka liittyi hänen vuoden 2020 alun kilpailumatkakuluihin. A oli esittänyt sen sijaan vastalaskuja, joita ei ollut hyväksytty liiton maksettavaksi. Liiton hallitus oli päättänyt 15.10.2020 olla viemättä saatavaa perintään. Samassa yhteydessä liiton hallitus myös oli päättänyt, että liittotason yhteistyö A:n kanssa olisi mahdollista vasta, kun lasku olisi maksettu. Toiminnanjohtaja informoi A:ta päätöksestä sähköpostitse.


VASTASELITYS PERUSTEINEEN

A on antanut vastaselityksen SM5L:n vastauksen johdosta ja vaatinut SM5L:n velvoittamista korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 200 euroa asiassa.


Tutkittavana on kysymys siitä, onko SM5L:n hallituksen päätös ollut ilman hyväksyttävää syytä syrjivä mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Siten kysymys on oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan alakohdassa d tarkoitetusta päätöksen sääntöjen vastaisuudesta. Lisäksi valituksenalainen päätös voidaan rinnastaa arvokilpailuvalintaan, joten lautakunta on toimivaltainen sen sääntöjen 2 §:n 3 kohdan alakohdan b perusteella.


Oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan valituksen myös sillä perusteella, että SM5L:n hallituksen päätös oli liiton toiminnan tarkoituksen vastainen. Liiton sääntöjen 2 §:n mukaan liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää miekkailua ja nykyaikaista 5-ottelua. Liiton sääntöjen 4 §:n kohdan 3 mukaan liitto toteuttaa tarkoitustaan vastaamalla miekkailun ja nykyaikaisen 5-ottelun kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja edustamalla jäsenliittona Kansainvälistä Miekkailuliittoa ja Kansainvälistä Nykyaikaisen 5-ottelun Liittoa. Kun liitto päättää siitä, miten se soveltaa sääntöjensä 4 §:n 3 kohtaa, josta valituksessa on kysymys, liiton harkintavalta ei ole täysin vapaata, vaan sitä rajaa yhtäältä sääntöjen 2 §:ssä määrätty liiton tarkoitus ja toisaalta yleinen syrjinnän kielto. Tarkoitussidonnaisuus linkittyy sääntöihin ja myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on nimenomaisesti mainittu liiton sääntöjen 2 §:ssä.


Oikeusturvalautakunta on myös edellä todetuilla perusteilla toimivaltainen tutkimaan valituksen koskien päätöstä, jossa liiton hallitus on päättänyt olla esittämättä kokonaan ehdokasta kansainvälisen liiton toimielimeen. Mikäli kysymyksessä ollutta päätöksentekotilannetta lähestytään liiton tarkoituksen toteuttamisen näkökulmasta, lienee selvää, että myönteisen päätöksen tekeminen olisi edistänyt 5-ottelun asiaa ja myös kotimaisen liiton näkyvyyttä kansainvälisessä toimintaympäristössä.


A täytti kaikki ne kriteerit, joita kansainvälinen liitto on valmentajien komitean ehdokkaille asettanut. A:lla oli vaadittu valmentajalisenssi. UIPM:n kriteerien mukaan ehdokkaan tulee myös valmentaa kansainvälisellä tasolla. UIPM alaisia lajeja ovat Laser Run (ampumajuoksu), Biathle (uinti + juoksu), Triathle (ampumajuoksu + uinti yhdistelmänä), Tetrathlon (4-ottelu eli 5-ottelu ilman ratsastusta) ja Pentathlon (5-ottelu). Lopettaessaan 5-ottelu-uransa C ei kuitenkaan ollut lopettanut Laser Run uraansa. C oli UIPM:n Laser runin World Rankingissa sijalla nro 9. Siten A:lla oli myös valmennettava, joka kilpailee UIPM:n tarkoittamalla tavalla kansainvälisellä tasolla.


A:n Hämeenlinnan 5-ottelijoiden valmennettavat eivät olleet käyneet kansainvälisen tason kilpailuissa. Tämä oli kuitenkin johtunut koronapandemiasta. Kansainvälisiä kilpailuja ei ollut järjestetty yli vuoteen. Koronapandemian takia myös Hämeenlinnan 5-ottelijoiden järjestämä kansainvälinen kilpailu oli jouduttu perumaan. Tänä vuonna Hämeenlinnan 5-ottelijat järjestää kansainvälisen tason 5-ottelukilpailut jokaisessa ikäluokassa, joten tänä vuonna A:n muutkin valmennettavat pääsevät näyttämään kykynsä myös kansainvälisissä kilpailuissa. Liiton valmennusryhmissä oli tällä hetkellä kaksi urheilijaa. Pelkästään SM-kisojen perusteella liiton nuorten valmennusryhmään C olisi voitu nimetä kaksi urheilijaa Hämeenlinnasta. Kun kansainvälisiä kilpailuja voi taas turvallisesti nuorillekin järjestää, tämäkin liiton itse asettama kriteeri täyttyi. Huomioon tulee myös ottaa se, että kun yhden urheilijan ura 5-ottelussa päättyi, valmentajan ura ei tähän päättynyt. Tilalle tuli uusia valmennettavia. A oli valmentamisen lisäksi ollut muutenkin aktiivinen kansainvälisen liiton suuntaan ja hänen panostaan arvostettiin siellä.


A:n ehdokkuuden estäminen luottamuspulan vuoksi ei ollut myöskään perusteltua. Väitetyssä velka-asiassa kysymys ei ollut selvästä ja riidattomasta saatavasta, vaan perustellusti riitautetusta keskeneräisestä asiasta. Kysymys oli liiton omasta virheestä. Liitto oli kuitenkin ilmoittanut vastineessaan, että se oli lopettanut saatavan perinnän, mutta edellytti silti, että lasku maksetaan, jotta liittotason yhteistyö oli mahdollista. Lasku oli siis säilytetty sitä varten, että liitto voisi käyttää määräävää asemaansa jatkossakin.


A oli esittänyt kriittisiä kommentteja ja näkökulmia siitä, miten 5-ottelun ja liiton etua tulisi ajaa. Tämä ei kuitenkaan ollut hyväksyttävä syy olla nimeämättä A:ta ehdokkaaksi valmentajien komiteaan. A:ta oli syrjitty mielipiteen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Liiton hallituksen päätökseen olivat vaikuttaneet muut kuin urheilulliset syyt. Yhdistykset olivat demokraattisia yhteisöjä, joissa tulisi kunnioittaa mielipiteen ja ilmaisun vapautta eikä rangaista eriävistä mielipiteistä ja käyttää liiton määräävä markkina-asemaa väärin. Suomessa oli tällä hetkellä kaksi aktiivista 5-otteluseuraa, joiden molempien puheenjohtajat kannattivat A:n nimeämistä ehdokkaaksi.


A:n valmentajasopimus olisi muutenkin päättynyt 13 päivän kuluttua irtisanomisesta. Liitto oli kuitenkin halunnut tehdä siitä näyttävän ja dramaattisen, koska A oli esittänyt kritiikkiä liiton päätöksentekoa kohtaan. Liiton esittämät väitteet sopimattomasta toiminnasta ja vahingon tuottamisesta olivat yliampuvia ja näyttö tältä osin puuttui kokonaan. Tämäkin osoitti liiton syrjivän A:ta toiminnassaan. Liiton tavoitteena oli valmentajasopimuksen irtisanomisella ollut nolata A julkisesti. A ei ollut myöskään järjestänyt tapaamista kansainvälisten liittojen edustajien kanssa tai neuvotellut heidän kanssaan liiton nimissä. Kansainvälisten liittojen edustajat olivat halunneet keskustella A:n kanssa siitä, miksi harrastajamäärät olivat Suomessa laskeneet. A:ta ei ollut kuultu ennen huomautuksen antamista. A ei ollut myöskään jättänyt kilpailumatkoilla välittämättä oleellista tietoa muille valmentajille ja urheilijoille.

 

ASIANOSAISTEN LISÄLAUSUMAT

Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry on antanut asiassa lisälausuman. Se on lausunut siinä muun ohella seuraavan.


Päätöstä ei ollut tehty mielipiteen tai minkään sellaisen henkilöön liittyvän syyn perusteella, jonka voitaisiin katsoa olevan ristiriidassa yhdenvertaisuuslain tai kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa. Liiton hallituksen kokonaisharkintaan perustuva näkemys oli, ettäA ei hänen vuosia jatkuneen epäasiallisen toimintansa, ja sen aiheuttaman vallitsevan luottamuspulan takia, sopinut liiton viralliseksi ehdokkaaksi kansainväliseen luottamustehtävään. Yhdenvertaisuus ja tasa- arvolautakunta on todennut (mm. diaarinumero: 399/2018), ettei silloin kun päätöksen perusteena on henkilön tosiasiallinen toiminta, kyseessä ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama syrjintä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkkeinä A:n edellä mainitusta toiminnasta ovat vuonna 2016 hänen päävalmentajasopimuksensa päättämiseen johtaneet tapahtumat sekä vuonna 2018 hänen saamansa kirjallinen huomautus. Liiton toimintaa näissä tapauksissa ei voida pitää kiistanalaisena, koska A ei ollut näitä päätöksiä aikanaan riitauttanut.


Oikeuskäytännössä luottamustehtävissä toimimisen tai niistä erottamisen perusteeksi on lisäksi katsottu riittävän nimittävän toimielimen luottamus eikä sitä tarvitse erikseen perustella. Oikeusturvalautakunta on useassa päätöksessään todennut, että selkeiden kriteerien puuttuessa liitot ovat oikeutettuja tekemään vapaasti päätöksiä henkilövalinnoissa yhdistysautonomian perusteella. Liiton säännöissä ei ole määritelty erityisiä valintakriteerejä kansainvälisiin luottamustoimiin esittämisestä. Kysymyksessä oleva päätös on tarkoituksenmukainen, koska A:n aikaisemman tosiasiallisen toiminnan perusteella voidaan katsoa, että tämä ei ollut soveltuva edustamaan liittoa kansainvälisesti. Oikeusturvalautakunnan omien päätösten mukaan päätöksen tarkoituksenmukaisuuden harkinta ei kuulunut sen toimivaltaan.


Toinen A:n mainitsemien kansallisten 5-otteluseurojen puheenjohtajista ei kannattanut A:n nimeämistä valmentajien komitean ehdokkaaksi. Tuli myös huomata, että kysymyksessä oleva jäsenyys valmentajien komiteassa oli luottamustoimi, ei elinkeinon harjoittamista. Siten ei voitu myöskään katsoa, että A:n perustuslaillinen oikeus elinkeinonharjoittamiseen velvoittaisi SM5L:ää esittämään häntä kansainväliseen luottamustehtävään tai että liitto olisi velvollinen edistämään yksittäisen henkilön uraa. C:n 9. sija laser runin kansainvälisessä rankingissa oli 31.12.2018 tilanne ja pisteet vuoden 2018 laser runin Dublinin MM-kilpailusta. Tämän jälkeen C ei ollut osallistunut UIPM:n Laser run kilpailuihin. Voimassa olevassa UIPM Laser run rankingissa C ei ollut lainkaan mukana. Tämän lisäksi C:n uran lopettamisesta oli tiedotettu laajasti tiedotusvälineissä, kuten Helsingin Sanomissa.


A on lisälausumassaan toistanut valituksessaan ja vastaselityksessään esittämiään seikkoja. Sen lisäksi hän on lausunut, että vaikka mitään kriteerejä ehdokkaan valinnalle ei ollut ennalta asetettu, ei ehdokasta voitu jättää valitsematta sen vuoksi, että ehdokas oli esittänyt kritiikkiä liittoa kohtaan. Tällaisen valintaperusteen käyttäminen oli syrjintää. Liiton ilmoituksesta huolimatta, C:n ura jatkui kansainvälisellä tasolla edelleen ja liitto oli siitä tietoinen. UIPM:n sääntöjen mukaan kansalliset liitot ainoastaan toimittavat (submit) ehdokashakemukset UIPM:lle, jonka valitsijakomitea sitten päättää ehdokkaiden hyväksymisestä. UIPM:n sääntöjen mukaan liiton rooli jääkin näiden UIPM ehtojen tarkistamiseen.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

 

Tausta ja kysymyksenasettelu

 

Hämeenlinnan 5-ottelijat on ehdottanut A:n nimeämistä ehdokkaaksi 5-ottelun kansainvälisen liiton UIPM:n valmentajien komiteaan. SM5L:n hallitus on päättänyt, ettei se nimeä ehdokasta mainittuun komiteaan lainkaan. Ratkaisu ilmenee SM5L:n hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Ratkaisua ei ole perusteltu.


A on hallituksen päätöksen jälkeen ollut yhteydessä SM5L:n hallituksen puheenjohtajaan ja tiedustellut perusteluita sille, miksi häntä ei ollut esitetty ehdokkaaksi. A:n mukaan liiton hallituksen puheenjohtaja oli ilmoittanut hänelle perusteeksi päätökselle kaksi syytä: 1) hänellä ei ollut valmennettavia ja 2) hän ei ollut maksanut liitolle saatavaa, josta liitto oli lähettänyt hänelle laskun. Liitto on valituksessaan tarkentanut hallituksen puheenjohtajan tarkoittaneen, ettei A:lla ollut sellaista valmennettavaa, joka kilpailisi kansainvälisellä tasolla. A on katsonut, että liitto oli epäasiallisin perustein syrjinyt häntä ehdokasvalinnassa. SM5L on puolestaan katsonut, ettei sillä ollut velvollisuutta nimetä ketään valmentajien komitean ehdokkaaksi, se ei ollut syrjinyt päätöksenteossaan A:ta ja että A ei nauttinut sellaista luottamusta liiton johdon piirissä, että hänet voitaisiin valita edustamaan liittoa kansainvälisen liiton toimielimessä.


Asiassa on riidatonta, että SM5L:n ja A:n välinen päävalmentajasopimus oli päätetty liiton toimesta luottamuspulan vuoksi 19.12.2016. Asiassa on myös riidatonta, että liiton hallitus on 18.9.2018 antanut A:lle kirjallisen huomautuksen epäurheilijamaisesta käytöksestä. Riidatonta lisäksi on, että liitto on esittänyt A:lle yli 600 euron laskun. A ei ole maksanut laskua. Hän on riitauttanut laskun perusteen. SM5L on ilmoittanut, ettei se aio ryhtyä perimään saatavaa oikeusteitse. Asiassa on vielä riidatonta, että A on kritisoinut SM5L:n johdon toimia ja esittänyt kriittisiä näkemyksiä 5-ottelun tilasta Suomessa. A ei ole kiistänyt sitä, että hän on käynyt viimeksi mainitusta seikasta keskusteluja myös kansainvälisten liittojen edustajien kanssa. Liiton vastauksesta ja lisälausumasta ilmenevällä tavalla liitto on pitänyt tätä epälojaalina toimintana ja riidattomasti ilmoittanut kansainvälisille liitoille, ettei A:lla ole valtuutusta käydä keskusteluja SM5L:n nimissä.


Asiassa on asianosaisten kirjelmien perusteella kysymys ensinnäkin siitä, voiko valittaja nimetä oikeusturvalautakunnan kokoonpanoon jäsenen tai muutoin vaikuttaa siihen, ketkä valituksen ratkaisevat ja toiseksi siitä, onko oikeusturvalautakunta toimivaltainen tutkimaan A:n valituksen. Jos oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan valituksen, kysymys on kolmanneksi siitä, onko SM5L:n hallituksen päätös olla nimeämättä ehdokasta kansainväliseen valmentajien komiteaan yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tältä osin kysymys on erityisesti siitä, onko A täyttänyt ehdokkaalle asetettavat vaatimukset ja onko A:ta epäasiallisesti syrjitty päätöstä tehtäessä. Viimeksi mainitun osalta kysymys on siitä, onko liiton hallitus jättänyt esittämättä A:ta valmentajien komiteaan hänen mielipiteensä tai muun sellaisen henkilöön liittyvän syyn perusteella.   


Valittajan oikeus nimetä oikeusturvalautakunnan kokoonpanoon jäseniä

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 1 §:n mukaan oikeusturvalautakunta on riippumaton ja puolueeton oikeussuojaelin, jonka tehtävänä on antaa ratkaisuja urheilua koskeviin valituksiin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen kuuluu se, etteivät asianosaiset voi vaikuttaa lautakunnan ratkaisukokoonpanoon.


Lautakunnan työjärjestyksen mukaan kokoonpanon jäsenet valitaan sattumanvaraisesti ottaen huomioon, että jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti istuntoihin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunnan säännöissä ei siten valitusasioiden osalta ole samanlaista säännöstä kuin lautakunnan välimiesoikeutena toimimisen osalta siitä, että asianosaiset voisivat nimetä lautakunnan kokoonpanoon tiettyjä jäseniä (vrt. sääntöjen kohta 32).


Sanotuin perustein A:n vaatimus nimetä tietty oikeusturvalautakunnan jäsenen käsillä olevan ratkaisun kokoonpanoon hylätään.


Oikeusturvalautakunnan toimivalta

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan alakohdan d mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä. Mainitun pykälän 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään myös valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä a) jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai b) jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei A:n tilanteessa ole kysymys urheilijan arvokilpailuihin valitsemisesta tai valitsematta jättämisestä. Siten oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen tutkimaan valitusta sääntöjensä 2 §:n 3 kohdan perusteella.


Sääntöjen vastaisuuden (sääntöjen 2 §:n 1 kohdan alakohta d) arvioinnissa lautakunta puolestaan arvioi, onko yhdistyksen päätös sääntöjen vastainen. Päätös ei ole sääntöjen vastainen, jos sääntömääräys jättää yhdistykselle harkintavaltaa eikä yhdistyksen harkintavallan käyttö ole perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen. Lautakunta ei näin ollen käytä yhdistykselle kuuluvaa harkintavaltaa eikä suorita päätöksen tarkoituksenmukaisuuden arviointia uudestaan yhdistyksen puolesta.


Lautakunta on useissa ratkaisuissaan arvioinut sitä, mahdollistaako sääntömääräykset sellaisen harkintavallan käyttämisen, jota yhdistys on käyttänyt. Esimerkiksi ratkaisussa UOL 12/2009 oli kysymys siitä, tuliko voimanostoliiton lähettää edustajat arvokilpailuihin. Oikeusturvalautakunta totesi, että Voimanostoliiton säännöissä ei ollut tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla kansainvälisiin kilpailuihin tai arvokilpailuihin osallistumisesta päätetään eikä siitä, millä edellytyksillä edustusjoukkue voidaan olla lähettämättä. Näin ollen sääntöjen mukaan edustusjoukkueen lähettäminen arvokilpailuihin jää pääosin Voimanostoliiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Voimanostoliiton päätös tarkoituksenmukainen.


Lautakunta on kuitenkin vakiintuneesti katsonut, että kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta. Tätä on arvioitu esimerkiksi ratkaisuissa UOL 13/2009 tai UOL 5/2012.


Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei SM5L:n säännöissä ole tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla UIPM:n valmentajien komiteaan nimetään ehdokkaita tai missä tilanteissa voidaan päättää, ettei ehdosta nimetä lainkaan. Kysymys on lisäksi luottamustoimesta, joten kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi ehdolle tehtävään. Kysymys on siten sellaisesta SM5L:n hallituksen päätöksestä, joka kuuluu liiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin. Oikeusturvalautakunta ei tällä perusteella olisi toimivaltainen käsittelemään valitusta.


A on kuitenkin valituksessaan väittänyt, että SM5L:n hallituksen päätös olla nimeämättä häntä ehdolle valmentajien komiteaan on poikennut asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti on vastaavissa tilanteissa päätetty ja kysymys on ollut lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkauksesta. Tältä osin kysymys ei ole ollut pelkästä väitteestä, vaan A on esittänyt väitteensä tueksi selvitystä. SM5L on myös vastauksessaan ottanut esille seikkoja, joiden perusteella A:n väitettä syrjinnästä ei ole pidettävä ilmeisen perusteettomana. Ottaen huomioon edellä todettu lautakunnan oikeuskäytännöstä ja A:n valituksen perusteista oikeusturvalautakunta katsoo olevansa toimivaltainen tutkimaan A:n valituksen sääntöjensä 2 §:n 1 kohdan alakohta d perusteella.

 

Hallituksen päätöksen sääntöjen vastaisuus


Edellä jo todetuin tavoin SM5L:n säännöissä ei ole säännöstä, jonka perusteella ehdokkaan nimeämistä kansainväliseen toimielimeen olisi arvioitava. SM5L ei ole myöskään julkaissut kriteerejä, joiden perusteella mahdollinen ehdokas valitaan tai joiden perusteilla ehdokas voidaan olla valitsematta. Siten sääntöjen mukaan ehdokkaan valitseminen tai sellaisen valitsematta jättäminen jää SM5L:n hallituksen yhdistysautonomiaan kuuluvan tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan.


Kysymyksessä oleva valmentajien komitean jäsenyys on luottamustoimi. Tästä seuraa, että jo pelkästään ehdokkuus komiteaan edellyttää luottamuksellista suhdetta ehdokasta esittävän tahon ja ehdokkaan välillä. Näin siitä riippumatta, että valmentaja ei kysymyksessä olevassa komiteassa edusta kotimaataan tai sitä liittoa, joka hänet on ehdolle asettanut.


Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausutun perusteella, että SM5L on voinut omien sääntöjensä perusteella päätyä siihen ratkaisuun, ettei se esitä A:ta ehdolle UIPM:n valmentajien komiteaan. Tämän ratkaisun tarkoituksenmukaisuutta ei oikeusturvalautakunnassa voida arvioida.


Asiassa on kuitenkin tuotu esille, että SM5L on aikaisemmin esittänyt A:n ehdolle samaan komiteaan. Näissä oloissa on vielä arvioitava, onko A:n nimeämättä jättäminen poikennut asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti on vastaavissa tilanteissa päätetty ja onko kysymys ollut lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkauksesta.


UIPM:n säännöissä on asetettu kriteerit, jotka jokaisen ehdokkaan on täytettävä. SM5L on vedonnut siihen, ettei A enää täyttänyt näitä kriteereitä, vaikka näin oli aiemman ehdokkaaksi nimeämisen aikaan ollut. UIPM:n kriteerien mukaan ehdokkaalla on oltava kansainvälinen lisenssi tai sertifikaatti ja valmentajan on valmennettava kansainvälisellä tasolla. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että valmentajalla on kansainvälisiin kilpailuihin osallistuva valmennettava.


SM5L ei ole väittänyt, että A:lla ei olisi tarvittavaa lisenssiä. Asiassa on sen sijaan ollut riitaa siitä, onko A täyttänyt kansainvälisyysvaatimusta. A on katsonut, että ainakin yksi hänen valmennettavistaan kilpailee kansainvälisellä tasolla ampumajuoksussa (Laser Run), joka on riidattomasti UIPM:n alainen laji. SM5L on puolestaan vedonnut siihen, että mainittu urheilija on jo lopettanut uransa eikä ole kilpaillut kansainvälisellä tasolla edes ampumajuoksussa ainakaan kysymyksessä olevaa päätöstä tehtäessä. SM5L on todennut, että se on vasta A:n vastaselityksestä saanut tietää, että kysymyksessä oleva urheilija ei olisikaan lopettanut kokonaan uraansa kansainvälisellä tasolla.


A:n esittämät kysymyksessä olevan urheilijan rankingtilastot ovat sen verran vanhat, ettei oikeusturvalautakunta katso niiden osoittavan A:lla olevan valmennettavaa, joka kilpailisi ampumajuoksussa kansainvälisellä tasolla. Se, että kysymyksessä oleva urheilija on tiedotusvälineissä ilmoittanut lopettaneensa kansainvälisen urheilu-uransa, tukee liiton väitettä. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, että hänen valmennettavansa kilpailisi aktiivisesti kansainvälisellä tasolla ampumajuoksussa.


Asiassa on riidatonta, että A:n muut valmennettavat eivät ole osallistuneet kansainvälisiin kilpailuihin. Oikeusturvalautakunta katsoo, että tämä on saattanut johtua ainakin osittain siitä, että kilpailuja on peruttu koronapandemian takia. Riidatonta kuitenkin on, ettei A:n valmennettavia ole osallistunut maaliskuussa järjestettyihin kansainvälisiin kilpailuihin.


Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n ehdokaskelpoisuus asiassa esitetyn selvityksen perusteella täyty kansainvälisyysvaatimuksen osalta. Siten SM5L:n hallituksen päätöksen ei voida katsoa poikkeavan asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti on vastaavissa tilanteissa päätetty. Sanotun perusteella asiassa ei ole tarpeen arvioida enempää sitä, onko valituksessa, vastauksessa ja asianosaisten muissa kirjelmissä esitettyjen seikkojen perusteella A:ta muutoin päätöstä tehtäessä syrjitty tai hänen perusoikeuksiaan loukattu. A:n valitus on siten hylättävä.


Lautakuntakulut


Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.


SM5L:n päätöstä, josta A on valittanut, ei ollut perusteltu. A on joutunut pyytämään perusteita ratkaisulle jälkikäteen. Tässä yhteydessä SM5L:n hallituksen puheenjohtaja on esittänyt ratkaisun perusteeksi sen, ettei A täyttänyt kansainvälisyysvaatimusta ja maksamattoman laskun. Ottaen huomioon, että A oli riitauttanut laskun perusteen, A:lla on katsottava olleen peruste saattaa SM5L:n ilmoituksen jälkeen oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi kysymys siitä, onko nimeämättä jättäminen poikennut asiattomin perustein aikaisemmasta käytännöstä ja onko kysymys ollut lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkauksesta. Näissä oloissa oikeusturvalautakunta katsoo kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.


Päätöslauselma

 

Valitus ja Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry:n lautakuntakuluja koskeva vaatimus hylätään.


Valitusmaksua ei palauteta.


Kristiina Rintala                                Jukka Loiva

Puheenjohtaja                                   Sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Kimmo Suominen, Mikko Kohtala, Hanneli Alho-Ignatius ja Juha Viertola